Puuntyöstöön "Routeria" suunnittelemassa.

[Maukka]

Olen suunnittelemassa puun työstöön "router" mallista runkoa. Mutta nyt on materiaalien valinnoissa vähän arvailuja niin ajattelin kysyä täältä neuvoa

Tämän hetken faktat:
x akselille 2kpl 20mm thk johteita 4 kelkalla ja yksi kuularuuvi
y thk 27hrw johde yhdellä kelkalla.
z 9mm johteet

Liikkeet 1200mm x 500mm x150mm



Perus runko idea olisi kuvan mukainen.

Itse kysymys olisi että riittääkö alumiini profiilin jäykkyys mukavasti vai olisiko runko hyvä tehdä teräksestä?
Teräs runko aiheuttaa ongelmia sinnällään kun x johteiden kiinnitys pintoja en voi koneistaa kohtisuoraan toisiinsa nähden saati suoristaa johdin pintoja.
Mutta olisiko joku teräs palkki riittävän suoraa, jos kiinnitykset tehdään pulttaamalla ja välituet koneistetaan samaan mittaan ja niilla palkit oikaistaan riittävän suoraksi.?

Alumiini profiilia puoltaa helppous, johteet voi pultata niihin suoraan ja liitokset helppo tehdä. Mutta riittääkö jäykkyys tuolla n.1300mm jänne välillä mikä siihen tulee väkisin.

Alumiini profiililla tehtyjä router runkoja näyttää olevan netti pullollaan mutta minulla ei ole niistä minkäänlaisia kokemuksia..

Teräksen etuja jäykyys ja halpa hinta

Alumiini kallista ja turhan joustavaa..

[FAARI 58]

Moro
Mulla ei tuata kokemusta ole CNC tyästöstä(viälä) ja yhren konehen vasta värkänny.
Härpättimen runko on muotorauta (vanha myymäläkaluste hyllytolppa) 30x60mm seinämä 2mm. 1200x900mm on ulkomitat, kulmissa jalat säätöruuveilla,hitsaamalla kasattu heiton sain sattumalta aivan minimiin. Olen liikutellu patterikoneella terää MDF levyllä 10mm syvyydellä ja hyvin rouhii.tua piisaa kyllä mun puuhommiin. Muut joilla on kokemusta enempi voi kertoa
tarkemmin.
FAARI 58

[Maukka]

Tämäkin rojekti on ollut viime aikoina "hautomossa" Kun johteet ja ruuvit odottelee runkoa.
Onkohan kellaan kommentoitavaa tämän tyyppisestä yksinkertaisesta rungosta? Tälläisen pystyisi tekemään ilman isoja koneistuksia. esim. 150x15mm lattaraudasta sivut. Ja välipuut vain tarkasti oikeaan mittaan.
Jonkinlaiset kulma tuet varmaan vaatisi lisäksi myös. Kun tuossa kuvassa ei ole mitään tukemassa ristimittaa.

[jyrki.j.koivisto]

Tuo on varmasti kelpo peli puuntyöstöön ja ehkäpä kevyeen alumiinin jyrsintään. Oma projektini tyssäsi siihen etten osaa (kokemuksen puutetta...) määrittää millaiseen tarkkuuteen tahtoisin koneen pystyvän (yltiöpäisen tarkka...)

Lattarauta ei ole millään muotoa kylläkään suoraa ja 1200mm matkalla heittänee millin tai pari (saattaa olla vielä akselinsa ympäri pyörähtänyttä) joten koneistuksilta et välty jos sitä aiot käyttää, mutta ei sillä ole väliä jos vain heitot mahtuu siihen toleranssiin mihin tarkkuuteen pyrit koneen rakentamaan. Vaikeinta tuntuu monessa projektissa olevan nimen omaan tämä tarkuuden määrittäminen ja mikä vielä kelpaa ja mikä ei.

Tuossa yllä olevassa jyrsimessä voitaisiin tuo ristimitta asettaa kiinnipultattavalla pöytälevyllä, en tiedä onko se ollut tässä suunnitelmissakin.

[Maukka]

Tuossahan tuon lattaraudan suoruuden voi oikoa sitten että tekee väli "puista" tarkat ja niillä oikoo. Ja jos sen jälkeen on vielä iso heitto (banaania) niin oikoo sillä pöytälevyllä loput. Lattaraudat tietenkin tähän malliin )=(

Ongelma minulle on ollut juuri se asia että runkoa ei voi koneistaa "normi" jyrsimillä täysin suoraksi kun sen pituus tulee olemaan 1500mm. Ja tämä menee yli perus jyrsimen liikevaran. tuo 1200mm oli siis liike matka ja johteet 1500mm. 

Tuon sopivan tarkkuuden määrittäminen mitä koneeltaan haluaa onkin melko vaikeaa. Kun huonoa ei kannata rakentaa. Mutta jo koulussakin sanottiin että liika tarkkuuskin on teknista taitamattomuuta.
Mutta ainahan olisi hyvä että kone ei tee sitä banaania x tahi y suunassa..

[Master Of Science]

Portaalityyppisen koneen "tarkkuus" saadaan aikaan lineaarijohteilla, ei pöydän/puomin runkorakenteilla. Toki rungon täytyy suurin piirtein olla suora ja puomin rungon n. 90° asteen kulmassa pöytärunkoon nähden mutta "noin"-tarkkuus riittää. Lineaarijohteet ovat ne komponentit jotka asennetaan täsmälleen linjaan.
Runkorakenteen tehtävä on toimia tukipintana varsinaisille kone-elimille eli sen tulee olla mahd. jäykkä ja mielellään siten suunniteltu että rungon värähtely on minimoitu.

Tuon sopivan tarkkuuden määrittäminen mitä koneeltaan haluaa onkin melko vaikeaa.

Jos ei ole suunnittelualan koulutusta ja kokemusta niin määrittäminen on mahdotonta. Kannattaa pyytää neuvoja alan ammattilaisilta. Neuvoja saa monesti ilmaiseksi  ;)

Mutta jo koulussakin sanottiin että liika tarkkuuskin on teknista taitamattomuuta.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Siksi kaikkien ei kannata itse varsinaisia rakenteita valmistaa eikä suunnitella vaan työt  voi teettää vaikkapa ammattikouluissa/kurssikeskuksissa oppilastöinä.

Ongelma minulle on ollut juuri se asia että runkoa ei voi koneistaa "normi" jyrsimillä täysin suoraksi kun sen pituus tulee olemaan 1500mm.

Tämä ei pidä paikkaansa. Työ onnistuu varsin hyvin myös alle 1000mm liikevaralla. Kuten yllä jo kirjoitin, kannattaa kysyä asiasta esim. paikkallisesta ammattikoulusta tms.

Jonkinlaiset kulma tuet varmaan vaatisi lisäksi myös. Kun tuossa kuvassa ei ole mitään tukemassa ristimittaa.

Kyseinen konstruktio tarvitsee paljon muutakin kuin kulmatukia jos laitteesta aikoo tehdä toimivan.
Tuossa kyseisessä laitekuvassa on niin paljon virheratkaisuja näkyvissä että en suosittele kyseistä rakennetta kenellekään. Pahin heti näkyvä konstruktiovirhe se että jyrsinpuomi liikkuu pöydän kylkeen asennettujen lineaarijohteiden varassa. Toinen katastrofi on se että kummallakin sivulla on lineaarijohde. Erittäin huono konstruktio vaikka kuinka siististi ja tarkasti tekee.

Täytyy muistaa että liikeratajohteita tarvitaan ainoastaan YKSI per suunta. Konstruktio jossa johteita on kaksi per suunta = tekijältä puuttuu alan koulutus ja syvempi osaaminen.

Sekin kannattaa muistaa että sitä parempi mitä vähemmän työkalu liikkuu. Tuossa konstruktiossa työväline liikkuu kolmeen suuntaan = ei tule koskaan toimimaan kunnolla.
Myös alan ammattilaiset tekevät kolmen akselin liikkeellä olevia koneita, kuten polttokoneet ala' Esab. Myös näissä (todella hinnakkaissa koneissa!) on tarkkuusongelmia. Jos ei heti uutuuttaan niin pienen ajan jälkeen.
Nämä koneet kuitenkin on tehty kuten kuuluu eli esim. portaalipuomi polttimineen liikkuu johteiden PÄÄLLÄ, ei kylkijohteilla. Lisäksi laitteella on se ero jyrsimeen että puomin varassa liikkuu ainoastaan puolen kilon painoinen poltinpää joten liikevoimat ovat erittäin pienet verrattuna jyrsintään. Siitä huolimatta laitteisiin tulee "klappia" jo pienen käytön seurauksena.

Maan vetovoima on erittäin käyttökelpoinen ilmiö. Miksi ihmiset eivät käytä sitä?

Portaalijyrsin toimii parhaiten kun pöytä kulkee  yhden lineaarijohteen ohjaamana runkolevyn päällä ja työkalu tekee ainoastaan kaksi liikettä.

Vielä parempi on jos työkalu tekee ainoastaan pystyliikkeen ja pöytä kulkee kahteen suuntaan. Testattu totuus...

[NiVa]

Moikka!

On varmaan kiva aloittaa rakentelu kotitallin nurkassa pikku rahalla ja ihan itse tehtynä ja oivallettuna. Malleja maailma täynnä joista saa hyviä vinkkejä. Valmiita piirustuksia toimivista laitteista löytyy myös.
Maukka on oivaltanut tämän jalon ideoinnin ja toteuttamassa sitä omien ja muiden oivallusten saattamana.
Se on tämän kotinikkaroinnin hauskuus ja joskus myös opettaivaista puuhastelua  ::)

Sitten ilmestyy tämä Tieteen mestari  :) , joka koittaa runtata kaikki ideat romuksi ja tarjoaa jotain ammattimaisia ihmeidentekijöitä avuksi, jotka ilmeisesti tulevat ilosta auttamaan kotinikkaria tekemään romikselta kaivetuista "aarteista" huipputarkan ihmekoneen.  :'(

Pitänee ottaa huomioon lähtökohdat ja vaatimukset.

Tässä kyse ymmärtääkseni oli puun työstöstä.  Puu on materiaalina jo itsessään "epätarkkaa" ja eläväistä sorttia. Joten ei anna aihetta kovin tarkkaan työstöön. Varmaan 0.1mm tarkkuus riittää työstövaiheessa. Lopputulos kuitenkin jalostuu ajan ja kosteuden myötä.

Näillä kotikoneilla tuo tarkkuus ei ole mikään rakenteellinen ongelma. Voi esim. tutkia netistä USA-poikien tekemiä hienoja cnc-koneita puusta. Nekin toimivat ja ovat tarkkoja siihen hommaan, johon ne on tehty.

No eipä toi anna enempää aihetta kummastella mutta ehkä väärä hiekkalaatikko tyrkyttää huipputiedettä hemmoille, joilla on ollu mopo ja sormet piessä  :P

[saulij]

Yhdyn NiVan näkemykseen. Voisitko, MSC, valaista hieman kokemustasi koneiden rakentelusta, arvostelusi on sen verran rankkaa. En jaksa tästä sotaa tekemään, mutta kuulisin melelläni lisää kokemuksistasi.

[PekkaNF]

Minä luin hieman hämmentyneenä tuota MSC:n tekstiä ja sähkömiehenä on vaikeata kommentoida kaikkia näkemyksiä, osaksi koska konteksti puuttuu.

Tosin tässä on kyse puun jyrsimestä, mutta viittaus painovoiman käytöstä ei tyystin avautunut mulle. Jos ideana on se että pöydän toinen reuna on lineearijohteen varassa ja toinen vaikkapa normaalin lata/pyörö/v -johteen varassa vaikkapa nokkarullalla, niin mikä estää jyrsintä nostamasta kappaletta/pöytää ilmaan. Eiä tähän tarvita edes paljoa voimaa, koska resonanssi tekee hassuja juttuja.

Toinen asia on tuo "Täytyy muistaa että liikeratajohteita tarvitaan ainoastaan YKSI per suunta. Konstruktio jossa johteita on kaksi per suunta = tekijältä puuttuu alan koulutus ja syvempi osaaminen."

Mulle ei oikein aukea tämän sisältö, koska käytetty terminologia on vieras, mutta suurin osa laitteista joiden kanssa olen ollut tekemisissä sisältää kaksi lähes samannäköistä lineaarijohdetta ja niillä lineaarilaakereita. Master/ohjaava lineaarilaakeri vedetään olaketta vasten ja siinä on jäykkä lineaarilaakeri. Tämän kanssa rihdataan samaan suuntaa ja samaan tasoon slave/vapaa lineaarijohde. Tämän vapaan lineaarijohteen erottaa siitä ettei sen "jäykässä" suunnassa ole olaketta rungossa. Lisäksi lineaarilaakeri voi sallia tietyn määrän liikettä.

Lisäksi lukuisat viittaukset siihen ettei rungon tarkkuudella tai koneistuksella juuri ole väliä ei kuulosta tutulta ainakaan metallipuolella. Mun ymmärryksen mukaan lineaarijohteet eivät ole läheskään jäykin osa rakennetta, vaan ne vaativat hyvin suoran rungon alle. Jos ajatellaan että joku THK:n 45 mm lineaarijohde pultataan noin 10 cm välein muistaakseni M8:n pulteilla, niin jo tästä voi päätellä että rungolla on väliä.

Em. tekstissäni ei ole tarkoitus irvistellä vaan rohkaista keskusteluun. Mulla on hyvin erilainen tausta koneenrakennuksessa ja MSC:llä voi olla hyvin erilainen tausta jollakin aivan erialalla, joten terminologia ja lähtökohdat eivät kohtaa.

Mitä taas tarvittavaan tarkkuuteen tulee, niin se riippuu hyvin monesta asiasta ja staattiseen tarkkuuteen tuijottaminen ei välttämättä riitä, eikä edes jäykkyyden tarkastelu vaikka toki viekin jo hyvin paljon lähemmäksi onnistumista. Yleensähän se menee niin että tehdään jotain josta opitaan, sitten tehdään jotain muuta josta opitaan ja lopuksi saavutetaan ohimenevän hetken ajan vaatimusten ja mahdollisuuksien tasapaino....

PekkaNF

[panttu]

Portaalityyppisen koneen "tarkkuus" saadaan aikaan lineaarijohteilla, ei pöydän/puomin runkorakenteilla. Toki rungon täytyy suurin piirtein olla suora ja puomin rungon n. 90° asteen kulmassa pöytärunkoon nähden mutta "noin"-tarkkuus riittää. Lineaarijohteet ovat ne komponentit jotka asennetaan täsmälleen linjaan.

Tuo on totta kaikkea muuta voidaan säätä vielä, mutta johteista aiheutuneita virheitä ei enää voida säätä. Mutka johteissa on mutaka terän radassa.

Tämä ei pidä paikkaansa. Työ onnistuu varsin hyvin myös alle 1000mm liikevaralla. Kuten yllä jo kirjoitin, kannattaa kysyä asiasta esim. paikkallisesta ammattikoulusta tms.

Osien tekeminen onnistuu varmasti pienemälläkin koneella, jos tekijällä on kokemusta. Tärkeitä on muistaa, että koneessa on riittävästi säädettäviä osia, jolloin tarkkaa ei ole muuta kuin johde pinnat.

Pahin heti näkyvä konstruktiovirhe se että jyrsinpuomi liikkuu pöydän kylkeen asennettujen lineaarijohteiden varassa. Toinen katastrofi on se että kummallakin sivulla on lineaarijohde. Erittäin huono konstruktio vaikka kuinka siististi ja tarkasti tekee.

Täytyy muistaa että liikeratajohteita tarvitaan ainoastaan YKSI per suunta. Konstruktio jossa johteita on kaksi per suunta = tekijältä puuttuu alan koulutus ja syvempi osaaminen.

Tarkoititko tällä, että suuntavia johteita tarvitaan aina vain yksi ja sen lisäksi tukevia apujohteita tarpeenmukaan? Isoissa aarporissa noita johteita saattaa olla pöydän alla helposti 6 kappalettakin, mutta suuntaavia vain yksi. Porttaali koneet taitaa vain olla poikkeus.

Sekin kannattaa muistaa että sitä parempi mitä vähemmän työkalu liikkuu. Tuossa konstruktiossa työväline liikkuu kolmeen suuntaan = ei tule koskaan toimimaan kunnolla.

Käyppä tuo sanomassa Skodan  suunnittelijoille, kun niiden permantokoneissa on peräkkäin 5 kappaletta akseleita, ennen työkalua.

Myös alan ammattilaiset tekevät kolmen akselin liikkeellä olevia koneita, kuten polttokoneet ala' Esab. Myös näissä (todella hinnakkaissa koneissa!) on tarkkuusongelmia. Jos ei heti uutuuttaan niin pienen ajan jälkeen.
Nämä koneet kuitenkin on tehty kuten kuuluu eli esim. portaalipuomi polttimineen liikkuu johteiden PÄÄLLÄ, ei kylkijohteilla. Lisäksi laitteella on se ero jyrsimeen että puomin varassa liikkuu ainoastaan puolen kilon painoinen poltinpää joten liikevoimat ovat erittäin pienet verrattuna jyrsintään. Siitä huolimatta laitteisiin tulee "klappia" jo pienen käytön seurauksena.

Noille kuulajohteille on samantekevää onko se kylellään vain vaakatasossa, kun tarkkuus ja kantavuus on lähes sama.
Toki johteiden tukeminen on helpompaa maan vetovoiman suuntaan.
En tiedä Esabeista, mutta liikkuvia portaalijyrsimiä(teräkselle) tekee ainakin Fastems eikä niissä ole klappi ongelmia sen enempää, kuin muissa kone tyypeissä. Mikäli kone liikkuu on siinä oltava klappia ja niiden kanssa on vain elettävä.

Portaalijyrsin toimii parhaiten kun pöytä kulkee  yhden lineaarijohteen ohjaamana runkolevyn päällä ja työkalu tekee ainoastaan kaksi liikettä.
Vielä parempi on jos työkalu tekee ainoastaan pystyliikkeen ja pöytä kulkee kahteen suuntaan. Testattu totuus...

Jos työkalu liikkuu, niin yleensä sen rakenne on kevyempi kuin pöydillä ei juurikaan muuta eroa. Paitisi, että koneesta tulee puolet lyhyempi ja puolet kapeampi, joka johtaa suurempaan jäykkyyteen ja parempaan lopputulokseen, ainakin tuo leveyden puolesta. Pituusliike voikin olla omanaan, kun hyödyntää maan vetovoimaa, niin selviää edullisilla johteilla, kuten MOS kertoikin. Suuntais lineaarijohteella ja loput tuennat esim. nylon paloilla, jotka voisi liikkua esim. alumiiniprofiiilin päällä, jos super edullinen ratkaisu haussa.

Maukan koneessa on otettu huomioon kaikki kustannukset, jolloin saadaan edullinen kone, ei mikään Hummeri, mutta toimiva. Eniten itseani epäilyttää tuo silta ratkaisu tuossa, jonka päälle kappale tulee, mutta kai se puulle riittää. Ehkä miettisin vielä kahden ruuvin ratkaisua ja pöytä tukevasti maahan tai sitten pöytä liikkumaan ja portaalipaikoilleen. Tämä on tietysti tilakysymys.

[Maukka]

Eiköhän tämä runko ratkaisu ole ole kompromissi vähän kaiken suhteen. Tuosta esimierkki kuvastahan puuttuu pöytä levy johon työsttettävä materiaali kiinnitetään.

Suunnittelun lähtökohtana tässäkin projektissa ovat olemassa olevat osat jotka ovat:

X akseli
1500mm x 25mm thk johteet 2kpl + 4kpl kelkkoja
1200mm liikkellä oleva kuularuuvi.

Y akseli
600mm x hrw27 thk johde + 1kpl kelkka
kuularuuvi jonka liike n.550mm

Z akseli 200mm x 2kpl 9mm johteita thk + 4kpl kelkkoja

Näillä osilla tullaan tekemään 1200 x 550 x 150mm liikkeellä oleva puun työstö jyrsin.
Eli mahdollisimman tarkkaan hyödynnetään liikkeet johteista.

Näin ollen kuvan mukainen runko tyyppi on aikalailla ainoa vaihto ehto. Materiaaliksi tulee joko alumiini tai teräs.


Noin yleisiä käsityksiä mitä minulla on niin tuo johde on kyllä yhtä tarkka kuin pinta mihin se on kiinnitetty.
Näin ollen rungon koineistaminen kyllä onnistuu tuolla 1000mm liikkeellä varustetulla jyrsimella.
Mutta vaatii kaksi kiinnitystä / johde pinta.  Mikä tuo helposti epätarkuutta jo sen verran että sama pultatta johteet vaikka alumiini profiiliin suoraan.  Tässäkin ideana olisi että kuvassa olevat välituet koneistettaan oikeaan mittaan tarkasti jolloin saadaan jonkinlainen suoruus profiileille. Pöytä levyllä tultaisiin pitämään ristimitta suorassa.

Eli mitään jäykinta runkoa teräksen jyrsintään en ole tekemässä. Vaan pieneen tilaan "isoilla" liikkeillä Ja pehmeille materiaaleille.

[Master Of Science]

Pitänee ottaa huomioon lähtökohdat ja vaatimukset.

Tässä kyse ymmärtääkseni oli puun työstöstä.  Puu on materiaalina jo itsessään "epätarkkaa" ja eläväistä sorttia. Joten ei anna aihetta kovin tarkkaan työstöön. Varmaan 0.1mm tarkkuus riittää työstövaiheessa. Lopputulos kuitenkin jalostuu ajan ja kosteuden myötä.

Näillä kotikoneilla tuo tarkkuus ei ole mikään rakenteellinen ongelma. Voi esim. tutkia netistä USA-poikien tekemiä hienoja cnc-koneita puusta. Nekin toimivat ja ovat tarkkoja siihen hommaan, johon ne on tehty.

Siis nyt ymmärsit väärin tekstini tarkoituksen  ;)
Ajatus oli täsmälleen sama kuin mitä itse kirjoitit.

Ajoin  takaa nimenomaan sitä että kun kyse on DIY PUUJYRSIMESTÄ (soveltuu myös muoville ja rajoituksin alumiinille..) niin tarkkuus täytyy suhteuttaa oikeaksi. Tällöin esim. runkomateriaalin valinta (IMO) olisi MDF (http://fi.wikipedia.org/wiki/MDF-levy) tai sopiva "inssimuovi".Esimerkiksi MDF levyn lujuus riittää vallan hyvin jopa alumiinijyrsimen rungon valmistukseen.
Runkokomponenttien tarkka valmistus on huomattavasti helpompaa kuin teräkseen valmistus ja MDF:n tärinänvaimennuskyky on vain plussaa.

Jos siis tekisin CNC PUUjyrsimen niin runko olisi kyseistä materiaalia.

Tuo on totta kaikkea muuta voidaan säätä vielä, mutta johteista aiheutuneita virheitä ei enää voida säätä. Mutka johteissa on mutaka terän radassa.

Lähtökohtaisesti oletan että kun tilaan lineaarijohteen niin toimitus sisältää ehjän ja suoran johdetangon. Jos ei sisällä niin johde vaihdetaan varmasti uuteen.
Se on totta että jos paketista otettu johde pultataan suoraan esim. rakenneteräsprofiilin pintaan niin mutkahan siihen johteeseen tulee johtuen rakenneterästoleransseista. Oletan kuitenkin ettei aivan kaikkea tarvitse selittää eli jokaisella DIY-rakentajalla on perustieto tällaisista asioista = kiinnityspinta pitää oikaista ennen kiskon asennusta.

Osien tekeminen onnistuu varmasti pienemälläkin koneella, jos tekijällä on kokemusta. Tärkeitä on muistaa, että koneessa on riittävästi säädettäviä osia, jolloin tarkkaa ei ole muuta kuin johde pinnat.

Aivan. Olen lähes samaa mieltä. On kuitenkin niin että mitä enemmän "säätöjä" koneessa on sitä suurempi todennäköisyys myös systemaattiseen virheeseen kasvaa.
Koska kyse on (edelleen..) DIY koneesta, ei liikaa "säädettävää" kannata tekemällä tehdä. Parempi on pyrkiä erittäin yksinkertaiseen rakenteeseen.

Tarkoititko tällä, että suuntavia johteita tarvitaan aina vain yksi ja sen lisäksi tukevia apujohteita tarpeenmukaan? Isoissa aarporissa noita johteita saattaa olla pöydän alla helposti 6 kappalettakin, mutta suuntaavia vain yksi. Porttaali koneet taitaa vain olla poikkeus.

Periaatteessa tarkoitan juuri tätä.
Olet aivan oikeassa että suuremmissa koneissa näitä apujohteita tarvitaan. Tiedät myös mistä se johtuu eli massasta, massojen kiihtyvyydestä ja koneen ulottuvuuksista. Nyt käsiteltävänä olevassa koneessa kuitenkin on kyse melko vaatimattomista ulottuvuuksista ja massoista joten mikään ei puolla useiden johteiden käyttöä.
Kuten kirjoitit, portaalikone on tosiaan poikkeus rakenteensa vuoksi ja varsinkin kun kyse on (edelleen..) puun jne. leikkaukseen/jyrsintään käytettävästä laitteesta niin ainoa kriteeri (IMO) on se että jyrsittävä kappale (eli esim. kaapin ovi) pysyy pyödän pintaa vasten luotettavasti jyrsinnän aikana.

Jos pöytä rakennetaan siten että suuntajohde on lineaarijohde ja varsinainen kiinnityslevy (pöytälevy) liukuu 2-3 kelkan (tai muu sopiva määrä..) kiinnityksellä sitä pitkin niin toiseen laitaan pöytää ei käytännössä tarvita muuta kuin tavalliset vierintälaakerit jotka kulkevat rungon palkkirakenteen päällä. Pöytälevyn vapaan laidan "nousu" (käytännössä koneistuksen aikana ilmenee "tärinänä")  on helppo estää levyn yläpuolelle asennettavalla painimella joka voi olla esim. jousikuormitteinen "tassu" (vierintälaakerikenkä...).

Lineaarijohteessa on jo itsessään kaksi prismaa joten jo kahdella kelkalla toteutettu pöytä on erittäin suuntavakaa ja käytännössä "heitoton" jos kyse on puun ja muovin jyrsinnästä.

Käyppä tuo sanomassa Skodan  suunnittelijoille, kun niiden permantokoneissa on peräkkäin 5 kappaletta akseleita, ennen työkalua.

:)...tekeekö Skodakin autotallimalleja...
Se, että Skodan konesuunnittelijat ovat päätyneet monimutkaisiin rakenteisiin, ei tarkoita että sellaiset konstruktiot olisivat ainoa oikea/mahdollinen ratkaisu. Hekin ovat vain ihmisiä  ;)

Noille kuulajohteille on samantekevää onko se kylellään vain vaakatasossa, kun tarkkuus ja kantavuus on lähes sama.
Toki johteiden tukeminen on helpompaa maan vetovoiman suuntaan.
En tiedä Esabeista, mutta liikkuvia portaalijyrsimiä(teräkselle) tekee ainakin Fastems eikä niissä ole klappi ongelmia sen enempää, kuin muissa kone tyypeissä. Mikäli kone liikkuu on siinä oltava klappia ja niiden kanssa on vain elettävä.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Huomautin asiasta vain siksi että kahden johteen linjaus tukirakenteiden KYLKEEN on kertaluokkaa vaativampaa kuin johteiden asennus tasoon. Taso jo itsessään määrittää yhden referenssipinnan jota voidaan käyttää myös muihin koneen linjaukseen liittyviin mittauksiin.

Jos työkalu liikkuu, niin yleensä sen rakenne on kevyempi kuin pöydillä ei juurikaan muuta eroa.

Rakenne on kevyempi mutta tämä johtaa väistämättä myös epätarkkuuteen jos rakennetta ei valmisteta riittävän heitottomaksi. Jos valmistetaan niin pelkän kelkan kustannus on erittäin suuri verrattuna "jäykkään" rakenteeseen ja liikkuvaan pöytään.
Tukevin metallin jyrsintään suunniteltu konetyyppi on ehdottomasti polvityyppinen jyrsin jossa jyrsinpää on käytännössä yhtä puuta rungon kanssa. Päätä voi siis ainoastaan kääntää kulmaan pöytään nähden.

Voisitko, MSC, valaista hieman kokemustasi koneiden rakentelusta, arvostelusi on sen verran rankkaa. En jaksa tästä sotaa tekemään, mutta kuulisin melelläni lisää kokemuksistasi.

Mulla ei ole koskaan ollut tapana se että alennun  ns. "perseen nuolemiseen". Sekään ei ole tapana että mutu-periaatteella alan neuvoja jaella.
En pelkästään harrastepohjalta olisi kyseisiä kommentteja antanut enkä myöskään siksi että luokittelisin kyseisen laitteen "huonoksi". Päin vastoin. Maukan laite tulee varmasti toimimaan  :)
"Rankkaa" kyseinen tekstini ei todellakaan ollut jos asiaa hieman syvällisemmin pohtii. Myönnän sen että joskus en jaksa jokaista välivaihetta/nippelitietoa teksteihini sisällyttää mutta se johtuu lähinnä siitä että oletan lukijoiden olevan perillä kyseisistä asioista. Joskus tämä oletus on virheellinen, myönnän.

Oma kokemus koneenrakennuksesta rajoittuu n. 25 vuoden työskentelyyn metallialalla. Suunnitteluinssinä viimeiset 20 vuotta vaikka lähinnä valmistuspuolen asioita hoidan. Olen jatkuvasti tiiviisti tekemisissä mm. koneistuksen, kunnossapidon  ja levytöiden valmistusasioiden kanssa. Yksi monista harrasteistani onkin kaikenlainen laiterakennus.
Siitä lähtien kun valmistuin, olen aktiivisesti hankkinut tietysti lisäoppia..erittäin laajalta alueelta. Viimeiset 5 vuotta mm. elektroniikkaa (lähinnä nimenomaan DIY CNC-sovellukset) on tullut "harrastettua".
Tähän liittyen myös mittaus ja säätötekniikka on jollain tavalla "hanskassa".

Teen siis "ihan itse" esim. mekanisointisovelluksia eri käyttötarkoituksiin. Raaka-aineesta valmiiksi laitteeksi (including welding)  ;)   

Kaikkea negatiivista kritiikkiä ei aina tulisi heti ensilukeman jälkeen pitää "tarpeettomana" tai "riitaa haastavana". Yksikään laite/konstruktio tms. ei ole koskaan ollut niin erinomainen etteikö parantaa voisi. Eikä tukle olemaan. Kritiikki ja reklamaatio ovat ne kaksi ainoaa palautetta jonka perusteella esim. konesuunnitteluun ylipäätään voidaan tehdä parannuksia. Se on sitten tietysti eri asia toteuttaako niitä parannusideoita kukaan tai ikinä. Jos laiterakennus olisi triviaalia niin elämä olisi todella helppoa.

Toivottavasti tekstistä saa jonkinlaisen käsityksen "motiiveistani"..

[Maukka]

Nettiä selaillessa osui tälläinen linkki eteen. http://www.oneoceankayaks.com/madvac/madvac_index.htm
Tässä kaveri on kasannut cnc koneen teräs profiilien päälle käyttäen johteiden yms. välissä epoksia, tasaamaan epatasaisuuksia.
Näin kertomansa mukaan saanut aika tarkan koneen. Onko kenelläkään kokemuksia tälläisesta?

[AnttiLehtinen]

Puutyö-cnc-koneen matskuksi tuossa suositeltiin mdf-levyä. Onko mdf-levyä parempi vaihtoehto jokin vaneri/kertopuu?
Tai kenties vanerin/mdf:n yhdistäminen kertopuu-runkoon? Itselläni on tarkoitus tehdä pienehkö/keskikokoinen cnc-portaalikone jossa aluksi jyrsimenä dremel... (Saa nauraa  :P) Haen tietysti edullista hintaa ja rakentamisen tulisi olla kotona mahdollista. Lineaarijohteita ajattelin kyllä käyttää, mutta hinnat hirvittää..

[jyrki.j.koivisto]

Ite ajattelisin MDF:n olevan paremmin muotonsapitävää kuin liimapuut. Vintillä on tuommoinen 10 vuotta vanha noin 100x100mm ylijäämä liimapuupalkki joka on aikalailla halkeillu pitkin kylkiä. Voisin kuvitella että MDF:llä ei tämmöstä ongelmaa ole.