Tarve olisi jotain metrin kanki (katkon itse n. 200 mm pätkiksi) ja muutama mutteri. Mutta mistä käsikoneeseen sopivaa vasenkätistä kierretankoo? Nousu saa olla mitätahaansa metristä.

Mistä muuten sais saman kaliiberin kierretapin?

T:PekkaNF

Terve

Mulla on melkoisen pitkään palellut pikkuinen vannesaha ja siihen pitäis nykertää hydraulinen hidastin sekä leikkuunestepumppu.

Eka leikkunestepumppu oli jonkun pesukoneen poistopumppu, joka toimi muuten ok, mutta koska moottori oli mitä noissa nyt on, niin se lähti luonnollisesti kuumenemaan.

Ajattelin askarrella siihen nyt pienemmän "altaan" ja samalla pikkuisen leikkunestepumpun. Ehdotuksia edullisesta pumpusta? Pumppu/moottori olisi parempi kun koko systeemi, koska joudun rakentamaan kuitenkin sen verran, että oikeestaan mut osat menis hukkaan.

Sitten toinen kätännönläheinen kysymys on sorvista. Olen ajatellut käyttää leikkuöljyä tossa, koska se on oleelisinta rautametallien poraamisessa/sisäsorvauksessa ja en halua ruostuttaa sorvia.

Käykö noihin hommiin tälläinen pikkuinen vehje?:
http://www.arceurotrade.co.uk/Catalogue/Machines-Accessories/Lathe-Accessories/Coolant-Accessories/Coolant-System
Capacity: 27 litres
Max Flow: 12 litres/minute
Max head of pressure: 3 metres
Voltage: 230V
Power: 40W

Entäs jos tarviisin paljon enemmän painetta esim. poraamiseen, niin mikä on sitten DIY-ratkaisu? Määrä ei ole tärkee, koska mun poraustarpeet tuskin ylitää paljoo yli 12 mm.

Ja jos joudun vaihtamaan jossain vaiheessa leikkunestettä emulssiosta öljyyn tai toisinpäin, niin miten hyvin "systeemi" pitää puhdistaa ja onko tossa jotain keinoja. Emulssio->leikkuuöljy ja leikkuuöljy->emulssio?

Tähän asti on pärjätty pitkälle "juomapullolla" josta on valunut virtana emulssio, mutta muutamassa hommassa lopuu kädet ja neste kesken.

Pekka

Home made 5-axis LinuxCNC mill

http://www.youtube.com/watch?v=b7cjo4kTYMw&feature=related

Aika hauska, tosin sillä ei tossa koneistettu mitään, olisi kiva tietää sen jäykkyys. Ketjuja. Hammaspyöriä. Alumiinisia johteita. Taitaa olla enempi joku kokeilumalli, kun työhön tehty. Ehkä tolla vois jyrsiä vahaa.

Outoa että siinä oli niin rihveli kara, mutta kuitenkin oli joku ATC.

PekkaNF

Terve

Askarrellut satunnaisesti pientä työkalukiinnittimeen sopivaa poraa/jyrsintä, haussa noin 200w pienikokoinen moottori.

Perinteinen AC.moottori olisi monen ominaisuuden puolesta hyvä, mutta se koko!
B-14 Sg 63-2A
50 Hz 0,18 Kw  0,95A 240VAC 3-vaihe
2760 rpm
3,6 Kg, pituus noin 200 mm ja halkaisja noin 126 mm!

Sitten mulla on yksi noin 200W AC servomoottori, jonka koosta noin puolet on "tarpeetonta" enkooderia ja silti se on vain vähän nyrkkiä suurempi. Kierroksetkin 3000 rpm. Ja mä tiedän että servot kiinnitetään saatanaliiseen malmikasaan kiinni, jotta niistä lämpö johtuu pois. Pulttaisin ton kiinni jos olis joku sopiva vahvistin sille, eikä se käyttäydy ihan sivistyneesti mun vanhan invertterin kanssa, eikä noita kai ole tarkoitettukaan toimaan invertterin kanssa.

Saman tehoinen perinteinen hiiliharjatasavirtamoottori on jonkin verran isompi ja paljon painavampi. Mutta ne hiiliharjat ja 24 V alkaa jo virtaakin mennä ja lastut tartuu motin kylkeen kiinni.

Katselin sillä silmällä tapeetonta B&D sähköhöylää jossa on saatanallista mekkalaa pitävä yleivirtamoottori, joka melun ja lämmön lisäksi tuottaa likemmäksi 17.000 rpm huomattavan pienessä paketissa. Mutta pultata nyt tollainen säätämätön melutoosa nyt kiinni. Jotain rotia.

Speed is life?
http://www.arceurotrade.co.uk/Catalogue/High-Speed-Spindles-Motors-Inverters

400Hz, 220V AC 0.4kW, 2.64A
24,000 rpm
1.86kg
Ja lärvi 60/48 mm

Filosofiaa vai sähkövoimatekniikkaa? Siis eka ja vika ovat molemmat samanlaisa perusperiaateeltaan ainoa amatöörille näkyvä ero näissä on taajuus, ok ja pikkuinen nimellistehoero.

Tosta jälkimmäisestä ei ollut saatavilla teho/taajuus käyrää, mutta onko oletettavaa, että 100Hz saatava teho on lähempänä 100w kun 200w?

Ja mitenkä helvetissä AC-servomoottorille luvataan hillittömiä tehoja painon suhteen? Noissa pieneissä on niin vähän termokapasitteetia, ettei sitä voi vetää punaiseksi ja jäähdytellä sitten myöhemmin.

PekkaNF

Terve

1) Etsin satunnaiskäyttöön soveltuvaa yksinkertaisen hammashihnakäytön laskuria, jolla pitäis lähinnä selvittää minkä pituinen hihna tarvitaan jos tiedätään hammashihnapyörien Z. Mieluiten sellainen johon ei tarvii rekata.

2) Itse mekaaninen tehon mitoitus liene helppo: Rpm ei tule vastaan ja vääntö on sen verran pieni, että varmaan kaikki toimii

3) Spesifisesti:
Eli pitäis naittaa yhteen toisessa threadissa avauduttu servomoottori (3000 rpm, 200w 0,64Nm) ja kevyt ER11 holkki-istukka noin 1:1 tai likimain välityssuhteella. Akseliväli noin 70 - 90 mm, hihnapyörin halkaisia mieluiten alle 50 mm.

Olisiko Kentson tarjolla olevat  XL-hihnat + pyörät:
http://www.kentso.fi/prebeo/showproductgroups.php?group=300&show=300
XL 037 HAMMASHIHNA?

Osittainenkin vastaus kelpaa....

Kiitos,
PekkaNF

Terve

Kuulostaapa hullulta kysymykseltä, mutta mulla on sen verran isokokoinen teränpidin että joudun poistamaan pikkukelkan yhtälöstä - tarkoituksellisesti. Sen tilalle tulee levystä tehty välipala johon kiinnitettään pikavaihtoteränpidin.

Pikavaihtoteränpitimessä on sen verran korkeelti lohenpyrstöö, että teränpitmen korkeutta on mahdollista säätää 25 mm!

Korkeudensäätö tukeutuu rungon yläosaan. Ymmärrän, että kanattaa katsoa että saa säädettyä pienimmällä ja suurimmalla terällä karakorkeuteen, mutta silti tästä jää säätövaraa?

Onko väliä säätövaran suunnalla? Pitäskö mun ymmärää jotain ennekun jyrsin paljon metallia pois? Mitään peruuttamatonta ei tapahdu olisi vaan kiva vältää ilmeisiimät virheet.

Kiitos,
Pekka

Terve

Manuaali manu tuskailee ???

Mistähän sitä osais lähtee liikkeelle jos ei ole ihan pitkästä puusta rakentamassa omaa taloa ... eikun ei ole taitoa/aikaa keksiä ihan kaikkea itse? Eli kaiken joudun maksamaan itse, firmat eivät subventoin hankintoja, eikä ole tulossa myyntiin mitään, joten ihan harrastehintaisista konponenteista ja ohjelmista puhutaan, mutta siitä huolimatta olisi kiva opetella edes jonkin verran cncstä, jotta osais tehdä manuaalityöstön lisäksi jotain automaattikoneellakin.

Tuskin olen ihan yksin tämän kanssa.

Perustavaa laatua oleva kysymys: Mikä olisi sellainen looginen oppimispolku joka johtaa lopulta sellaiseen lopputulokseen, että pystyy koneistamaan oikealla konella jonkinlaisella varmuudella?

Taustoja tossa:
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=1770.15

1) Kumpi ensin CAD/CAM vai tekstieditorilla G-koodia? Periaateessa olen hyväksynyt sen, että pitää opetella tekemään käsin G-koodia, mutta olisi kiva nähdä mitä "kone" generoi. CNC ilman CADia on vähän torso, joten jossain vaiheessa jonkun CAD:n joutuu kumminkin hankkimaan (AUTS!).

2) Pitääkö hankkia/rakentaa joku halpa CNC-vehje, vai pärjääkö simulaattorilla? Vai tarviiko molemmat?

Pikkuinen tarpeeton routteri tai huonon sorvin modaus? Eli särkis sydämmen (tai ainakin lompakon ja mahdollisesti myös pään) ajaa oikeella jyrsimellä työkalu täysillä pöytään tms. Ehkä joku koteloitu MDF:n tai vaahdon pöllytin vois olla pitkän päälle paras ratkaisu harjoitteluun. Uskaltais ainakin tehdä riittävästi "lastua" ilman että talous kaatuu totaalisesti?

3) Opasta/DVD/jouTube?

Hankittu nämä kirjat ja selattu läpi, jokunen kappalekkin luettu tarkemmin:

Määrä    ISBN    Nimike
1    9780071623018    OVERBY, ALAN:CNC MACHINING HANDBK
1    9781438218915    PETERSON, MICHAEL J.:CNC PROGRAMMING
1    9781438218946    PETERSON, MICHAEL J.:CNC PROGRAMMING
1    9789510271568    MAARANEN, KEIJO:KONEISTUSTEKNIIKAT

Tuo "OVERBY, ALAN:CNC MACHINING HANDBK" on sellainen kirja, että otsikko lupaa enemmän kun kirjan sisältö antaa. Siinä on selitetty paljon asioita lähtien siitä että jyrsitään kilpiä, plakaatteja jne. puusta ja metallistakin puhutaan, mutta fokus on selkeesti kevyemmissä laitteissa. Sinäänsä ihan hintansa-arvoinen kirja - erityisesti jos routterit kiinnostaa.

Vois tietysti lähtee siitä, että ottaa itselleen vuoden projektin ja rakentaa samalla paitsi "laitetta", myös taitoja. CAD:t taitavat vaatia ihan uuden PC:n, joten pitääkö pyhittää yksi PC makkarin nurkasta CAD/CAM-käyttöön? Vai käykö siihen perheen sosiaalikone jolla surffataan netissä ja ipnan latailee kaiken mitä selain suosittelee?

Paljon tyhmiä kysymyksiä, joihin ei ehkä ole olemassa kovin tarkooja vastauksia.

PekkaNF

Terve

Suunilleen sattumalta törmäsin tähän Fanucin Robodrilliin ja sehän näyttää tosi hauskalta vehkeeltä. Ymmärtääkseni alunperin lähinnä poraukseen ja kierteytykseen, sekä kevyeen jyrsintään tehty kone. Tosin ihan liian kallis ja painava harrastekäyttöön.

Löytyykö jotain vastaavia koneita, joilla olisi mahdollisesti jopa pienempi työala (kevyempi ja pienemmöät ulkomitat, eli alle 2 tonnia levys/syvyys alle 2 metriä? Millään arvolla mitattuna absoluuttinen suorituskyky ei ole mittari. Katsoin tota robodrillin speksiä ja en ihan ymmärrä, että onko kaikki suoritusarvot "absolute maximum ratings" vai onko suuri osa saavutettavissakin, etityisesti noin pieneen liikealueeseen verrattuna pikaliikkeet ja kiihtyvyydet näyttivät kovilta, erityisesti jos pöydällä on 200 kg rautaa.

Ajetaanko tälläiset koneet yleensä niin loppun, ettei muutamalla tonnilla saa muuta kun romurautaa pari tonnia?

PekkaNF

Terve

Ostin poran, joka näytti aluksi aivan virheettömältä, mutta kotona huomasin että molempien terien kiinnitysruuvit olivat murtuneet, Toinen terä tipahtunt paikoiltaan ja kun toisen ruuvia kääntelin, niin se oli "herkässä", muttei kierre toiminut kuten ruuviliitoskomponenttien pääsuunnittelija se oli ajatellut.

Ruuvi on pikaisen googlaamisella IP6 ruuvikannalla oleva M2, joten hirveesti siinä ei ole työvaroja.

Kyseessä on uudenkarheen näköinen (paitsi tietysti aivan kärejssä vähän hangaari rashia) oleva pora KOMET ABS 50 kiinnittimellä ja tän verran tietoo siitä irtoo:
KUB Quatron U11 51402
14.0/42/R
PALA: SOEX 050204 W8313
RUUVI: N00 56041 M=0.62Nm

Miten näitä normaalisti irrotellaan? En ala rakentelemaan EDM:mmää eikä tällä ole välitöntä tarvetta, mutta haluan homman selväksi ennenkun alan hommaamaan siihen paloja tms.

Kiitos,
PekkaNF

Terve

Onnistuin hommaamaan itselleni SECON sisäpistoterän SNR 0010K9, johon käy teräpala:
9NR (paksuus tyyliin 1.15FG - 2.65FG)
eli SECO:n koodi 00026726 - 00026738

Kuvittelin, että satunnaisessa käytössä siinä jo kiinni oleva 9NR 2.65FG pala, mutta kun tutkin sitä kotona, niin se olikin murtunut!

Mistähän näitä sais käteväsi pieniä määriä?

Onnistuuko näistä hiomaan oikean levyistä jos tarvii yksittäistapauksissa tehdä kapeempa uraa, kun pala antaa myötä?

Kiitos,
PekkaNF

Terve

Yksi MK3 kartiossa oleva poraistukka (3-16mm?) alkaa vedellä viimeisiään, porat tuppaa lähtee siitä irti.

Googlasin poraistukoita ja niitä näyttää olevan hyvin erilaisia. On perinteisiä avaimella kiristettäviä ja sitten on avaimettomia jne. Kokojakin on erilaisia. Mulla poraistukka on 95% 4-13 mm. Ei ole ongelma ostaa MK-kartioisia teriä jos tarviin suurempaa reikää ja niitä onkin jo jonkin verran.

* Onko pitovoimassa ja keskityksen tarkuuden suhteen huomioon otettavaa? Siis lähes samat mitat ja hinta usein esim. 1-13 mm vs. 1-16 mm. Onko kouriintuntuva ero vain koossa?
* Miten noi avaimelliset vs. avaimettomat?
* Kalliimmissa löytyy sitten esim. kuusiokoloavaimella kiristettävää, läpijäähdytyksellä mutta taitaa hinta hieman jo karata.
* Onko kiinnityksessä mitään taktista valintaa, melko paljon näyttää olevan B16/B18. Joissakin on kiinteenä joko MK tai sylinterikiinnitys?
* Revolvereissä/CNC:ssä olen muistaakseni nähnyt joskus n. 20 mm lyhyellä sylinterillä olevia kiinnityksiä. Mikäs tämä yhtälö on.

* Kenellä on Römin istukoita suomessa? Googlasin kyllä mutten jotenkin missasin, mulla on kuva että olis jossain Vantaalla.

* Missä hintaluokassa on "järkevät" istukat, joissa terät pysyy luotettavasti, tarkuus on sitten varman niillä jo parempi kun mitä mun koneilla ansaitaan? Mä nään joitakin siedettävän näköisiä istukoita n. 60€ hintaluokassa, sitten seuraava on lähempänä 160€ ja kallimpiakin löytyy.

Hirveesti kysymyksiä, mutta joku on varmaan oppinut näistä enemmän kun minä ja mielellään kertoo mihinkä ei kannata kompastua.

Kiitos,
PekkaNF

Terve

Olen arponut lyhyen aikaa (pari vuotta) sellaisen ristipöydällä olevan hihanvetoisen porajyrsimen ostoa. En ole hirveen vakuuttunut sellaisesta, joten halvallahan sellainen pitäis saada.

Tekeekö tälläisillä 300 kg painoluokassa olevalla koneella mitään, mitä tulee poraamisen, jyrsimiseen en oikien osaa mieltää sellaisen käyttöä enkä ole ostamassa sellaista muuhun käyttöön kun jyrsimiseen.

Esim tälläinen:
http://www.warco.co.uk/Major-Milling-Drilling-Machine-E1466C1C6A.aspx
http://www.warco.co.uk/productimages/documents/P65%20warco%20web.pdf
tai muu vastaava


Muutamia kriteereitä:
* Pinoolin luvattu isku jotain 130 mm ja rautaa pitäis olla, mutta toivottavasti sitä on riittävästi tän pinoolin läheltä.
* Hihanveto. Mikään ei korpee niinkun huono ratasveto joka pitäis konvertoida hihanvedoksi
* Mulla ei ole ongelmaa nopeudensäädön suhteen hihanpyörää vaihtamalla
* En suunnittele tämän muuntamista CNC:ksi, joten ei korpee hullunlailla pyörivä porapää pyöreessä johteessa.
* Tarkoitus olisi lähinnä käyttää poraamiseen.

Bridgeportit on isoja, korkeita ja kai niitä tulee joskus kohille, mutta tälläinen liikahtas autotallin edustalle vaivattomasti.

Pistänkö käteni orgaaniseen oheistuotteeseen vai olisko tälläinen ihan pikkuinen pora mahdollisesti jopa käyttökelpoinen?

Etusija tietysti sellaisilla kommenteilla, jotka perustuu tälläisen porajyrsimen käyttöön.

Kiitos,
PekkaNF

Terve

Tarkoitus siis upottaa M8 kuusiokoloruuvin kanta rakenneteräksiseen jyrsittyyn kappaleeseen.

Etenin hieman väärässä järjestyksessä eli ensin ostin DIN373 M8:lle tasoupottimen OD 15 mm ja ohjaimen halkaisija 9 mm. Tasoupotin on tälläinen:
http://www.tkp-toolservice.fi/fi/Tuoteluettelot%20%252FOstoskori/?cat=2&kuvasto=1&page=183
1261710 (9,0 m eli karkeakierre ymmärtääkseni).

Muistelen nähneeni jonkun kuvasarjan vuoden miekka-ja-kilpi koneistuskirjassa, mutta siinä oli hirveen monta työvaihetta, kai halusivat esitellä kaikki asiaan liittyvät työkalut.

Googlasin englanniksi, mutta löysin vain hillittömän määrän riitelyä conterbore/counter sink terminologiasta tuumasista pilottien koosta.

1) Missä järjestyksessä tehdään reiät, kierre ja upotus?

* Olettaen että pinta on tasainen, ei tarvitse tasata
* Poraan ja kierteytän normaalisti M8:lle
* Poraan pilotille oikeansyvyisen 9.0 reiän kierukkaporalla (siis sama kun pilotin koko)
* Upotan tasoupotimella oikeaan syvyteen (mikähän näille on "syöttö")

Kun hiplaan tota tasoupotinta, niin en ole ihan varma leikkaako se suoraan M8:lle kierteytettyä reikää vai vaatiiko se tasan pilotin halkaisijaisen reiän.

2) Tasoupottimen varsi on hämärät 12,45 mm halkaisijaltaan (ajaatelin ensin käyttää 12 mm holkkia, mutta empä käytäkkään). Näitä varmaan käytetään poraistukassa, vai pitäiskö mulla olla 1/2" tai 12,5 mm ER-holkki? Prkl.

Kiitos,
PekkaNF

Terve

Siitä on aikaa, kun olen ostanut laakereita. Nyt pitäis opiskella vähän pikkuisen karan rakennusta ja toki siihen vois tilailla nettikaupoista sopivaksi katsomia laakereita. Kuitenkin aloitan pienestä ja olisi kiva jos voi sähköpostilla "tilata" tai kysyä saatavuuden aamulla ja käydä töistä tullessa hakemassa kotiin "uudet" kun on "vanhat" asennettu väärin.

Eli ihan merkkilaakeroita valmistettuja pieniä kuula/viistokuula/rulla laakereita pieniä määriä.

Helpointa mulle on radanvarsi Helsinki - Hyvinkää väli, löytyykö hyväksi havaittua liikettä?

Kiitos,
PekkaNF

Onko olemassa mitään nyrkkisääntöjä, taulukoita tai hyväksihavaittua käytäntöä teräpalojen ruuvien kiristysmomentista?

Löysin nopeella googlaamisella Widiala jostakin pitimestä tälläisen:
T6 0,5 Nm
T8 1,0 Nm

Liian löysä kiinnitys varmaan tuhoon terän ja liian tiukka katkaisee ruuvin varmasti tuskallisesti?

Kokemuksen mukainen hienomotoorinen momentti?

Esimerkki T8 ruuvi CCMT 060204 terille?

Sisäsorvausteränpitimet M-A-SCLCR 06:
http://www.maier-tools.com/index.php?download_id=122&name=Dreher%20-%2005-10.pdf
Siihen maierin ruuvit M-VT25
ja Laminan paloja T0000055         CCMT 060204 NN
http://www.lamina-tech.ch/pdfs/Metric/T0000055.pdf

En löytänyt heti momenttia.

Ehkä tämä on ihan akateemista, mutta teräpalan kuitenkin pitää olla kiinni.

PekkaNF

Terve

Kysyin toisella laudalla samaa asiaa, mutta kun en saanut mitään neuvoa, niin ajattelin kysellä täältäkin?
http://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=7160.0

Viestiä vähän muokattu toisenkin lukemisen jälkeen.

Tuli hankittua jonkin verran nuorrutusterästankoa 16/20/25 mm osa kirkasta vedettyä ja kaikkien toimitusmuoto on nuorrutettu.

http://www.sten.fi/
TERÄSVARASTOLUETTELO 2010 ePaper (Nuorrutusteräs 34CrNiMo6)
http://epaper01.mmd.net/reader/?issue=552;ca316950459ef69e4d184e0e1f825526;7

tai PDF:
http://www.sten.fi/data/attachments/Sten2008.pdf
sivu 8 (Nuorrutusteräs 34CrNiMo6)

Tarkoitus käyttää akseleina yms. missä tarvitaan hieman enemmän lujuutta ja kovuutta kun tavallinen rakenneteräs.

Ulkosorvaus onnistuu kohtuullisen kivuttomasti, mutta alkureiän teko tökkii. Keskiöreikä tms. onnistuu hyvin, mutta pitkä reikä ei.

Mikähän olisi sopiva lähestymistapa hentosella kiinasorvilla tähän materiaaliin? Kyllä siihen kunnon kääntöterällä pystyy, ei tee heikkookaan, mutta jos pitäis sorvissa tehdä pitkä aloitusreikä sisäsorvausterälle, niin millä ja miten se menee?

Netistä kyllä löytyy kaikenlaista tyyliin: porauksesta HSS-Co5% pikateräspora: leikkunopeus Vc 16-24 m/min, joten 8 mm pora vois olla esim. 640 rpm ja syöttä 0,1 mm/r. Leikkunesteenä emulsio. Mielestäni yritin tätä huonolla menestyksellä. Välillä kuuluui kiljumista ja välillä tärinää. Lastun pituus oli aina lähempänä metriä ja se oli mustaa/violettia. Reikää syntyi välillä yllättävn helposti 3-35 mm ja sitten se tökkäs johonkin. Lastua poistin kohtalisen tiheesti erityisesti syvemmälle mentäessä.

Erityisen tärkeetä olisi saada tehtyä jonkinlainen aloitusreikä 5-12 mm sisäsorvausta varten. Reiän pituuskin olisi verraten pitkä n. 60 - 100 mm. Reiän koolla ja tarkkuudella ei ole juurikaan väliä.

Kiitos,
PekkaNF

Terve

Mistä sais hankittua yksityinen henkilö pieniä määriä kohtalaisen helposti koneistettavaa tankoa?

Tarve on pientä mutta kyllä koko kanki on riittävän pieni jos sen saa puoliksi, ainakin 6m kangen, kuljetusta ja käsittelyä varten. Toisaalta 100 - 1000 mm palaset ovat oikein käyttökelpoisia, mutta kovin paljo alle 100 mm pitkät naatit alkaa olla vähemmän houkuttelevia.


Älkää sanoko että "romis" koska kaikissa romiksissa joissa minä olen käynyt, niin rauta on rautaa ja joskus oikein kuppasen näkönen tanko on todella kivaa koneistaa ja joskus taas siisti/kiiltävä kanki sisältää kuonasulkeumia ja aivan hirveetä...vähä kun laatikko suklaata - koskaan ei tiedä mitä löytyy sisältä.

PekkaNF

Terve

Hakua jo kokeiltu....

Tämä on todella tomppeli kysymys, mutta en löytänyt lyhyellä googlauksella vastausta kahteen kysymykseen:

1) Sorvin teräpitimen/terävarren kätisyys? Määritelmä ja mitä se tarkoittaa? Muistelen että se meni jotenkin työsuunnan mukaan, joten normaalissa manuaalisorvissa kun käytetään työkappaleen ja käyttäjän välissä olevaa terää, niin ulkosorvausterissä se on sitten OIKEAKÄTINEN kun sorvataan pakkaan päin ja sisäterässä OIKEAKÄTINEN, edellyttäen että pakkaa pyöritetään standardin mukaisesti vastapäivään kun katsotaan pakkaanpäin???? Näin vai ei????

2) Sorvin terien lyhenteet ja niiden aukaisu. Siis oikeakätinen sisäsorvausterä on kai SCLCR??

Mä lyön vetoa että joku löytää ekalla mieleen tulevalla hakusanalla pätevän listan, mutta multa ei onnistunut. Ei suomeksi eikä englanniksi.

Kiitos,
PekkaNF

Terve

Eli vielä suunnitelmissa pikkuinen hiomakone (jotain Stent/Quorn tms kokoluokkaa), johon pitiäisi kehitellä jostain sopiva pieni sähkömoottori. Siis kyseessä olisi manuaalikoneen vakiokierrosmoottori, hiomakiven kierrokset olisivat lähellä 4200-6000 rpm, joten tässä tarvita ainakaan moottoria jonka kierokset olisivat alle 3000 rpm. Koska hiomakiven ei tarvii sirpaloitua, niin kaikki sarjamoottorit ovat sitten poissuljettuja.

Perinteisin malli olisi lähes 3000 rpm yksivaihe oikosulkumoottori, jolloin se olisi helppo kytkee ja looginen. Kuitenkin fyysisesti pienikokoiset moottorit ovat yhtä yleisiä kun kanan hampaat.

Laippakiinnitys B3/B14 tms. olisi poikaa....

Periaatteessa vois miettiä tälläistä moottoria:
http://www.kentso.fi/prebeo/showproduct.php?show_product=_1RP0UOX8S
0,12KW/3000 B14 Sähkömoottori SKg 56-2B

Mutta sen lisäksi pitäis ostaa tamu ja muuta kamaa....

Periaateessa kävis myös perinteinen shunttikone, jos löytys sopivaan hintaan sopivan jännite...

Joskus eksyin sivulle jossa joku germaani käytti servomottoria hiomakoneen moottorina...ehkä sillä oli pikkuinen moottori hyllyssä ja sopivaa jänittetä saatavilla.

Vihjeitä, neuvoja, nenäliinoja?

PekkaNF

Terve

Yksi mekanikkokaveri omistaa muutaman vuoden vanhan optimum 300 vario sorvin ja sanoo että sen "invertteri" on kärähtänyt, kuulemma joku kolmijalkainen satiainen on päästänyt savut ulos.

Googlesin tänän sorvin ja olin ymmärtävinäni että siinä on harjaton tasavirtamoottori, joten ei voi olla invertteriä.

Saako noita varaosakorteja jostain tai löytääkö tälle korjausohjetta? Olen joskus harrastanut elektroniikkaa, mutta harjaton tasavirtamoottori on erilainen eläin?

Täälläkin muistelen nähneeni jonkun jyrsimen vastaavan kortin korjausohjeen, mutten löytänyt haulla.

Kiitos,
PekkaNF