Myös korttimaksu toimii

Ostan ohjausjännitemuuntajan

Aloittaja Tapani Honkanen, 12.03.12 - klo:22:28

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Tapani Honkanen

Suurella vaivalla ostamani ja kunnostamani Pedersen jyrsinkoneen sähkökaapista alkoi tulla sähkölaitehaju. Minulla ei ole kytkentäkaaviota mutta aavistus laitteen toiminnasta. Kun laite ei käytä nollajohtoa niin vaiheiden välillä oleva jännite 400 V muunnetaan 240 voltin jännitteeksi, jolla ohjataan kontaktoreita. Kesken tuotantotyötä, terävarsien pienennyskoneistustä, alkoi "pertinaksin" haju tunkeutua nenään. Olihan muuntaja laskenut alleenkin tipan öljyn kaltaista mäihää. Nyt täytyy uusia tuo muuntaja. Alkuperäisessä on lisäksi jarrun solenoidin käämi mutta sellaista ei heti taida löytyä. sen jännite oli muistaakseni 35v, joka tasasuunnataan ja olihan siellä konkkakin kytketty.
Pääasia on saada ohjaukset pelaamaan. Onko kenelläkään tai kaverilla edes.
Tapani Honkanen 050-595 4464 Kerava

Kremmen

Eipä valitettavasti satu olemaan tuollaista joutilaana, mutta aiheesta yksi kysymys: kun muuntajat äärettömän harvoin hajoaa, niin oletko tarkastanut, ettei se kärähtänyt ylikuormasta jossain siellä toisiopiirissä. Joku oikosulku, maasulku tms...
eBay voisi olla yksi mahdollisuus löytää tuollainen. Ne ovat muuten valitettavasti aika harvinaista herkkua nykyään.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Ville Vaho

Lisää sinne nollajohto? Miinuksena se että silloin tosta 230 linjasta saa helpommin näpeilleen, muuntajalla täytyy ottaa tukevasti kahdesta karvasta kiinni. Työvalo olis hyvä vetää matalammalla jännitteellä jos ei jo ole.... Yhdestä kiinalaisesta uudesta raadosta otettiin työmaalla 400->200 muuntaja pois, oli hoitamassa ohjauksia ja mittalaitteet. Meni lastu väliin ja paloi... Ei ole vielä kukaan kuollut uusilla sähköillä ja tarvi vain nollajohdon jatkon.
-vilderi

Kremmen

No sama tuli itsellekin mieleen, mutta en tohtinut ehdottaa kun ei ole kokemusta, lähinnä että onko jokin nimenomainen viritys joka estää tuon konstin käytön. Ilmeisesti ei. Ja jos haluaa olla varma niin saahan siihen muutokseen sisällyttää vikavirtasuojan jolloin näpit voi säilyä kärähtämättä vaikka ne eksyisi väärään paikkaankin. Silti minusta olisi edelleen hyvä ajatus selvittää ensin, miksi muuntaja paloi.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

mpr

Onkohan noilla kiinalaisilla 4 johtoinen järjestelmä kun niiden tekemissä koneissa ei nollajohtoa yleensä ole.

Kremmen

Voisi kuvitella, että kaukoidässä on vanhastaan ameriikan peruja nuo sähköistysratkaisut. Se on ainakin nähtävissä. että eBayssa kaakkois-aasiasta tuleva esim. servokama on enimmäkseen 200 V virityksiä. 400 V vehkeet on harvassa.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Tapani Honkanen

Kremmenille kiitoksia, oikeassa olit. Solenoidin käämin resistanssi on kovin suuri, noin 5...6ohmia ja kun tyhjäkäyntisyöttöjännite on kolmekymmentäviisi volttia muuntajalta ja tasasuunnattuna, niin johan Watteja kehittyy. Nyt aamulla tarkastelin tilannetta ja huomasin varokkeen olevan tuunattu, kuparilankaa. Kokeilin moottorin käynnistystä ja kaikki pelasi. Solenoidikin veti. Irroitin sen ja pidin moottoria käynnissä vajaan tunnin, ei muuntajan lämpenemistä eikä hajuakaaan. Ei se moottorin pyöriessä pitäisikään.  Tuo solenoidin kytkentä on sellainen, että kun kytkee pääkytkimen päälle, niin solenoidi vetää. Myöskin kun moottorin pysäyttää niin solenoidin käyttämä jarru iskee kiinni.
Illalla olin jättänyt jyrsimeen pääkytkimen päälle työtehtävän jälkeen ja kokeilin juuri valmistunutta sorvinterävartta. Olisikohan jyrsimen pääkytkin ollut päällä vajaan tunnin moottorin ollessa pysäytettynä, kun haju pisti nenään. Poistin virtapistokkeen, suljin pääkytkimen ja avasin kaapin. Muuntajan lämpötila oli kovin korkea, ei savua mutta haju oli paha. En siinä sitten viitsinyt tutukseltani analysoimaan tilannetta enempää. Piti lähteä peseytymään, juoda iltakahvit ja syventyä iltakymmenen uutisiin. Sitten pikainen avunpyyntö foorumille.
Täytyy selvittää mikä on vikana solenoidissa. Muuntajan leimassa lukee sulakkeen kohdalla olevan 2.5 A, joka oli sulakkeessakn, oli vain tuunattu. Oli siis palanut aiemmin useinkin, ehkä.
Kyllä tuo muuntajatilaus on vieläkin voimassa, jotain sieltä oli valunut.  Kyllä kuitenkin helpotti.
Kyllä tuolle koneelle tulee 5-johtiminen kaapeli. Nollajohdin loppuu kylläkin riviliittimeen. Koko verstaan sähköt tulee vikavirtasuojan kautta. Ei sitä muuten uskalla ja onhan se pakollinenkin uusissa asennuksissa. Sähkötyöt tehty syksyllä 2010.

Kremmen

Okei tässähän tuli montakin asiaa. Päällimmäiseksi jäi nyt se käsitys, että jarrun solenoidissa on jotain vikaa. Osaatko kuvailla miten tuo solenoidi on kytketty? Lähinnä että onko se yksinkertainen käämi vain, vai onko siinä veto- ja pitokäämit erikseen. Jos nimittäin jälkimmäisessä tapauksessa vetokäämi jää virralliseksi niin sauhu voi nousta jostakin. Usein kaksoiskäämijarruissa on jossakin pieni ohjauskytkentä jolla veto ajastetaan. Olen ainakin nähnyt sellaisia kätketyn moottorin liitäntärasiaan, mutta voi se olla jossain muuallakin. Jotta tuon eron voisi varmuudella tietää, niin pitäisi melkein päästä näkemään, montako johdinta menee jarrun kuoresta sisään. Jos kaksi niin sitten se on yksinkertainen käämi, mutta jos kolme tai useampia niin sitten jotain kiihdytystä on harrastettu.

Sitten tuosta muuntajasta - sen tilanteen tarkka selvitys vaatisi tietysti oikean eristysvastusmittarin, mutta kyllä se totuus selviää kunnossa olevalla yleismittarillakin. Jos mittaat resistanssin ensiön ja toision välillä, sekä molemmista käämeistä muuntajan rautoihin, niin näet onko siellä palanut selviä oikosulkuja. Käytä mittarin isointa ohmialuetta, koska käämit ja raudat pitäisi olla täysin galvaanisesti erossa toisistaan. Irroita myös kaikki muuntajalle menevät johdot liittimistään, koska niiden ei haluta häiritsevän mitaustulosta. Muuntajat kestävät yllättävän kuumia oloja ja tuo valunut möhnä on todennäköisesti käämien kyllästyslakkaa joka on sulanut lämmöstä. Siitä on vielä jonkin matkaa siihen, että käämin eristelakka alkaa sulamaan, vähän langan laatuluokasta riippuen. Mutta ihan yleisesti käämilangat kestävät 180 C kunhan niitä ei väännellä kuumana.

Niin ja jos mittaamaan alat niin mittaa samalla jarrun liitännöistä resistanssi koneen runkoopn, ettei jarrussa vaan ole maasulkua. Hyvä olisi jos jarrun saisi mekaanisesti molempiin asentoihin mitauksen aikana - sekä auki että kiinni, mutta se voi olla hankalaa. Sähköllä sitä ei mittauksen aikana voi tehdä.

Ilmiselvästi vika siis kuitenkin on jarrussa eikä muuntajassa. Ennenkuin alat miettimäänkään muuntajan ohittamista aiemmin kuvatulla tavalla (mikä sinänsä olisi ihan OK), niin tuo vika on poistettava koska muuten paukkuu syötön johdonsuojat.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Tapani Honkanen

Solenoidissa on vain kaksi johdinpäätä, siis yksi käämi. Muuntajassa on erilliskäämit sekä 220V että 33V. Muutaman tunnin työrupeaman aikana ei ollut ongelmaa kun irroitin sen tuunatun sulakkeen. Muuntaja ei lämmennyt ihmeemmin. Sev solenoidin "pitoteho" on ymmärtääkseni luokkaa 100Wattia.(n. 50Vx2A) Täytyy avata laite, mikä on melko tukeva sorvaamalla tehty ja kansi lukittu neljällä korvakkeella jotka täytyy poistaa. Sinänsä tarpeellinen laite tuo jarru. Nyt "pysätyskomennon" jälkeen kone pyörii vaarallisen kauan ajatellen sitä, että jättää hihansa terään ja viimeisillä voimillaan painaa hätä-seis nappulaa, minkä lisäsin. Muistelen nyt, että ottaessani koneen muutama päivä sitten toimintaan, esiintyi epäsäännöllisyyttä tuon jarrun toiminnassa. Ei aina pysäyttänyt, ei aina heti lukinnut jarrua kun pääkytkimen väänsi päälle.
Täytyy katsoa mitä voin tehdä. Sen solenoidin virtalähteessä on vielä nostalginen seleenitasasuuntaaja. Ihme kun se kesti tuon virran. Olikohan se niin, että seleenisuuntaaja kestää ylijännitteitä ja toipuu siitä vai virtaa. Olen joskun tuosta lukenut, vaan en nyt viitsi hakea sitä kohtaa kirjoistani esille. Täytyy tehdä jotakin mittauksia vielä. Kyllä jarru olla pitää.   

Kremmen

Makkarankäryä! :) Jos siellä on seleenitasuri niin pistä se ihan ekaksi mäelle. Hommaa jostain - vaikka Partcosta tms - diodisiltamötikkä tilalle. Esim tuommoinen: http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2075_11_1013&products_id=2967
Seleenitasureilla on kaikenlaisia ikäviä vanhenemisilmiöitä, mm. niiden myötäsuuntainen resistanssi ja kynnysjännite kasvaa kovasti aiheuttaen tehohäviöitä ja pahimmassa tapauksessa totaalisen kärähtämisen mikäli lämpö nousee selvästi toiselle sadalle. Seleenin toimintasavu on sitten myrkyllistä, että sitä ei pidä henkäillä!

Siis ennenkuin raastat jarrun auki niin koeta mitata paljonko pelkkä tasuri nappaa virtaa ilman, että sen perään on kytketty mitään. Jos siellä on nimittäin sisäisiä oikosulkuja niin jarru pätkii ja tehoa kuluu kovasti jo tasurissa. Mikä saattaa selittää ongelmat ilman, että jarrussa onkaan mitään vikaa.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Tapani Honkanen

Vaikken minä Kremmeniä kunnioita, kun ainoastaan virkavaltaa pitää kunnioittaa ja sitten tietyn näkemyksen omaavat persoonat  vielä muutakin, niin arvostan kuitenkin suuresti. Kiitoksi kommenteistasi ja avusta. Onhan minulle joitakin nelipiikkisiä joita voisi käyttää kun jännite ja virta ovat kohtuullisen vähäisiä. Ovat jäljellä muutaman vuosikymmenen takaisista rakentelusta. Mutta vielä siitä solenoidin resistanssista. Onhan se llian pieni (5...6 ohmia) syötettäväksi tuolla 35V muuntajalla. Eihän tuon seleenin ylimenovastus voi olla niin suuri, että virta olisi alle 2,5 A (sulakken arvo)  kun muuntaja antaa tuon 35V (aiemmin 220V aikakaudella 33V) Heti alussa kokeillessani (ennen hätä-seis painikkeen lisäystä) ihmettelin kyllä tuon seleenin lämpötilaa ja ihmettelin sen kuumuutta avoimessa kaapissakin kun kaapin ovi suljettuna ilmankierto on paljon vähäisempää. No Kremmen, mitäs tähän sanot?

peetu

Minulta vois parikin muuntajaa löytyä.

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: sepän poika - 13.03.12 - klo:17:45
Vaikken minä Kremmeniä kunnioita, kun ainoastaan virkavaltaa pitää kunnioittaa ja sitten tietyn näkemyksen omaavat persoonat  vielä muutakin, niin arvostan kuitenkin suuresti. Kiitoksi kommenteistasi ja avusta. Onhan minulle joitakin nelipiikkisiä joita voisi käyttää kun jännite ja virta ovat kohtuullisen vähäisiä. Ovat jäljellä muutaman vuosikymmenen takaisista rakentelusta. Mutta vielä siitä solenoidin resistanssista. Onhan se llian pieni (5...6 ohmia) syötettäväksi tuolla 35V muuntajalla. Eihän tuon seleenin ylimenovastus voi olla niin suuri, että virta olisi alle 2,5 A (sulakken arvo)  kun muuntaja antaa tuon 35V (aiemmin 220V aikakaudella 33V) Heti alussa kokeillessani (ennen hätä-seis painikkeen lisäystä) ihmettelin kyllä tuon seleenin lämpötilaa ja ihmettelin sen kuumuutta avoimessa kaapissakin kun kaapin ovi suljettuna ilmankierto on paljon vähäisempää. No Kremmen, mitäs tähän sanot?
No minäpä sanon tämmöistä:
Tuli edellisen kirjoituksen jälkeen vasta mieleeni, että on pieni mahdollisuus myös siihen, että jarrukäämissä on sisäisesti kytkeytyvä kiihdytyskäämi, joka irtikytkeytyy kun jarru on liikkunut pitoasentoon. Jankkaan tätä sen takia, kun vähänkin isommissa sähkömekaanisissa jarruissa tuppaa aina olemaan tuo alkuveto huomattavan isolla virralla. Varmaa se ei ole, mutta kannattaisi poissulkea.
Minä tekisin nyt näin:
-Ensin vaihda tuo seleenitasuri pois ja korvaa se kunnollisella piidioditasurilla. Se kannattaa tehdä joka tapauksessa muusta riippumatta. Silloin suljetaan pois kaikki siitä mahdollisesti johtuvat ihmeellisydet.
-Sen jälkeen mittaa jarrun virta vetäneenä käyttäen alkuperäistä muuntajaa. Tuo resistanssi on tosiaan liian pieni suhteessa siihen parin ampeerin sulakkeeseen, mutta on mahdollista, että mittaat nyt vetokäämin ja pitokäämin rinnankytkettyä resistanssia joka on ilman muuta liian pieni. Kytke siis yleismittari sarjaan lkäämin kansa virta-alueella (maksimialue, ei alle 10A) ja katso paljonko sitä virtaa menee kun jarru on päällä.
-Jos virta nyt on yli sulakkeen nimellisarvon niin jarrussa on jotain mätää, muuten homma on kunnossa. Tarvittaessa siis seuraava harjoitus on jarrun purku ja mahdollisesti uudelleenkäämintä jos kela on kärvähtänyt.
Jos menee purkuhommiksi niin ota jarrusta ja käämistä muutama valokuva, on helpompi arvioida uudelleenkääminnän hankaluusastetta. Jos ei siinä ole mitään ihmeitä niin voin auttaa asiassa.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Tapani Honkanen

Irroitin ja purinkin osittain tuon solenoidin. Se on kyllä aivan yksinkertainen. Ei siellä ole rinnakkaiskäämiä. Jätin harrastuksen hetkeksi kun kahvia rupes tekeen mieli (ja Kremmenin kommenttia).  Saas nähdä vieläkö pajalle lähden tänä iltana. Kun vaimo on ollut lapissa, on rauhassa saanut olla pajalla vaikka kuinka myöhään. Eilenkin savut pilasi koko illan, onneksi vasta aivan ennen iltakymmenen uutisia. Sitä minä ihmettelen koska Kremmen nukkuu kun pitää huolta yhteisömme väen ongelmista, omat puuhansa ja harrastukset aikaansaannoksineen on enemmän kuin normaali ihmisellä työpanos ja sitten vielä on työpaikallaankin ja siellä pitää olla tuottava.

Tapani Honkanen

Taas ihmetyksen aihetta itselleni. Irroitin solenoidin, mittasin resistanssin, nyt se oli noin 8 ohmia. Miksiköhön sain aamulla 5 ohmia? Kokeilin kahden auton akun sarjavirtalähteellä. Jännite noin 26V. Kun mittasin sillä virran, sain mittaustulokseksi 3.3A. Solenoidi veti napakasti. Kaikki täsmää, paitsi tuon muuntajan+seleenisuuntaajan yhdistelmän tyhjäkäyntijännite on ymmärtääkseni lähelle 50V. Pieni konkka ei laaksoja paljon täytä. Seleenin jännitehäviöt, mikähän onkaan tehollinen jännite?  Mittasin aamulla jännitteen riviliittimeltä, vaan en muista saaneeni järjellistä tulosta. Täytynee vaihtaa tuo seleeni pois ja kokeilla vielä. Muuntajan tulevaisuus askarruttaa.  Virta on kuitenkin melko suuri, tosin vain silloin kun pääkytkin on suljettu ja kone seisoo.

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk