Neuvoja langan hitsaukseen?

[porepe]

Idea saattaa olla ihan hanurista, eikä välttämättä toimi, mutta voisit kokeilla tasasuuntausta... Jos ajattelemme esim tig:iä , niin acllä molemmat lämpiää yhtä paljon valokaaren syttyessä, mutta dcllä ajettaessa + noin 70 prosenttia ja - noin 30 prosenttia. Eli teoriassa valokaarivaiheessa saattaisi lämmönjako onnistua ohuemman ja paksumman välillä elektrodien suunnan mukaan....

[Kremmen]

Muuten hyvä, mutta tässä oli kai kontaktihitsaus tavoitteena jolloin tuota efektiä ei olisi. Eli valokaarta ja sen myötä kehittyvää plasmasuihkua ei synny lainkaan.

[ftec]

Kyllä noin voi tehdä, mutta ole tarkkana muuntajien vaiheistuksen suhteen. Eli kun olet kääminyt molemmat muuntajat niin mittaa niiden toisiojännite ensin kummastakin erikseen. Sen jälkeen kytke ensiöt rinnan 230VAC ja toisiot sarjaan ja mittaa jännite vapaista toisiokäämien päistä. Mitattu jännite pitää olla varsin tarkkaan yksittäisten jännitteiden summa. Mikäli jännite on lähempänä yksittäisten jännitteiden erotuksen itseisarvoa, olet kytkenyt muuntajat vastavaiheeseen ja toinen toisio on käännettävä ympäri.

Muuntajien sarjaankytkennässä jännite kasvaa ja sitä myötä myös virta, jos kuorman resistanssi pysyy samana. Tuo kasvanut virta kulkee molempien toisioiden läpi, jolloin käämilangan pitää kestää koko toisiovirta kummassakin muuntajassa. Toinen vaihtoehto olisi kytkeä muuntajat rinnan jolloin topisiovirta jakautuisi muuntajien välillä ja kumpikin joutuisi kestämään vain puolet kokonaisvirrasta. Haasteeksi tulee tällöin toisiojännitteiden tasaus, sillä pienikin ero aiheuttaa aikamoisia kiertovirtoja toisiokäämiin, ja näistä on vain haittaa kun ne kuumentavat käämiä, mutta eivät hyödytä mitään. Sarjaankytkentä lienee siis helpompi vaihtoehto.

Joo kiitos vahvistuksesta, juuri samat ajatukset nousivat mieleen.

Mitä muuten tulee muuntajan tehoon, niin tuo ilmoitettu nimellisteho ei mitenkään erityisesti kuvaa muuntajasta saatavaa hetkellistä maksimitehoa. .... Yleensä muuntajaraudat mitoitetaan konservatiivisesti niin, että lähinnä pitkäaikainen lämpöhäviöteho määrää jatkuvan maksimitehon. ..

Hyvä juttu, sittenhän pelkkä jännitteen nosto yhdellä muuntajalla ei välttämättä olekaan vielä tuomittu vajaatehoiseksi.

Tässä värkkäämisessä on vielä rakentamista hidastavana ja haittaavana tekijänä se, että itsellä ei ole kokemusta tyssähitsaamisesta oikeilla toimivilla laitteilla - puuttuu aiemmat kokemukset joihin verrata ja samalla pitää oppia tyssähitsaamaankin. Käyttämieni lankojen kuitenkin pitäisi olla hyvin hitsattavia kun ovat peräisin lankatuotteiden valmistuspajasta, eli sen ei pitäisi olla tässä mikään haittaava muuttuja.

[ftec]

Idea saattaa olla ihan hanurista, eikä välttämättä toimi, mutta voisit kokeilla tasasuuntausta... Jos ajattelemme esim tig:iä , niin acllä molemmat lämpiää yhtä paljon valokaaren syttyessä, mutta dcllä ajettaessa + noin 70 prosenttia ja - noin 30 prosenttia. Eli teoriassa valokaarivaiheessa saattaisi lämmönjako onnistua ohuemman ja paksumman välillä elektrodien suunnan mukaan....

Niin, tuosta napaisuuden valinnasta oli mainintaa myös eräässä youtube videossa, jossa näytettiin hitsaamista auton akulla. Jatkuvan suuren toisiovirran tasasuuntaminen vain on jo vähän hankalampi juttu, eikä kai ihan halpaakaan. Sitten tulee mieleen myös nuo ketjussa aiemmin mainitut konkkaa apuna käyttävät ideavariaatiot. Tämä AC vaihtoehto on kyllä teknisesti helpoin ja pitää nyt ensin tutkaista kunnolla ennen kuin siirtyy miettimään muita vaihtoehtoja.

[ftec]

Tuplamuuntajat käytössä, kierroksia muuntajissa yhteensä 6 kpl ja sillä 5.7VAC. Tehoa on nyt liikaakin. Kokeilen seuraavaksi vähentää yhden toision kierroksen, mutta myös ajastin on pakko olla, prosessin hallinta jalkapolkimen tarkkuudella ei tule onnistumaan. Mielelläni ottaisin apuja tähän, että saisi ajastimen nopeasti värkättyä räppilevylle kun mitään ei ole aktiivimuistissa, siitä on yli 25 v kun viimeksi suunnittelin jotakin 555 piirillä.

Suurin perusongelma tässä AC-konseptissa näyttäisi kuitenkin olevan se, että ohuempi 1.5mm lanka pyrkii sulamaan poikki ennen kuin paksummassa 2.5mm runkolangassa tapahtuu minkäänlaista sulamista, kunnollista hitsautumista ei tapahdu eikä olla lähellekään sitä laatua mihin on tarkoitus päästä (vrt kuva tyssa-1.jpg). Kun tarkoitus on voida hitsata erilaisia kombinaatioita yhteen 1.5, 2 ja 2.5 mm langoista myös tehoa pitäisi varmaan voida säätää. Joku valmis himmennin ensiöön olisi helppo kikka, vaan tuolle teholuokalle ei taida sellaista löytyä ainakaan protoilulle sopivaan hintaakin. Olisikohan triac-säätö oikea lähestymistapa tuohon? Tähänkin toivoisin apuja.

Kaikelaista muutakin kokemusta kerkesi tässä tulemaan: 

Sain oikeata 4mm eristettyä kuparikäämilankaa näytteeksi, mutta se on niin jäykkää, että sen taivuttaminen umpeen hitsattuun suljettuun muuntajaan ei onnistunut. Mahdollisesti onnistuisi ehkä jollakin kustomoidulla käsitaivuttimella. Palasin siis takaisin n. dia 5mm akkukaapeleihin, toimivat ihan hyvin. Olisi pitänyt varmistua skoopilla sarjassa olevien muuntajien vaiheet. Meni ensin tietysti väärin päin ja vaikka toisio oli avoin virtapiiri tuli takapotkua ja ilotulitusta, joka poksautti 5VDC poverin ja luultavasti myös SSR kytkimen, vaihdoin molemmat saman tien.

EDIT: Ai niin, ja 10A nopea automaattisulake ensiössä laukeaa heti (EDIT: tyhjäkäyntivirrallakin), mutta hidas 10A proppu toimii.

Kun pientä skeptisismiä on nyt mielessä tämä AC-konseptin suhteen, seuraava steppi voisi olla yrittää akulla, jota virtaa katkotaan kuorma-auton startin 24V solenoidilla ja siihen tuo samainen 555 ajastin. EDIT: Silloin pääsisi vaikuttamaan lämmön siirtymiseen enemmän runkolangan puolelle, kuten mm. porepokin tuossa aiemmin kertoi.

EDIT: typoja ym...

[mpr]

Itse kokeilisin hitsausinvertterillä nuo pienet ei paljoa maksa ja niillä on mahdollisesti muutakin käyttöä.

Itsellä ollisi sellainen tuntuma että jännitettä reilusti lisäämällä tuo hitsautuminen onnistuis paremmin virtaa vastaavasti pienemmäksi. Noissa pikku inverttereissä tyhjäkäyntijännite luokkaa 65-95 V DC ja virran säädettävyys on hyvä. Ja tähän ajastus sekä rele / solenoidi

[Kumpumäen seppä]

Kuinka tarkka tuo ulkonäkö tuossa liitoksessa on. Yksi ajatus, mikä itselle tuli, on se että tekisit tuon liitoksen ikään kuin pistehitsinä. Eli painaisit langat yhteen ja sen jälkeen puristaisit kupari elektrodit sivuista kiinni liitoskohdan päälle. Lanka painuu jonkin verran kasaan sulaessaan, mutta tapahtuma olisi todennäköisesti helpommin hallittavissa. Sopivilla elektrodien muotoilulla voisi onnistua tuo hitsaantuminen ihan hyvin ilman suurta muutosta langassa.

En tiedä, toimiiko, mutta tällänen tuli mieleen. Hitsausvirran säätöön helppo konsti on laittaa pätkä vaikka sitä rosteripuikkoa vastukseksi. Kuunenee varmasti reilusti, mutta halpa tapa kokeilla.

[ftec]

Kuinka tarkka tuo ulkonäkö tuossa liitoksessa on. Yksi ajatus, mikä itselle tuli, on se että tekisit tuon liitoksen ikään kuin pistehitsinä. Eli painaisit langat yhteen ja sen jälkeen puristaisit kupari elektrodit sivuista kiinni liitoskohdan päälle. Lanka painuu jonkin verran kasaan sulaessaan, mutta tapahtuma olisi todennäköisesti helpommin hallittavissa. Sopivilla elektrodien muotoilulla voisi onnistua tuo hitsaantuminen ihan hyvin ilman suurta muutosta langassa.

...

Pitää päästä ulkonäössä "kauppalaatuun". Tuo sivusta puristaminen ei oikein tunnu istuvalta ajatukselta, kun lankoja tulee paljon ja ne pitää paikoittaa tarkkaan oikeisiin kohtiin. Mutta heittäkää ideoita peliin, pakkohan tuollaista on saada aikaan kun muutkin osaavat.

Vähensin kierroksia toisiota, lähes tarkalleen 5VAC. Hallinta tulee helpommaksi, mutta nyt kyllä fiilikset ovat  tällä hetkellä sellaiset, että AC:llä ei tämä tule onnistumaan ainakaan ilman jotakin radikaalia parannusajatusta. Jos joltakulta löytyisi vanha ylimääräinen 24V kuorma-auton startin solenoidi olisi kiinnostunut sellaisesta, pitänee ruveta katselemaan DC:n suuntaan.

[ftec]

PS. Pystyykö joku esim. TIG:illä hitsannut päättelemään tuosta kuvasta 1. mitään, esimerkiksi että näyttääkö TIG jäljeltä tms? Vähän on epätarkka kuva, ehkä siitä kuitenkin näkee jotakin.

[Kumpumäen seppä]

Kyllä tuo mun mielestä näyttää tigillä hitsatulta. vaatii vaan melkoista hitsaria noin ohut lanka. Yksi asia, joka voi sulla tuossa kanssa olla ongelmana, on suojakaasun puute. Käytännössähän kaikessa muussa käytetään suojakaasua, paitsi pistehitsauksessa. Normaalissa pistehitsauksessa painetaan hitsattavat kohdat voimakkaasti yhteen, niin se onnistuu ilman suojakaasua. Sulla tuossa on aina ilmaa (=happea) tuossa sulassa kohdassa. Eihän mig-hitsauskaan ota käytännössä yhtään kiinni ilman suojakaasua, vaikka laskisit ison sauman isolla virralla. Kannattaisi ainakin kokeilla tuota suojakaasua.

[ftec]

Voisin kuitenkin vielä värkätä tähän AC protoon ajastimen ja tehonsäädön ennen kuin rupean muuta värkkäämään, neuvoja siis ottaisin mielelläni vastaan. 

Mekaniikalla voi myös olla ratkaisevakin merkitys onnistumiseen. Täytyy piirtää ja koneistaa ohuelle langalle elektrodi/pidin/ohjain kuparista, jolla virran saa tuotua aivan lähelle liitosta ja pitämään lankaa ryhdissä. 

[ftec]

Kyllä tuo mun mielestä näyttää tigillä hitsatulta. vaatii vaan melkoista hitsaria noin ohut lanka. Yksi asia, joka voi sulla tuossa kanssa olla ongelmana, on suojakaasun puute. Käytännössähän kaikessa muussa käytetään suojakaasua, paitsi pistehitsauksessa. Normaalissa pistehitsauksessa painetaan hitsattavat kohdat voimakkaasti yhteen, niin se onnistuu ilman suojakaasua. Sulla tuossa on aina ilmaa (=happea) tuossa sulassa kohdassa. Eihän mig-hitsauskaan ota käytännössä yhtään kiinni ilman suojakaasua, vaikka laskisit ison sauman isolla virralla. Kannattaisi ainakin kokeilla tuota suojakaasua.

No aivan, tuossa saattaa olla ajatusta.

PS. Mikähän mahtaisi olla helpoin & halvin tapa järkätä suojakaasu ja sille venttiilikin?

[Kumpumäen seppä]

Aihe rupesi kiinnostamaan sen verran paljon, että joutui vähän kokeilemaan migillä. Migissä on 1,0 mm lanka. Mig on vanha AGA:n 300 A. Pienimmälläkin asennollaan tuo oma lanka meni vaan punaiseksi, mutta ei millään tarttunut juuri yhtään kiinni.

Sitten laitoin suuttimeen kiinni 1,6 mm kaasuhitsauslangan. Tulos oli jokseenkin sama. Ajattelin lopettaa testin tuloksettomana. Laitoin migin pois päältä. Kosketin langalla 6 mm tankoa. Pieni kipunointi, ja lanka oli lähes täydellisesti hitsautunut kiinni. Valitettavasti kamera kännykän kuva on huono noin läheltä, mutta yritän saada paremman myöhemmin. Eli tuossa hitsauskoneessa on ilmeisesti jonkinlainen kondensaattori lähtöpuolella ja siitä tuli riittävä virta. Tuon perusteella sanoisin, että olisi viisainta etsiä iso kondensaattori ja lähteä lataamaan sitä tasavirralla. Tuolloinhan tehon säätö tapahtuu suoraan jännitettä muuttamalla. 

[mpr]

Sama juttu aihe kiinnosti kokeilin puikkovirtalähteellä, poistin päällysteen 3.15 ja 2mm puikoista ja kokeilin. Yllättävän suuren virran vaatii n.80A muuten puikonpätkä jäi vaan kiinni ja alkoi hehkumaan muttei hitsautunut kunnolla.
Kuvissa vasemmanpuoleiset kaksi on hitsattu siten että suojakaasu virtasi letkua pitkin lähelle hitsauskohtaa ja ohuempi pätkä oli lukkopihdeissä asetin langan paksumpaan kiinni ja nappasin puikonpitimellä lukkopihteihin noin sekunniksi.

[ftec]

...Eli tuossa hitsauskoneessa on ilmeisesti jonkinlainen kondensaattori lähtöpuolella ja siitä tuli riittävä virta. Tuon perusteella sanoisin, että olisi viisainta etsiä iso kondensaattori ja lähteä lataamaan sitä tasavirralla. Tuolloinhan tehon säätö tapahtuu suoraan jännitettä muuttamalla.

Joo, kiinnostavaa havaintoa. Tulee mieleen, että tarvitaankohan sitä kondensaattoria ollenkaan, jos käyttää akkua?  Sehän käyttäytyy melkein samoin ja antaa satoja ampeereita, erona että jännite ei heti putoa. Yritän löytää pari youtuubivideota joita näin akkukokeilusta.