Sähköinen syöttövaihteisto

[Kremmen]

Minä ryhdyn miettimään käyttöliittymää. Sen pitää olla niin yksinkertainen että sitä voi käyttää ilman käyttöohjeita.
Syöttölaitteina saattaa riittää napit ENTER, ESC, <, >,  ^, v ja yksi pyörivä säädin. Mahdollisesti pari lisää mutta melko vähillä pärjätään.

Koetan saada viikolla mietettyä ensimmäisen version toiminnoista ja UI:n toiminnasta, palaan asiaan kun on jotain näytettävää.

Sellainen asia tuli vielä mieleen että kun tästä pitäisi saada idioottivarma ettei esimerkiksi terää voi ajaa pakkaan kiinni, niin miten se pitäisi toteuttaa? Rajakytkimillä vai näytetään ensin liikkeiden äärireunat? Tuo jälkimmäinen ei vain ole varma menetelmä jos kelkan irrottaa trapetsista.

Turvarajajuttua ei ole keskusteltu loppuun asti, tuskin oikein vielä aloitettukaan. Eri yhteyksissä olen itse kirjoitellut siihen tyyliin, että ohjaimessa olisi molemmat, eli turvarajakytkintulot joita voi käyttää tai ei, sekä liikkeiden rajojen näyttö ajamalla. Opetettavia rajoja pitää olla ehkä useampi setti, äärirajoille yhdet ja työkierron ääripäille toiset. Esim. kierteen ja kartion ajossa kelkan aloitus- ja lopetuskohta sekä kartiolle vielä terän syötön aloitus ja lopetuskohta (hmm... kartio kai ehkä kuitenkin lasketaan, joten sille kai vain toinen).

Jonnelle huomioksi, että kohta on kädessä ensimmäinen versio käyttöliittymästä. Nyt olisi aika antaa evästystä niistä kiertokytkimistä jos vielä meinaat saada ne kyytiin ;)

[Tauru]

Office 2003 lienee sopiva kompromissi. Ehdottaisin että pysytään MS Officessa ja siirrytään Open Officeen jos tulee liikaa yhteensopivuusongelmia. Tietääkseni OO lukee ja kirjoittaa Office 2003 formaattia

[Kremmen]

Sopii hyvin. Office 2003 on virallinen formaatti kunnes toisin päätetään.

[Tauru]

Ehdottaisin yhtä, max kahta kiertokytkintä. Hoidetaan homma valikkopohjaisesti eli ensin valitaan mitä tehdään, esim. kierteen nousu ja sitten syötetään numero kiertokytkimellä. Jos jossain tilanteessa pitää antaa useampia numeroita (moninumeroinen luku) niin niiden syöttäminen kiertokytkin + enter onnistuu nopeasti. Näin vältetään numeronäppäimistön tarve.
Mielestäni kotelo saisi olla mahdollisimman pieni joten turhat näppäimet pois, mutta ei kuitenkaan käytettävyyden kustannuksella.
Tee pian ehdotuksen käyttöliittymän toiminnasta johon voitte sitten kommentoida sen toimivuutta.

[Kremmen]

Joku, nyt en enää muista kuka, ehdotti että paneelienkooderilla kiertämällä voitaisi pikavalita esiasetettuja arvoja. Noiden arvojen työttäminen saisi olla vähän hitaampaakin, koska kerran syötettyinä niitä lähinnä vain valitaan käyttöön.
Minulla on semmoinen ohjelmoitava labravirtalähde, jonka käyttöliitymä on tehty tuohon tyyliin.
Jännitten ja virtarajan yms asetukset tehdään parilla napilla joilla osoitetaan dekadi ja kooderilla pyöritetään lukuarvo. Käy yllättävän näppärästi. Arvot voi tallettaa muistiin pikavalittaviksi.

[Tauru]

Varmasti kannattaa tehdä vakiokierteille esiasetukset kuten myös MT1-MT5 -kartioillekin. Hyvä ehdotus, toteutetaan se heti.

[JuhaV]

Moro,

Täältä myös ääni esivalinnoille, jotka voi valita kiertokytkimellä ja joihin esivalintoihin kukin voisi ohjelmoida omat tarpeelliset parametrinsä.

Mitenkäs se nyt on, tuleeko tähän kaksi moottoriohjausta eli toinen ajamaan sitä kelkan syöttöruuvia eli "sähköinen syöttövaihteisto" ja vielä toinen siirtämään terää radiaalisesti (kiinni ja irti kappaleeseen esim. kierteen aloittamiseksi ja lopettamiseksi sekä kartioita varten) ?  Ilmeisesti siis molemmat jotta tuo kartiohomma on myös mahdollinen.

Käyttöliittymää ajatellen tässä hieman pohdintaa ääneen. En oikein ole vielä hahmottanut miten tämä voisi mennä eikä minulla ole pitkää sorvaajakokemusta estämässä tälläistä vapaata ideointia :)

En tiedä tarvitaanko tuossa lainkaan numeronäppäimistöä, jos noiden parametrien ohjelmoimisen muistipaikkoihin voisi tehdä vaikkapa kierrettävällä kooderilla jossa olisi vielä painotoiminto "enterinä". Tai sitten syöttää ne sinne tietokoneelta.

Eli vehkeessä voisi olla :

* näyttö
* mode-kiertokytkin, jossa asennot "KIERTEET", "KARTIO", "VAPAA LIIKE", "ASETUKSET" (tuosta näkisi heti kiertokytkimen asennosta missä moodissa ollaan)
* pyöritettävä kooderi jossa painamalla "ENTER" ja jolla valitaan kulloisessakin moodissa toiminto valikkoa selaamalla ja jolla myös voi syöttää parametreille numeroarvoja sitä pyörittämällä
* kaikissa valikoissa vehkeen pitäisi muistaa sinne aikaisemmin ohjelmoidut toiminnot, jotka löytyvät sitten kulloisestakin mode-valikosta eli esim. vakiokierteet ja vakiokartiot
* erillinen (?) "kauko-ohjain", jossa nappulat jolla operaattori käytännössä "ajaa" sorvia eli käynnistää ja pysäyttää mode:n avulla valitun toiminnon (tai osoittaa esim. kierteen aloitus ja lopetuspaikkaa)

Tässähän on sitten tarve käyttää sorvia myös manuaalisesti siten että käsiohjauksessa ajaa tuota syöttöruuvia, eli toimia moodissa "VAPAA LIIKE". Tähän esittäisin sellaista ratkaisua, jota käytetään noissa ShuttlePro-ohjaimissa eli niissä tuo pyöreän säätimen ulompi kehä on jousikuormitteinen potentiometri, jota voi kääntää n. 30-40 astetta kumpaankin suuntaan mutta joka palautuu nollaan kun siitä päästää irti. Se sisempi kehä on sitten perinteisempi MPG-pulssipyörä. Eli esimerkiksi : http://retail.contourdesign.com/?/products/22

Eli tuo ulompi kehä toimii kuin analoginen joystick. Nimittäin käytän tuota jyrsimessäni ja sillä on todella helppo ajaa valittua akselia manuaalisesti halutulla nopeudella ja paikoittaa se myös tarkasti. Tuskin koskaan tulee käytettyä sitä sisempää MPG-pyörää. Kun käännät ulompaa pyörää vähän niin mennään hitaasti. Kun käännät enemmän mennään kovempaa ja nopeussäätö on mukavast portaaton. Ja eri suuntiin kääntämällä vaihtuu suunta. Ja mikä parasta, sillä on todella helppo ajaa akselia manuaalisesti vakionopeudella eli kääntää pyörää tietyn verran ja pitää se siinä kohtaa koko työstön ajan. Eli tuollaisella sopivasti sijoitulla nupilla olisi mukava ajaa sitä syöttöruuvia ja mikä ettei myös ehkä sitä radiaaliliikettä. Tuollaisen potikan voinee ostaa jostain erikseen niin ei tarvitse ostaa mitään ShuttlePro-tuotetta sinänsä.

Eli oletteko pohtineet sitä onko tuo näyttöosa ja "kauko-ohjain" erillisiä laitteita vai ovatko kaikki nupit ja napit samassa laatikossa ?

Terv. JuhaV

[Kremmen]

Kiitos ideoinnista, siinä oli paljon juttuja mietittäväksi. Teknisesti kaikki lienee mahdollisia toteuttaa. Varmaan pitää kohta ruveta ylläpitämään jotain määrämuotoisempaa listaa haluista, tarpeista ja vaatimuksista niin, että toteutukset voidaan perustaa kunnolla päätettyihin juttuihin. Nämä ajatukset otetaan sinne listalle mukaan.

Tällä hetkellä olen ohjelmiston osalta miettinyt kahden akselin mukaantuloa, ei se kartion sorvaus muuten onnistu. Tai no onnistuu pylkkää siirtämällä. mutta tuskin sillä konstilla mitään Morseja saa tehtyä, ainakaan ei meikäläisen kiinalaismysteerillä.
Se on sitten vähän toinen juttu, miten cnc-koneen omaiseksi tuo säteen suuntainen syöttö pitää saada. Jos kelkan liikkeet näytetään koneelle ja sanotaan, että aja vaikka kartiota 1:20 tms miten nyt halutaan syöttää, niin kyllä liikkeet voidaan ohjata jo tuon perusteella, vaikka ei todellisesta säteestä olekaan tietoa. Käyttäjä voi sitten itse mittailla kappaleen säteet ja ajaa terää sopivaan alkusäteeseen siivun aluksi. Tai jotain. Kyllä numeerinenkin syöttö toisaalta onnistuu yhtä hyvin, ei sinä mitään.
Analogisesta ohjauksesta Jonnella oli kommentti aikaisemmin.
Kauko-ohjainta ei ole mietitty, mutta voidaan kyllä laittaa listalle. Elektroniikkaan se tuo vähän lisää, mutta ei mitään elämää suurempaa. Toimintona minä ostaisin sen kyllä, muilla on omat mielipiteensä.

[ram]

Hyvä Hyvä... Pikkuhiljaa alkaa muotoutua raja-arvot raudalle. Mulla pukkaa taas lyhyttä Kiinan keikkaa, mutta sen jälkeen aikaa onkin enempi harrasteisiin. Kun sieltä noin kuukauden päästä palaan, pääsen varmaan tekemään rautaa jo aika valmiin konseptin pohjalta? Yleensä, kun rupean rautaa suunnittelemaan, muuttuu se matkalla aika paljon. Jospa nyt pääsisi tekemään kerralla valmista  ;D

[Kremmen]

Jospa nyt pääsisi tekemään kerralla valmista  ;D

Jaa sen kun näkis niin piirtäis ristin seinään  :P :P :P

[Tauru]

Meinasin jo aikaisemmin vastata JuhaV:n kommentteihin varsin kriittisesti, mutta sitten kun hetken mietiskelin niin kyllä hänen ajatuksissaan on paljon asiaan.

mode-kiertokytkin, jossa asennot "KIERTEET", "KARTIO", "VAPAA LIIKE", "ASETUKSET" (tuosta näkisi heti kiertokytkimen asennosta missä moodissa ollaan)

Tästä innostuin alkujärkytyksen jälkeen, mutta sitten taas rupesin miettimään asiaa uudelleen. Jos kiertokytkimestä näkee heti mitä on tekemässä, niin mitä tapahtuu sitten kun kesken kierteytyksen joku päättää vaihtaa vahingossa tai tahallaan kytkimen KARTIO-asentoon? Kiertokytkin on hyvä ja havainnollinen, mutta olisin kuitenkin edelleen sitä mieltä että valikko-pohjainen ratkaisu toiminnon valintaan on parempi ja riittävän selkeä. Ja sen laajentaminen jatkossa uusilla toiminnoilla onnistuu varmasti helpommin.

pyöritettävä kooderi jossa painamalla "ENTER" ja jolla valitaan kulloisessakin moodissa toiminto valikkoa selaamalla ja jolla myös voi syöttää parametreille numeroarvoja sitä pyörittämällä

Varmasti toimiva ja hyvä ratkaisu, olin jo itsekin miettinyt tätä.

* kaikissa valikoissa vehkeen pitäisi muistaa sinne aikaisemmin ohjelmoidut toiminnot, jotka löytyvät sitten kulloisestakin mode-valikosta eli esim. vakiokierteet ja vakiokartiot

Tämä OK

* erillinen (?) "kauko-ohjain", jossa nappulat jolla operaattori käytännössä "ajaa" sorvia eli käynnistää ja pysäyttää mode:n avulla valitun toiminnon (tai osoittaa esim. kierteen aloitus ja lopetuspaikkaa)

Kauko-ohjain on hyvä lisä varsinkin jos laitteen kotelosta tulee valtavan kokoinen (siis suurempi kuin mitä minä saan sopivasti sijoitettua omaan sorviini sopivasti hollille.

Jos kartiosorvauksessa on mukana nollakulmaisen kartion (== lieriö) ajaminen niin sitten tankojen ohennukset onnistuvat helposti.

Tässähän on sitten tarve käyttää sorvia myös manuaalisesti siten että käsiohjauksessa ajaa tuota syöttöruuvia, eli toimia moodissa "VAPAA LIIKE". Tähän esittäisin sellaista ratkaisua, jota käytetään noissa ShuttlePro-ohjaimissa eli niissä tuo pyöreän säätimen ulompi kehä on jousikuormitteinen potentiometri, jota voi kääntää n. 30-40 astetta kumpaankin suuntaan mutta joka palautuu nollaan kun siitä päästää irti. Se sisempi kehä on sitten perinteisempi MPG-pulssipyörä. Eli esimerkiksi : http://retail.contourdesign.com/?/products/22

Tämä on hyvä ajatus, ehdottomasti pitää pystyä ajamaan konetta manuaalisesti ja mielellään molempiin suuntiin. Tämä oli minulla omalla toivelistalla mukana.

Minä koetan kasata alustavan listan toiminnoista ja ensimmäisen ehdotuksen valikoista. Sitä sitten saa kommentoida ja jos jollain on jo nyt toiveita niin kannattaa laittaa viestiä. Muutamalla iteraatiolla saadaan varmasti hyvä lopputulos.

[Kremmen]

Minulle kaikki kuullostaa hyvältä, ei tarvetta kommentointiin. Kuittaan vain tuon yhden kohdan, eli "nollakulmaisen" kartion ajaminen on luonnollisesti tulossa mukaan. Sehän ei "maksa" mitään.

Tähän liittyen kysymys niille joilla on vankempi näkemys itse sorvaustyöstä: Kartiotahan on mahdollisuus ajaa kaikkiaan neljällä eri tavalla: siivun ajo joko oikealta vasemmalle tai päinvastoin, ja kummassakin tapauksessa kartion säde joko pienentyen tai suurentuen. Onko kaikki vaihtoehdot a) yhtä todennäköisiä ja b) syytä ottaa mukaan?
Ainakin milloin säde siivunotossa kasvaa, kelkan (X) johderuuvi pyörii niinpäin, että mutterin välys pyrkii auki ja teräpaine työntää sitä taas kiinni. Tämä voi teoriassa aiheuttaa terän tärinää, mutta onko oikeasti riski?
Jos taas ajetaan säde pienentyen, ei tätä riskiä ole, mutta silloin on teoriassa mahdollista, että teränpidin osuu kappaleseen terän leikkussärmän takana jos kartiokulma on liian jyrkkä käytetylle terälle. Pitääkö huomioida ja miten. Yksi mahdollisuus olisi, että jonkin raja-arvon jälkeen ohjain varoittaa tästä ja käyttäjä joutuu erikseen vahvistamaan teränpitimen asetuksen turvalliseksi. Tai jotain muuta.

[saulij]

Tähän liittyen kysymys niille joilla on vankempi näkemys itse sorvaustyöstä: Kartiotahan on mahdollisuus ajaa kaikkiaan neljällä eri tavalla: siivun ajo joko oikealta vasemmalle tai päinvastoin, ja kummassakin tapauksessa kartion säde joko pienentyen tai suurentuen. Onko kaikki vaihtoehdot a) yhtä todennäköisiä ja b) syytä ottaa mukaan?
Ainakin milloin säde siivunotossa kasvaa, kelkan (X) johderuuvi pyörii niinpäin, että mutterin välys pyrkii auki ja teräpaine työntää sitä taas kiinni. Tämä voi teoriassa aiheuttaa terän tärinää, mutta onko oikeasti riski?
Jos taas ajetaan säde pienentyen, ei tätä riskiä ole, mutta silloin on teoriassa mahdollista, että teränpidin osuu kappaleseen terän leikkussärmän takana jos kartiokulma on liian jyrkkä käytetylle terälle. Pitääkö huomioida ja miten. Yksi mahdollisuus olisi, että jonkin raja-arvon jälkeen ohjain varoittaa tästä ja käyttäjä joutuu erikseen vahvistamaan teränpitimen asetuksen turvalliseksi. Tai jotain muuta.

Tämä välysasiahan tässä tulee vastaan.  Ainakin pinnanlaatu saattaa tulla kehno, vaikka sorvaus muuten onnistuisikin, jos akseli liikkuu epämääräisesti. Yleensä pyritään sorvaamaan pakkaan päin eli vasemmalta oikealle. Silloin yleisimmän kartion sorvauksessa X-akseli kulkee poispäin, eli välys on väärällä puolella. Jos kartio ajetaan pakasta poispäin, tarvitaan toisenkätinen terä.  Tässä asiassa on niin paljon muuttujia: koneen kunto, koko, kartion mitat, työstöarvot jne... että niitä kaikkia ei voi ottaa huomioon ohjainta suunniteltaessa.  Nämä asiat täytynee vain hyväksyä, manuaalikoneissa on omat puutteensa. Testien perusteella voisi tietysti käyttöohjeeseen laittaa joitakin vinkkejä, joilla näitä haittoja voi minimoida.

Mielestäni tähän ei kannata kehittää stepperin tai servon ohjaimia. Erilaiset koneet vaativat erilaiset moottorit, mihin vetää raja? Stepperi- ja servo-ohjaimia on saatavilla melko edullisesti jokalähtöön. Pitäydytään vain step/dir lähdössä, ainakin aluksi. Siinäkin lienee jo haastetta pitkäksi aikaa.

Sauli

[PekkaNF]

Terve

Mun eka postaus täällä joten jos kirjoittelen ihan omiani, niin ylläpito voi poistaa tän postauksen jos havaitaan liian asiantuntemattomaksi. En saa sieluun pipiä. Ymmärrän että cnc on asia josta en juuri ymmärrä mitään.

Minua kiinnostaa lähinnä manuaalikone, pieniä metallisorveja (30 - 160 kg) löytyy autotallista kolme + pikkurelvolverin raato. Ja toki pikkuien metallivannesaha sekä 1.5 tonnia painava vanha universaalipäällä/vaaka jyrsin. Periaatteessa cnc ei ole mun 1. kiinnostuskohde, mutta joku ELS-tyylinen juttu kylläkin.

Yritin lukea langan huolella läpi, mutta huomasin hyvin vähän substanssia lukituksista ja turvallsitamisesta. Muistaakseni siellä oli yksi viite missä mainittiin että EU-tason turvallisitaminen koskisi tätäkin projektia. Mihin tämä perustuu? Jos tehdään myyntiin tai saatetaan muuten markkinoille, niin silloin toki kuuluu, mutta jos tekee itselleen (ei siis myyntiin) harrastuslaitetta jota käyttää itse, niin silloin itse saa päättää minun tietääkseni turvallisuustason.

Tarkoituksenani ei ole viisastella, vaan käytännössä minusta tälläisiin projekteihin kannattaa raja vetää suunnilleen eletroniikan kohdalle. Toki on erittäin ystävällistä kertoa jäännösriskit ja kertoa esmerkinomaisesti miten "eräs" loppukäyttäjä on saanut laitteesta "riittävän" turvallisen omaan käyttöön.

Jos rakentaisin jotain tätä itselleni, niin mulle riittäis manuaalikoneessa hätä-seis piiri, joka olis kahdennettu ja sen perässä kontti. Jos olis suojuksia, niin nekin samaan piiriin.

Jos taas pitäis tehdä ihan kaupalliseen käyttöön valmis sovellus, niin riskianalyysien ja vikaantumisvälitarkastelun jälkeen päästään vasta tarvittavan kategorina ja sitä kautta komponenentteihin, suojauksiin ja muihin piirteisiin. Käytännössä koko vehje pitää aidata ja/tai koteloida, kaikkiin avattaviin luukkuihin mekaaniset rajakytkimet, kaikki turvapiirit kahdennettu, kaikki turvakomponentit valmsitajan luokittelemat ja turvallisesti vikaantuvia jne. Jopa tämän dokumentointi asiallisesti on kohtalainen urakka.

Olisiko sopiva keskitie tehdä "avoimen koodin" projektista sellainen että jokainen voi kovolangoittaa hätä-seis-piirin ja erotuksen kuten haluaa ja "elektroniikka" on liitetty tähän turvallsitavaan systeemiin vain muutamalla tilasta kertovalla inputilla ja ehkä jollakin ennable tai watchdog lähdöllä pääkonteille? Olisi varmaan aika työlästä tehdä näin pientä juttua kahdennetusti ja "turvalogiikalla".

Eli minun ehdotus on lyhyesti se että erotetaan "vaarallinen/monimutkainen/todentamaton" ja itsetehty ohjauselektroniikka helposti syöttöpuolelta erotuskytkimellä (vira pois/åäälle) ja toisesta päästä releellä/kontilla jota ohjataan langoitetulla (pelkästään kovo ja mielellään sähköisesti kahdennettulla) hätä-seis-piirillä.

Lisäksi ohjaimelle pitää saada tilatieto että hätä-seis-piiri on päällä/pois ja vaikka yksi inputti että kaikki suojukset kiinni (jos ei ole suojuksia jne, niin jomppi).

Onko ollut tapana liittää joku ulkopuolinen watchdog rele tms. jolla valvotaan että ohjaimessa on kaikki kotona? Ja/tai ennable lähtö että ohjain on omasta mieletään kaikissa SW/HW voimissa ja valmis ohjaamaan ja jos valmius katoaa, niin pääkontilata (tai sitä ohjaavalta piiriltä poistuu pitovirta)?

Ymmärsinkö totaalisesti väärin?

PekkaNF

[Kremmen]

Tämä välysasiahan tässä tulee vastaan.  Ainakin pinnanlaatu saattaa tulla kehno, vaikka sorvaus muuten onnistuisikin, jos akseli liikkuu epämääräisesti. Yleensä pyritään sorvaamaan pakkaan päin eli vasemmalta oikealle. Silloin yleisimmän kartion sorvauksessa X-akseli kulkee poispäin, eli välys on väärällä puolella. Jos kartio ajetaan pakasta poispäin, tarvitaan toisenkätinen terä.  Tässä asiassa on niin paljon muuttujia: koneen kunto, koko, kartion mitat, työstöarvot jne... että niitä kaikkia ei voi ottaa huomioon ohjainta suunniteltaessa.  Nämä asiat täytynee vain hyväksyä, manuaalikoneissa on omat puutteensa. Testien perusteella voisi tietysti käyttöohjeeseen laittaa joitakin vinkkejä, joilla näitä haittoja voi minimoida.

Kannattaisiko sitten miettiä oletusarvoksi tuota perustapaa ja ehkä erikseen asetuksista muuttamalla sille vaihtoehtoisia tapoja. Liikkeenohjauksen kannalta kaikki vaihtoehdot ovat samanarvoisia, mutta ei tietysti kannata tehdä toiminnoista turhaan mutkikkaita.

Mielestäni tähän ei kannata kehittää stepperin tai servon ohjaimia. Erilaiset koneet vaativat erilaiset moottorit, mihin vetää raja? Stepperi- ja servo-ohjaimia on saatavilla melko edullisesti jokalähtöön. Pitäydytään vain step/dir lähdössä, ainakin aluksi. Siinäkin lienee jo haastetta pitkäksi aikaa.

Ei tästä haastetta tule puuttumaan, se on varmaa. Omana mielipiteenäni esitän, että perustason ratkaisu pitäisi saada yhteen purkkiin. Muuten ollaan kehittämässä modulijärjestelmän yhtä komponenttia eikä toimivaa kokonaisuutta. Alkuperäinen idea oli "yksinkertainen" johderuuvin ohjaus. Yksinkertaisuuskin saadaan toki katoamaan ellei olla maltillisia ja onhan totta, että isompi kone vaatii isommat moottorit. Stepperin ohjaus on kumminkin sen suhteen aika joustava. Minua houkuttelee mahdollisuus tehdä hitailla nopeuksilla juoheasti pyörivä systeemi ja integroidussa ratkaisussa sen saa halvimmalla.
Mutta laitetaan ram töihin suunnittelemaan meille sopiva lähtömoduli jossa voi olla kokonainen moottorinohjaus (stepperi tai servo) tai sitten vain askel/suuntaohjaus. Vielä ohjelmallisesti havaittavissa millainen moduli on kytkettynä niin ei tarvitse kertoa ohjaimelle mitään erikseen. Voidaan sitten vaikka aloittaa sillä askel/suuntavaihtoehdolla joka on helpoin tehdä, ja jos tarvetta tuntuu olevan niin jatketaan vaikeammilla vaihtoehdoilla.