Juu ei onnistu suoraan kytkentä. Sen tachojännitteen generointiin tarttis tehä joku palikka.

Joskus tästä oli lyhyesti puhetta Jonnen kanssa, kun mietin oman koneen osalta samanlaista ratkaisua.

En kyllä muista oliko hänellä joku valmis idea tähän.

Jos tarvitset osia, niin minulla on kokonainen Fanucin 6M-koneen sähköjärjestelmä vuodelta 81, osin vielä purkamatta modernisoinnin tieltä. (Hidasta on ollut eteneminen)

Ei ole alunperin, mutta uuden ohjauksen myötä se tulee mahdolliseksi. Hammaspyörät ovat kyllä niin pienellä välyksellä, että luulen hammashihnavälityksen olevan jopa epätarkempi kuin alkuperäisen hammaspyörävälityksen. Muutenkin liikeruuvit ja niiden päätylaakeroinnit on toteutettu kyllä viimeisen päälle, samoin niiden voitelu; kiertovoiteluöljy voitelee karalaatikon, Z-akselin ruuvin ja y-akselin hammaspyörät. Erillinen johdeöljy sitten johteet ja muut kuularuuvit. Hydrauliikalle on sitten vielä oma öljynsä. Kiertovoiteluöljysäiliö on koneen alaosan valussa koneen pöydän alla.

Y-akseli olisi ehkä ollut järkevämpi toteuttaa hammashihnalla. Nyt siinä on kolme hammaspyörää ja kokonaisvälityssuhde on 4:5 kuten muissakin akseleissa. Toisaalta muutos on helppo toteuttaa myöhemminkin. Ruuvien nousu on vain 5mm joten pikaliikenopeus ei alkuperäisestä 10m/min kasva. Z-akselia on konevoimalla ajettu ja kyllä se varsin hätäisesti vaikuttaa liikahtavan siihen nähden, että liikkuvaa massaa on varmasti lähemmäs tonni vastapaino mukaan laskettuna.

Kierteet saikin tehtyä hammaspyörän perusaineeseen. Enää ei saa noita pilattua.

Olipa työläs saaha karkaistu pinta pois. Vajaa 2mm paksu, mutta kiilaura hakkaa melko paljon. Homma jatkuu kartioholkkien teolla.

Tulevan viikon rakentelusuunnitelmia, tuommoset tarttis tehä: hammaspyörästä reikä läpi kovametalliporalla, takalevyt on pehmeämpää matskua, niihin saa kierteen.

Tämäkin rojekti on viimeaikoina nytkähdellyt eteenpäin. Ohjaus ja käytöt vaihtuvat uusiin, että kokolailla tulee modernisoitua tämä värkki. Jonnelta tulee ohjausta ja karakäyttöä, karamoottoria tuossa juuri rakentelin työpaikan romulavalta pelastetusta Siemensin servosta. Laakereiden vaihdolla ja väljäksi kuluneen laakeripesän korjauksella saa tuosta ihan soivan pelin. Enkooderi pitää vielä soveltaa, missä olisi uvw- kommutointi karakäyttöä (delta c2000) varten. Vanha dc-servokara on melko massiivinen, mutta kuitenkin nykyisessä on ihan eri tavalla voimaa. Aika näyttää onko moottorin lämpeneminen miten karan kuormittamista rajoittava tekijä.
X-akselille pitäisi saada hammaspyörä (karkaistu) kiinni uuteen servoon. Onko ideoita, miten toteuttaisitte?

Hienoa, että joku näitä vääntää vielä makroilla! Taitaa Suomessa olla vielä aika paljon koneita, joihin ei tehdä ohjelmia camilla, mutta koneistajat osaavatkin sitten kirjoittaa koodiksi sen, missä itsellä menisi sormi suuhun ilman camia.

Tuo laskurin antama tulos on jotakin lehmää/hehtaarilla luokkaa. Ei varmana tarvita 10Nm vääntöä tuohon, pikemminkin kymmenesosa siitä. Kannattaa tuo laskea ihan itse, jos haluaa vähän paremmin ymmmärtää.
Kannattaa redusoida työstövoima, liikutettavan nikaleen kiihdyttämiseen tarvittava voima ja pyörivien massojen hitausmomentit yhtenä hitausmomenttina moottorin akselille, niin on helppo määrittää tarvittava vääntömomentti halutulle kiihtyvyydelle. Voin laittaa huomenna tästä ihan rautalangasta väännetyn laskentaesimerkin. (Meitsin jyrsinkoneessa on nimellismomentiltaan 1Nm servot ja sekin jaksaa katkaista 6mm:n pikateräsjyrsimen 4mm:n tehollisella ruuvin nousulla.)

Aikanaan sain tuon suht edukkaasti, mut olis kyllä kannattanu ostaa ehkä joku rigoli, niin olis logiikka-anaalisaattori samassa. Tietysti tuo kannettavuus on autohommissa hyvä, mut aika vähän sitä tarvii. Vähälle käytölle on jääny, kun ei aika meinaa riittää mikrokontrollerien räveltämiseen.

Tietty pulssien määrähän siinä anturissa on /kierros ja sitten sinin ja kosinin jännitteistä voi laskea "teoriassa" tarkkaa vaihekulmaa esimerkiksi arkustangentilla, josta määritetään edelleen "väliasema". Jos anturi tuottaisi esimerkiksi vain yhden pulssin/kierros, en pitäisi siitä tehtyä interpolaatioita "äärettömän tarkkana"  ??? Kara-anturin olemus selvisi, sekin on 1Vpp Sin/Cos, itse anturin datalehdykäinen löytyi, mutta moottorin päässä olevan hammaskiekon hammaslukua en äkkiseltään löytänyt.
Niinpä sitten katselin skoopilla ja 500 pulssia sieltä tulee per kiekka.  Anturikaapelin perässä sähkökaapin puolella on matolaatikko, missä ilmeisesti tehdään pienempää pulssimäärää/kierros itse sorvaustapahtuman nopeusvalvontaa varten ja täysi resoluutio menee sitten ohjaimelle paikoitusta ajatellen. Joku interpolointi paikoittavassa ohjaimessa on pakko olla, tai sitten markkinamiehen propaganda c-akselin teoreettisesta resoluutiosta ei ihan pidä paikkaansa. Veikkaisin jälkimmäistä.

Eilen illalla aukaisin vähän manuaaleja, niin aika monta asiaa selvisi. Karamoottoreista ei oikein meinaa löytyä dataa (eikä löydy valmistajankaan supportista), mutta sähkökuvien perusteella ihan tavallinen enkooderi siellä on. Pitää vielä skopetella, onko kyseessä Sin/Cos vai kantti ja millä resoluutiolla. Servoissa ainakin on Sin/Cos enkooderit. X-akseleilla on servon enkooderien lisäksi lasisauvat. Yllättävän monta servoa (7kpl.) löytyy koneen uumenista ja lisäksi karamoottorit.
Luulenpa, että alkuperäisistä pika- ja syöttöliikenopeuksista voi vähän tinkiä, niin ei tarvitse servo-ohjaimia, jotka syö 600V DC, vaan pikemminkin 230V AC.

Tuota..., eikö kannattaisi vaan jättää vaihteisto pois ja tyytyä siihen vääntömomenttiin ilman vaihteistoa.
Käppyrän perusteella aikalailla sama teho on siellä käytettävissä. Siis, jos väkisellä haluaa setperiä käyttää karalla.

Pitää vielä katsella, josko tehtaalta löytyis jotain koneeseen sopivaa, mahdollisesti rikki olevaa karakäyttöä, niin pääsis ehkä vähän selville millainen siellä on ollut. manuaalit ja sähkökuvat löytyy, mut en ole vielä joutanut lukemaan :D Kauhealla kiireellä tätä ei voi nyt ajatella tehtäväksi, kun harrastetilan laajennuskin on vielä vähän vaiheessa. (Ja OKK:kin kaipaisi vielä pientä huomiota, ennen kuin sen voisi luokitella työkuntoiseksi)

Pitää vähän tutkia, kyllä sieltä enkooderi pakosti löytyy. Mut sitä meinasin, että mitenkähän suorituskykyinen paikoitus on mahdollista tehdä  tuommoselle mötörille, vs. Kestomagneettikone. Näkyyhän nuo käytännössä melko hyvin pelittävän.