En tiedä ymmärsitkö minun viestin väärin, mutta tarkoitin ainoastaan sitä, että tuon erillisen CAT-kaapelin voisin korvata erillisellä olevalla kaapeloinnilla jos saan signaalit siihen irti, mutta ehdottomasti sinun ehdottamasi tekniikan tuella.
Siksi sanoinkin että saahan tuon CAT-kaapelin purettua käyttäen signaalit siitä, ellei signaaleita saa ilman tuota liitintä, kun sen tilatarve voi olla minulla haasteena etätäytön päässä.  Uusissa toteutuksissa ratkaisu on tietty selvä etu asennushelppouden takia.

Olen itsekin sitä mieltä että tuo häkkäys ei ollut missään nimessä tavoitetila, mutta tein sen aikoinaan olosuhteiden pakosta kyseisen kortin koon vuoksi.

Olen halukas hankkimaan 2 kpl uutta laitetta etänäytön kera, ja erikseen toimitan sinulle nuo olevat laitteet korjattavaksi (jos korjaus vain onnistuu, kunhan saan ne irroteltua).

Haluan pitää myös ne koska pelkään että näyttöyksikön sijoitus noihin tekemiini näyttöjen suojakoteloihin voi olla hankala nimenomaan CAT-kaapelin liitännän takia - muutenhan tilatarvetta ei ole enempää.
Tämä tilajuttu tietty vielä hieman epävarma kun ei olla päätetty etänäytön segmenttikokoa. Minulla on tuo n. 14-15mm segmenttien korkeus - itse komponentit taisi olla jotain 19mm korkeita.

Olet Kremmen 100% oikeassa että tuollainen signaalien "ryöstäminen" ja etäkäyttö ei ole paras ratkaisu, mutta olosuhteiden pakosta jotain oli yritettävä. Ja se osoittautuikin toimivaksi ja toiminut useita vuosia.

Linkitän mukaan muutaman kuvan jotka ovat esillä jo noissa rakenteluprojekteissa osoittamaan millaisen tilaongelman kanssa jouduin painiskelemaan ja mikä oli lopputulos.
Noissa etänäytöissä segmentin korkeus on jotain 15 mm luokkaa, eikä kyllä pienempiä minun mielestä kannata käyttää (jos tuota kokoa on vielä saatavilla). Kuvissa näkyy mittareferenssinä esim. tajarin ohjainpaneeli ja erilaisia kytkimiä.

Etäyksikön johdotus omalla CAT-kaapelillaan on varmasti hyvä ratkaisu jos näyttö on omanaan, mutta integroituun ratkaisuun toivoisin että signaalit saa vaikka piikkirimalta liittimen ohella ulos. Olisi vaikka johdotuksessa täpät joihin piikit voi juottaa tarvittaessa. Tai tietty voihan sen CAT-kaapelin pätkäistä ja ottaa johtimet sieltä erikseen. Pelkään vain että jäykkää kaapelia ei saa sovitettua omaan käyttööni, mutta eiköhän ne signaalit saa ulos ilman liitintä vaikka jättämällä liitin kalustamatta. Vai onnistuuko?

Kommentoin tätä siinä mielessä, että liittyisin mukaan hankintaan vaikka nuo minun näytöt saataisiinkin kuntoon, että mahdollisten myöhempien komponenttiongelmien takia olisi varayksiköt.

Linkitetyt kuvat selityksineen löytyvät jutuista:
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=5791.msg21049#msg21049 ja
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=5813.15.
Siellä näkyy myös "laitekotelo", jonka kasailin vanhaan tietsikkakoteloon ja liitän ohjauksien osalta jyrsimeen kahdella D25-liittimellä kaapelein + stepperit omillaan. Ajatuksena joskuspäivittää myös sorviin stepperit, jolloin voisin kaapeleita siirtäen ohjata sitäkin. Mutta haaveillahan aina voi ...











Sorvissa etänäyttö suoraan lattakaapelein 1:1 näyttösegementtien jaloista, jyrsimessä hieman johdinmäärä minimoiden jotta johtimet 2x25 kaapeleissa saatiin riittämään.

"Kotlantiäijän kötöstyksiä" sanoisi isäni, mutta hätä ei lue lakia  :)

Moikka

Kiva että ehdit Kremmen palata kuulolle - olen kaipaillut ja yksityisviestiäkin lähetellyt.

Minullahan on 2 kpl niitä "alkuperäisiä" malleja, ja niihin etänäytöt viritellyt, kun kertakaikkiaan laite (ei se alkuperäinen - eikä tuleva uusikaan) soii itse laitteen ohjainkotelon sisään. Näyttöleditkin on pienemmät tilan takia.
Ongelmani on se, että nyt toinenkin laite heitti hommat tiskiin - eli ei näytä mitään. Olen järkeillyt että poweri-systeemi on väsynyt, sillä hetkellisesti pitkän ja viileän jakson jälkeen käynnistettäessä, näytöllä käy normaalit versiotiedot ja jopa kierrokset näkyy hetken. Mutta sitten taas palataan heti käynnistyksestä sekavaan näyttöön. Ongelmat esiintyi alkuaan vain kesän aikana kun autotallissa on lämpimämpää

Ehtisitköhän avustaa vian etsimisessä ja korjauksessa. "Perinteisemmän kokoiset" komponentit saan kyllä itsekin istutettua, mutta "kärpäsenpaskoihin" ei laitteita ole. Yksi mahdollinen ratkaisu olisi tietty sellainen että ulkoisella powerilla syöttäisin jännitettä sopivaan pisteeseen itse kortilla, jos ongelma on jossain heikon saatavuuden komponentissa. Mutta mihin pisteeseen ja mikä jännite?

Pistä vaikka sähköpostia gmailiin tai heitä yksityisviesti jos osoite ei ole enää tallella.

Onkos tämä hanke hautautunut kun on hiljennyt keskustelu?

Palasin foorumille kun omissa kahdessa aiemmassa näytössä oli jotain ongelmaa, ja nyt törmäsin tähän.

Olen siis kiinnostunut uusimaan nuo nykyiset jos niitä ei helpolla saa pelittämään - ja vaikka saisikin.
Tuo viestissä jo mainittu näyttö sateliittina on kyllä sellainen jota odotan - sellaiset viritykset jo aiempaan tein mutta "rumasti" johdottamalla. Voisin nyt uusia  rakenteen fiksummaksi - ehkä.

Onkos tämä hanke edennyt? Millainen on lopputulos?

Minulla on työn alla vastaava, joten kiinnostaa kuulla ja nähdä miten asioita ollaan ratkaistu.

Meinaatko saada yhdellä välityksellä riittävän laajan kierrosalueen ilman että moottorista loppuu teho alakerroksilla tai kierrokset nousee yläkierroksilla liian ylös?

Kun tein tuon oman 2-hihnamallin, yritin noita pähkäillä. Tilanpuutteen takia jäi kuitenkin alavälitys liian korkealle, joten pääsen jonnekin 450-500 kierroksen paikkeill, ja silloin on jo vääntö heikohko. Deltan vektoriasetus on päällä.  Tosin minulla on nimelliskierroksiltaan 3k motti - se toki näkyy.

Hihnojen vaihto on myös liian työläs kun tein turhan suljetun rakenteen.
Tuo sinun ajatus ripustaa motti tappien on hyvä idea. Sivut jää silloin avoimiksi.
Pitää vain jotenkin keksiä ratkaisu miten saan etuosan irrotuspainikkeen kiinnikkeille paikat. Mutta eiköhän se jotenkin tule ratkaistua kun vain olisi aikaa alkaa tehdä yläkerta uusiksi. Työt haittaa harrastusta  :(

Ai niin - huomasin että olit tainnut viitata tuohon minun kyhäelmään kysymyksessäsi aiemmin.

Kone on erittäin vähällä käytöllä - harrastuksen vuoksi kun lähinnä rakensin modauksen enkä siksi että olisin tehnyt siitä työkalua "tositoimiin".
Siksi jyrsinnät on käytännössä tapeilla 10mm ja alle. Tasopintaa 50 mm päällä. Näihin tuo matalin kierrosluku kyllä yltää.

Mutta käytän konetta aika usein poraukseen, ja silloin kierroksia pitäisi saada alemmas. Porauksissa reikien koko 20 mm ja alle.  12 mm:stä ylöspäin nuo alakierrokset on liikaa. Jotain pitää tehdä. Rakennan varmaan tuota yläkertaa hieman toisin jotta saan karaputken päähän enemmän tilaa isommalle hihnapyörälle.

Pinolin säilytystä - kun siitä juuri on puhe - pohdin aikoinaan itsekin. Päädyin sen säilyttämään juuri tuon porailutarpeen vuoksi, enkä ole todellakaan katunut.

CNC:tä käytän poraillessa vain osittain, eli ajan komennolla karan reiän x,y -kohdalle, mutta poraan sitten käsivaralta. Jotenkin syöttöjen kanssa en ole vielä niin sinut jotta reiät aina ohjelmallisesti poraisin. Reikien kohdalle ajo sensijaan palkitsee tarkkuudessaan manuaalisessa työssäkin kun Mach:n komentorivillä voi koordinaatit helposti naputella.

Moikka

Laitoit sitten välipalikan rungon ja tolpan väliin?  Paljonko tuo tuo lisää työstöalaa?
Eteenpäin voi tuota rungon koloa jatkaa myös reilusti, jolloin työstöalaa tulee lisää toiseenkin Y:n suuntaan. Tein itse tuon muutoksen samalla kun muutin omani CNC-käyttöön.

Pitäisi itsekin tehdä tuollainen apurunko. Se on ollut mielessä jo alusta alkaen, mutta vielä jäänyt vaiheeseen. Tuo minun konehan on Sumore:n 2217, eli täysin vastaava kuin tuo sinun vempaimesi. Näyttää olevan ohjainkotelokin nappeineen samassa järjestyksessä - siinähän noiden kloonien kanssa jotain eroa joskus näkyy.

Saat muuten lisää Z-liikevaraa kun käännät välikelkan ylösalaisin. Se muuten samalla hieman vähensi tolpan huojuntaan, sillä tuleehan silloin tukipiste lyhemmän varren varaan normaaleissa työstöissä. Karalaatikko nousee suhteessa ylemmäs.

Tuolla omassa säikeessä kertoilin hieman oman koneeni moottorin vaihtoakin. Hieman olen pettynyt valitsemaani hihnavälitykseen alakierrosten suhteen. Pitää jossain vaiheessa muokata motin asennustelinettä niin, että saan hitaammalle vaihteelle pienemmän välityksen. Toki toinen vaihtoehto olisi vaihtaa motti nimelliskierroksiltaan hitaampaan, kun tuo vanhasta AIV-leikkurista evakuoitu oli 3000 kierroksen kone jota ohjaan nyt Jonnen kautta ostetulla Deltan tamulla.

Minulla tuli käyttöön myös nuo thelentek:n mittasauvat - tosin sorvissa eli 2-akselisena.
Eipä olisi ulkomailta varmaan edullisemmin saanut, ja opastus sekä käyttövinkit tumpelolle sai vielä kaupantekijäisenä.



Kannattaa varmaan pistää Jonne:lle viesti ja kysäistä hintaa.

Täällä ollaan odoteltu josko se langaton versiokin edistyisi? Onko se hanke hautautunut muiden kiireiden alle?

Alkuvuonna vastaanotin erän terätappeja tosi tuolta idän suunnalta, ja niille tullin täti soiteltuani antoi koodin 8466209100, työstökoneen osa.  Tullia menisi vasta aika kalliista osasta, eli siis vain ALV menee maksuun.
Tuo koodi lienee sopiva sinullekin.

Aloitin omankin Sumore-sorvin pakkojen virittämistä tuossa loppukeväästä, mutta kesä tuli väliin ja homma jäi kesken.

Sekä 3-leukaisessa että myös 4-leukaisessa oli jotain 5-satkun heitto. 
Joku varmaan ajattelee että tyhmä kun väitän 4-leukaisessa olevan heittoa, joten pitää tarkentaa. Kun kellotan kappaleen kiinnityksen 0:lle karan etureunassa, tuo 5-satkun heitto on jotain 100 milliä pakan edestä. Pakan kiinnitystä ehdin mittailla, ja kara-akselin kiinnityslaipan heitto oli vajaa satku. Pakan takapinta on kunnossa.
En enää keksi muuta kuin sen, että leuat eivät ole suorat.  Toinen vastakkaispari antaa täyden 0:n, mutta toinen pari tuo sitten tuon heiton. 

Onko tuohon muuta korjauskeinoa kuin tuo ttontsan hiominen?  Sitä ajattelin jo keväällä kokeilla mutta aika ei riittänyt - kesä kiireineen: mökkeilyineen, kalasteluineen, lohesteluineen, jne vei pidemmän korren.

Seuraavaksi sitten tuo 3-leukapakka. Sekin pitää saada heitottomaksi.
Tarve on tehdä heitottomia (lue: minimiheittoisia) teräpitimiä tuohon jyrsimeen jotta sen uutta teränirrotinta voisi täysimittaisesti hyödyntää. 20mm jousikuormitteinen holkkipidin on sen keskeinen osa. Sen sainkin jo aika hyvin viritettyä heitottomaksi paikallaan varovasti hioen. Useita erimerkkisiä (mutta kohtuuhintaisia) holkkipitimiä kokelin, mutta kaikissa huomattavasti heittoa jo uutena.

Juu, TTontsa:n kyllä tiedän ja jo aiemmin oli puhetta että häneltä saa harrastelijaystävällisesti pieniäkin palasia - kiitos hänelle.

Edelleen kuitenkin pohdiskelen tätä tarvetta yleisemmin - siis jos TTontsa:a ei olisi.
Mistä ja miten TTontsa:a tuntematon tarvittavat metallit pystyisi hankkimaan?

(Kysymys siis liittyy tuohon pienimuotoiseen harjoitustyöhön omien tarpeiden ohella.)

Oulun seudulla vaikutan ja jotain pientä on tullut harrasteena rakenneltuakin, mutta edelleen on kovasti hakusessa sopivat materiaalilähteet projekteihin. Aiheeseen liittyy myös yhden valmennuskurssin pieni harjoitustyö, joka ylitti kynnyksen luoda teille arvon osaajille avoimen kysymyksen aiheesta hieman laajempana.


Mistä normaali kuluttaja löytää projekteihinsa sopivaa materiaalia - siis metallivoittoisista puhutaan?
Eikä tässä pidä liian tiukkapitoisesti rajoittua yksittäiseen kuluttajaankaan, mikäli yrittäjä kokee painiskelevansa joskua saman haasteen kanssa.

Mistä harrastelija löytää tietoa saatavilla olevasta materiaalista: mallit, tyyppimerkinnät ja mittakuvat, ja vielä enemmän: tietoa materiaalin soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin, ja edelleen työstöarvoista?


Metallimyyntipisteitä en ole turhan montaa kohdannut, ja hieman epäilyttää heidän suhtautuminen pienostoihin. Eivät taida pitää tiskille tupsahtavista pienostajista/kyselijöistä kovinkaan paljon. Onkohan olettamani väärä? Onkohan tässä maantieteellisiä eroja?

Jotta "hattu kourassa anelemassa" -tunnetta voisi välttää, onko metallin osto verkon kautta tarjolla missään - siis Suomen alueella?
Toimiiko se ja kuinka joustavasti?
Kokemuksia? 
Millähän hakusanoilla oikeaa materiaalia löytäisi? Miten osaa hakea sopivaa omaan käyttökohteeseen?
(Ihan vapaasti kuvaillen, kiitos)

Miten toimitukset?  Metalli tahtoo painaa reilusti ja pituuttakin on materiaalissa helposti se 6m tai jotain, niin onko ainoa optio löytää materiaali lähiliikkeestä ja taiteilla kotiin ylipitkän kuorman kanssa sini-valko -autoja vältellen?
Miten rahdit ja liikkeiden palvelut tässä eroaa? 


Voisihan tähän viestiin tietysti kysyä/kommentoida myös mikä olisi "toiveiden tynnyri" hyvälle materiaalitoimittajalle ja kuinka asia käytännössä toteutuu Suomen niemellä?
Jospa joku materiaalitoimittaja sattuisi aiheen vaikka näkemään.

16 mm kuularuuvi sopi X:lle ainakin Sumoreen, kun
1) laskin ruuvin linjaa 1 mm alaspäin alkuperäisestä tekemällä uudet pöydän päädyt laakeripesineen alumiinista, ja
2) leikkasin mutterista toisen laipan reunan pois ja asensin mutterin välikelkan ulkopintaan.
Pöydän alapintaan ei silloin tarvinnut koskea, eikä välikelkkaankaan olisi välttämättä tarvinnut uraa tehdä, mutta hioin kuitenkin vajaan millin jotta jää hieman enemmän pelivaraa.