Moi!
Olen rakentelemassa pyörivää akselia ja jopa liikkuukin jo! Laitoin myös varsinaiselle akselille encoderin, josta otan toistaiseksi vain indeksipulssin.
Sattui vaan tuo encoderi olemaan sellainen joka "syö" 10-30VDC ja jos sinne laittaa esim.24V, pulssin "korkeus" on myös 24V. Jostain kumman syystä näyttäisi toimivan myös viidellä voltilla, jolla testasin PC:n avulla. Kysymys kuuluukin: Voiko printteriporttiin syöttää jotakin muuta kuin tuota 5V?
Lainaus käyttäjältä: pave - 07.09.15 - klo:18:33
Moi!
Olen rakentelemassa pyörivää akselia ja jopa liikkuukin jo! Laitoin myös varsinaiselle akselille encoderin, josta otan toistaiseksi vain indeksipulssin.
Sattui vaan tuo encoderi olemaan sellainen joka "syö" 10-30VDC ja jos sinne laittaa esim.24V, pulssin "korkeus" on myös 24V. Jostain kumman syystä näyttäisi toimivan myös viidellä voltilla, jolla testasin PC:n avulla. Kysymys kuuluukin: Voiko printteriporttiin syöttää jotakin muuta kuin tuota 5V?
Pientä riskiä on ilmassa jos koettaa käyttää laitteita muilla kuin ilmoitetuilla käyttöjännitteillä. Voi se toimiakin, mutta voipa olla toimimattakin kun esim taajuudet nousee kierrosluvun kasvaessa tms.
Printteriporttiin ei tarttisi laittaa muuta kuin 5V max. Mutta se nyt ei ole varsinaisesti ongelma, vaatiipahan vain pari lisäkomponenttia per signaali.
Jos sulla nyt on vaikka 24V syöttöjännite niin, että pulssien korkeuskin on se 24V niin simppeli jännitejako vaan lähtöön. Tai sitten etuvastus ja 5,1V zeneri leikkaamaan ylijännitteen pois. Jälkimmäisessä on se hyvä puoli, että toimii useammallakin syöttöjännitteellä.
Voin piirtää kuvan ja laittaa tänne kohta.
Muok: kuva: https://www.dropbox.com/s/6fxjszzus87qi4c/5vsignaali.png?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/6fxjszzus87qi4c/5vsignaali.png?dl=0)
Kiitokset taas. Tuon jopa meikäläinenkin osaa kytkeä. Pultit on postissa. 8)
Mie kyselin kerran samaa (siis enkooderin outputin jännitetason tiputtamisesta) kaverilta, joka tietää myös elektroniikasta enemmän. Hän suositteli silloin suoraa jännitteenjakoa, kun itse just kysyin zeneristä. Oli muistaakseen zenereiden kapasitanssista jne. kyse , vissiin sit suuremmilla taajuuksilla tulee esiin. Mut joo vastusjaossahan on tietty se, että printteriportin impedanssi pitäis olla matala /tiedossa /vakio, jotta jaettu jännite pysyy suht vakiona tai sit jännitteenjaon vastusten läpi kulkevan virran sen verran iso, että lpt:n vetämä virta ei merkittävästi vaikuta tuohon vastusten välissä olevaan jännitetasoon.
Mutta olis ihan kiinnostava tietää, että missä vaiheessa (taajuus) tuosta zeneristä voi tulla ongelmia?
- Timo
Niin ja siis tosiaan, minkä Kremmen mainitsikin jo, että vastusten kanssa toteutetulla jännitteenjaolla sen enkooderin outputin lähtöjännitteen pitäis olla sitä mille toi vastusjako on suunniteltu... Itse noita muita mahdollisia probleemia mietin :-)
- Timo
Zenerin pn-liitoksessa on kapasitanssin kaltainen varausilmiö, mutta ei siitä tarvitse tässä tapauksessa välittää mitään.
Kapasitanssit on niin pieniä, että tässä syntyvän RC-alipäästösuotimen napa on vähintään satojen kilohertsien ellei megahertsien taajuudella. Oikeissa suurtaajuuspiireissä tuo olisi merkittävää, näissä ei mitään väliä.
Yleensä zenerien datalehdet ei vaivaudu ilmoittamaan koko arvoa. Joitain Rohmin pienikapasitiivisia löytyy joissa arvoksi on ilmoitettu 0,3 pF. Se on niin olematon, että tuon 4,7 kilon vastuksen kanssa rajataajuus olisi 112 MHz ja siitä vaimennus vasta alkaa. Jos "normaali" kapasitanssi olisi hatusta vetäen vaikka 300-kertainen eli 100 pF, niin rajataajuus olisi silti vielä yli 300 kHz. Eli ei huolta tässä käytössä.
P.S. Näyttää olevan BZX55-diodisarjan kapasitanssi juurikin about 100 pF n. 5V zenerjännitteellä ja laskee siitä alaspäin kun zenerjännite kasvaa.
Enkooderia voi käyttää myös schottky-diodin läpi lpt-portin pinnin alasvetoon. Silloin diodi suojaa printteriporttia enkooderin eri jännitteeltä. Tarvii tosin 5V ylösvedon lpt-portin pinnille.
Joo tuo on vaihtoehtoinen tapa hoitaa homma. Siinä ei diodin kapasitanssista ole senkään vertaa väliä. Komponentteja menee saman verran, mutta toisaalta pärjätään tavallisella diodilla. Tässähän siis diodin anodi kytketään LPT-portin puolelle ja 5V syötetään vastuksen läpi sinne eli LPT-portin tuloon. Enkooderi sitten maadoittaa tulon diodin läpi, ja diodi taas estää ettei jännite nouse yli 5V kun enkooderin signaali on ylhäällä.