DIY CNC-kone /// Kone toiminta kunnossa ja lastu lentää

[ttontsa]

Yksi vaihtoehto..

Koneistustasoiksi ja levyadaptereihin löytys ainakin sten:ltä esihiottuja teräslevyjä. http://sten.fi/sten_fin/tuotteet/rakenneterakset/

Mielestäni maksaa jotakin muttei nyt vielä hopean hintaa hivo. Niistä vesileikkaamalla jos sellanen aparaatti kerran käytettävissä.

[Snowfly]

Hyvä, Snowfly ja ttontsa! Konemies tykkää erityisesti siitä, että tässä ketjussa on lähdetty erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen ja komponenttien tarkastelusta sekä hyvien ja huonojen puolien analysoinnista. Toivottavasti sama tyyli jatkuu tässä ja muuallakin tällä foorumilla.

Viime vuoden loppupuolella oli keskustelua siitä, että foorumille voisi perustaa erillisen alueen, johon voisi tallentaa DIY -koneiden hyvälaatuisia dokumentteja. Tässä saattaisi olla aineksia tuohon asiaan, kunhan homma etenee toteutukseen ja myös toiminnan dokumentoituihin testeihin saakka. Tuotehan ei ole valmis ennen kuin myös paperityöt on tehty - eikä aina sittenkään. :)  Hyvälaatuisten dokumenttien yksi tärkeä ominaisuus on se, että asiantunteva henkilö pystyy laitteen niiden perusteella - ilman lisätietojen kyselemistä - valmistamaan. Laitteen suunnitteluvaiheessa ratkaistaan myös jo ennakkoon suuri osa kokoonpanon ongelmista ja huollettavuudesta. Näihin seikkoihinhan oli tuossa jo hieman kommentteja, mutta muistutanpa itsekin noiden seikkojen tärkeydestä.       

Yleensähän se menee että suunnittelija suunnnittelee, koneistaja tekee ja asentaja kirvaa/korjaa/asentaa XD
Jokaisessa osassa tullut tehtyä töitä että tietää mihin ryhtyy XD
Lyön 3D-mallit jakoon, kun olen saanut piirustukset valmiiksi. Osa piirustukset saa jokainen itse niistä vääntää :P
Kerta levyosat menee kummiskin => dxf => koneelle leikkaukseen
Koneistettavia osia taitaa olla koko hommassa 2kpl yhteensä  (runko ja adapterilevyn upotukset, jotta levy menee tasalle lineaariyksikön kelkan kanssa).

Yksi vaihtoehto..

Koneistustasoiksi ja levyadaptereihin löytys ainakin sten:ltä esihiottuja teräslevyjä. http://sten.fi/sten_fin/tuotteet/rakenneterakset/

Mielestäni maksaa jotakin muttei nyt vielä hopean hintaa hivo. Niistä vesileikkaamalla jos sellanen aparaatti kerran käytettävissä.

Voi olla että tuollaiset jää haaveksi, kun taitavat toimittaa vain kokonaisina levyinä ja tällöin rahti + toimituskulut tänne Lappiin kasvavat jo sietämättömäksi opiskelijabudjettille :P

Budjettia tässä laskenut tähän asti, mitä vielä puuttuu:
KR2602A (Oottaa varmistusta omista laskelmista että kestää Z-akselina)
Runko RHS tämän hetkisessä rungossa sitä menee noin 11m => 25e/m => 275e
8mm Adapterit levyt => 8mm x 1500mm x 3000mm 595e/kpl
22mm x 14mm C45(Kiilateräs) Korotus osat 18e/m => 4m =>72e

Osat mitkä löytyvät jo: "Servoillahan ne oikeat koneet tehtäisiin, mutta kun on 20kpl  Nema 23 steppereitä, niin sama niitä on johonkin käyttää :D"
Lineaariyksiköt KR5520B KR4520A
Y-Akselille Nema 34 + Driveri
X-Akselille Nema 24 + Driveri
Z-Akselille Nema 24 + Driveri
Ohjaus elektroniikka
Rajakytkimet
Kaapelikiskot
Kaapelit
Pöytäpohjamateriaaliksi 50mm vesivaneri, jonka plaanaan sitten terällä jotta näen kuinka hyvä tasomaisuus koneella tulee, joka toimii väliaikaisena pohjana kunnes 4-akselin saan hommattua. (CNC-sorvarina tottunut tekeen osat tangosta :D "Tarpeeksi kun pyörität kappaletta ja otat lastua, niin siitä tulee ihan mitä vaan haluat. Lisäksi yksi asia helpottuu nimittäin kappaleen kiinnitys se on aina niiden 3 leuan välissä ;) "

[saulij]

Esikoneistettuja lattoja tuossa kannattaa käyttää. Ne on 1030 pitkiä kokoja on paljon. Kilohinta ehkä jotain 2,5-3 €, mutta on valmista tavaraa.
Katso luettelon sivulta 65 lähtien http://sten.fi/sten_fin/tuotteet/rakenneterakset/

[Snowfly]

Laitetaanpa tähän tiedoksi muillekkin....

Steniltä:
EHR 2132
toleranssit:
paksuus +0,40/+0,65 mm
leveys +0,40/+0,80 mm
pinnankarheus ≤3,2 μm Ra
pintojen yhden- suuntaisuus 0,10 mm/m

S=10mm
Leveys 400m
Pituus 1030mm
Hinta:350e alv 0%

S=8mm
Leveys 400m
Pituus 1030mm
Hinta:344e alv 0%

[Snowfly]

Optimi runko paksuuden etsintä:
Tasainen kuormitus 1,2N/mm.
Kuormitus matkaa yhteensä: 1560mm
Kokonaiskuormitus:1872N
Laskin että kyseinen kuormitus sisältää koko mekaniikan painon turvakertoimella.

Runko ulkomitat: X=1000mm Y=1000mm Z=Ei lopullinen vielä
Kehä RHS 80x80x5
Ristikko 120x80x5
Y-akselin lineaariyksiköiden tuki 60x60x5




Runko kuormitus 0,6N/mm
Kuormitus matkaa yhteensä: 1560mm
Kokonaiskuormitus:936N



Pistekuormitus keskellä 1200N

[saulij]

Ehkä tärkeämpää olisi analysoida värähtelyjä kuin staattisia muodonmuutoksia. Värähtelyt rikkoo terän ja valmistettavan kappaleen.

[Snowfly]

Ehkä tärkeämpää olisi analysoida värähtelyjä kuin staattisia muodonmuutoksia. Värähtelyt rikkoo terän ja valmistettavan kappaleen.

Värähtelyä tulee olemaan aina... se on pitkälti kiinni terästä ja työstöarvoista se että tuleeko värähtelystä haitallista.
Teollisuudessa värinä tulee aina tiettyjä kappaleita työstettäessä vastaan. Se että sanotaan että värinättömät varret yms työkalut ja ongelma poistuu tämähän ei todellisuudessa pidä paikkansa.
Se mikä cnc koneessa värähtelee työstössä voi olla että manuaalikoneessa ammattitaidolla työstettynä ei värähtele. Tämän olen nähnyt monesti käytännössä.

Tällä hetkellä kiinnitän huomioni rakenteeseen, kun tämä on kunnossa sen jälkeen katsotaan miten saan värinät vaimennettua.
Tunnetusti rauta ei vaimenna värähtelyä. Tämän takia lopuksi kaikki putki rakenteet täyteen jollain materiaalilla.

Yleisesti tunnettu tapa on hartsihiekkavalu, mutta en vielä ajattele sitä koska uskon että voin löytää kevyemmän ja helpomman materiaalin kyseiseen tarkoitukseen.

Värinä kummiskin on vain aalto liikettä, jonka myötä aion kokeilla lähestyä tätä asiaa autohifi puolelta (isoveli harrasti äänenpainekisoja aikoinaan, niin tullu opittua yhtä sun toista :) ), jossa on resonanssin eliminoimiseen kehitetty yllättävänkin kevyitä materiaaleja.
Kummiskin koneessa on paljon levypintoja jolloin nämä materiaalit voisivat periaatteessa toimia yllättävänkin hyvin.

[Snowfly]

Lisätäänpä hyvin havainnollistava kuva miten käy puutteellisella rakenteella.
Kuten kuvasta käy ilmi Z-akselin adapteri levy antaa periksi ja koko rakenne menee mutkalle.
Tässä vaiheessa voidaan todeta kuin Kelju K. Kojootti konsanaan että takaisin suunnitelupöydän ääreen ;)

[Snowfly]

Lisätäänpä vähän tietoa koneiden suunnitteluun:
Löysin paremmat arvot riippuen työstöstä minkälaisista voimista on kyse.

10 mm (3/8") using the following parameters: Side milling - 1.5 x D DOC, 0.1 x D stepover, slot milling 1 x D DOC, the load on the cutter is about:

Aluminium - side milling ~ 250N, torque load 0.16Nm, slot milling ~ 600N, torque load 0.4Nm

1045 Steel - side milling ~ 600N, torque load 0.4Nm, slot milling ~ 1200N, torque load 0.6Nm

Alu, side milling, the above is based on 3750 RPM & 1000 mm/min feedrate, slot milling 3150 RPM, 300 mm/min feed rate.

1045 Steel, side milling - 1400 RPM, 450 mm/min feedrate, slot milling 1250 RPM, 100 mm/min feedrate.

All figures are for Carbide tooling (Kovametalliterät)

Itse olen kaikissa simuloinneissa käyttänyt 500N voimaa sivuttais suunnissa. Nämä löytämäni laskelmat tukevat sitä että kyseisillä voimilla voi ura jyrsinnän alumiiniin suorittaa turvallisesti.

Sitten päivitys koneen suunnittelussa...

Mikäli kaikki simulointini pitävät paikkansa niin Z-Akseli ei tule toimimaan. Kokeilin erilaisilla tuilla ja materiaali paksuuksilla, mutta en saanut rakennetta tarpeeksi jäykäksi. Paketti menee mutkalle 500N sivuttais voima kuormituksista.
Tämän myötä taidan jäädyttää tämän projektin, johtuen siitä että mahdolliset lisävahvikkeet + isommat kuularuuvi yksiköt yms nostavat koneen painon sen verta isoksi, joka ylittää omat painorajani koneelle.

Kone varmasti toimisi pehmeiden materiaalien jyrsinnässä erinomaisesti nykyisillä osilla, mutta vähänkään kovempien osien jyrsintä ei tulisi toimimaan.

Tämän myötä siirryn seuraavaksi tarkastelemaan Liikkuvaa Gantry rakennetta.

[awallin]

Tuossa melko tuore asiaan liittyvä tarina:
http://waset.org/publications/10001003/improvement-on-a-cnc-gantry-machine-structure-design-for-higher-machining-speed-capability

en ehtinyt vielä lukea tarkemmin mutta tuossa tehdään sekä harmonista värähtely analyysiä että staattista taipuma-analyysiä jos ymmärsin oikein.

jos katsoo FIG2:sta niin onko tuossa haettu pitkää X-liikettä sekä liikkuvalla pöydällä että gantry:llä?

[Snowfly]

Tuossa melko tuore asiaan liittyvä tarina:
http://waset.org/publications/10001003/improvement-on-a-cnc-gantry-machine-structure-design-for-higher-machining-speed-capability

en ehtinyt vielä lukea tarkemmin mutta tuossa tehdään sekä harmonista värähtely analyysiä että staattista taipuma-analyysiä jos ymmärsin oikein.

jos katsoo FIG2:sta niin onko tuossa haettu pitkää X-liikettä sekä liikkuvalla pöydällä että gantry:llä?

Kiitoksia tutkimusdatasta...

Lukasin tuota tutkimusta jonkun verran ja tässä pieni yhteenveto:

Fig2. Kyseisellä rakenteella on haettu maksimaalista nopeutta ja voimaa. Kun gantryä ja pöytää liikutetaan samaan aikaan pystymme saamaan enemmän nopeutta ja voimaa samoilla liikeradoilla silti laittamatta äärettömän isoja moottoreita.

Asia joka itsellä heti pisti silmään on toi gantry rakenne, jolle ne on harmonisen analyysit tehny.
FIG.5 B ja FIG 6 Toi rakenne on todella kiintoisa mekaniikan kannalta. Sillä on saatu maksimaalinen kestävyys että resonointi vastus. Huomioitavaa on että tuossa on käytetty valurautaa.
Suunnitelenpa gantryn tämän tutkimuslehden pohjalta ja katsotaanpa saataisiinko sitä yksinkertaistettua meidän jokaisen käyttöön ;)

Ps. Niiden Gantry paino kokonaisuudessaan 627kg, Yksi sivu kylki 191,38kg, Keskipuomi 114,3Kg ja Z-akselin osat 129,06kg ;)

Eikö sitä joskus sanottu paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa ;)

[ttontsa]

jos nyt hätäpäissäni oikein laskin niin 0,467mm S355 teräslanka riittää tollasen 600N voiman kannattelemiseen. Eli työstövoimat on lopulta aika onnettomia, eli rakenteen lujuus ei ole kovinkaan ratkaiseva. Rakenteen jäykkyys sen sijaan on. Rakenteen simuloinnissa kannattanee siis keskittyä taipumien tarkasteluun ja mikäli mahdollista niin mahdollisimman pitkälti dynaamisten.  Parhaimmillaan sulla siis on 2 leikkuisella tapilla, 600N amplitudi n.46Hz taajuudella.

Kuten aiemmin tais sauli todeta värähtely rikkoo. Itse lisään siihen taipumat.

Terähän leikkaa jaksottaisesti eli vaikkapa sivuleikkuussa 2 leikkuinen terä 2 leikkausta per kierros eli voima kasvaa jatkuvasti syklisesti jotain väliltä 0-600N. Lastunpaksuus voisi olla 10mm terälle luokkaa 0.04...0,1mm. Jos rakenteessa esiintyy mekaanista klappia, laakerointien, kuularuuvien, kelkkojen välykset tai rakenne on liian veltto kasvaakin jouston myötö lastunpaksuus ja paksuuntunut lastunpaksuus lisää edelleen työstövoimaa joka taas lisää jouston kautta lastunpaksuutta, eli terä "haukkaa" eli ollaan helvetin oravanpyörässä jossa kaivetaan kappale irti kiinnityksistään, katkaistaan terä tai kikkareet näyttää kuin ois ostettu mustamäen torilta. Itsellä on katkennu 25mm Hss tappi silmille liian löyhän kiinnityksen takia eli edellisen kaltainen tapahtumaketju on ns. syöpynyt kalsareihin. Minkäpä sitten valkkaisi suunnittelussa sallituksi rakenne taipumaksi?? 1..5% terän lastunpakuudesta??... en ossoo sannoo.

Eli tavallaan lujuudesta viis, taipumat, siirtymät määrää. Tottakai nämä kaksi asiaa käy aina jollain tapaa käsi kädessä.

Jos ois lottomiljonääri voisi päivien kulumisen ratoksia askarrella polyuretaanivaahto ytimisen runkorakenteen. Pintaan alipainelaminoinnilla 1..6mm hiilikuitulaminaatti.

Aiemmin mainihit ettei teräs juurikaan vaimenna värähtelyjä, no tunnettu tosiasia lienee että teräksen määrä sen sijaan vaimentaa :) Eli jos 600N amplitudilla 46Hz taajuudella koittaa vatkata 10kg tai 1500kg massaa on rakenteen dynaamiset siirtymät karvan erinäköisiä (F = m x a).

Aktiiviset tai semiaktiiviset värähtelyn vaimentimet on hienoja ajatuksia mutta käytännön taajuus spektri on melko laaja. Mistä löydät / valitset oikean viritystaajuuden? Koko taajuusalueella et saa koskaan etkä milloinkaan vaimenninta toimimaan. Yhteen pikku värähdysvaimennus projektiin tullu sivusilmällä sekoonnuttua... öljyä 32....50000St, kaasua, paineakkuja, piezoelementtejä, piezolla ajettuja pumppuja, kumia, polyuretaania. Jo 100Hz taajuus tuntuu olevan aika kinkkinen vaimentaa, kumistakin tulee yks kaks kiinteää. matalemmat taajuudet sen sijaan karvan helpompia.

Tukipisteet mahdollisimman levälleen ja poikkileikkaukseltaaan mahdollisimman suuria profiileita, teräksen määrää kaihtamatta, hoikat rakenteet pannaan, siinä kai se kiteytettynä..

[Snowfly]

jos nyt hätäpäissäni oikein laskin niin 0,467mm S355 teräslanka riittää tollasen 600N voiman kannattelemiseen. Eli työstövoimat on lopulta aika onnettomia, eli rakenteen lujuus ei ole kovinkaan ratkaiseva. Rakenteen jäykkyys sen sijaan on. Rakenteen simuloinnissa kannattanee siis keskittyä taipumien tarkasteluun ja mikäli mahdollista niin mahdollisimman pitkälti dynaamisten.  Parhaimmillaan sulla siis on 2 leikkuisella tapilla, 600N amplitudi n.46Hz taajuudella.

Kuten aiemmin tais sauli todeta värähtely rikkoo. Itse lisään siihen taipumat.

Terähän leikkaa jaksottaisesti eli vaikkapa sivuleikkuussa 2 leikkuinen terä 2 leikkausta per kierros eli voima kasvaa jatkuvasti syklisesti jotain väliltä 0-600N. Lastunpaksuus voisi olla 10mm terälle luokkaa 0.04...0,1mm. Jos rakenteessa esiintyy mekaanista klappia, laakerointien, kuularuuvien, kelkkojen välykset tai rakenne on liian veltto kasvaakin jouston myötö lastunpaksuus ja paksuuntunut lastunpaksuus lisää edelleen työstövoimaa joka taas lisää jouston kautta lastunpaksuutta, eli terä "haukkaa" eli ollaan helvetin oravanpyörässä jossa kaivetaan kappale irti kiinnityksistään, katkaistaan terä tai kikkareet näyttää kuin ois ostettu mustamäen torilta. Itsellä on katkennu 25mm Hss tappi silmille liian löyhän kiinnityksen takia eli edellisen kaltainen tapahtumaketju on ns. syöpynyt kalsareihin. Minkäpä sitten valkkaisi suunnittelussa sallituksi rakenne taipumaksi?? 1..5% terän lastunpakuudesta??... en ossoo sannoo.

Eli tavallaan lujuudesta viis, taipumat, siirtymät määrää. Tottakai nämä kaksi asiaa käy aina jollain tapaa käsi kädessä.

Jos ois lottomiljonääri voisi päivien kulumisen ratoksia askarrella polyuretaanivaahto ytimisen runkorakenteen. Pintaan alipainelaminoinnilla 1..6mm hiilikuitulaminaatti.

Aiemmin mainihit ettei teräs juurikaan vaimenna värähtelyjä, no tunnettu tosiasia lienee että teräksen määrä sen sijaan vaimentaa :) Eli jos 600N amplitudilla 46Hz taajuudella koittaa vatkata 10kg tai 1500kg massaa on rakenteen dynaamiset siirtymät karvan erinäköisiä (F = m x a).

Aktiiviset tai semiaktiiviset värähtelyn vaimentimet on hienoja ajatuksia mutta käytännön taajuus spektri on melko laaja. Mistä löydät / valitset oikean viritystaajuuden? Koko taajuusalueella et saa koskaan etkä milloinkaan vaimenninta toimimaan. Yhteen pikku värähdysvaimennus projektiin tullu sivusilmällä sekoonnuttua... öljyä 32....50000St, kaasua, paineakkuja, piezoelementtejä, piezolla ajettuja pumppuja, kumia, polyuretaania. Jo 100Hz taajuus tuntuu olevan aika kinkkinen vaimentaa, kumistakin tulee yks kaks kiinteää. matalemmat taajuudet sen sijaan karvan helpompia.

Tukipisteet mahdollisimman levälleen ja poikkileikkaukseltaaan mahdollisimman suuria profiileita, teräksen määrää kaihtamatta, hoikat rakenteet pannaan, siinä kai se kiteytettynä..

Näinhän se on rikas mies jos oisin... näillä mennään mitä on ellei tänään eurojackpotissa rävähdä ;) (Toivossa on hyvä elää :D )

Jos olet tätä seurannut olenkin tutkinut rakenteen siirtymiä eli taipuman määrää. Mutta totuushan on se että suunnittelu on pitkä prosessi 1. Perusmekaniikka => 2. Rakenteen kestävyys => 3. Rakenteen maksimaalinen jousto => 4. Värähtelyt
Tuo on pääpiirteittäin oma suunnitelu sykli, kun 1. vaihe on valmis siirrytään seuraavaan jne... Sitten kun ollaan 4. vaiheessa ja se täyttää suunnittelu kriteerit tarkistetaan että kaikki suunnitelun aikana tehdyt muutokset eivät ole haitallisia koneen muille suunnitteluosa-alueille.

Massalla saadaan helposti vaimennettua värähtelyjä, mutta itsellä on kummiskin tarkoitus yrittää pysyä alle 150kg koko paketilla :P
Teräksissäkin on eroja... valuraudan värähtelyn vaimennusominaisuudet ovat huomattavasti paremmat verrattuna tavalliseen s335 vaikka (Mainittiin myös tuossa aiemmassa tiedetutkielmassa :D )

Itse aion kokeilla tässä värähtely hommassa asiaa mitä käytettiin äänipuolella töissäkin aikoinaan.

Mitkä asiat meillä aiheuttavat värinää/resonanssia? CNC-koneessa moottori pääosin okei...
Onko tapaa jolla saadaan värinän eteneminen pysäytettyä moottorista runkoon? Tätä aion sitten tutkia lähemmin kun sen aika koittaa...

[Tapani Honkanen]

Teräksissäkin on eroja... valuraudan värähtelyn vaimennusominaisuudet ovat huomattavasti paremmat verrattuna tavalliseen s335

Minua on jonkin verran ja jonkin vuosia askarruttanut tuo mantra valuraudan hyvä vaimennuskyky. En kuitenkaan ole missään tavannut yhtään testitulosta tai vaimennuskertoimen numeraalista arvoa tai käyrästöä, missä voisi verrata normaalia rakenneterästä ja jotakin valurautalaatua. Mantraa hoetaan joka viitteessä mutta lähdettä ei ole koskaan luetussani jutussa huomannut. Ja minä kyllä olen aika paljon lukenut, väärääkö kirjallisuutta. Muutamasta opuksesta koetin saada selvyyttä. Miek'ojan Metalliopissa oli hävettävän huono vanha kuva, missä oli teräksen, valuraudan ja kumin värähtelystä jonkinlaiset "oskillograafikuvat" ilman mitään mainintaa taajuudesta, amplitudista tai muusta.
Sitten muistan jostakin lukeneeni, että tuo harmaa valurauta omaa hyvän poikittaisen värähtelyn vaimennuskyvyn. Tuommoinen poikittainen värähtely on aina melko korkeataajuista, ymmärtääkseni.
Entäpä tuon valuraudan kimmokertoimen mataluus. Teräksestä valmistetun samankokoisen ja samanlaisen esineen ominaistaajuus on noin neliöjuuri kolme kertaa valurakenteen ominaistaajuus. Kovin on vaan useat työstökoneet alettu valmistaa teräksestä. On siihen montakin syytä mutta jos valu olisi niin hyvä materiaali niillä koneenrakennuksen taajuuksilla syntyvien, mahdollisten haitallisten värähtelyn estoon, niin luulisin sitä käytettävän enemmänkin.
En nyt jaksa lähteä selaamaan niistä kaikista teoksistani, joissa epäilen viisautta tästä olevan, mahdollisia tarkempia selvityksiä.
Jos joku on tietoinen määrällisistä arvoista, kertokoon se muillekin. Arvostan kovasti tällaista tietoa.

[Snowfly]

Minua on jonkin verran ja jonkin vuosia askarruttanut tuo mantra valuraudan hyvä vaimennuskyky. En kuitenkaan ole missään tavannut yhtään testitulosta tai vaimennuskertoimen numeraalista arvoa tai käyrästöä, missä voisi verrata normaalia rakenneterästä ja jotakin valurautalaatua. Mantraa hoetaan joka viitteessä mutta lähdettä ei ole koskaan luetussani jutussa huomannut. Ja minä kyllä olen aika paljon lukenut, väärääkö kirjallisuutta. Muutamasta opuksesta koetin saada selvyyttä. Miek'ojan Metalliopissa oli hävettävän huono vanha kuva, missä oli teräksen, valuraudan ja kumin värähtelystä jonkinlaiset "oskillograafikuvat" ilman mitään mainintaa taajuudesta, amplitudista tai muusta.
Sitten muistan jostakin lukeneeni, että tuo harmaa valurauta omaa hyvän poikittaisen värähtelyn vaimennuskyvyn. Tuommoinen poikittainen värähtely on aina melko korkeataajuista, ymmärtääkseni.
Entäpä tuon valuraudan kimmokertoimen mataluus. Teräksestä valmistetun samankokoisen ja samanlaisen esineen ominaistaajuus on noin neliöjuuri kolme kertaa valurakenteen ominaistaajuus. Kovin on vaan useat työstökoneet alettu valmistaa teräksestä. On siihen montakin syytä mutta jos valu olisi niin hyvä materiaali niillä koneenrakennuksen taajuuksilla syntyvien, mahdollisten haitallisten värähtelyn estoon, niin luulisin sitä käytettävän enemmänkin.
En nyt jaksa lähteä selaamaan niistä kaikista teoksistani, joissa epäilen viisautta tästä olevan, mahdollisia tarkempia selvityksiä.
Jos joku on tietoinen määrällisistä arvoista, kertokoon se muillekin. Arvostan kovasti tällaista tietoa.

Onneksi nykyään on google olemassa... itsekki menin tuon kommentin kanssa vaan sen mitä olen lukenut...
Terästä varmana on alettu käyttää sen takia kun pystytään koneistamaan paljon suurempia kappaleita nopeammin ja tarkemmin entä ennen vanhaan...
Mutta tässäpä pitäis olla sitä faktaa:
https://faculty.engr.utexas.edu/sites/default/files/jmatersci_v28n9y1993p2395.pdf
Sivu 2398 eteenpäin...
Ainakin dokumentaatio näyttäisi uskottavalta... jos laskukaavat kiinnostaa nekin oli alkupuoliskolla ellen väärin katsonut...

Kun katsoo nuita vaimennuksia kyllä se näyttäisi pitävän paikkansa...