Alumiiniprofiilin jäykistäminen valamalla

[Teppo Leinonen]

Mitäs mieltä forumin äijät on mun aivopierusta:

Jos kaupallisen 45x90 alumiiniprofiilin sisään laittaisi epoksi+hiekka -valun?
Olisiko siitä mainittavaa hyötyä tärinöiden eliminoinnissa?
Minua arvelluttaa valujen kapeus. Eli onko se "yksi tärähdys ja poikki"?
Muita ajatuksia....?

Suunnitteilla olisi jyrsinkone työalaltaan 2500x1250x100mm.
Koko koneen ajattelin valmistaa alumiiniprofiilista.
Tiedän kyllä että hitsaamalla teräsrakenteisena olisi jäykempi, mutta osaamista ja välineitä siihen en omista.

Antakaa rakentavaa palautetta.....kriittistäkin....kiitos

-Teppo-

[awallin]

Jos kaupallisen 45x90 alumiiniprofiilin sisään laittaisi epoksi+hiekka -valun?
Olisiko siitä mainittavaa hyötyä tärinöiden eliminoinnissa?

nimenomaan vaimennus paranee. jäykkyys (viestin otsikossa) tuskin paranee lainkaan tai huononee!

lisätty paino toisaalta madaltaa resonanssitaajuutta, joten toinen lähestymistapa olisi ehkä jättää profiilit täyttämättä ja toivoa että rakenteen resonanssitaajuudet sijoittuvat jonnekin korkealle ja terävoimat/tärinät olisivat alemmilla taajuuksilla.

"jyrsinkone työalaltaan 2500x1250x100mm" ei vielä kerro paljoa. Karateho? Materiaalit? syöttönopeudet?

polkupyörien rungoista voi ehkä katsoa mikä on sopiva putken koko jos tekee teräksestä/alumiinista ja haluaa saman jäykkyyden?
Eli isompaa halkaisijaa vaan peliin!

[hokkaju]

No sotkeennutaan nyt tähän, itse mulkkasin värähteleviä systeemejä Femillä aikoinaan jonkin verran. Erittäin mielenkiintoinen aihealue, ja myös merkityksellinen laitteiden ominaisuuksien ja keston kannalta.

perusteesit:
Jäykkyys ja keveys nostaa ominaistaajuutta. paino ja rakenteen notkeus taas laskee. Tuo on helppo omaksua esim kitaran kieliä rämpyttelemällä.

Aineen viskoosinen vaimennuskerroin: Eli kuinka hyvin aine kykenee muuttamaan liikeenergian lämmöksi. alumiini noin 0.0004, teräs 0.001, valurauta 0.002, epoxi graniitti noin 0.01-0.03.
Tuo arvo korreloi hyvin resonassin amplitudiin, eli yksinkertaisesti kuinka paljon rakenne käy vatkaamaan. Tuosta jo selviää miksi valurauta on suosittu materiaali ja epoxi graniitti suosittu täytemateriaali. Alumiini valitettavasti ei ole parhaasta päästä tässä asiassa. EG.n tiheys lienee jotain 3000kg/m3 paikkeilla joten se antaa hyvän vaimennuksen massaansa katsoen. Jäykkäähän se ei ole, enkä usko että murtuu sellaisen taipuman alla joka ei muutenkin aiheuttaisi selkeitä haittoja koneen toiminnalle.

Herätteen sijainti ominaismuodon suhteen, eli solmukohdassa oleva heräte ei ko ominaismuotoa toisin kuin amplitudin maksimissa oleva. Mutta esim portaali koneessa terän sijainti aina muuttuu koko ajan runkoon nähden, taas polvikone ei niinkään. Isoissa koneissa koitetaan monesti sijoittaa värinänlähde sellaiseen paikkaan jossa käyttötaajuus ei herätä haitallisia resonansseja ympäristössään, eli terä moodin solmuun niin periaatteessa alimittaista mopoa voi vähän virittää näin. Kaikkea muuta kuin helppo/ nopea homma.

Toinen vaihtoehto on että ajetaan käyttökierrokset niin korkeaksi että värhtelytaajuuden monikerrat on luokkaa 5-10. Tällöin vasteet on niin pienet että runko toimii joten kuten värähtelymielessä. Eli käytännössä joku kressi pyörimään miljoonaa ja pehmeisiin materiaaleihin niin rungon ei tartte olla kovin kummoinen.

No nyt tää menee ihan tuubaksi koko selitys... Esim hiekka on helppo täyttöaine jos haluaa kokeilla, sen saa aina kaadettua pois kohtuullisella vaivalla jolloin tilanne palautuu alkutekijöihinsä.
Rakenteen yleinen jäykkyys, taipumat pitäisi saada melko pieniksi työstövoimien ja painovoiman vaikutuksen alla. Työstöala vs rakenteen jäykkyys on ensimmäinen homma mitä kannattaa miettiä.

[Jussik]

Terve

Ton kokoluokan kones, tekis mieli sanoa että tee vaneerista muotti ja vala betonista runko.
Harjateräksestä raudoitus lähelle ulkoreunoja, keskellä sitä ei tarvita (toisen raudoitus kerroksen voi laittaa puoliväliin ulko ja keskimittoja).
Johteiden pohjiksi paksu teräs jossa hitsattu betoniin ulottuvat juuret, kuten hampaissa.

Johteen paikat joko koneistamalla tai shimmaamalla suoriksi, jälkimmäisessä vaihtoehdossa sitten epoxilla lopullinen jämäytys paikoilleen.

https://www.youtube.com/watch?v=bqGzbKFMhSg&feature=c4-overview&list=UUkxrgG6VoAMDMzi-yNJAngw

https://www.youtube.com/watch?v=URtU1XImjWE&feature=c4-overview&list=UUkxrgG6VoAMDMzi-yNJAngw

https://www.youtube.com/watch?v=c3-_hwB7lPI&feature=c4-overview&list=UUkxrgG6VoAMDMzi-yNJAngw

[Teppo Leinonen]

Eli lähden siitä että alumiiniprofiilit on riittävän vahvat vs. jänneväli ja unohdan täytöt.
Työstettävä materiaali tulee olemaan puu/mdf levyt.
Kara olisi 2-4kW 15-30krpm. Ja teränä 1-8mm tappeja.

[hokkaju]

Täyttö itsessään ei ole huono juttu, mutta sanotaanko näin että jo toimivasta rungostaa saa yhä paremman täytöllä.
Liian letkua runkoa se ei pelasta, eikä pehmeä ydin juurikaan vaikuta putken jäykkyyteen.
Joten profiilin mitoitus jäykkyyden suhteen on turvallisempi tapa aloittaa. Tai mikä sitten onkaan valitsemasi tapa toteuttaa rungon rakenne.