Neuvoja langan hitsaukseen?

[ttontsa]

uskallatko yhtään valottaa mitä sä oot rakentamassa?? Mitä lankojen tulee kestää ja miltä lopputulos pitää näyttää? grilliritilä nakeille, mini gsm suunta-antenni minimaalisella materiaalilla vai rols royceen uus keulamaski..

Pessimistinä spekuloin viel koko rojektia jos ja kun sulan raudan kanssa aletaan leikkimään noin ohuilla raudoilla. Jos selkälankaan tulee useita hitsauksia sulan kutistuman takia tuo selkälanka vaan on todennäköisesti kuin juostenkustu ja sen oikominen kuin tehtaassa tehdyksi saa jopa raittiin miehen ketjupolttamaan askin tupakkaa päivässä.

Harkihtisin myös juottamista hopealla vaihtoehdoksi. Selkälanka vetoon tappien väliin ja vaikka keraamisesta hunajakenno juotosalustasta jyrsii langoille hyvän juotosjigin. Jos juotteita useita lähekkäin löytyy juotteita eri lämpöalueille 500...1100C esm tuolta sar machinelta. Eli joka toinen ekaks vaikka kovemman lämmön juotteella ja sitten väliin jäävät pienemmän lämmön juotteilla. Kunnon jigi, juoksutteet ja langat ni ei juottamiseen ladonnan jälkeen pitäs mennä kun pari sekuntia kappale

Hitsaukseen saattas löytyä koneita vielä noilta akkupakettien valmistajilta. Eli koneet millä kasataan esm akkuporakoneiden akut.

[ftec]

MPR: Tuo kuulostaa lupaavalta periaatteelta. Tuo mainitsemasi puikkohitsausvirtalähde lienee vaihtovirtakone? Se minkälaista jälkeä tulisi AC:llä onkin tässä eniten epäselvää. DC:llä toimii varmasti kun se näyttäisi olevan se mitä  valmiissa koneissa suositaan.

Paikoituksen toteuttamista pitää miettiä hitsauksessa erikseen, koska paikat ovat tarkat ja runkolanka pitenee hitsauslämmöstä, jiki ei siksi ehkä käy, pitää ensin laskeskella vähän lämpöpitenemää. Tähän asti olen laittanut langat puristussovitteella runkolankaan CNC:llä ajamiini reikiin - todella hidas prosessi ja oksalangat eivtä voi olla 1.2mm paksumia ja ovat liian ohuita nyt. Myös runkolanka heikkenee reikien takia ym. epäkohtia. Runkolankoja on yhdessä satsissa muutma kymmen ja niissä yhteensä jopa 600kpl oksalankoja, joten valmistustavalla on iso merkitys. Hitsausjärjestyksellä toki voisi vaikuttaa niin, että toiset langat ehtivät jäähtyä kun hitsaa toisia.

[ftec]

uskallatko yhtään valottaa mitä sä oot rakentamassa?? ...

Ei viitsi kertoa :) Kyllä nämä hitsaamalla pitäisi onnistua kun muualla maailmassakin onnistuu. Kyse vain oikean tavan löytämisestä.

[ftec]

Ei viitsi kertoa :) ...

Korjausta: Oikeammin, ei saa kertoa.

Eemeli: Mielenkiintoista, itsellekin tuli mieleen tuota useampi konkka  rinnan, tai ehkä sarjaan. Prosessi on sen verran vakio, että aika kiinteät asetukset käyvät.

Nyt hetkeksi töiden ääreen pois netistä.

/Risto

[timopen]

MPR: Tuo kuulostaa lupaavalta periaatteelta. Tuo mainitsemasi puikkohitsausvirtalähde lienee vaihtovirtakone? Se minkälaista jälkeä tulisi AC:llä onkin tässä eniten epäselvää. DC:llä toimii varmasti kun se näyttäisi olevan se mitä  valmiissa koneissa suositaan.

Sanoisin, että tyssähitsauksessa ei väliä. AC-saattaa olla jopa parempi, koska mahdollinen ei-toivottu valokaari sammuu aina kun virta käy nollassa. Tästä syystä emäspuikot (esim. OK 48) ei hitsaannu perusmuuntajalla, tai oikeastaan ei johdu käsittääkseni itse vaihtovirrasta vaan sinimuotoisesta vaihtovirrasta, jossa nollakohdan ylimenovaiheessa virrankasvunopeus ei ole riittävä. Käsittääkseni kanttiaaltoinvertterillä emäspuikot palavat myös.

Edit: niin siitä en ole ihan varma mikä emäspinnoitteessa aiheuttaa sen, että valokaari ei syty uudelleen kunnolla, mahtaisiko johtua muodostuvien kaasujen huonommasta ionisoitumisesta verrattuna esim. rutiilipuikkoihin

[Kremmen]

Korjausta: Oikeammin, ei saa kertoa.

Eemeli: Mielenkiintoista, itsellekin tuli mieleen tuota useampi konkka  rinnan, tai ehkä sarjaan. Prosessi on sen verran vakio, että aika kiinteät asetukset käyvät.

Nyt hetkeksi töiden ääreen pois netistä.

/Risto

Jos tuon konkkien purkamisen eli sen hitsauspulssin vielä tekisi kontaktorin sijasta fetillä tai pikku IGBT:llä niin sen pulssinpituutta ohjaamalla voisi säätää hitsausenergiaa. Saisi varmaan aika hyvä toistettavuudenkin. Konkkia voisi ladata jonkun erotusmuuntajan + tasurin kautta, vaikka vielä vähän virtarajoitetusti. Hitsaus sitten purkamalla konkkia annetun ajan puolijohdekytkimellä. Ajastukseen varmaan kelpaisi yksinkertainen monostabiili, ehkä jopa ihan 555:lla toteutettuna. Jos haluaa hienostella niin purkausvirran aaltomuotoa voisi vielä ehkä vähän tasata jollain pikku kuristimella hitsauspiirissä, mutta ei ehkä liene välttämätöntä.

[mpr]

Sanoisin, että tyssähitsauksessa ei väliä. AC-saattaa olla jopa parempi, koska mahdollinen ei-toivottu valokaari sammuu aina kun virta käy nollassa. Tästä syystä emäspuikot (esim. OK 48) ei hitsaannu perusmuuntajalla, tai oikeastaan ei johdu käsittääkseni itse vaihtovirrasta vaan sinimuotoisesta vaihtovirrasta, jossa nollakohdan ylimenovaiheessa virrankasvunopeus ei ole riittävä. Käsittääkseni kanttiaaltoinvertterillä emäspuikot palavat myös.

Edit: niin siitä en ole ihan varma mikä emäspinnoitteessa aiheuttaa sen, että valokaari ei syty uudelleen kunnolla, mahtaisiko johtua muodostuvien kaasujen huonommasta ionisoitumisesta verrattuna esim. rutiilipuikkoihin

Emäspuikon huono syttyvyys johtuu kraaterista joka muodostuu puikonpäähän kun hitsauksen lopettaa, kun kraaterin poistaa syttyy kohtalaisesti.
Rutiilipuikon päällinen johtaa paremmin virtaa joten se syttyy paremmin vaikka siihenkin kraateri muodostuu.
Puikon päällinen muodostaa suojakaasun valokaarelle jos "oksassa" ei ole päällistä mielestäni suojakaasu kannattaa johtaa valokaareen muuten (hiilidioksidi saattais toimia parhaiten koska myös jäähdyttää prosessia.)
Mietin kyllä pientä inventterikonetta mutta muuntaja tosiaan saattais toimia jopa paremmin, se taitaa selvitä parhaiten kun kokeilee.

[ftec]

Jos tuon konkkien purkamisen eli sen hitsauspulssin vielä tekisi kontaktorin sijasta fetillä tai pikku IGBT:llä niin sen pulssinpituutta ohjaamalla voisi säätää hitsausenergiaa. Saisi varmaan aika hyvä toistettavuudenkin. Konkkia voisi ladata jonkun erotusmuuntajan + tasurin kautta, vaikka vielä vähän virtarajoitetusti. Hitsaus sitten purkamalla konkkia annetun ajan puolijohdekytkimellä. Ajastukseen varmaan kelpaisi yksinkertainen monostabiili, ehkä jopa ihan 555:lla toteutettuna. Jos haluaa hienostella niin purkausvirran aaltomuotoa voisi vielä ehkä vähän tasata jollain pikku kuristimella hitsauspiirissä, mutta ei ehkä liene välttämätöntä.

Jep, kuulostaa hyvältä. Pulssisuhdetta/tehoa saisi hyvin hallittua. FET:illä ja timeri 555:llä totetutettuna olisi myös kohtuuhintainen tai suorastaan halpa, paitsi konkkapatteri nostaa hintaa. Tilasin juuri 24V/16.6A (400W) hakkuriteholähteen pikkuservoja varten, sillä pääsee tekemään ensimmäiset kokeilut. Jos nimittäin alla olevan linkin näköinen värkki toimii 1.6mm rosterilangalle, niin kyllä luulisi noilla eväillä pääsevän vastaavaan ja ylikin.

Tekstissä sanoo, että antaa muutaman ms ajan 2500A @24V. Tuon kotelon kokoa kun katsoo 170x120x/80/60 niin ei sinne aivan järin valtavaa patteria elkoja mahdu.

http://www.ebay.de/itm/robbe-Welma-2000-Punktschweissgerat-5731-/140754419476?pt=Modellbauwerkzeuge&hash=item20c59dff14

PS. Ei mutta, nyt tulee muuten mieleen nuo youtube akkukokeilut. Tuolla FET + 555 timerisysteemillä virtalähteenä voisi olla myös auton akku, koska tehon otto olisi systeemissä rajoitettu. Ei tarvittaisi edes konkkia, tuore akku kyllä antaa virtaa helposti sen 100A tai ylikin, mikä on varmasti jo aivan liikaakin.

[olli henttonen]

Tuossa olisi yhden piirustukset,
http://www.rhunt.f9.co.uk/Electronics/Spot_Welder/Spot_Welder_Page1.htm
olen tuollaista pientä welmaa katsellut itsellekkin puuhapajalle, sitä saa myös suomestakin, hobbypeople:sta (tuli ekaksi väärä)
http://www.hobbypeople.com/shop/index.php?main_page=product_info&cPath=34_124_210_434&products_id=23949&zenid=e5c3f0f8c1bc55c89f90f53b0f26c4c7

Tosin nuo on tarkoitettu pienoismallien wirkkailuun ja tuskin sopivat teolliseen tuotantoon.

[Kremmen]

Kun mulla sattui olemaan muutama mikroaaltouunin muuntaja miljoonahyllyssä niin päätinpä pikakokeilla tuota linkin muuntajasysteemiä (http://hackaday.com/2009/06/23/how-to-build-your-own-spot-welder/). Vinkiksi kokeilijoille: älkää nyt hyvänen aika alkako rälläkällä jyystämään sitä toisiokäämiä irti kuten siellä neuvotaan. Se nyt on aivan kädetöntä puuhaa; tuohon muuntajan toisiokäämin purkuun ei tarvita kuin ruustukki, puutaltta ja moska. Terävällä taltalla kohtuuhiljaa naputtelemalla käämi katkeaa vaivattomasti rautoja pitkin. Aukossa olevat langanpätkät on yleensä lakalla jumissa, joten poralla alkuun reikä ja sitten taltalla naputtelemalla langat irti. Helppoa kuin heinänteko ja konetyökaluja ei tarvita.
Ohessa muutama kuva ja mittaus kun toisiossa on 4 kierrosta. Ilman kuormaakin ensiövirta on melkein 3 A, eli häviötehoa on vähintään riittävästi. Nuo mikroaaltouunin muuntajat ei siis ole tavallisia muuntajia vaan ilmaraollisia joissa magneettivuota on rajoitettu. 4 toisiokierrosta antoi vähän päälle 3 V toisiojännitettä.
Pari viimeistä kuvaa on pörinäboksi-tyyppisen hitsausmuuntajan sisuskalu. Piruuttani purin siitäkin toision pois - täytyy vetää siihen muutama kierros järeää kaapelia toisioksi ja katsoa sulaako pelti. Luultavasti sulaa, kyllä tuosta parilla-kolmella voltilla voisi melkein tuhat ampeeria lähteä hetkellisesti. Tuon muntajan hyvä puoli on, että sen magneettipiirin reluktanssia voi säätää tuolla oikaripaloja liikuttelevalla ruuvilla..

Tämmöisestä tai mikouunin muuntajasta sa varmaan lopulta kaikkein helpoimmalla pistehitsaimen. Hitsaustapahtuman säätö on helppo tehdä ensiöpuolelta puolijohdereleellä jota ohjaa monostabiili vipstaaki, vaikka sillä jo mainitulla 555:lla. Lapsellisen helppo rakentaa ja linkkien matskusta näkyy, että toimii käytännössä.

[ftec]

Kremmen: :)

Mielenkiintoista, tuosta selvisi nyt samalla, että ei tarvitse välttämättä olla VDC:tä. Tulee kuitenkin mieleen, että tuolla systeemillä tehoja saattaa olla jopa liikaa langan hitsaamiseen, eli riittääköhän säätämiseen silloin enää ensiöjännitteen katkominen ajastimella? Näkisin, että peltien yhteenhitsauksessa hitsikohdan pinta-ala on kuitenkin sen verran suurempi, että virtaa tarvitaan lämmittämiseen varmasti enemmän kuin langan hitsaamisessa. Ja mistähän sitä sitten löytäisi vanhan mikroaaltouunin, noh ehkä sellaisen saisi kierrätyskeskusta, kun tarvitsen omaani ainakin silloin tällöin maksalaatikon lämmittämiseen :)

Sivutietona sellainen tieto, että Bilteman hitsausmuuntajassa toisiojännite on 48VAC, varmaan tietysti rms. EDIT: Schema muuten identtinen, sivu 9:

http://www.biltema.se/Documents/manualer/17/17-139_man.pdf

[Ville Vaho]

Maksalaatikon voi lämmittää pelkällä sähkölläkin.  ;)

[FAARI 58]

Purin just Samsung mikron ,tossa retajaa muuntaja. En tiä sille käyttöä. Joutaa pois.
FAARI 58

[ftec]

Faari: No kas, missäpäin vaikutat, itse asustelen Espoossa.

[ftec]

Tästä linkistä (alla) löytyi arvokkasta pohjatietoja parametreille, ovat kuitenkin piste- ja käsnähitsaukselle, mutta siitä saanee karkeasti soveltaen arvoja myös langan hitsaukseen. Muutama poimittu tieto sieltä, kiinnostunut lukee itse:

1. Vastuhitsaus yleensä AC:tä, DC vasta tulossa
2. Hitsausvirrat luokkaa 4000-20000A, jännitteistä ei mainintaa
3. Puristusvoimalla iso merkitys lämpötehon siirtymiseen vaikuttavaan resistanssiin
4. Esim. 1.6mm valssatulle pellille parametrejä: virta 10kA, hitsausaika 12 – 16 "pulssia" = 0.24 ... 0,36s

Langan ja pellin vastushitsauksessa on myös se ero, että peltien pistehitsauksessa hajavirta kulkee pienimmän resistanssi yli eli mahdollisten jo tehtyjen hitsien kautta, vaatien lisäenergiaa, ja tätä ei tässä langan hitsauksessa ei tarvitse ottaa huomioon.

EDIT: Tässä siis linkki: http://www.ruukki.fi/~/media/Finland/Files/Terastuotteet/Ruukki-Kylm%C3%A4valssatut-ja-metallipinnoitetut-ter%C3%A4kset-Vastushitsausopas.pdf