Askelmoottoreista

[jjude]

Pikemminkin, jos moottorin käämityksen induktanssi
on suuri niin silloin PWM taajutta pienemmäksi.

OK.
Lisäkysymyksiä:
a)
Miten muuten vaikuttaa moottorikaapelien pituus?
Jos vaikka kaapelin pituus olisi 2-3m, koko 2,5mm2 ja moottorin virrat tuota 1A luokkaa.
Ajatuksena jos tästä sovelmasta tekisikin "hajautetun", moottorit omissa lohkoissa ja ohjain omassa,
helpottais sijoitusta koneessa.

b)
Toinen moottori ajaa pisteen A - B välillä. A piste on "kotipesä".
Toinen moottori on joko pisteeaaä C tai D tai E. D piste on "kotipesä".
Nyt raja-anturit (hall) joka pisteessä.
Onko uhkarohkeaa laittaa raja-anturit vain pisteisiin A ja C, jonne moottorit ajetaan ensin virrat kytkiessä.
Sitten sieltä ajetaan ennalta haettujen askelmäärien mukaan kotipesiin, ja muut rajat olis myös askelmäärien mukaan.
Saattaa menaan tulla juuri noita "vääntö" ongelmia ja askelia jää tassuttelematta, sittenhän sitä oltaisiin jo vähän metsässä.
Tosin ihan miillin tarkasti ei pitäisi pystyä olemaankaan kartalla.

[Jussik]

Tuohon ensimmäiseen kohtaan, kyllä kaapelien pituudella on merkitysta mutta ei vielä
alle 10 metrin matkoissa.
Tietysti ei niitäkään millään pommilangalla voi vetää, tuo 2,5mm2 johto on ihan hyvää.

Toiseen kohtaan jos askelia hukkuu niin mitä voit odottaa sitten jyrsinnän osalta?!
Eli jos yksikin askel hukkuu niin silloin vika niiden hukkumiseen kannattaa selvittää.

Maadoituksista on hyvä aloittaa, Esim taajari(kara käyttö) tai yläjyrsin on yksi oikeen hyvä häiriölähde ja jos sattuu
vielä että askelmoottori ohjaimet on ei kaupallista mallia niin soppa on valmis.

Kaupallisien mallien etu on että ne on EMC testattuja, eli ulkoisten ja johtuvien häiriöiden vaikutukset
on todettu ja raportoitu. Ja niissä on tarkkadokumentointi miten häiriintyminen estetään.
Ei kaupallisia malleja on tuskin testattu.

Toinen mikä itsellä tuli vastaan oli, liian suuri etuvastus optoerottajalla, toimi hyvin pienillä taajuuksilla,
mutta kun askel komennon taajuus nousi hukkasi askellia.

Pystyin lukemaan saadut pulssit ohjaimelta ja tällä tavoin pääsin vian jäljille

[jjude]

Vielä aiheesta.

Pitomomentti (ja momentit muutenkin) ilmoitetaan yksikössä N.m (newtonmetri).
Esim. 0.5N.m / tarkoittaako tämä, että jos moottorin akseliin on kytketty 1m mittainen tanko,
jaksaa moottori "roikottaa" sen päässä 5kg painoa (aika paljon)?
Sama sitten käyrältä - "start torguet", 200step/sec -> 0,3N.m, jaksaa siis vaikka vetää/työntää 3kg kuormaa ko. pulssituksella?

Onko 30 N.cm 0,3 N.m ?

[saulij]

Vielä aiheesta.

Pitomomentti (ja momentit muutenkin) ilmoitetaan yksikössä N.m (newtonmetri).
Esim. 0.5N.m / tarkoittaako tämä, että jos moottorin akseliin on kytketty 1m mittainen tanko,
jaksaa moottori "roikottaa" sen päässä 5kg painoa (aika paljon)?
Sama sitten käyrältä - "start torguet", 200step/sec -> 0,3N.m, jaksaa siis vaikka vetää/työntää 3kg kuormaa ko. pulssituksella?

Onko 30 N.cm 0,3 N.m ?

1 kg voima vastaa 9,81 N ja 1 N vastaa 0,102 kilon voimaa (kp)
1 Nm = 1 N 1m varren päässä ja Ncm vastaavasti 1 N  1 cm varren päässä
0,5 Nm eli 0,05 kpm on aika pieni momentti eli 1 m päässä roikkuu vain 50 g

Tulipa sekavasti. Fysiikan kirjoissa tarkemmin...

30 Ncm on 0,03 Nm

Sauli

[jjude]

1 kg voima vastaa 9,81 N ja 1 N vastaa 0,102 kilon voimaa (kp)
1 Nm = 1 N 1m varren päässä ja Ncm vastaavasti 1 N  1 cm varren päässä
0,5 Nm eli 0,05 kpm on aika pieni momentti eli 1 m päässä roikkuu vain 50 g

Tulipa sekavasti. Fysiikan kirjoissa tarkemmin...

30 Ncm on 0,03 Nm

Sauli

OK.

Eli muistin juuri väärinpäin nuo kilot ja newtonit (huonosta koulumenestyksestä jo muutama kymmenen vuotta aikaa).
Mutta jos pito on 0,5Nm (50g metrin päässä) olisko se sitten 0,5m päässä 100g, 10cm päässä jo huikeat 500g, jne noin karkeesti?

[Juha Hietamäki]

Eikös momentti kasva mitä pidempi on voiman varsi?
Eli:
1Nm = 1N*1m
2Nm = 1N*2m
jne...
tässä tapauksessa:
50g = 0.4905N
0.4905Nm = 0.4905N*1m
0.24525Nm = 0.4905N*0.5m
0.04905Nm = 0.4905N*0.1m
Korjatkaa jos/kun olen väärässä.

[jjude]

Mitäs luulette, tarviiko näillä nopeuksilla jo kiihdytysramppia?
Pulssitus olisi max jotain 800Hz 1/2 stepillä (moottori 200 step/kierros, NEMA42).
Kuinka nopeasti ja kuinka paljon yleensä voi ja kannattaa kiihdyttää?

[Vikketsi]

Mitäs luulette, tarviiko näillä nopeuksilla jo kiihdytysramppia?
Pulssitus olisi max jotain 800Hz 1/2 stepillä (moottori 200 step/kierros, NEMA42).
Kuinka nopeasti ja kuinka paljon yleensä voi ja kannattaa kiihdyttää?

Eli 800 hertsiä sekunnissa puoliaskelluksella tarkoittaa 400hz/s 'todellista nopeutta' 200 askeleen moottorilla. Eli sekunnissa 2 kierrosta ja minuutissa 120 kierrosta.

En itse kummoista kiihdytys/jarrutusramppia laittaisi tuolle vauhdille, vaan hyvin lyhyt kiihdytys/jarrutusmatka järkevin. Näin itse siis tekisin.

[jjude]

Selvä.
Tuo täsä yhteydessä tarkoittamani moottori on NEMA23 mutta se ei kai muuta asiaa.

[jjude]

Jos nyt sitten verrataan noita ohjainpiirejä IMT901 (transistori) ja A3977 (fetti),
antaako A3977 paremman väännön pienellä jännitteellä (12V) kuin IMT901.
Maalaisjärjellä näin luulisi olevan, onhan fetti parempi kytkin kuin transistori.

[jjude]

Lisää kysymyksiä satelee.
Onko suurta merkitystä liikkeelle lähdössä, onko ohjaimen output-jännitteet ns. HOME-kohdassa.
Eli kohdassa missä fullstepillä vaihevirrat on 70% molemmat, halfstepissä 0 ja 100%.

[jjude]

Moottorin vääntökäppyrät on annettu full-step askelluksella.
Muuttuuko arvot "parempaan/huonompaa/ei muutu", kun moottoria ajetaan half-step askelluksella?
Eli onko vääntö sama 200step/full-step ja 400step/half-step askelluksilla?

[saulij]

Käsittääkseni vääntö on hieman pienempi, mutta käynti tasaisempi.

Sauli

[jjude]

Kärsiikö askelmoottori tai ohjain jos moottorilla ajetaan pitempiaikaisesti "päin seinää".
Eli ohjauspulsseja tulee vaikka moottori ei enää kykene pyörittämään kierretankoa.
Olis vain yksi sovellus johon on vähän vaikea laittaa säädettäviä rajakytkimiä.
Ajais aina tietyn askelmäärän (joka riittää päästä-päävän liikkeseen), oli "kelkka" sitten millä kohtaa tahansa.
Tällöin aina hetki tuupataan päin seinää...

[NiVa]

Kärsiikö askelmoottori tai ohjain jos moottorilla ajetaan pitempiaikaisesti "päin seinää".
Eli ohjauspulsseja tulee vaikka moottori ei enää kykene pyörittämään kierretankoa.
Olis vain yksi sovellus johon on vähän vaikea laittaa säädettäviä rajakytkimiä.
Ajais aina tietyn askelmäärän (joka riittää päästä-päävän liikkeseen), oli "kelkka" sitten millä kohtaa tahansa.
Tällöin aina hetki tuupataan päin seinää...

Moikka!

Ei kait se kärsi, jossei nyt montaa minuuttia survo päätä seinään.  Mutta ilmeisesti hukkaa pulsseja epämääräisen määrän ja uudelleen ajo vaati aina enemmän "turhia" pulsseja mennäkseen varmasti loppuun.

Toisaalta jos seinä on vastassa ja jokin törmää siihen, luulisi voivan laittaa esim. iduktiivisen anturin ja pienen metallilätkän, jonka anturi haistaa muusta ympäristöstä. Sen ei tarvitse olla siinä seinässä, vaan missä tahansa kohdassa, mikä ko. liikettä tekee.