Taustaa:
Töissä on tullut tehtyä joitain automaattikoneita lähinnä steppereillä & hydrauliikalla toteutettuneina, ohjelmointikielenä Qbasic(!) sekä visual basic.

Projekti:
Noin vuosi sitten tuli mieleen että voisin tehdä oman cnc-jyrsimen.
Tuumasta toimeen ja googlea kehiin. Löytyikin tämä asiallinen keskustelupalsta, CNC-harrastus :)
Yo. palstan innoittamana asensin läppäriini EMC2:n.
Martiz:in kortti näytti kiinnostavalta joten tilasin MUHI:n tuolta:
http://martzis.wippiesblog.com/martzis-usb-hid-interface-kortti-linux-emclle-ja-mach-3lle/

Testailin EMC2:sta sekä MUHI:a wanhalla HP:n steppereillä varustetulla kynäpiirturilla ja testit menivät ok.

Löysin romikselta servomoottoreita, noita jotui "hiukan" modaamaan, juttua tuolla:
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=438.msg1802#msg1802
Suuret kiitokset Terolle vaivannäöstä.

Vihdoin keväällä -08 löysin ruosteisen jyrsinkoneen aihion. Melkein viikon verran hankasin ruosteita pois, onneksi johteet olivat virheettömät...
X ja Y- liikkeiden trapetsit vaihdoin kuularuuveihin & AC-servoihin
Z- akselilla edelleen trapetsi, moottori vaihdettu DC-servoksi
Karalla oli alunperin 1.5kW moottori & helvetillisen pahaääninen vaihdelaatikko.
Sen tilalle laitoin 4kW moottorin taajuusmuuttajalla varustettuna; hammashihnalla 1:1 karalle.

Tällä hetkellä kolmella akselilla on VSD-A & servot, karakäyttö taajuusmuuttajalla

Päivitystä:
Koneen kara oli alunperin MK3- kartiolla, halusin ISO/BT/MAS 40 kartion karaan.
Otin kara-akselin irti , hehkutin pehmeäksi ja hitsasin karan päähän vetonastat.
Karkean koneistuksen tein sorvilla.
Sen jälkeen kara kiinni koneeseen, koneen pöytään laitoin kiinni pystyyn sorvin sisäsorvauspuomin.
Tein ohjelman kartion ajoa varten (ISO-40 kartio taisi olla 7:24) ja eikun ajelemaan...
Kartio nayttäisi olevan ihan ok.

Tuli kamera otettua mukaan talliin ja näppäsin muutaman kuvan.

Sähköboksin sisuskalut, alkaen alhaalta:
-Riviliitinkiskossa bob, säädettävä 24DC poweri sekä sulakkeet
-3xVSD-A ruuvattuna jäähdysripaan
-C6-kortti karamoottorin taajuusmuuttajalle
-Kiintolevy kiinnitetty tärinäeristimin
-Pc:n poweri
-Karamoottorin taajuusmuuttaja
-Pc:n emo
Moottorien "pikkupoweri" eri laatikossa, ei mahtunut sisään

Tähän asti on menty ilman home-kytkimiä, nyt ajattelin laittaa ne, oikealta alkaen:
-Vanhasta sorvista puretut rajakytkinrungot
-Mikrokytkimet Elfalta
-Omalla koneella jyrsityt kotelot rajakytkinrungoille & kytkimille
-Kokoonpano
-Kansi
Laitan kytkimet luultavasti NC-kärjistä sarjaan > bobille-> PC:n LPT-porttiin

Pirunsilmä;)
Wanha näppis & pallohiiriyhdistelmä ei toiminut kunnolla, ostin tuollaset tilalle.
Jyrsin kehyksen numeronäppäinten ympärille (ei kuvassa) ja laitan tuon "hiiren" siihen päälle.
Voiko vielä rumempaa "hiirtä" olla olemassa;)

Työkalut:
Löysin käytettyjä ER-25 holkki-istukoita & muuta kamaa suht'koht edullisesti.
Holkkisarjat jouduin ostamaan uutena.
Pettymys oli suuri kun huomasin ettei nuo istukat ei ollutkaan MAS-yhteensopivia istukoita...
Toisen vetonastan kolo oli noin 1.5mm suuremmalla halkaisijalla eikä se sopinut miun koneen karan vetonastoihin.
Jyrsin sitten istukoiden kolot syvemmiksi. Olivat muuten "suht'koht" kovaa tavaraa, 5 istukkaa jyrsin ja 2 kovistappia tuhosin niihin.

Lainaus käyttäjältä: petko - 28.02.09 - klo:16:35
Työkalut:
Löysin käytettyjä ER-25 holkki-istukoita & muuta kamaa suht'koht edullisesti.
Holkkisarjat jouduin ostamaan uutena.
Pettymys oli suuri kun huomasin ettei nuo istukat ei ollutkaan MAS-yhteensopivia istukoita...
Toisen vetonastan kolo oli noin 1.5mm suuremmalla halkaisijalla eikä se sopinut miun koneen karan vetonastoihin.
Jyrsin sitten istukoiden kolot syvemmiksi. Olivat muuten "suht'koht" kovaa tavaraa, 5 istukkaa jyrsin ja 2 kovistappia tuhosin niihin.

Hienosti sun projekti etenee.
Työkalukartiot näyttää olevan ISO/DIN istukoita. Kartiohan niissä on käytännössä sama, joten ei ongelmaa siinä suhteessa.

Sauli

Päivitystä:
Home-kytkimet asennettu.

Kuularuuveissa & laakereissa päittäisvälystä tällä hetkellä n.0.06mm ja autotallin lämpötila on n.10 astetta
joten allaolevat mittaustulokset eivät ole luotettavia mutta suuntaa-antavia.

Testien perusteella home-kytkimet ovat suht'koht tarkat, 0.01 (satku)kellolla mitattuna näyttää siltä että heitto on alle 0.01 mm.

Yllättävää minulle oli se etta mikrokytkimien avautuva toiminto näytti olevan tarkempi kuin sulkeutuva.
Muistaakseni saulij teki testejä mikrokytkimillä ja sai samansuuntaisia tuloksia.

Kone toimii vihdoin viimein suht'koht hyvin.
Aikaa opiskeluun, osien haalimiseen sekä rakentamiseen meni vähän reilu vuosi.

Karan kanssa on ollut lämpöongelmia, sen uusin varmaankin seuraavana.

Lainaus käyttäjältä: petko - 28.03.09 - klo:10:07
Päivitystä:
Home-kytkimet asennettu.

Karan kanssa on ollut lämpöongelmia, sen uusin varmaankin seuraavana.

Onnea home-kytkimien asennuksen johdosta, omasta ne vielä puuttuu.

Minulla oli myös lämpöongelma oman koneeni ISO30 karassa, syyksi paljastui stefa karan alapäässä. Kara tuli niin kuumaksi, että ei kättä sallinut. Karan sisälle kerääntyi painetta, stefa alkoi puristaa enemmän ja kitka kasvoi hirmuiseksi. Tein uuden teflon levystä ja nyt pysyy viileenä.

Jussi

Päivitystä:
Projekti valmis ja kone työstökunnossa (ei kai oma harrastekone ole ikinä valmis, parannettavaa löytyy aina ;))
Käytän koneessa PC:n näppistä & mpg-ohjausboksia toteutettuna Martizin hienolla MUHI-kortilla. Ensimmäinen, tällä hetkellä käytössä oleva ohjausboksi on todella prototyypin näköinen;)
Uutta boksia suunnittelemassa, sain ostettua tältä foorumilta kohtuuhintaan mpg-pyörän ja romulootasta löytyi asiallisen tuntuisia painikkeita & kiertokytkimiä.
Inventor-suunnitelma ohessa.

Edit:
Kuvassa valmis kotelo Elfalta,kotelon mitat 190x110x60 eli hiukan turhan suuri.
Voi olla että teen omalla koneella paremmin käteenkäyvän...

Aloitin koko cnc-jyrsinkoneprojektini n.1,5 vuotta sitten koska 40€ winchester-replicastani katkesi latausvipu.
Ensi alkuun ajattelin tehdä vivun lattaraudasta työpaikan manuaalikoneilla & rälläkällä yms. käsityökaluilla.
Sitten sain päähäni tehdä oman cnc-koneen jolla ko.vivun voisi helposti valmistaa.
No, wanha jyrsin tuli sitten modernisoitua ja vipu tuli tehdyksi halvalla ja helposti;)
Pari kuvaa ohessa.

Vivun jyrsinnän jälkeen sain vihdoin tehtyä uuden mpg-boxin.
Painokytkimet & potikka romulootasta. Kotelo, nupit ja kiertokytkimet Elfalta.
Mpg-pyörä Jonnelta, boxissa Martizin MUHI.
Kotelon paneli merkintöineen tulostettu laserilla paperille, paperi liimattu koteloon ja kontaktimuovi liimattu päälle.
Panelin & kontaktimuovin liimaus meni aika pahasti reisille, onneksi tuo kuva on aika armollinen...
Jälkeenpäin sain laserille tarkoitettuja säänkestäviä A4 tarra-arkkeja mutta eipä niitä tietenkään ollut vielä boxin valmistuksen aikaan.

Kuukauden verran mpg-boxin valmistumisen ja lukuisten jyrsittyjen osien jälkeen päätin vihdoin viimein päivittää myös Z-akselin trapetsista kuularuuviksi.
Pöydän kevennys oli ennen kahdella 900N kaasujousella mutta nyt ajattelin vaihtaa kevennyksen paineilmatoimiseksi:

Pöytä painaa arviolta 200-300kg, tuo pitää vielä mitata tarkemmin.
Suunnitelmana on käyttää "suljettua" paineilmajärjestelmää. Pöydälle tulisi sylinteri, halkaisijaltaan vaikkapa 63mm, iskua 300mm.
Sylinterin tilavuus olisi tällöin noin litran verran ja voimaa 7bar paineella noin 218kg.
Sylinteristä letku "suljettuun" painesäiliöön. Painesäiliössä tottakai varoventtiili, säätö ehkä n. 7,7 bar. Lisäksi säiliöön voitaisiin johtaa tarvittaessa korvausilmaa paineenalennusventtilin kautta kompuralta.
Kysymys kuuluu: kuinka suuri (mieluummin pieni) tuon painesäiliön täytyy olla ettei sylinterin 1 litran tilavuuden muutos pöydän liikkuessa aiheuta painesäiliössä yli 0,5 bar paineen muutosta?

Jos sovelletaan peruskaavaa p1 x V1 = p2 x V2 ja alkupaineeksi p1 annetaan 7 bar, niin tilavuudeksi 1 l muutoksella ja 7,5 bar loppupaineella tulee 15 l. Tuossa ei huomioitu ilman lämpötilan muutosta paineen muuttuessa, minkä vaikutus on kuitenkin tässä tapauksessa aika mitätön.

Ilman pumppaaminen nopeasti edestakaisin sylinterin ja säiliön välillä kuitenkin luultavasti lämmittää ajan myötä kitkahäviöiden vaikutuksesta ilmaa, jolloin paine pytyssä pyrkii nousemaan. Eli varolle voi olla ajoittain käyttöä.