Hiekkoina on käytetty ainakin pestyä hiekoitushiekkaa ja lasipuhalluskvartsia sekä Poraver palluroita. Tähän runkotarkoitukseen ainakin minä käyttäisin hiekkaseosta jossa raekoko olisi about 4-16 mm, tietty riippuen minkä kokoista runkoa ollaan tekemässä. Joku muu järkeilee koon tietty joksikin muuksi.

Lasikuitumuottien täyteaineen kanssa on tietty eri vaatimukset/ei juurikaan vaatimuksia, muita kuin täyttäminen ja jäykkyys.

Ensi kesänä seulon hieman maaperää hallin takana ja kokeilen systeemiä.

Eipä tunnu "ammattilaisella" olevan paljon annettavaa. Ei olisi eka karta.

Seuraava pultillekin opiksi.
Tuota polymeeribetonia on käytetty jo aika pitkään erään toisen harrasteeni perusmateriaalina. Samaa massaa käytetään nimittäin lasikuitumuottien täytemateriaalina, jolloin muoteista tulee elämättömät ja jäykät (ja samalla todella painavat). Tällaista täytettä käytetään, kun halutaan oikein hifistellä ja kun kappaleiden pitää olla erittäin muototarkkoja eikä sinne päin suoruus riitä.
Hartsia tarkoitukseen voi ostaa vaikkapa Kevrasta. Aikaisemmin tällä palstalla olleet reseptit, joissa on käytetty eri kokoisia kiviaineksia ovat varmasti ihan päteviä. Samanlaisia on käytetty muottien jäykistämiseen.
Muottien jäykistämiseen käytetään myös tarkoitukseen myytäviä lasipalloja (mikropalloja) joita saa erilaisilla raekokoja. Palloja saa esim. lähes veden tapaan käyttäytyvästä mikropallosta aina 5 mm kokoon.

Tämäkin homma on ihan tekemistä vaille valmis  ::)

PS. Kiinassa voi itseään kutsua insinööriksi jos on pari vuotta tehnyt jotakin hommaa. Eli jos on pari vuotta seissyt työstökoneen vieressä voi sanoa itseään alan insinööriksi.

Terve

Hyvän näköistä jälkeä tekee koneesi. Mulla on kanssa käytössä eagle ja emc. Teen vain pikkuruisia levyjä hieman turhan isolla koneella. Siinä työalue about 1000*1000*300, mutta kyllä ne levyt silläkin syntyy.

Kyssäri. Mistä käyttämäsi terät ovat peräisin ?

Joskus ennenmuinoin tuli tehtyä kaksipuoleisia levyjä siten, että aihioon porasin ensin reijät, jonka jälkeen laitoin levyn kemialliseen kuparipinnoitukseen ja ennen jyrsintää vielä elektrolyyttiseen kuparin kasvatukseen. Kemiallinen siksi, että saan ennen elektrolyysiä kuparin myös reikiin.

Mutta nykyään taitojen kasvettua osaan suunnitella protolevyt jo sellaisiksi, että ne voi tehdä yksipuoleisenakin. Edellinen lause kannattaa lukea niin, että vältän nykyään monimutkaisia prosesseja viimeiseen asti.

Noniin

Joko niitä saa?

Multa saa protoihin noita LCD-näyttöjä jos haluaa. Elektroniikkasuunnitteluun osallistun mielelläni, sillä sulautettuja on tullut suunniteltua. Myös piirilevysuunnittelu on aika hyvin hanskassa ja EMC asiat osaan ottaa piirilevyjäkin suunnitellessa huomioon. Elektroniikkakin kannattaa suunnitella niin, ettei satunnaiset valokaaret tuulipuvusta pakkaskeleillä kukista koko konetta.

NC koneiden kanssa olen pelannut myös jo vuosia, mutta niistä en kyllä vieläkään mitään ymmärrä. Eli en voi esittää juurikaan mitään ominaisuuksia laitteen toimintaan.

Sanoppa nyt Jonne, mitä prossaa ajattelit käyttää? Ja mitä IO:ta siihen haluat?
Sitten alkaa skema syntymään. Protopiirilevynhän kaikki tällä foorumilla pystyvät jyrsimään minä mukaanluettuna.

Koita vaan Maukka muistella sen sinikantisen kirjan nimi  ::)

No joo

Kiitoksia selvennyksestä. Ajattelin itsekin muutaman kaljan jälkeen, ettei kommutoinnin toteutuksella ole merkitystä.
Netistä en ole oikein onnistunut löytämään kunnon tietoa tästä aiheesta. En varmaan osaa etsiä.

Joo

Oikosulkumoottoreita on tullut ajettua jopa 6 kertasella nimellisnopeudella, mutta nämä DC-moottorit on hieman tuntemattomampia. Liekö niissä homma ihan samanlainen?

Kiitosta vaan erpelle.. hyvästä selvennyksestä. Ihmettelinkin hetken tuota lukua 9550.

Osan näköjään muistaa ja osan unohtaa.
Drivena on vanha Simoreg, jossa ei tietty ole kentän heikennystä tms. Pitäisi nimittäin saada tuo moottori pyörimään kovampaa. Kuinkas tällaista kenttäkäämittyä DC-moottoria noin niinkuin periaatteessa saisi pyöritettyä nopeammin? Pitääkö puijata drivea kenttäkäämin parametreissa?
Vai onko koko touhu edes mahdollista?

Jaa niin iso vääntö?

Eikös teho = kierrokset * vääntö ?

Kysyn vaan, kun en oikein näitä koneita tunne.

pieni järkevyystarkastelu
95 N * 1500 rpm = 142.5 kW

Tällaista tehoa ei taida kyllä tästä kiinalaisesta moottorista lähteä.

Kiitosta vaan ftecin hieman asian ohi menevästä kritiikistä. En kyllä rupea kanssasi ABB:n servomoottoreista riitelemään.

Oikein mielenkiintoiset momenttikäyrät kylläkin.

Kysyisin kuitenkin tietääkö kukaan kenttäkäämittyjen DC-moottoreiden tyypillisistä vääntökäyristä mitään. Moottorin kyljessä lukee 15 KW 1500 rpm. Nyt voisi tietysti ylinokkelasti laskea väännön olevan noilla kierroksilla 10N. Mahtaakohan suurin teho näissä vehkeissä kuitenkaan löytyä maksimikierroksilta? Olen saanut sen verran kaivettua, että vääntö pysyisi alussa aika vakiona, alkaen laskea kun kentänheikennystä aletaan käyttämään. Eli alussa teho kasvaa, pysyen sitten about vakiona johonkin rajaan asti. Taitaapi tuo 1500 rpm olla se raja, jonka jälkeen mennään ns. ylikierroksille ja tarvitaan kentänheikennystä?  Jos kuitenkin näin olisi, niin tuo 10 N olisi aika oikein. En näiden kanssa ole niin paljoa pelannut.

Toki etsisin moottorin datan netistä, mutta kun olen kiinan maaseudulla selvittämässä minulle täysin kuulumatonta asiaa, eikä moottorin kyljestä saa mitään muuta kuin edellä mainitut asiat selville. Ja nyt kaivattaisiin jotakin hieman enemmän kuin datalehtiviisautta.

Jos on jollakulla kokemuksen tuomaa viisautta asiasta, niin mielelläni olisin kuunteluoppilaana. Drivena vakavanha siemensin dc-drive.

Nyt jos koskaan olisi oikea aika päteä  ::)

Tuo pätee nimenomaan dc-moottoreille.

Maksimikierrokset kuormittamattomana on nimenomaan se piste jossa vääntö loppuu.

Asiastahan en mitään tiedä, mutta mun on ihan pakko sanoa...

Sun täytyy tietää myös kierrokset kuormittamattomana maksimijännitteellä. Niissä kierroksissa vääntö on nolla ja siksi myös antoteho. Moottorin vääntö on suora nollakierroste stall torquesta tuohon maksimikierrosten nollatorqueeseen. Siltä suoralta voit sitten katsella antotehoa aina kulloisillakin kierroksilla.
Oletuksena tietenkin, että olit kiinnostunut antotehosta, kuten nyt yleensä ollaan.

Tehohan on toki kierrokset * vääntö

ÖÖÖ

Katoppa ilmasta Eaglea. Siihen saa valmiin palikan, joka tekee G-koodit ja poraustiedostot suoraan EMC:lle. Mikä parasta pyörii siinä sun EMC/linux koneessa.

http://www.cadsoft.de/

Ittelläni on vuosikymmenten aikana ollut monenlaisia piirilevycadeja, mutta tästä en taida ihan lähivuosina pois vaihtaa. Ittellä tosin ostettu versio, mutta tuolla ilmasella tekee eurokortin kokoon asti.

Kiitos linkistä.

Juurikin normaalien involute ja, mikä se toinen nyt olikaan, hammaspyörien suunnittelusta kyse. Tuo cartertoolsin sivu ei ikävä kyllä aukea täältä sinisen virran takaa.

Kiitos linkistä.

Juurikin normaalien involute ja, mikä se toinen nyt olikaan, hammaspyörien suunnittelusta kyse. Tuo cartertoolsin sivu ei ikävä kyllä aukea täältä sinisen virran takaa.