Heidenhain LS 803 D

[JuKa]

Mä pesen noita työssäni, ei tarvita pesukonetta. Ensin irroitat päätyt ja sitten painat huulet sisään. Ja vedät ne päästä pois. Sitten peset sauvan kuumalla vedellä sisältä ja ulkoa ja voit laittaa vaikka fairya sisään. Kuivaat sen nukkaamattomalla rätillä ja kuivaat myös sen lasisen levyn sieltä sisältä molemmin puolin. Sen saat tehtyä kun vaikka jäätelöpuikolla lykkii paperia läpi, josta on tehty pienet mytyt. Sitten kastelet ipalla puhdasta paperia ja puhdistat sen lasilevyn sillä, niin että paperiin ei jää jälkiä. Sitten vedät huulet takaisin ja käännät ne ulospäin. Lukupään saa puhdistettua tuolla ipalla ja Industol taitaa olla siihen tarkoitukseen paras. Heidenhainin sauvat ei kyllä yleensä pienestä sutusta ala valittamaan. Saa olla aika paljon likaa ja suttua sisällä. Riippuu tietysti myös laitteesta johon se on liitetty ja millaiset rajaarvot siinä on.

Jussi

[mpr]

Tuossa illalla kokeilin toimiiko sauva, eipä toiminut on tämä ihme vekotin viime yönä ennen virran sammutusta toimi ja välillä käytiin sumpilla virrat oli pois ja tultiin pajalle virrat päälle ja toimi.
Eli seuraavaksi kunnon pesu tuota IPAa täytyy hakkia, enkä nyt tarkoita olutta.

[dzy]

Jos tuon toisen kanavan ulostulo on kokoajan sen +0.4v niin veikkaisin että toinen "diodi" tipahtaa välillä pois kytkennästä. Jos kumpikin "diodi" saa yhtä paljon valoa niin ulostulon pitää olla 0v nämä kun on kytketty back to back niin virrat kumoaa toisensa.

Normaalisti nämä elementit on suojassa ulkoiselta valolta mutta toimivat kuitenkin myös jos saavat jotain ylimääräistä valoa, yhtä paljon kumpikin. Tosin jossain vaiheessa "diodit" ei enää kykene tuottamaan virtaa siitä varsinaisesta valonlähteestä.

[mpr]

Jos tuon toisen kanavan ulostulo on kokoajan sen +0.4v niin veikkaisin että toinen "diodi" tipahtaa välillä pois kytkennästä. Jos kumpikin "diodi" saa yhtä paljon valoa niin ulostulon pitää olla 0v nämä kun on kytketty back to back niin virrat kumoaa toisensa.

Normaalisti nämä elementit on suojassa ulkoiselta valolta mutta toimivat kuitenkin myös jos saavat jotain ylimääräistä valoa, yhtä paljon kumpikin. Tosin jossain vaiheessa "diodit" ei enää kykene tuottamaan virtaa siitä varsinaisesta valonlähteestä.

Tuo saattaa olla se vika, mutta miksi se välillä toimii ? niin kun jo aiemmin kerroin

lukupää irti. Kokeilin liikutella pahvinpalaa linssin ja valodiodien välissä yhtäkkiä yhtäkkiä kiinteänä pysynyt  0.4V jännite muuttui. Rauno jo aiemmin epäili että yksi valodiodi ikäänkuin "näkee" kokoajan olisiko roskaa tms. Suurennuslasilla tutkittiin, mitään aivan selvää roskaa ei havaittu, Rauno kuitenkin pumpulipuikolla puhdisti pinnat, tämän jälkeen molemmista kanavista tuli samanlainen -+0.4V välillä vaihteleva jännite. Liitin kiinni koneeseen ja toimi niinkuin pitikin.

Missään vaiheessa itse lasisauvaa en ole yrittänyt puhdistaa, se näyttää aika puhtaalta, eikä vikakaan siihen viittaa mutta täytyy Jussin ohjeilla se pestä.

[dzy]

Onkos toi lukupää jotenkin laakeroitu tuohon? Pääseekö lukupää liikahtamaan pois asemaltaan? Indeksi pulssin toinen diodi näkee kokoajan valon ja pelkästään pulssin aikana toinenkin diodi näkee valoa, tuolla varmistetaan tuon sauvan toiminta tai että lamppu palaa. A ja B pitäs antaa sini/kosinia pihalle. Pääsisikö tuo lukupää liikahtamaan sitten pois kohiltaan jos A tai B kanavakin antaa täpöt pihalle? Voihan olla että se valoeste siinä lampun edessäkin voi olla miltei irti.

[G Brzeczyszczykiewicz]

@dzy "Jos tuon toisen kanavan ulostulo on kokoajan sen +0.4v niin veikkaisin
        että toinen "diodi" tipahtaa välillä pois kytkennästä"

Tälläiseen päädyn itsekin viimeistään nyt kun vika palasi yhä vielä.

Mietinnän tueksi nostan esille muutaman kohdan anamneesista:

- Vialle on ollut toistuvaa se että kun anturia on käsitelty ja vika hävinnyt
  niin se palaa koneessa noin vuorokaudessa eli kahdessa. Siis ei ihan heti, ei
  minuuteissa eikä tunneissa mutta ei myöskään odotuta viikkoa tai kuukausia.
  Näen tämän jo jonkinasteisena säännönmukaisuutena.

- Vika on nyt tietääkseni kadonnut kaksi kertaa tilanteessa jossa on pahvipalasella
  varjostettu detektoreita lukuraossa (siis kelkka irrallaan). Huomiota ei taida
  olla siitä olisiko pahvipalalla hipaistu detektoreita. Tämä perustuu "mpr:n"
  kertomaan ja toisella kerralla olin itse mittaamassa tapahtumaa. Tällä jälkimmäisella
  kerralla mittasauva irrotettiiin ja purettiin niin että koko ajan, lähes joka
  liikahduksella, tarkistelin vian päälläoloa, siksi se tiedetään tarkasti.

- Ensimmäinen ajatus oli se että pahvipala pyyhkäisi sivuun hiuksen, lastun tai
  muun roskan. Sellaista ei kuitenkaan enää löytynyt.

- Linssin pinta oli hieman pölyinen mutta pölyhiukkasten joukosta ei erottunut
  yhtäkään selvästi muita isompaa kohdetta. Detektoreitten pinnalla viistosta
  katseltuna näkyi monenlaista viirua ja kimallusta, käytännössä kaikissa niissä.
  Nuo saattavat olla silti optisia "harhoja" jotka häviäisivät jos pääsisi
  katsomaan kohtisuoraan.

- Askarruttamaan jäi erityisesti se että roska optiikassa palaisi näin toistuvasti
  ja säännönmukaisesti. Vielä oudommaksi sen tekee vian selvä on/off -luonne
  mitattuna suoraan detektoreilta. (ei siis ainoastaan jo digitoituna jolloin
  tällainen käytös olisi tietysti luonnollista)

- Kun vikaa on päällä niin ulostulon kuormittamaton jännite on hieman korkeampi
  kuin vastaava amplitudi normaalissa toiminnassa. Ero ei ole suuri mutta se
  on ollut koko ajan säännöllinen ja riittävä päätelmään että toinen detektori
  katoaisi rinnalta (eli sen vuotovirta poistuisi kuormittamasta)

Entä jatko sitten...?  Edelläolevasta johtuen olen puhdistuksen suhteen jo
käymässä pessimistiseksi (kuten kaiketi myös "dzy"..?).

Detektorin irtautuminen rinnankytkennästä kaiketi näkyisi impedanssimittauksessa
joka yksinkertaisimmillaan olisi tavallinen yleismittarin diodi/kynnysjännite-
testaus. Onkohan teillä tietoa voisiko siihen liittyä riskiä detektorin
vahingoittumisesta. (9VDC/1mA, tyypillisesti?,  katkoksen päällä ollen tuo
voi siis kohdistua mukanaolevaan detektoriin kummassakin suunnassa) Jos riskin
mahdollisuutta ei voida sulkea pois niin saan tuo tehdyksi myös "hellävaraisemminkin"
Mulla on tuossa Fairchildin optomanuaali 70-luvun lopulta, yritän saada sieltä
viitettä tuon ajan tilanteesta.

   Näyttää siltä että lähestymme tilannetta jossa lukukelkkaa on purettava
pidemmälle

Puhdistamisesta sen verran että ultraääntä ei voida/haluta käyttää niin
mulla on tallessa piirilevyastian "heiluttaja" jonka tein joskus 70-luvun alussa.
Hieman quick&dirty eli "kötöstys" mutta ajanee asiansa kunhan lapsia tai eläimiä ei päästetä
koskemaan. Siinä kun on verkkovirtaosia paljaallaan.

[dzy]

Heidenhain käyttää manuaaleissaan näistä ilmaisimista nimitystä photocell, oisko tuo nyt sitten sama kuin valodiodi. Eikös nämä ole samoja pn rajapinta hommeleita. Noissa omissa leikeissä nuo photodiodit kestää muistaakseni yli 30v jännitettä estosuunnassa, mutta en tiedä mitä nuo Heidenhainin käyttämät kestää. En usko että mittaamalla nuo rikkoontuu mutta mitään varmaa tietoa ei noista ole. Voihan sielä olla joku huono tinauskin elementissä mutta se pitää sitten korjata hieman enempi varoen. Voi kyllä olla että olen tunkenut noihin omien servojen Heidenhainin antureihin ties ja mitä ja aina vaan ovat elossa.

Edit: Kävin mittailemassa yhden irtonaisen enkooderini (11uApp) diodin kynnysjännitteet, 0,55 ja jotain tuli Fluke 87IV mittarilla. Ei nuo näyttäny tykkäävän huonoa.



Nuo on alkujaan tinattu tonne noin vähän kuin heittämällä. Tuo lukupää on melko helppo kohdistaa. Tuossa servon enkooderissa tuolla ei edes ole mitään säätöä, mutta se 0,5 mikronin mittavehkeen anturitkin meni skoopilla heittämällä. Riittää kunhan valo osuu jokaiselle diodille eikä ammu diodista sivuun. Nuo diodit on isompia pinta-alaltaan kuin se valo mikä niihin osuu niin siinä riittää sitä lääniä. Näyttää että nuo oman Heidenhainin diodit on paljaita piipalasia ilman kotelointia. Menee jännäksi noita tinailla.

[mpr]

Tuo huono tinaus tai kontakti jossain valodiodissa sopisi kyllä hyvin kuvaan. Kaksi kertaa lukupää on alannut toimia kun pahvinpalaa on liikuteltu linssin ja valodiodien välissä, on mahdollista että pahvi on koskettanut diodia ja saanut sen taas johtamaan hetkellisesti.
Valodiodit kuvassa näkyvän piirilevyn alapinnalla, ja piirilevy liimattu runkoon,
Mitä jos tuota piirilevyä lämmittäisi diodien vastapuolelta voisiko se palauttaa kontaktin?

[dzy]

En ehkä menisi lämmittelemään, mutta kolvaisisin kyllä nuo isommat johtojen liitokset juoksutteen kanssa. Mitä nyt vähällä kokemuksella omasta koneesta ja sen ohjaimesta niin vuosikymmenten saatossa siitä oli mennyt huonoksi kaikki tinaukset jotka kiinnitti isompaa massaa. Nuo johtojen tinaukset ei näytä oikein kauniilta tuossa kuvassa. Diodit on aika keveitä niin se vuosikymmenten pikku tärinä ei taida niihin niin kovin vaikuttaa kun taas noissa johdoissa on enempi painoa.

[G Brzeczyszczykiewicz]

Itsekin lähestyisin tätä lähinnä periaatteella "parempi vara kuin vahinko" enkä
siksi menisi vielä koskemaan detektoreihin kontaktijuottimella. Jos/kun sellaiseen
päädytään niin noudattelisin vähintään MELF -koteloitujen SMD-komponenttien
menettelyitä eli rauhallinen esilämmitys ja ehkä matalalla sulava juote/pasta.
En oikeasti tiedä miten hauraita nuo ovat.... vai näyttävätkö vain siltä?

Tuossa "dzy:n" kuvassa detektorit ovat toiselta kohtioltaan liitetyt langalla
joka vaikuttaa enemmän juotetulta kuin bondatulta. Menin kurkistamaan (tiettävästi)
viallisen Heidenhainin EnDat:in piirilevyä ja siellä detektorit olivat nekin
tuollaisia. Siitä juontui mieleeni että olisivatko näkemäni "haituvat" itse asiassa
samoja lankoja joita ei vaan näe viistosti katsottuna? Tuolla on paitsi akateeminen
mielenkiintonsa niin myös se merkitys että jos tarkka vikakohta haetaan esim.
nuppineulaa probena käyttäen niin tietysti on tiedettävä mitä sillä neulalla
tunnustelee.

  Jos on niin kuin epäilen että myös kyseisellä potilaalla on detektorit
langoitettu niin tieto siitä että vika on toistumiseen kadonnut pahvinpalasella
pyyhkäistessä tuo mieleen että katkos liittyisi nimenomaisesti noihin lankoihin.
Tuota pitäisi päästä silmäilemään mikroskoopin alla, komponenttipuolelta.

  Tuollainen em. viallinen enkooderi voisi toimia jonkinlaisena "harjoitusmaalina"
,semminkin kun siellä niitä detektoreita on paljon, jolla voisi tutkia mitä noitten
kanssa voi tehdä ja mikä on odotettavissa oleva tulos. Pintaliitostekniikat ovat
sinänsä tuttuja mutta noissa valodetektoreissa tunnen olevani heikolla jäällä.
Olo olisi varmenpi jos tietäisi onko niiden liitostekniikassa tavanomaisesta SMD
tekniikasta poikkeavia piirteitä.

   Tuolle piirilevylle menevien johtimien juotosten sulattaminen tuntuisi
sinänsä turvalliselta jos lämpö ei pääse detektoreille. Se siinä vaan sitten on
että jos vikakohtaa ei ole ensin todennettu niin sitten jää se ihmettely että mitä
toimenpiteessä tapahtui vai tapahtuiko mitään.

Miten on @dzy... nuo detektoreitten eri värit? Onko nuo värit vaan kuvausharha?
Itselläni ne kaikki olivat kiiltävän syvänsinisiä, lähes mustia.

[mpr]

Tuossa kuvassa näkyvät, ei vaan kestä suurentaa, alkuperäisessä koossa näkyvät paremmin.

[dzy]

Tuommoisia pieniä aurinkopaneelin palasia ne on (pn hommeleita). Tuo pikkukarva niissä on tosiaan juotettu ja kimaltelevat eri väreissä riippuen vähän miten kääntelee.

Edit: Voi olla että olen joskus koittanut siirtää noita sinne tänne tinattuja elementtejä tosta enkooderistani, muistikuva vain on kovin hatara. Saatoin luovuttaa koska mulla ei ole mitään vehettä millä lämmittää tuommoista elementtiä tasaisesti molemmista päistä. Entten tentten tyylillä kolvilla tökkimällä ei pääse kovin pitkälle kun se toinen pää ehtii jäähtyä ennen kuin kolvin alla oleva taas sulaa tai sitten pitäs laittaa ylimäärin lämpöö ja lisätinaa lämpömassaksi.

Pahimmassa tapauksessa jos tuo detektorilevyn diodit on särkynyt niin tuon koko levyn uudelleen teko ei nyt niin kovin kummoinen homma olisi. Täysin vastaavien diodien löytäminen voi olla hankalaa, ite en ainakaan tiedä näiden tarkkaa mallimerkintää edes sinne päin. Ite ostin 50kpl tuommoisia kun PD15-22C/TR8 diodia, piipala niissä on lähinnä "neliö" (ja paljon pienempiä) eikä tuommoinen suorakaide. Ovat herkkiä IR-alueella.

[NiVa]

Moikka!
Ennen kuin tökkii juottimilla, vois kokeilla sähköä johtavaa  Silverglue hopealiimaa. Hieman turvallisempi kuin tinailu. En tiedä, saako tuon liotettua esim. "ipalla" pois jos tarvii juotella.

[JuKa]

Löytyykö lukupäästä jotain ID numeroa?

[mpr]

Pahimmassa tapauksessa jos tuo detektorilevyn diodit on särkynyt niin tuon koko levyn uudelleen teko ei nyt niin kovin kummoinen homma olisi. Täysin vastaavien diodien löytäminen voi olla hankalaa, ite en ainakaan tiedä näiden tarkkaa mallimerkintää edes sinne päin. Ite ostin 50kpl tuommoisia kun PD15-22C/TR8 diodia, piipala niissä on lähinnä "neliö" (ja paljon pienempiä) eikä tuommoinen suorakaide. Ovat herkkiä IR-alueella.

Uskoisin Diodeiren olevan kunnossa kun välillä toimii moitteettomasti, mutta se huono kosketus todennäköinen vika. Tilasin IPAa kokeilen pestä sauvan ja lukupään kunnolla kun saan aineet.
Tuo NiVan hopealiima olisi mielenkiintoinen kokeilla tuo väli mistä liimaus tulisi tehdä on aika pieni, tietenkin jos piirilevyn irroittaa mahdollisuudet paranevat.

Löytyykö lukupäästä jotain ID numeroa?

Kyllä löytyy, jos saisi varaosana vaikka tuon piirilevyn missä diodit ovat mutta eipä taida noin pieniä komponentteja loppukäyttäjä saada.
Mailmalta löytyy ko. sauvoja, lukupäitä alkuperäisenä ja kopiona. Mutta kun kyseessä harraste kone eikä urakat paina niin jatketaan harrastamista.