Löysin tuolta historian pimennosta tämän ketjun. Minulla on suurehkoja (unipolaarisia) askelmoottoreita. Ongelma on se, että moottorista tulee kahdeksan johdinta. Seuraavat johdinparit kuuluvat samaan käämiin. Musta/musta-valko, keltainen/kelta-valko, punainen/puna-valko, oranssi/oranssi-valko.
Rohkeasti laitoin ohjaimeen (Elektromen EM-318) nuo kaksi ensimmäistä käämiä ja moottori pyöri. Kovin suurta taajuutta ei kestä.
Testauksessa käytin laboratoriovirtalähdettä 0-30V ja 0-3A. Askellusta testasin funktiogeneraattorilla, suorakaidepulssia 50/50 % pulssisuhteella.
Ongelmani on, että en ymmärrä mitkä johdinparit kytketään yhteen, kun halutaan kytkeä sarjaan tai rinnan. Askelmoottorin merkinnät Sigma Stepping motor  21-3424 D200-F1.8F tuossa löytämässäni datalehdistä puuttuu kytkentäkaavio joka on sivulla 76

Ensinnäkin, kun alkaa ideoimaan tämäntyyppisiäkin ratkaisuja, pitää olla kohtuullisen tarkat mitat rakenteista. Siinä pystyy vasta näkemään rajoitteet ja mahdollisuudet. Idea saattaa olla noin yleisesti hyvä mutta toteutus ei vaan ole mahdollinen tai luotettava joillakin mitoilla.

Mitä tulee tuohon Hiekkarannan ehdotukseen, niin vasta todellisilla mitoilla voi sanoa miten se onnistuu. Anteeksi, mutta tuommoiset piirustukset tekevät vääryyttä noin sadan vuoden perinnölle koneenpiirustuksen ja koneenrakennuksen parissa. Eri asia on, jos olisi 3D-malli. Siinäkään ei tekijä voi tehdä "laittomia" esityksiä.
Arvelen kuitenkin tuossa olevan tarkoitus ehdottaa sellaista ratkaisua, missä hammaspyörät ovat tuolla upotetulla lieriöosalla kutistusliitetty toisiinsa ja molemmissa hammaspyörässä on omat uritukset momentin siirtoon. Edellä oleviin valokuviin viitaten epäilen tuon lieriöosan tulevan kovin pieneksi. Pitäähän sen halkaisijan olla korkeintaan pienemmän hammastuksen tyvihalkaisijan suuruinen. Kun niissä molemmissa hammaspyörissä tuo naaraspuolinen ura-akselin uran ulkohalkaisija on kovin lähellä tyvihalkaisijaa. Näin ollen seinämä jää kovin pieneksi. Semmoisella ei synny kaksistakaan liitosta, varsinkaan noin lyhyenä. Lisäksi noiden urituksien pitäisi tehdä hammaspyörien ollessa yhteenliitettyinä. Erikseen tehtynä tulee varmasti ongelmia. Ja saattaa tulla yhdessä koneistettunakin.
Jos joku on mahdollista, niin kyllä sellaisen polun löytää. Toki ihan neitseellinen uusi toteutus saattaa olla heikko jo syntyessään. Toki runsaan neljän vuosikymmenen kokemus teollisen voimansiirron parissa pistää kavahtamaan monia niin sanottuja kotitarvekorjauksia. Saattaa sen huomata meikäläisen asenteesta. En pahuuttani tai ilkeyttäni kuitenkaan vaan toimin opetetun apinan tavalla. Pyrin täydellisyyteen. Kuten sanotaan: Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.

Tietysti tuohon aiempaan novelliin olisi voinut tuosta navan mitoituksesta tuon kiristysholkin kanssa mainita mutta tuolla Bonfixin sivuillakin on jotakin ohjeen kaltaista ja viittaan vielä ensimmäiseen pikku romaaniin, jossa jonkin verran noista halkaisijasuhteista mainitsin. Toisaalta, tuommoinen kutistusliitos tietyllä ahdistuksella antaa yhden pintapaineen ja sitä kautta momentin. Sitten tuommoinen kiristettävä kutistusliitos onkin vähän joustavampi. Siinä kiristetään ruuveilla kiilamaista kiristyselementtiä tietyllä kiristysmomentilla, joka on ohjeissa mainittu ja se antaa liitokselle sen luvatun momentin. Jos on napa vähän ohuempi, pitää vaan kiristää ruuveja vähän pidemmälle. Kun kiristysmomentti tulee vaan oikeaksi, niin vääntömomenttikin toteutuu. Kun navan halkaisijasuhde kasvaa, niin ahdistusta pitää vaan lisätä jotta saavutetaan tarvittava pintapaine. Jossakin vaiheessa vaaditaan turhan suuret joustot ja riippuu aineesta ja mitoista, koska myötörajakin asettaa rajoituksensa.

Jo tuo maksimivääntömomentti, 600 Nm tai oliko se nyt 700 Nm ja asettelutarkkuus aiheuttaa sen, että liitos on oltava kiristysholkilla tehty. Noita on monenmoisia ja esimerkiksi SKS myy tällaisia. http://www.sks.fi/www/sivut/25D198BB55F42254C2257AFC002202EC/$FILE/SKS%20Mekaniikka%20Bonfix%202014.pdf
Yksi vaihtoehto on Bonfix 1000, sivulla 8. Maksimivääntömomentti 800 Nm kylläkin on vähän pieni ja kovakromaus saattaa  ja varmasti pienentääkin saavutettua vääntömomenttia. En tähän hätään löytänyt luotettavia arvoja kromatun/teräksen välille.
Siellähän niitä on muitakin suuremman vääntömomentin antavia. Katsoo hän ja kysyy taas.

Mikähän siinä on, että linkkaus ei onnistu. Pitäisi koko rypäs saada laitettua mutta ottaa vain puolet.

http://www.sks.fi/www/_akseliliitokset-jakytkimet&id=Bonfix_mekaaniset_kiinnitysholkit

Ja vielä tarkennuksia. Semmoisella laakerien kiristysholkilla ei saa kummoisiakaan momentteja välitetyksi. Sen KM-mutterin kitka eli hyötysuhteen huonous vaatisi suuren kiristysmomentin. Vertaa nousukulman tangentti ja kitkakerroin.

Mitenkä suuri kuorma siellä 200 mm päässä vaikuttaa? Mikäli käytetään koko akselin reservit, aine teräs S355, niin tuohon vipuun voisi vaikuttaa noin 9kN voima.
Entäpä millaset koneistusmahdollisuudet on? Entäpä, millainen sen vivun rakenne/mitat on siinä akselin päälle tulevassa päässä?
Sitten vasta voisi valikoida soveltuvinta vaihtoehtoa. Saattaisi kestää vaikka jousisokka akselin/vivun läpi.

Yleinen menetelmä on vierintäpisto(höyläys) ja tarvittaessa kaavintapyörällä viimeistely ennen pintakarkaisua tuossa pienemmässä pyörässä. Tuon isomman hammastuksen voisi tehdä joko vierintäjyrsimällä tai vierintäpistolla, joka on kyllä hitaampi ja epätarkempi menetelmä. Myöskin sen isomman pyörän viimeistelyn voi tehdä hammashiomalla lämpökäsittelyn jälkeen mutta auton ja senkaltaisten kulkuneuvojen vaihteistossa yleinen menetelmä yhdistelmäpyörissä on tuo vierintäpisto ja kaavinta, jolla tarkkuusaste ennen lämpökäsittelyä on jopa DIN6. Kun hiiletyssyvyys ei ole kovin syvä ja sammutus on symmetrinen, niin karkaisussa tapahtuvat muodonmuutokset huonontavat tarkkuutta vain yhden asteen.
Nykyisistä menetelmistä autojen vaihteistossa ei ole varmaa tietoa. Arvelisin siellä käytettävän noiden sarjapyörien teossa jopa kitkahitsausta, joka on nopea ja edullinen menetelmä sarjatuotannossa. Myöskin sen tarkkuus on melko hyvä. Ilmailuteollisuudessa käytetään elektronisuihkuhitsausta tuontyyppisissä liitoksista. Esimerkiksi keväällä Norjassa tipahtaneen Eurocopterin päävaihteistossa on se kartiolautaspyörä liitetty napaan elektronisuihkulla. Sehän siellä sitten todennäköisesti petti. Meikäläisen mielestä liian pienet dimensiot, painon keventämisen maksimoimiseksi, suurensivat nimellisiä jännityksiä ja pienikin vika nosti vaurioitumistodennäköisuutta.

Mitä tulee tuon korjatun hammaspyörän menetelmästä, on oleellista se, onko se lämpökäsitelty. Nuorrutetun osan kulutuskestävyys on vähäinen, verrattuna lämpökäsiteltyyn. Myöskin tuon nuorrutetun hammaspyörän lujuus ja ennen kaikkea sen kovuus, jonka vaikutus on neliöllinen kulutuskestävyyden kannalta, kärsii liian korkeasta juotoslämpötilasta. Esimerkiksi Ovakon MoC410M päästölämpötilat vaihtelevat 530...680 °C. Tuon ylälämpötilankin luullakseni ylittää useimmat kovajuotosmenetelmät. Silloin nuorrutuslämpötilat ylittyy ja kovuus laskee liian pieneksi. Yksi menetelmä lisätä kovuutta on nopea ilmajäähdytys heti juottamisen jälkeen. Nuorrutetun osan karkaisussa, kuten yleensäkin, pitää saavuttaa austenointilämpötila, noin 820...860°C. Jos tästä sammutettan vedellä tai öljyllä, kovuus menee liian suureksi, joten pitää sen jälkeen päästää taas.
Anteeksi puuttuminen epäoleelliseen. Toki korjausmenetelmänä tuokin saattaa toimia jollakin tavalla.

Mitä tulee taas kutistusliitokseen, josta tiedän aika paljon työhistoriani vuoksi, niin siinä oleellista on tuo seinämänvahvuus. Tai oikeastaan halkaisijasuhde, eli reijän halkaisija jaettuna navan (liitos-) halkaisijalla. Toinen voimakkaasti vaikuttava asia on tuo liitoshalkaisijan suuruus, joka vaikuttaa neliöllisesti. Sitten on vielä liitoksen pituus. Dynaamisessa kuormitetussa liitoksessa liitoksen pituuden kasvattamisella ei saavuteta hyötyä, mikäli pituus ylittää puolet liitoshalkaisijasta. Staattinen tasainen vääntömomentti on eri juttu. Siinäkin maksimileveys on korkeintaan liitoshalkaisijan suuruinen, sen jälkeen kuormitettu akseli katkeaa, edellyttäen jos pintapaine=tehollinen ahdistus on riittävän suuri. Tuommoinen mukava yksityiskohta on, että jos umpiakselille tulee liitettäväksi napa, jonka ulkohalkaisija on määrätty. Silloin maksimimomentin antaa liitos, jonka liitosjalkaisija on ulkohalkaisija x 1/2^0.5, siis noin 0.7 x ulkohalkaisija. Siis halkaisijasuhde on 0.7, jonka ylittävät halkaisujasuhteet tuovat ongelmia monessakin suhteessa. Tuossa esimerkin mukaisessa ratkaisussa kutistusliitos ei anna luullakseni riittävää momentinsiirtokykyä. On huomattava, että tuohon poraukseen tulee vielä ura-akseliliitos, jonka määräämä ehjä seinämän paksuus on melko pieni, siis halkaisijasuhde on suuri.
Tuo halkaisijasuhde on myös asia, josta käytetään molempia tapoja. On (ammattilaisten) tapa ilmoittaa se isompi halkaisija / pienempi halkaisija, kun taas on kirjallisuudessakin ilmoitettu päinvastoin. Kuitenkin matemaattiset yhtälöt toimivat yksinkertaisemmin kun tuo luku on nollaa pienempi.

Meinasi jo väsy iskeä ja oli jäädä huomioimatta myöskin akselissa oleva poraus. Sen vaikutus on melko olematon, kun sen suuruus on alle puolet liitoshalkaisijasta. Vaikuttaa oleellisesti jo arvolla 0.6 ja arvoa 0.7 ei kannata ylittää, koska sen jälkeen momentti putoaa nopeasti.

Toki tästäkin asiasta on kirjallisuutta kovin. Todellista asiantuntemusta onkin sitten vähän ja hajallaan. Kyllähän FEM-analyysit osaavat laskea tarkasti todellisen pintapaineen liitoksessa mutta mitä sitten? Mikä olikaan kitkakerroin? Entäpä vaihtokuormituksen vaikutus ja sen haittojen minimointi. Entäpä radiaalivoiman ja taivutusmomentin kuormittama kitkaliitos. Kyllä ahdistaa, kun vielä muistaa jotakin, on kirjallisuutta ja koetuloksia ja ymmärrystäkin mutta kukaan ei enää tarvitse neuvoja tai apua. Mitätöntä eläkelaisen elämää vietän.

Minulla on kymmenkunta Litton G70SSTLBI-1000-141-24 sekä G70SSTLBI-0200-141-24  encoodereita. Ja jossakin on esite/kytkentäkaaviotkin mutta en löytänyt vaikka hain kolmisen tuntia. Kävin läpi kymmeniä arkistolaatikoita ja mappeja ja lopuksi älyttömiäkin paikkoja. Olen koettanut etsiä googlellakin, vaan ei löydy pinnijärjestystä, antosignaalien arvoja sekä syöttöjännitettä, jonka arvelen olevan tuon  24 V
Onko siellä lukijoissa osaavampia hakijoita tai paperien parempia arkistoijia.

Tämä ilmoitus ei ole enää voimassa.

Myydään jyrsinkone ja varusteet erikseen. Suuri osa varusteista myyty. Jäljellä työkalujyrsinkone Bridgeport, toinen jakopää Tos ja toinen pyöröpöytä Vertex. Jäljellä joitakin teriä ja mittalaitteita. Kysyttäessä lisätietoa.

Porakone myyty.

Pylväsporakone Arboga GM 2508

Oheisen linkin mukainen porakone. Lähinnä koneen sisuskalut. http://www.hhrobertsmachinery.com/Support/Manual-machine-Parts-Lists/Arboga/Arboga-GM2508-parts-manual.pdf

koneessa neliömuotoinen pöytä, uusittu ja eikä yhtään porankoloa. Työkalukartio MK-3. Konesyöttö neljällä syöttönopeudella.
Kone on purettu täysin, korjattu ja huollettu kaksi vuotta sitten. Karan laakerit tarkastettu, ovat hyväkuntoiset ja välykset oikeat. Rättibakeliittihammaspyörät vain hyvin vähän kuluneet. Erittäin hyväkuntoinen porakone, myöskin puhdas. Koneen massa noin 180 kg
Kuvia koneesta tässä.
https://www.google.fi/search?q=arboga+gm+2508&client=safari&hl=fi-fi&prmd=mivn&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjjkrm-4Z3MAhXJDZoKHcAtA0cQ_AUICCgC&biw=1024&bih=672&dpr=2

Koneesta saa kuvia pyydettäessä.

Tapani Honkanen
O50 595 4464




Katso koko ilmoitus

Koneen aloitushintahan ilman varusteita on 3500€ ja luetelluilla varusteilla 5500€. Ei voinut laittaa tuohon hintalaatikkoon, tai otti vain ensimmäisen luvun.

Myyn Bridgeport Series I

Pelkkä kone, ilman varusteita, aloitushinta. Varusteita tarpeen ja kukkaron mukaan. Jyrsinkoneessa x-liikkeen konesyötön moottori ja ohjaus korvattu taajuusmuuttajakäytöllä. Akseleilla x,y Sony diginäytöt. Koneen kunto ja siisteys hyvä. Karalaakerien välyskorjaus tehty hiljan. Porauspäässä variaattorikäyttö. Koneessa konekengät ja jalustassa lasikuituinen lastunkeräyskehys.

Varusteet: Kulmapää (Bridgeport),  6" koneruuvipuristin kääntyvällä jalalla,  jakopää täydellisillä varusteilla (Vertex BS2),  pyöröpöytä kaikkine varusteineen (Vertex CS-6),  pistopää(Bridgeport),  avarruspää (West Germany) radiaalisyötöllä ja R8 karalla,  holkkisarja (Bridgeport),  holkkisarja ER-30 ja istukka R8,  työkalupitimiä/varsia R8,  teräpäät ø40 ja ø63,  keskityslaitteita,  laadukas hydr. mittakellonjalka ja Mitutojo mittakellot vipu- ja karatyyppinen.  Paljon teriä,  täyskovametallitappiteriä 4-25mm monta, pikaterästappiteriä ø2.....25 mm noin 100 kpl,  sahakiekkoteriä 40x0.5......200x6 mm noin 50 kpl,  vierintäjyrsinteriä Mod. 1-4 noin 20 kpl. Kaarimikrometrisarja 200 mm saakka ja reikämittakellosarja.  Suuntaispalasarja 2x20 kpl.  Koneen ohjekirjoja muutama. Ostajaehdokas varmaankin haluaa tutustua valikoimaan paikan päällä.
Kone (massa 950 kg) voidaan siirtää verstaasta ostajan teliperäkärryyn tai omaan peräkärryyni josta sen voi nostaa kuorma-autoon sen omalla nosturilla tai mahdollisesti naapurin etukuormaajalla ostajan teliperäkärryyn.

Ensisijaisesti myydään koko paketti. Koneen ostaja valitsee tarpeensa mutta hinnoittelu on hieman erilainen noille varusteilla.Loput myydään sen jälkeen erikseen.

Kuvat tarvittaessa mutta tässä linkki jyrsinkoneeseen. https://www.google.fi/search?q=bridgeport+series+1&client=safari&hl=fi-fi&prmd=ivmn&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi7or_8uJzMAhVpEpoKHYxED1kQ_AUIBygB&biw=1024&bih=672&dpr=2



Ja linkki pistopäähän  https://www.google.fi/search?q=bridgeport+slotting+head&client=safari&hl=fi-fi&prmd=ivmn&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjM5bDNuZzMAhVGGZoKHQ0TClgQ_AUIBygB&biw=1024&bih=672

Tapani Honkanen
O50 595 4464

Katso koko ilmoitus

Tuossa yksi menetelmä, sopii minulle, vaan ei vielä tarvitse
http://youtu.be/CFAkb93_V3M

Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 07.04.16 - klo:18:14
Hiotaanko/sorvataanko oikeissa koneissa kartio 1:1 nimellismittaansa? Vai tehdäänkö kartio mahdollisesti joitain tonneja ulos tai sisään päin aukeavaksi??

Työkalukartiota kiristettäessä aksiaalinen voima on niin pieni, että syntynyt pintapaine on niin vähäinen, että sen vaikutus radiaalisiin siirtymiin on arviolta välillä 0....0.002 mm, siis ne siirtymät vaihtelevat halkaisijan ja seinämänpaksuuden mukaan. No, nollahan se ei kylläkään ole, paitsi mittaustarkkuuden puitteissa. Tässä tapauksessa minkäänlainen ennakointi tai korjaus ole tarpeen vaan riittä täydellisen tuloksen saamiseksi tuo värillä tarkastus. Toki siinäkin toki kannattaisi sovitella niin, että voimakkaampi kosketus olisi kartion isommassa päässä. Tulee vähemmän kulumista ja liitos on jäykempi. Kyllähän tuossa kysymyksessä olikin se viisauden siemen. Piti vain minunkin sirotella näin paljon kirjaimia ennenkuin älysin asian.