Liitteenä viimeisin versio kokoamis- ja käyttöohjeesta.
Mikäli jokin kohta jää epäselväksi niin älkää epäröikö kysyä.

Mikä on maksimi kuorma mitä suosittelet noille pikku omroneille? 2A niinkuin datalehdykässä. Vai vähempi jatkuvassa käytössä.

Tämä 4bob näyttää asiallisemmalta kuin monet kaupalliset tuotteet.  ;)

Kiitos, yritetään tehdä parhaamme.

Omron on onneksi laatuvalmistaja, joten käytettävissä on kunnollinen datalehti: http://components.omron.com/components/web/pdflib.nsf/0/4FABD5A03E56DFDB85257201007DD584/$file/G5V-2_0911.pdf

Datalehdeltä näkyy, että kontaktit kestävät 2 A jatkuvaa virtaa 30 volttiin asti ja sen jälkeen kesto alenee about lineaarisesti 0,5 A 120 voltilla. Sen korkeammalle jännitteelle relettä ei ole speksattu.
Kestoikään ei niinkään vaikuta läpimenevä virta kuin kytkentöjen lukumäärä eri jännitteillä. 30V piirissä 2 A virtaa rele kestää vähintään 100000 sykliä, mutta 0,5 A virtaa jo liki puoli miljoonaa sykliä.

Relettä ja niinmuodoin myöskään piirilevyä ei ole mitoitettu kotimaan verkkojännitteelle koska oletin useimpien käyttäjien välttävän verkkojännitteen tuomista näin lähelle PC-liityntää. Älkää siis kokeilko sitä koska kortin kiskotuksen ryömintävälejä ei ole mitoitettu 230 VAC tasolle.

Kremmen, mikäs olis hyvää fluxia noihin pintaliitoshommiin?
On muuten hämmästyttävää työtä nämä sinun ohjeesikin!
Niistä voi kuka tahansa otaa mallia!!

Kun kirjoittaa kertaalleen kunnon ohjeet niin ei tarvii niin monesti selittää itseään.  :P

Mitä flukseihin tulee niin enpä uskalla julistaa itseäni aiheen erikoistuntijaksi. Ainakin ne elektroniikkakäyttöön tarkoitetut fluksit joita itse olen käyttänyt, ovat toimineet hyvin. "Uudisrakentamisessa" voisi ehkä lievästi suosia geelimäistä fluksia ja annostelukyniä kuitukärjellä. Voin illemmalla tsekkaila josko löytyisi matskua aiheesta.

Muok: niin tosiaan; joku innokas on laittanut youtubeen varmaan kokonaisen tuotantokauden Pace:n opetusvideoita missä käydään juurtajaksaisesti läpi koko juottamistieteen perusteet. Youtuben pääsivulla hakulause "pace soldering lesson" toimii hyvin. Noissa on ihan hyvää informaatiota, puhumattakaan että niistä saa riemastuttavan katselukokemuksen suoraan 80-luvulta ;D. Alkumusakin on kuin suoraan elokuvasta "Shaft".

Paketti saapui jo. ;D
Maksukin lähti, kasaaminen alkaa välittömästi kunhan kolvi kuumenee.
Sarja näyttää todella hyvältä, siitä suuri KIITOS tekijälle.
Palaillaan linjoille kunhan saadaan irto-osat kiinnitettyä. ;)

Täälä kans paketti perillä ja maksettu, Kiitokset vaan!.

Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 04.05.12 - klo:09:06
Kun kirjoittaa kertaalleen kunnon ohjeet niin ei tarvii niin monesti selittää itseään.  :P

Mitä flukseihin tulee niin enpä uskalla julistaa itseäni aiheen erikoistuntijaksi. Ainakin ne elektroniikkakäyttöön tarkoitetut fluksit joita itse olen käyttänyt, ovat toimineet hyvin. "Uudisrakentamisessa" voisi ehkä lievästi suosia geelimäistä fluksia ja annostelukyniä kuitukärjellä. Voin illemmalla tsekkaila josko löytyisi matskua aiheesta.

Muok: niin tosiaan; joku innokas on laittanut youtubeen varmaan kokonaisen tuotantokauden Pace:n opetusvideoita missä käydään juurtajaksaisesti läpi koko juottamistieteen perusteet. Youtuben pääsivulla hakulause "pace soldering lesson" toimii hyvin. Noissa on ihan hyvää informaatiota, puhumattakaan että niistä saa riemastuttavan katselukokemuksen suoraan 80-luvulta ;D. Alkumusakin on kuin suoraan elokuvasta "Shaft".

Netistä näyttää löytyvän kirja pintaliitosjuottamisesta: http://www.home-machine-shop.com/Down-Load/SMT_Soldering_Handbook.pdf. En ole varma tuon copyright-kysymyksistä, mutta ainakin se on vapaasti ladatavissa. Luku 3.4 on omistettu fluksille ja sen olemukselle.

Perille tuli ja kasattu on!
Ainakin ledit palaa, muuten ei pääse vielä testaamaan.
Kääntöpuolen vastus aiheutti vähän ihmetystä, mutta sitten muistin vanhan viisauden: Jos mikään muu ei auta, lue käyttöohje.

No voin tunnustaa että hetken ihmettelin itsekin testikappaleen kanssa sitä 5V jännitettä kunnes muistin mitä olin ohjeeseen itse kirjoitanut  :P
Mutta hyvä että joku muukin on saanut kortin kasaan, toivotaan että vielä toimiikin.

Tämmöionen juttu on vähän huonosti dokumentoitu: Kaikki 4 stepperikanavaa tarvitsevat breakout-kortin optoille syötön stepperiohjaimen puolelta. Tätä varten lattakaapeliliittimessä on paitsi maapinnit (kaikki parilliset + pinni 7), myös pinni 9 josta on tarkoitus tulla +5V syöttö stepperiohjaimelta breakout-kortille. Ellei tällaista syöttöä ohjaimella ole olemassa, sen voi kytkeä juotospisteisiin lattakaapeliliittimen vierellä juotospisteet on merkattu COMn ja Railn missä n = 1...4. COM on nolla ja Rail on +5V.
Ilman tuota signaaliapujännitettä optojen lähtöpuolella ei tapahdu mitään.

Samalla toistan, että kannattaa koota +12V ja +5V apujännitteet toimiviksi ennen kuin jatkaa eteenpäin.

Liitteenä vielä piirikaavio josta näkyy detaljit.

Oli tossa Grinder831:n kanssa yv:tä, että pitäisikö tehdä vielä lisävarusteeksi signaaliapujännitteiden syöttö stepperiohjaimille, kun ei niissä kaikissa ole mahdollisuutta saada sitä 5V syöttöä stepperioptojen lähtöpuolelle. Tuommoinen jännitelähdehän on helppo tehdä vaikka kuinka monella tavalla. Tässä on muutamia vaihtoehtoja:

1: jos ei ole mitään erityisiä vaatimuksia erotuksen tai häiriösietoisuuden suhteen, niin apujännitteen voi lainata suoraan breakout-kortilta itseltään. Juottaa vain johdon mittapisteestä TPCOM kullekin stepprilähdölle liityntäpisteeseen COM1 ... COM4, ja mittapisteestä TP+5 liityntäpisteisiin Rail1 ... Rail4. Näin on saatu sähköä optojen taakse, mutta samalla kaikki signaalipiirit PC:n uumenista stepperiohjaimille ovat sitten galvaanisesti yhteydessä. Toimii kyllä, mutta häiriösiedosta ei ole takeita ja maatasojen kanssa ei saa hölmöillä. Systeemissä on silloin yksi maataso jonka kaikki jakavat.

2: Stepperilähdöille voi tehdä omia +5V syöttöjä vaikkapa 7805-regulaattorin avulla. 7805 ei ole galvaanisesti erottava, joten mitään erityistä eroa edelliseen ratkaisuun ei synny.

3: jos stepperiohjaimet halutaan aidosti erottaa galvaanisesti PC:stä, niin niitä on syötettävä muuntajan tai kapasitiivisen erotuksen yli. Yksinkertaisinta on silloin kyhätä pieni +5V jännitelähde jossa on vaikkapa pieni piirikorttimuuntaja. Yhdellä toisiolla saadaan stepperit erotettua PC:stä mutta ei toisistaan.

4: Täydellinen erotus vaatisi 4 toisiota ja 4 regulaattoria. Tuollaisia piirikorttimuuntajia ei löydy, mutta hakkurilla homma olisi hoidettavissa. Tosin silloin tuo poweri ei enää ole ihan ilmainen, parikymppiä siihen ainakin palaa. Enkä oikein arvaa suositella sitä rakennussarjaksi kun siinä voi huonossa tapauksessa loppua henki kesken jos ei ole tietotaitoa pelata verkkojännitteisen elektroniikan kanssa. Muutaman tuollaisen voin kyllä toteuttaa jos sitä halutaan, mutta siinä menee pieni tovi labratessa.

Tässä näitä vaihtoehtoja. Olisko jollakulla tarvetta / halua johonkin vaihtoehtoon? Tuollaisen yhden regun powerin siis polkaisee pystyyn hetkessä.

Eikös se ole helpoin pistää joku vanha 5V kännykänlaturi tai joku siihen?

Vanhan liiton sähkösuunnittelijat tietysi repisi toogansa kun tuollaista ehdotettaisi, mutta kyllähän se kai toimii jos jännite vaan pysyy toleransseissa. Piirit on mitoitettu +5V signaalijännitteelle. Breakout kortti ei välitä syötön rippelistä, mutta täytyy huolehtia ettei sitä ole niin paljoa että stepperiohjaimet sekoilee. Jos niissä on standardi TTL-tasoiset tulosignaalit niin syötön kannattaa pysyä koko ajan yli 4 voltin jottei häiriömarginali mene liian kriittiseksi. Mulla ei ole muistikuvia mitä kännylatureista lähtee mutta jos nuo ehdot täyttyy niin sähkö on sähköä.

No se oli tärkeintä kuulla, että kortti toimii oikeassa sovelluksessa. Itsellä kun ei ollut sopivaa ympäristöä valmiina, missä noita stepperiohjauksia olisi voinut testata oikealla koneella.
Jos kännykkälaturi pelittää kuten näyttää olevan, niin siinähän on halpa ja helppo ratkaisu niihin tapauksiin joissa apujännitettä tarvitaan erikseen.