Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Kitamura Mycentter 2 projekti

Aloittaja Hannu, 24.03.21 - klo:10:27

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Hiekkaranta_92

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 31.03.21 - klo:18:59
Taitaa nämäkin olla aika marginaalisia, kun otetaan huomioon että 99% ajoradasta tulee siitä miten cam + posta on optimoitu... jäljelle jäävä 1% tulee mahdollisesta koneen paikotus virheestä...
Kerta jos tässä olisi isompi ongelma olemassa niin kaikki 3D tulostimet stepperit yms kärsisivät tästä... ja asia olisi esillä monessa paikassa...
Mutta faktaa etsiessä se tuntuu jäävän mutu asteelle monessa keskustelussa...

Kyllä tähän mennessä Camillä on ollu tosi helppoa tehdä ohjelmia joissa on 3akselin lineaariliikkeitä, ympyränkaaria ja helixejä. Jos posta osaa kirjoittaa muutakin kuin viivanpätkiä niin tämä tulee jo esille.

Muutenkin väitän että virheen syntyyn vaikuttaa käyttäjä>koneen geometria>välykset>paikoitustarkkuus>nc-ohjelma. Toki pitää osata käyttää työkalun kompensointeja yms oikein että CNC:n käyttö on tehokasta. Mutta silloin pitää siitä koneen ohjauskielestäkin ymmärtää jotain eikä ajaa pelkästään sokkona camin pullauttamaa koodia.

Ja kyllähän noi 3d tulostettu ympyrät on monesti kantikkaita. Ylipäänsä 3D tulostus on prosessina melko epätarkka verrattuna materiaalin poistoon. Paikoittakoon kuinka tarkasti tahansa.

Hiekkaranta_92

Lainaus käyttäjältä: Hannu - 31.03.21 - klo:21:15

Tuossa deltassa mikä on mahdollisesti mun, ohjaus sisäänmenot on tuossa kuvassa ,pulsseilla toimis.

".. Sitten jos haluaa hifistellä niin ethercat etc väylät ovat aina mahdollisuus..." servon päässä helppo mutta ohjauksessa pulmia
ainakin Lcnc:ssä mun kielitaito ei suoraan käänny, tätä olen monta kertaa yrittäny selvitellä ja kysellä josko joku Suomen maassa olis tehny.

Tuossa tosiaan on paikan ohjaukseen stepperityylinen stepdir ohjaus ja pulssianturi tyylinen ohjaus. Tässä tosiaan jää sit kaikki tuning servokäytön varaan ja Linux CNC skoopit sun muut on turhia. Speed ja torque sitte syö analogijännitettä.

Mutta se mitä kannattaa käyttää on toinen asia. Omasta mielestä Step/Dir on helppoin, joskin varmaan vähiten nopeus aluetta  ja tarkkuutta, Speed vähän vaikeampi ja tarkempi ja Torque sit vaikein ja tarkin.

Tosin kun googlailin niin ilmeisesti tuo nykyinen mesa kortti on nimenomaan sellanen joka muuntaa sopivalla konkalla ja vastuksella pwm singaalin jännitteeksi. 7I65 on sit sellainen kortti jossa oikeet  16 bittiset DA-muuntimet. Se vois sitä rippeliä pienentää aikalailla

Snowfly

#32
Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 01.04.21 - klo:23:59
Toki pitää osata käyttää työkalun kompensointeja yms oikein että CNC:n käyttö on tehokasta. Mutta silloin pitää siitä koneen ohjauskielestäkin ymmärtää jotain eikä ajaa pelkästään sokkona camin pullauttamaa koodia.
Cam:ssä on nykyään ohjelmallinen kompensaatio mahdollisuus jolloin kaikki kompensaatio tehdään cam:in puolella... tällöin kone vaan ajaa koodia 0 kompensaatiolla kokoajan... ominaisuus löytyy fusionista, mastercamista yms...
Tämä on ns. uutta ohjaus tapaa jolloin itse cnc voi olla oikeasti ns. tyhmä kone ja tietokoneella tehdään kaikki tarvittavat korjaukset... lisäksi tällä saadaan palikan vaihto apinoita helpommin palkattua kun niiden ei tarvi osata mitään tai tietää mitään koneesta :D
Terän mittauksetkin tehdään erillisessä penkissä ja asetetaan tiettyyn arvoon, jolloin koneella ei tehdä edes mittauksia vaan sinne on syötetty valmiit arvot...
Tämä tapa on monessa yrityksessäkin käytössä nykyään jotka tekee isoja sarjoja...

Hannu

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 02.04.21 - klo:00:55

ilmeisesti tuo nykyinen mesa kortti on nimenomaan sellanen joka muuntaa sopivalla konkalla ja vastuksella pwm singaalin jännitteeksi. 7I65 on sit sellainen kortti jossa oikeet  16 bittiset DA-muuntimet. Se vois sitä rippeliä pienentää aikalailla
Nyt saattoi ratkaisu löytyä, kortti on konkka /vastus ja op systeemi  piirit 74hct14->LM358->Max3094 signaali järjestykseesä.
Täytyy viedä pikaisesti takas plasmaan ja unohtaa sinne kun kerran toimii.Uuden etsintä edessä.
Hyvä Hyvä

Hiekkaranta_92

#34
Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 02.04.21 - klo:02:31
Cam:ssä on nykyään ohjelmallinen kompensaatio mahdollisuus jolloin kaikki kompensaatio tehdään cam:in puolella... tällöin kone vaan ajaa koodia 0 kompensaatiolla kokoajan... ominaisuus löytyy fusionista, mastercamista yms...
Tämä on ns. uutta ohjaus tapaa jolloin itse cnc voi olla oikeasti ns. tyhmä kone ja tietokoneella tehdään kaikki tarvittavat korjaukset... lisäksi tällä saadaan palikan vaihto apinoita helpommin palkattua kun niiden ei tarvi osata mitään tai tietää mitään koneesta :D
Terän mittauksetkin tehdään erillisessä penkissä ja asetetaan tiettyyn arvoon, jolloin koneella ei tehdä edes mittauksia vaan sinne on syötetty valmiit arvot...
Tämä tapa on monessa yrityksessäkin käytössä nykyään jotka tekee isoja sarjoja...
Onhan niitä palikanvaihtoapinoita ja koneistajia, mutta kylläpä palikanvaihtoapina tekee paljon enemmän sutta. Taitaa tosin nykyajan koneistajia löytyä enemmän raskaan koneistamisen puolelta Aarporien ääreltä, kuin työstökeskusten ääreltä.

Eiköhän tämä ole sitä niinsanottua iankaiken vanhaa ohjaustapaa, jossa ohjauskoodiin tehdään muutokset. Ohjauksiin on tullut kokoajan enemmän ja enemmän ominaisuuksia ja älyä. Kilpailevat kohta jo camien kanssa. Esimerkiksi kinematiikat ynnämuut on paljon näppärämpiä toteuttaa ohjaukseen kuin koittaa saada riittävän tarkaa mallia camiin. Varsinkin, kun kiinnittimet ja työkalut vaihtuu.

Ikävää jos koko nc-ohjelma pitää postata jokaisen kerran uudelleen, kun mikrometrillä mittaa kappaletta ja toteaa että korjataanpas kolme tonnia lisää, kun terä on jo pikkusen kulunut. Esiasetus mittalaite on juuri sitä varten että terää ei varsinaisesti tarvitse enää mitata, vaan kappaleesta mitataan sitten ne toetutuneet arvot, jolla kompensointia voi hienosäätää vaikkapa viimeistely lastun osalta ne viimeiset sadas- tai tuhannesosat.

CAM:ithän on varmaan aina tehneet radan 0-kompensoinneilla. Paljon vaikeampaa on ollut saada cam tekemään säteenkompensoinnilla ratoja siten että se nc-ohjelma on validi ja kone pystyy sen ajamaan. Mastercamissa tämä on oman kokemuksen mukaan toiminut parhaiten.

Snowfly

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 02.04.21 - klo:13:05
Onhan niitä palikanvaihtoapinoita ja koneistajia, mutta kylläpä palikanvaihtoapina tekee paljon enemmän sutta. Taitaa tosin nykyajan koneistajia löytyä enemmän raskaan koneistamisen puolelta Aarporien ääreltä, kuin työstökeskusten ääreltä.

Eiköhän tämä ole sitä niinsanottua iankaiken vanhaa ohjaustapaa, jossa ohjauskoodiin tehdään muutokset. Ohjauksiin on tullut kokoajan enemmän ja enemmän ominaisuuksia ja älyä. Kilpailevat kohta jo camien kanssa. Esimerkiksi kinematiikat ynnämuut on paljon näppärämpiä toteuttaa ohjaukseen kuin koittaa saada riittävän tarkaa mallia camiin. Varsinkin, kun kiinnittimet ja työkalut vaihtuu.

Ikävää jos koko nc-ohjelma pitää postata jokaisen kerran uudelleen, kun mikrometrillä mittaa kappaletta ja toteaa että korjataanpas kolme tonnia lisää, kun terä on jo pikkusen kulunut. Esiasetus mittalaite on juuri sitä varten että terää ei varsinaisesti tarvitse enää mitata, vaan kappaleesta mitataan sitten ne toetutuneet arvot, jolla kompensointia voi hienosäätää vaikkapa viimeistely lastun osalta ne viimeiset sadas- tai tuhannesosat.

CAM:ithän on varmaan aina tehneet radan 0-kompensoinneilla. Paljon vaikeampaa on ollut saada cam tekemään säteenkompensoinnilla ratoja siten että se nc-ohjelma on validi ja kone pystyy sen ajamaan. Mastercamissa tämä on oman kokemuksen mukaan toiminut parhaiten.
Yhessä firmassa oli periaate että kun mitta alkaa heittään niin kaikki palat käännetään/vaihdetaan terästä... kompensaatio arvoon ei alettu koskemaan...
Olivat vissiin laskeneet että tulee halvemmaksi sarja ajossa tehdä ennakoiva vaihto entä tehdä susi kappaleita... kerta korjaus koneistusta ei ollut mahdollista tehdä kappaleisiin kun tabit etc ajetaan pois kierron aikana niin pesiä yms ei ole mahdollista päästä korjaamaan...

Hannu

#36
7i25/7177 Mesanet tuollaisen yhdeistelmän sais vajaan 400€.
näytti olevan Samat speksit rippelissä kuin 7i65:ssä

7i77 on sourse ja sink mallia  onko se sitten tuo sink (NPN) kortilla vedetään maihin servovahvistiimen sisäänmeno.
Kaupat tuli servosta Deltan malli 750W B malli isompi olis saanu olla  vääntää toikin 7Nm piikkiä .Tarkat speksit varmisuu kunhan posti kulkee .   
Jotenkin tuntuu oudolta vikatapauksessa maavuoto saa toiminnan aikaiseksi.

Eli 7i77D Isolated I/O includes 32 sinking inputs and 16 sinking outputs.
Mahtoiko mennä oikein valinta?


Servo vahvistimessa pystyy roplaamaan tota eli käräyttämään koko höskän.

Hiekkaranta_92

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 02.04.21 - klo:14:31
Yhessä firmassa oli periaate että kun mitta alkaa heittään niin kaikki palat käännetään/vaihdetaan terästä... kompensaatio arvoon ei alettu koskemaan...
Olivat vissiin laskeneet että tulee halvemmaksi sarja ajossa tehdä ennakoiva vaihto entä tehdä susi kappaleita... kerta korjaus koneistusta ei ollut mahdollista tehdä kappaleisiin kun tabit etc ajetaan pois kierron aikana niin pesiä yms ei ole mahdollista päästä korjaamaan...

Nämä on aina tapauskohtaisia asioita, ja riippuu paljolti valmistus toleranssista ja määritsyä, miten mitäkin kannattaa tehdä. Vaikkapa tappiyrsimetkin on jonkun toleranssin sisällä kun vaihtaa uuden terän, mutta ei ne tuhannes osalleen ole identtisiä. Edes materiaalit ei oo niin homogeenisia, että jokakerta tulis saman lainen kappalle vaikka muut asiat saataisiin vakioitua. Ja harrastaja koneistajan varsinkin kannattaa opetella se kompensointi eikä alkaa optimoimaan sarjaa varten. Jos sama koodi pitää postata ja siiträä monta kertaa koneelle, tulee yksittäis kappaleen valmistus ajasta melko pitkä.

Lainaus käyttäjältä: Hannu - 02.04.21 - klo:15:05
7i25/7177 Mesanet tuollaisen yhdeistelmän sais vajaan 400€.
näytti olevan Samat speksit rippelissä kuin 7i65:ssä

7i77 on sourse ja sink mallia  onko se sitten tuo sink (NPN) kortilla vedetään maihin servovahvistiimen sisäänmeno.
Kaupat tuli servosta Deltan malli 750W B malli isompi olis saanu olla  vääntää toikin 7Nm piikkiä .Tarkat speksit varmisuu kunhan posti kulkee .   
Jotenkin tuntuu oudolta vikatapauksessa maavuoto saa toiminnan aikaiseksi.

Eli 7i77D Isolated I/O includes 32 sinking inputs and 16 sinking outputs.
Mahtoiko mennä oikein valinta?

Katselin että 7i65 on kyllä vähän tarkempi, mutta se että onko sillä oikeasti merkitystä on toinen asia


Laite   DA muunnos   Resoluutio   Rippeli   
7i6516 bit0.0003 V±0.001 V
7i7713 bit0.0024 V±0.02 V

Mitä tuohon NPN ja PNP juttuihin tulee niin käsittääkseni molemilla tavoilla voi Deltan servopackin inputteja käskyttää. Sink moodissa tosiaan maadoitellaan inputtia ja sourcessa sit lykätään inputtiin jännite ulkoa.

Hannu

Se on sitten tuo 7i77D /5i25 kit.
Surplussalla kallis ,Tzekin kaupassa ei ole muita euroopassa en tiedä.

Näytti noissa halpis servoissa olevan että inputti vedetään maihin.
Täytyy virtalähdettä sitten kelluttaa!

Aika paljon viivettä että sivut päivittyy ,no ei se mitään mua haittaa.

Snowfly

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 02.04.21 - klo:16:22
Jos sama koodi pitää postata ja siiträä monta kertaa koneelle, tulee yksittäis kappaleen valmistus ajasta melko pitkä.
Itsellä on Cam + Ajo ohjelmisto aina samassa koneessa eli eipä se alt tabbia kummempaa vaadi kun siirtyy puolelta toiselle...

JuKa

Terve Hannu,

Onko se nyt niin, että tarkoitus on ottaa kaikki ohjauskomponentit veks kitamurasta ja muuttaa se linux ohjatuksi? Vai mikä on suunnitelma? Itse putosin kärryiltä...

Tein tuossa vanhaan cincinattiini 4th akselin liitännän, johon käytin Mitsubishin JE vahvistinta ja 750w servomoottoria. Analogiohjaus laitettiin sisään vahvistimeen ja vahvistimesta moottorin pulssianturin takaisinkytkentä tieto TTL:nä ohjauksen kooderi inputtiin. Tuolta cncdrive.com verkkokaupasta olisi vastaavan taivanialaisen pakin tainnut saada edullisemmin.

Jussi

Hannu

Moi,
Jep ,kyllä se purkaa pitää ei lähde käyntiin vikaa en ole kovin tosissani edes etsinyt.

Sähköjäkään en ole vielä siittä riisunut ensin pitää saada jonkin asteinen varmuus että saan siihen hyvän ja tarkan ohjauksen.
Vai joudunko nuohoamaan tuota Fanukkia.
Mun koneistukset tekis kyllä silläkin varsinkin kun sain muutama vuosi sitten tuon jatkuvan ohjelmasyötön pc ltä toimimaan.

Linuxcnc ->Mesanet ->+-10v analogia ohjaus servovahvistimelle servo luupit on  nyt ...ei oikein selvää kuvaa.

Hannu

Yksi kysymys mitä  huonoa on LinuxCNC:ssä ?

Kun ei malta tilata Mesanetin paria korttia n.400€ kotona.

Snowfly

Lainaus käyttäjältä: Hannu - 03.04.21 - klo:10:14
Yksi kysymys mitä  huonoa on LinuxCNC:ssä ?

Kun ei malta tilata Mesanetin paria korttia n.400€ kotona.
Tässä tullaan ehkä enemmänkin siihen että mistä tykkää...
Mach3, Mach 4, LinuxCNC, SimCnc, Uccnc, Eding, Delta, Advantech-LNC.... jne....

Suurin ero ehkä tänä päivänä alkaa oleen käyttöliittymissä... kerta kaikilla tietyllä raudalla saa aikalailla saman asian aikaseksi... se mitä rautaa kaikki tukee voi vaihdella mutta periaate toiminnassa alkaa oleen sama eli moottorien ohjaus koodin perusteella...

Käyttöliittymä eroista ehkä suurin asia on se kun teollisuus ohjaimissa voi olla suoraan työstöratojen tekoa vähän niinku Mazak:lla on mazatrol ohjaus... tämä voi olla ns. nopea tietyissä tilanteissa kun ei tarvitse koko kappaletta piirtää ja ajaa cam:llä läpi...

Seuraavaksi tulee jotkin erikoisominaisuudet mitä ohjaus voi tukea... näihin voi liittyä pöydän mittaus (halvat rungot jotka on vinossa) mikä sitten koneellisesti lasketaan kompensaatio taulukko pöydälle että työstörata tulee suoraan... en tässä ota kantaa onko tämä sitten se oikea tapa tai hyvä tapa käyttää, mutta tämä voi olla joillekkin harrastelijoille hyvä vaihtoehto.

Suurimpana valintaperusteena monella on kytkettävän raudan hinta joka vaihtelee laadullisesti laidasta laitaan. Mach 3 LPT Bob:in saa kiinasta 10e kun vastaavasti joku deltan ohjausrauta on yli 2000e....

TLDR
Tutustu eri valmistajien ohjauksiin ja rauta tarjontaan ja valitse se ohjaus ja rauta joka tuntuu sinulle sopivammalta ratkaisulta. Kerta tähän vaikuttaa koneen tyyppi, haluttu tarkkuus ja hallituksen kuukausi kierto että paljon budjettia on käytettävissä.

G Brzeczyszczykiewicz

@ Hannu: "vikaa en ole kovin tosissani edes etsinyt"

Mulle jäi vaikutelma että tässä on heti alkuun lähdetty siitä
että uusi ohjaus pitää saada ja koneen vikaantuminen on vain
toivottu lähtölaukaus asialle.

  En siis tarkoita että ajatus on huono tai että sitä olisi edes
mahdollista arvioida näillä tiedoilla. Maailman menoon vaan kuuluu
se että elektroniikkasuunnittelijat (ja joskus myös etevimmät
psykologitkin) pyrkivät kaivautumaan syvälle ihmismieleen.

   Mutta jos jostain syystä kuitenkin innostuisit vian
etsinnästä niin tulkoon mainituksi että Ville Vaholla olen nähnyt
Fanuc 6:n (ilmeisesti) täydelliset piirikaaviot. Joten ainakin
periaatteessa vian löytämisessä ei olisi ehdotonta seinää vastassa.

@ Hannu: "Nyt se sitten tapahtu kyseinen kone tilttas kesken näpyttelyn"

@ Hannu: "Nyt kun yrittää päälle mitään ei tapahdu. Yrityksen jälkeen kun
sammuttaa nolla napista näytöllä vilahtaa kirkas piste"

Oirekuvaus on niukka ja jättänee mahdollisuuden sille että kyseessä
olisi pelkkä näytön vika. (et kertonut yksiselitteisesti sitä oletko
kokeillut operoida mitään "sokkona" ?

 
"näytöllä vilahtaa kirkas piste"

Eikö siis ole aina vilahtanut?  Tämähän kuuluu putkinäytön "toimenkuvaan".
Kun poikkeutukset pysähtyvät ja ohjaushilajännite jää kellumaan niin
varastoitunut anodijännite (siis kuvaputken kiihdytysjännite) pyrkii
vetämään hilajännitteen "ylös" mikä näkyy hetken elektronivirtana loistepinnan
keskelle. (Eli elektronivirta ja hilajännitteen nousu ovat yhtä aikaa
toisilleen syy ja seuraus). Tosin siinä vaiheessa kun transistoreja
alkoi tulla käyttöön niin pieniäkin asioita ryhdyttiin toteuttamaan ja
eräs sellainen oli piiri joka sammutuksessa veti kuvaputken ohjaushilan
hetkeksi negatiiviseksi ja anodivarauksen annettiin purkautua hitaasti
ajan myötä loistepinnan suojelemiseksi. Kaikelta elektronivirralta putken
loistepintaa ei tarvitse suojella, sehän kuuluu sen nornaaliin toimintaan.

   Kuvaputkinäytön korjaaminen saattaa hyvinkin onnistua ilman
kytkentäkaavioitakin, lisätyötä se tietysti teettää. Olen itsekin aivan
muutamia vuosia sitten korjannut ainakin Fadal 6030:n (-99v. malli,
muistaakseni) putkinäytön vaikka siihen olisi voinut vaihtaa VGA-näytönkin.
Kone on tietääkseni käytössä yhä, lienee päätynyt jonnekin Isojoelle?,
olisi mielenkiintoista tietää. Oli kuitenkin jo mekaanisesti siisti
ratkaisu että kone sai pitää oman näyttönsä.

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk