Terve
Mulla on tuossa joku aika sitten uinut käsiin CNC-sorvi.
Ostin koneen ilman servoja ja ohjausta.
Koneessa on uusi kohtuullisen hyvä hydraulipakka ja vetosylinteri, mutta hydraulikoneikko ja venttiilit puuttuu.
Tarvisinkin kokemuksia tai hydraulikaavion jonkin sorvin ohjauksesta.
Miten paine pidetään sylinterissä, onko jokin esiohjattu takaisku, joka estää leukojen avautumisen yli kuormassa.
jne....
Laittakaahan ehdotuksia tai kaaviota
Lainaus käyttäjältä: Jussik - 13.08.17 - klo:22:16
Miten paine pidetään sylinterissä, onko jokin esiohjattu takaisku, joka estää leukojen avautumisen yli kuormassa.
1. Mikä on sorvi aihiona käytössä?
2. Onko kara sensoreilla varustettu? Leukojen avautumisen ja kiinnimenon osalta?
Kerta sorveissa on 1001 eri toteutustapaa riippuen valmistajasta...
Sitten jos näitä aletaan 0:sta rakentaan pitää katsoa lompsaa...
Oma mielipide on että pakkaa lähetään katsoon vasta sen jälkeen kun karamoottorin ohjaus, liikkeet ovat toiminnassa... kerta et voi oikeastaan tuota hydraulikoneikon logiikkaa tehdä kunnolla ennen kuin sulla on muu paletti kasassa...
Jotta pystyt tekemään siihen tarvittavat turvatoiminnot sillä laajudella mihin sulla ohjaus pystyy... Kerta muuten käy herkästi että lyöt 400e venttiileihin kankkulan kaivoon kun ne eivät lopulta sovellutkaan tai ole yhteensopivia ohjauksen kanssa....
Mutta jos jostain haet mallia kannattee vilasta mazakin nexus 250 tai 350 sorvit....
Hydraulipakka taitaa yleensä olla sellainen rakenteltaan, että se pysyy kiinni vaikka paine katoaisi vetosylinteristä kesken pyörinnän. Tai ainakaan en ole vielä nähnyt, että kappale putoaisi pakasta kun kone sammutetaan...
Ja pyörivä liitin ohivirtaa yleensä niin paljon, että mitään ihmeellistä venttiiliä tuossa välissä ei varmaan tarvita... Sen sijaan paineanturi on hyvä olla, joka valvoo paineen olevan tarpeeksi korkea, jotta pakan voi laittaa pyörimään. Ja venttiilien ohjaus toteutettu niin, että pakkaa ei voi avata pakan pyöriessä.
Voin katella jonkun hydraulikaavion, jos muut ei ehdi ennen.
Terve
Tuo ohivirtaus itellänikin oli mielessä.
Ajattelin siihen ensin paine-akku varmistusta, mutta tuokaan ei ikuisuuksiin piisaa.
Pumpulla jouduttaisiin joka tapauksessa sitä silloin tällöin ladata.
Vakiotilavuus pumppua ei taas viitsisi kokoajan painattaa rajoitinta vasten, koska paine x virtaus = teho,
joka taas paineenrajoitusventtiiliä vasten hakattuna menisi suoraan lämmöksi hydrauli öljyyn.
Tuokaan vaihtoehto ei houkuta.
Säätötilavuus pumppua joka tommoiseen käyttöön sopisikuin nenäpäähän ei taas perse kestä ostaa.
Eli tää on syy miksi mietin, miten ne on noissa oikeissa sorveissa toteutettu.
Niissä se on tehty kustannustehokkaasti ja suht.koth. toimivaksi.
Noissa on yleensä säätyvätuottoinen pumppu... Mutta katon kohta jos löydän esimerkiksi Mazakin hydrauliikan kytkentäkaavion...
Jussi
Tuossa on Mazakin esimerkki kuva. Kyllä siellä jonkinlaiset lukkoventtiilit näyttäis olevan... Paineakkua ei ole koneessa.
Jussi
Aika jännä toteutus.
Lukkoventtiilit on vasta pyörivän liittimen jälkeen joka eliminoi sen vuodon.
Mutta että siellä on vielä paineen rajoitus venttiilit.
Toihan tarkoittaa sitä että pakka / sylinteri on tarkoitettu antamaan periksi ("avautumaan") sopivan tällin sattuessa.
Mitään paineen mittausta ei näyttäisi olevan itse pakan sylinterin paineesta??
Painekytkimet tosin näyttää olevan valvomassa linjapainetta ennen pyörivää liitintä.
Näillä hoidetaan lataus, mutta latausraja on aika alhaalla eli 5 bar.
Toki lukkoventtiili pitää paineen työsylinterissä riippumatta linjapaineen laskusta.
Jolloin toi raja riittää.
Vastaavasti taas tuommoista en itse pysty rakentamaan, mikäli noita venttiileitä ei ole jo sisäänrakennettu tuonne nykyiseen vetosylinteriin.
Mutta uskoisin ettei näin ole, kyseessä on todennäköisesti tyhmä sylinteri ja normaali kiertoliitin.
No joo, mulla 5cc pumppu, 40 bar paine ja jos tätä ajetaan rajoitinta vasten 1500rpm sähkömoottorilla, menee suoraan hukkatehoksi (lämmöksi hydrauli öjyyn) 0,5kW teho.
Täytyy olla jokin järkevämpi keino, talvella toi ei haittaa kun talli lämpeää muutenkin sähköllä, mutta .....
Ehkä jos tekisi sen taajuusmuuttaja ajolla. Eli pumppua pyörimis nopeutta voitaisiin muuttaa.
Suljettua järjestelmää ei onnistu tehdä pyörivän liittimen vuodon vuoksi.
Pakan kiinni ottamisen pystyisi tunnistamaan painekytkimellä, jonka signaalista moottorin kierrosluku tiputettaisiin 250rpm.
Tällöin taajarilla ajettaisiin jatkuvasti painetta rajoitinta vasten, mutta laskien pumpun tuottoa.
Tällöin se laskisi hukkatehon noin 83W:iin, joka on jo siedettävä.
Tämä eliminoisi paineakun tarpeen ja tuottaisi tasaisen paineen sylinterille joka on pakollinen lukkoventtiilien puuutteesta johtuen.
Mitäs tossa masakissa oli tuolla alempana järjestelmässä?
Lainaus käyttäjältä: Jussik - 15.08.17 - klo:12:40
Aika jännä toteutus.
Lukkoventtiilit on vasta pyörivän liittimen jälkeen joka eliminoi sen vuodon.
Mutta että siellä on vielä paineen rajoitus venttiilit.
Toihan tarkoittaa sitä että pakka / sylinteri on tarkoitettu antamaan periksi ("avautumaan") sopivan tällin sattuessa.
Mitään paineen mittausta ei näyttäisi olevan itse pakan sylinterin paineesta??
Vastaavasti taas tuommoista en itse pysty rakentamaan, mikäli noita venttiileitä ei ole jo sisäänrakennettu tuonne nykyiseen vetosylinteriin.
Mutta uskoisin ettei näin ole, kyseessä on todennäköisesti tyhmä sylinteri ja normaali kiertoliitin.
No joo, mulla 5cc pumppu, 40 bar paine ja jos tätä ajetaan rajoitinta vasten 1500rpm sähkömoottorilla, menee suoraan hukkatehoksi (lämmöksi hydrauli öjyyn) 0,5kW teho.
Täytyy olla jokin järkevämpi keino, talvella toi ei haittaa kun talli lämpeää muutenkin sähköllä, mutta .....
Mitäs tossa masakissa oli tuolla alempana järjestelmässä?
Paineenrajoitus venttiili on leukojen paineen säätöä varten... jotta ohutseinämäisiä kappaleita ei grimpata ryttyyn... ja paineet ei ylitä pakan käyttörajoja...
Lisäksi leukojen tarkkailussa on 2 anturia mazakissa karaputken päässä... joilla tarkkaillaan kappaleen kiinnitystä... Näillä määritellään pakan leukojen liikevara... eli kone huomaa mikäli kappale irtoaa pakasta välittömästi... lisäksi näiden anturien sijaintia muuttamalla muutetaan sisä/ulkopuolen kiinnitys... silloin jos tarvitaan suuri liikevara leukoihin...
Siinä on myös jonkin sortin paineentarkkailu, jotta jos leukojen puristus paineet on olemattomat kara ei lähde pyörimään...
Järjestelmä on fiksu ja toimiva...Ittellä varmaan löytyy nexuksesta kuvat... mutta menee varmaan loppu viikkoon ennen kuin kerkeän kaivaa ne esille...
Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 15.08.17 - klo:12:55
Paineenrajoitus venttiili on leukojen paineen säätöä varten... jotta ohutseinämäisiä kappaleita ei grimpata ryttyyn... ja paineet ei ylitä pakan käyttörajoja...
Lisäksi leukojen tarkkailussa on 2 anturia mazakissa karaputken päässä... joilla tarkkaillaan kappaleen kiinnitystä... Näillä määritellään pakan leukojen liikevara... eli kone huomaa mikäli kappale irtoaa pakasta välittömästi... lisäksi näiden anturien sijaintia muuttamalla muutetaan sisä/ulkopuolen kiinnitys... silloin jos tarvitaan suuri liikevara leukoihin...
Siinä on myös jonkin sortin paineentarkkailu, jotta jos leukojen puristus paineet on olemattomat kara ei lähde pyörimään...
Järjestelmä on fiksu ja toimiva...Ittellä varmaan löytyy nexuksesta kuvat... mutta menee varmaan loppu viikkoon ennen kuin kerkeän kaivaa ne esille...
Terve
noi paineenrajoitus venttiilit on sijoitettu kaaviossa pyörivän liittimen jälkeen, eikä niitä ole merkitty säädettäviksi, puuttuu semmoinen nuoli tuosta symbolista.
Eli ne pelkällä jousella merkitty on jollekkin kiinteälle paineelle.
Ja koska ne sijaitsevat kaaviossa pyörivän liittimen jälkeen ne todennäköisesti tekevät myös näin kyseisessä koneessa.
Kyseisten venttiilien säätämin niiden sijainin vuoksi saattaisi olla haasteellista, lisäksi painetta pakalle voidaan säätää ajon aikana(näin yleensä).
Olisi se tuon lokiikan mukaisesti, että noi venttiilit olisi tarkoitettu puristuspaineen säätöön aika haasteellista.
Säätäjän tulisi pyöriä pakan mukana sitä säätäessään.
Tuossa kaaviossa ennen suuntaventtiiliä on erillisessä lohkossa 3-tie paineenalennusventtiili.
Joka tulisi olla säädettävä, symbolista puuttuu varmaan inhimillisen viheen vuoksi nuoli,
tämä on se venttiili jolla pakalle menevä paine säädetään.
Opetellaanhan ensin tuon hydraulikaavion luku...
Sitten asiaan, olisin kiitollinen niistä nexuksen kaaviosta.
Omassa sylinterissä ja pakassa ei voida mitata niiden sijaintia.
Ainoa mitä voidaan mitata on työsylinterin paine, tämä riittää hyvin.
Itse puhuin nexuksesta... En jaksanut katsoa edes tota kytkistä
Kiitos kaaviosta.
Kytkennältään näyttää olevan samat, pääpumppuna säätötilavuus pumppu.
Tämä selkeyttää aika paljon oman koneikon suunnittelua.
Lainaus käyttäjältä: Jussik - 15.08.17 - klo:17:44
Kiitos kaaviosta.
Kytkennältään näyttää olevan samat, pääpumppuna säätötilavuus pumppu.
Tämä selkeyttää aika paljon oman koneikon suunnittelua.
Tuossa näet leukojen paineenrajoitus venttiilin ja mittarin käytännön sijainnin... vasemmalla puolen ovea...
(https://www.mach4metal.com/data/images/slides/slide-14106big.jpg)
Mulla olis ainakin kolme työstö koneen koneikkoa jouten, Max paine 180 Bar pumpulta. 100bar toinen. Venttiileitäkin enemmän kun laki sallii irtonaisena ja paketteina.
Luonnollisesti Bosch laatua, 400v moottoreilla, muistaakseni 200v toinen vaihtoehto. Ja tietysti muuntajia jos tarvitaan. Ja jos öljy lämpöä, löytyy karajäähdyttimiä ainakin kolme... :D
Eikä ole kallista! Ei edes köyhälle.
Paineen säädön lisäsin yhteen mazakkiin tukilaakerille, ei ollut hydraulivelhollekaan läpihuutojuttu. Neuvot ja takuu kaupan päälle. 0451329486
Joskus avasin tuollaisen Mazakin työsylinterin ja siinä männässä oli kahteen suuntaan jonkinlaiset jousella varustetut venttiilit. Eli ne on ilmeisimmin nuo kuvaan piirretyt...
@Jussik: "Ehkä jos tekisi sen taajuusmuuttaja ajolla. Eli pumppua pyörimis
nopeutta voitaisiin muuttaa."
- Mahtaisikohan toimia niin että käyttäisi hyraulikoneikon moottoria
kondensaattoreitten kautta. Itse olen tuolla tempulla ratkaisut monta
paikkaa, sattumoisin nytkin on tekeillä yksi sellainen. (Sirkkeli
kyykyttää sulakkeita pehmentämättömässä startissa, 2,2kW moottori
3x10A:sten takana. Kokeilin että 14yF kahdessa vaiheessa jaksaa
kiihtyä rauhallisesti)
- Juju on siis käyttää moottoria vakiomomentilla, isolla jättämällä.
Jännitehäviöhän on reaktiivinen joten se ei itsessään aiheuta tehohäviötä.
Häviötä syntyy tietysti muualla mutta vain vähän verrattuna (pelkkään)
rajapaineventtiiliin.
- Moottorihan toimisi kippikynnyksensä takana eli ei oikeasti vakiomomentilla
silloin jos se pääsisi kiihtymään. Siihen pääsemiseksi pitäisi lisätä
resistiivistä jännitehäviötä mukaan niin että kippikynnys siirtyisi lähelle
nollakierroslukua (öljyvuodon korvaaminen)
Toinen juttu on tietysti se mitä tapahtuisi kun pakkasylinteri tulisi
iskunsa päähän ja moottori olisi hieman kiihtynyt tilanvaihdon aikana.
Rajapaineventtiili siis tarvittaisiin kuitenkin, mitäpä siinä muuta kuin että
leukojen puristus pitäisi asettaa sekä venttilistä että kondensaattoreita
vaihtamalla...? Tai tinkiä hieman hifistelystä ja mitoittaa kondensaattorit
suurimman paineen mukaan ja säätää vain venttiiliä.
Mutta ei olisi kallista kierrosluvun alentaminen. Elektroniikkakeskuksessa
oli 20yF kondensaattorit 3,66Eur/kpl verottomana (em. sirkkeliin)
Edesmennyt tuffa omisti vain yhden vaiheen ja korvasi tilanteen ämpärillisellä konkkia per kone. Isojakin moottoreita pienen sulakkeen takana. Melko moni kone sylkee haisevan madon päädystä ulos ja koneet ei enää pyöri... Konkat aikoinaan tulleet kaatopaikalta, kuin myös moottorit.
Taajuusmuuttajaa järkeillyt pumpun kaveriksi vuosia, ei vain kukaan ole lähtenyt ajatukseen mukaan kun niitä pumppuja aina vain löytyy. Hydrauliikka on niin 4000 vuotta kehityksessä perässä kun vain voi olla, venttiileitä myöten....
Terve
Valmis koneikko kiinnostaa aina, ajan puutteessa kun ei viitsisi itse ruveta mitään värkkäilemään.
Taajuusmuutaja käyttö olisi nimen omaan tarkoitettu tuohon jatkuvan tehohäviön pienentämiseen.
Konkilla taas vaikutetaan käynnistämiseen ja todellakin 3-vaihe koneen ajamiseen 1 vaiheisena.
Tässä ei näistä ollut kyse, vain jatkuvan tehohäviön pienentämisestä , pumpun kierroslukua muuttamalla.
Kiitos Ville romuista.
Hydraulikoneikko osoittautui isommaksi kuin odotin, puolet mun koneen koosta :)
Mutta onneksi löytyi sopivat hydrauliventtiilit ja muut roippeet oman pienemmän koneikon tekemiseen.
Omasta hyllystä löytyy muuttuvatilavuuspumppu (SAMM hydraulics) vanhasta Arrows F1 autosta,
tää oli tarkoitus käyttää muualle, mutta tulee nyt palvelemaan tähän koneikkoon.
@Jussik:"Konkilla taas vaikutetaan käynnistämiseen"
- Mikä mahtaa olla konkki...? No, kondensaattoreilla vaikutetaan
vääntömomenttiin eli rajoitetaan sitä. Sitä kautta voi muun muassa hidastaa
käynnistymista, sitten voi rajoittaa kierroslukua jos kuorman käyttäytyminen
on tietynlainen eli momentti nousee (ainakin jossain) riittävästi nopeuden
funktiona. Tyypillisesti radiaalipumput ja puhaltimet ovat tällaisia.
Mutta tässähän oli kyse sopivan paineen synnyttämisestä tilanteessa
jossa hydraulipumppu tuottaa lähinnä vuotojen verran virtausta, ehkä ollaan
lähellä nollakierroslukua. Kuulostaa lupaavalta kohteelta kondensaattoreilla
rajoitetulle momentille.
"ja todellakin 3-vaihe koneen ajamiseen 1 vaiheisena."
- mistäs tällainen tähän putkahti...?
"Tässä ei näistä ollut kyse, vain jatkuvan tehohäviön pienentämisestä ,
pumpun kierroslukua muuttamalla."
- Juuri tästä kirjoitin. Ilmeisesti ei sitten kannattanut kun ei sitä
viitsitty lukea....?
Terve
Konkka = kondensaattori, sen monikkomuoto täälläpäin suomea konkat, sen adessiivi muoto konkilla...
Meistä kaikki ei asu "kehä 3" sisäpuolella, eikä puhu kirjakieltä ja luojalle kiitos siitä.
Kyseessä on kolmivaiheinen oikosulkumoottori, en vielä tähän päivään menessä ole kuullut että pelkillä kondensaattoreilla voitaisiin rajoittaa
moottorin kierosluku halutulle tasolle...
Nimenomaan niin että moottoria käytetään jatkuvasti tällä pienemmällä kierrosluvulla, ilman että poltetaan sähkömoottoria...
Mulla kun on ollut semmonen käsitys,
että jotenkin hämärästi se nopeus liittyisi moottorin napalukuun ja sille annetun jännitteen taajuuteen,
ottaen huomioon moottorin jättämän ja taajuuden suhteen sisääntulo jännitteeseen.
Sillä kondensaattorilla tuskin sitä taajuutta muutetaan... (vaihe kulmaa kyllä)
Kerro nyt miten se onnistuu, mulla on aukko tässä kohtaa.
Mekin ollaan ihan turhaan laitettu taajuusmuttajia joka paikaan, jos homman voi hoitaa muutamalla konkalla.
Pehmokäynnistinkin tulee kaupantekijäistä.
Menee OT:ksi
Lainaus käyttäjältä: Jussik - 18.08.17 - klo:12:18
... en vielä tähän päivään menessä ole kuullut että pelkillä kondensaattoreilla voitaisiin rajoittaa
moottorin kierosluku halutulle tasolle...
Nimenomaan niin että moottoria käytetään jatkuvasti tällä pienemmällä kierrosluvulla, ilman että poltetaan sähkömoottoria...
...
Kyllä tälläinen erikoistapaus (puhallin tms. esim. pierusilppuri) on olemassa. Ei todellakaan mitenkään yleiskäyttöinen eikä optimaalinen ratkaisu.
https://www.quora.com/How-does-a-fan-speed-regulator-work
Tuossakin kirjoitelmassa on väärin muutama asia, mutta ehkä valisee yhtälöä. Nimen vastaisesti kyse ei ole reguloinnista, vaan säätö taphtuu tavallaan prosessin kautta...puhallin on neliöllinen kuorma ja moottorilla on taas oma vääntökäyränsä, joten tehon absorbtio kohtaa tuotetun tehon jossakin nopeuden pisteessä. Moottorin "käyrää" siirretään jännitteellä = muutos puhaltimen kierroslukuun.
Tämähän sitten ei toimi muuttuvalla kuormituksella eikä siten korvaa yleensä mitenkään invertteriä. Mutta hyvä tietää.
Onhan noita muitakin erikoistapauksia, kuten mikron lautasen pyöritin moottori ja pesukoneen yms. "poistopumppu" joka käy vaan vähän aikaa ja ainoa kriteeri on halpa hinta. Kuumenee pidemmässä käytössä, hyötysuhde heikko jne. Mutta halpa kun ei tarvii konkaa käynnistykseen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Shaded-pole_motor
Pekka
Terve
Ymmärrän kyllä periaatteen ja miten se toteutus toimii 1-vaiheisessa moottorissa, mutta kyse on nyt kolmivaihekoneesta.
Juu ja tosiaan hyötysuhteeltaan ja toiminaltaan on vähintäänkin arveluttava, jos ei peräti katastrofaalinen.
Toimii muuten lampun himmentimenä 8)
Mutta että kolmivaihekonessa...
On myös toinen käyttötarkoitus konkille:
Konkkia käytettään kolmivaihekoneissa magnetointiin, kun käytettiin niitä generaattoreina.
Tämä tapa on käytössä markkinoilla olevissa "tuotteissa" vuosikymmeniä.
Kyseisellä laitteessa käytetään sähkömoottoria moottorina kun se on kytketty verkkovirtaan ja
ilman verkkovirtaa kone toimii dieselmoottorilla ja samaa sähkömoottoria käytetään silloin generaattorina.
@Jussik:Meistä kaikki ei asu "kehä 3" sisäpuolella, eikä puhu kirjakieltä
ja luojalle kiitos siitä.
- Taidan tietää paikan, olen joskus käynytkin. Siellä oli jokin kaupunkikin,
nimeä en nyt muista mutta oli kuin suuri Parkano. Kirjakielta, minkään tuntemani
kielen, siellä ei puhuttu. Pääsin jopa poiskin sieltä, kun kiitin luojaa siitä
niin hän totesi vaan "aikasi ei ollut vielä".
@Jussik: Kyseessä on kolmivaiheinen oikosulkumoottori, en vielä tähän päivään
menessä ole kuullut että pelkillä kondensaattoreilla voitaisiin rajoittaa
moottorin kierosluku halutulle tasolle...
- Nyt olet kuullut. Lähestyt kuitenkin asiaa suoraan kierrosluvun kautta.
Ota tulokulma systeemin halutusta lopputulemasta eli paineesta. Halusit rajoitetun
paineen, olettama on että hydraulipumpullasi on tietty syrjäyttämä per kierros.
Silloin tiettyä vääntömomentti synnyttää tietyn paineen, pumpun rakenne ja öljyn
viskositeetti voivat aiheuttaa tähän nopeusriippuvuutta mutta tarkastelun keskiössä
on nopeus lähellä nollaa, vain vuodot tarvitsee korvata.
@Jussik: "ottaen huomioon moottorin jättämän ja taajuuden suhteen sisääntulo jännitteeseen."
- Jättämä olisi nyt lähes 100% ja moottorin napajännite hyvin pieni, jännitteenalenema
tapahtuu kondensaattoreissa, reaktiivisena, eikä synnytä moottorissa välttämättä
kohtuutonta lämpöhäviötä. Puhallinkaan ei tosin juuri pyöri mutta mahdollinen vieras-
tuulettimen tarve ratkeaa tarvittavan momentin perusteella. Tässä kohtaa on hyvä
muistaa että kolmivaihekone käyttäytyy tällaisessakin tilanteessa melko suotuisasti,
paljon paremmin kuin yksivaihe(+keinovaihe)kone.
@Jussik: " jos homman voi hoitaa muutamalla konkalla."
- Ei pidä mennä nyt yleistyksiin, tuo riippuu aina siitä mikä se "homma" on.
Tällä kertaa haluttiin vakio vääntömomentti, jollain tarkkuudella, ja siihen
kondensaattorit kolmivaihekoneella on lupaava mahdollisuus.
@Jussik: Pehmokäynnistinkin tulee kaupantekijäistä
- Kyllä, kondensaattoreilla se tulee haluttiin tai ei.
@PekkaNF:Kyllä tälläinen erikoistapaus (puhallin tms. esim. pierusilppuri) on olemassa.
- "pierusilppuri....?" Tästä vehkeestä mulla ei olekaan mitään hajua. Nimitys kuulostaa
kyllä jotensakin prosessisäätöiseltä ja sellaisena lupaavalta.
@PekkaNF:Tämähän sitten ei toimi muuttuvalla kuormituksella....
- Taas riippuu siitä miten systeemin halutaan käyttäytyvän. Erityisesti jos radiaali-
puhaltimella halutaan virtausvastuksesta riippumatonta virtausnopeutta niin tämä
on aivan mainio keino. Jopa momenttikäyrän kaarevuus kippauspisteen takana tukee
itsesäätöisyyttä, sitä ei siis pidä pyrkiä oikaisemaan.
@Jussik: Ymmärrän kyllä periaatteen ja miten se toteutus toimii 1-vaiheisessa moottorissa,
mutta kyse on nyt kolmivaihekoneesta.
- Mulla on eräs tuollainenkin käyttö jossa on siis sekä 1-vaihekoneen vaatima apuvaihe
kondensaattorilla että jännitteenalennus (jättämäsäätö) niinikään kondensaattoreilla.
(On juurikin radiaalipuhallin) Kun ymmärrät tuon toteutuksen niin et tietenkään sekoita
noita kahta asiaa... onhan näin?
@Jussik:Toimii muuten lampun himmentimenä
- Kyllä, yleensäkin kaikilla resistiivisillä kuormilla. Myös muuntajan läpi koska
ei synnytä tasajannitekomponenttia.
@Jussik:On myös toinen käyttötarkoitus konkille:
- Nyt menee kyllä ohi aiheesta mutta koska ketjun aloittaja sen tekee niin voinee
kommentoida.
"Kyseisellä laitteessa käytetään sähkömoottoria moottorina kun se on kytketty
verkkovirtaan...."
- Tässä yhteydessä on syytä puhua vaan sähkökoneesta koska analogia moottorin ja
generaattorin välillä on niin korostunut.
- Jos kondensaattorit ovat tässä vaiheessa mukana niin niitä voi tarkastella erillisenä.
Sähkökone ei niitä "näe" sikäli kun verkko on jäykkä. Verkko sitten näkee kokonaisuuden
joka on hieman kapasitiivinen.
- Verkkoyhteydessä kondensaattoreita ei kuitenkaan tarvita generaattorikäyttöön.
Riittää että konetta pyöritetään yli verkon tahtinopeuden. Se näkyy silloin verkkoon
aina osin induktiivisena, aivan kuin alimagnetoitu tahtikone.
"ilman verkkovirtaa kone toimii dieselmoottorilla...."
- Toki millä tahansa voimanlähteellä.
- Kondensaattoreitten virkaa voi hoitaa myös "taajuusmuuttaja". Lainausmerkeissä siksi
että se on nyt pelkkä invertteri kehittämässä kapasitiivista loisvirtaa. Säädettävyys
on hyvä ja pystytään rakentamaan jopa vauhtipyöriin perustuvia tehontasaimia tai
muita tehonmuokkaimia. Silloin kyllä tarvitaan se toinenkin invertteri, verkkovaihto-
suuntaaja, jolloin puhutaan jo konverttereista. Idea on siis siinä että nyt sähkö-
koneen nopeus saa muuttua (Esim. tuuligeneraattori)