Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Mikroaaltouunin muuntajasta pistehitsauskone?

Aloittaja PekkaNF, 17.11.15 - klo:21:36

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

PekkaNF



Kumpumäen seppä

Tässä vielä yksi kuva vielä vanhemman Kempin 6 kVA koneen rakenteesta. Käämiä siis muuntajassa 3/4 kierrosta. Käämi on nippu kuparilevyjä, jotka on pultattu suoraan tuohonvarteen yhdellä pultilla. Aika yksinkertainen rakenne.

Kumpumäen seppä

Vaikkei aikaa vielä tämän koneen tutkimiselle/kunnostamiselle olekaan, niin purin kuitenkin sivupellin nähdäkseni muuntajan rakenteen. Toisiokäämi kiertää siis samoin kun tuossa pikkukoneessa vain 3/4 kierrosta. Ensiökäämi on käämitty ensin rungon päälle, ja tuo u-mallinen 10x100 kuparilatta on pujotettu muuntajasta läpi. Tuon kuparilatan molempiin reunoihin on juotettu kupariset jäähdytysputket, jotka kulkee latassa myös muuntajan osalla.

Pinkbeard

Hei!
asiaa seuranneena toteaisit jos käytät virran siirrossa kärjille ohut säikeistä hitsauskaapelia niin liitokset on oltava hyvin tiiviisti kiinni toisissaan,ja
kaapelin kierrettynä piukaksi nipuksi.
yksittäinen lanka on kuin sulake,kun sitä pitkin kulkee virtaa ja lanka lämpeää,jossain vaiheessa lanka katkeaa ja virta siirtyy kulkemaan
muihin lankoihin ja syntyy lämpöä ja jne.jne.
tuloksena on lämpiävä kaapeli ja kuori käryää.

yksi tapa tehdä liitos on että sorvaat kupari tangosta kaapelille sopivan puristusholkin ja käyt hydrauliikkaliikkeessä puristuttamassa kaapelin kiinni,
toisen pään voit tehdä valmiiksi lattapäiseksi ja sopivalla reiällä pulttia varten.

esim. Cebotec Teuvalla myy pistehitsauskärkiin sopivia kupareita,itse olen sorvaillut niistä kolveihin kärkiä.

keikka hommissa kulki välillä mukana vanha siirrettävä pistehitsikone jossa oli irtokaapelit ja katkaisija toisessa kahvassa. kärjet kohdilleen,paino
napista ja sitten odoteltiin kun pelti alkoi lämpeämään ja hitsautui kiinni.
ja jäähdytys toimi kun välillä kastoi kärkiä vesiastiaan.
terv.Pekka
hups?jaa että mitäkö se terä maksaa???

ftec

Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - 27.11.15 - klo:10:59
Tässä vielä yksi kuva vielä vanhemman Kempin 6 kVA koneen rakenteesta. Käämiä siis muuntajassa 3/4 kierrosta. Käämi on nippu kuparilevyjä, jotka on pultattu suoraan tuohonvarteen yhdellä pultilla. Aika yksinkertainen rakenne.

3/4 kierrosta on yllättävän vähän. Tiedätkö mikä tuossa on muuntajan ensiöpuolen jännite? Olisi ihan mielenkiintoista tietää mitä nämä oikeat hitsikoneiden valmistajat käyttävät toisiojännitteenä.

Tapani Honkanen

Tässä teknillisiä(nuorempi kirjoittaisi teknisiä) tietoja. Toisiojännite on ihmeellisen korkea. Tarkoittaa sitä, että ensiöjännite on tietysti tuo 400 V (380 V) mutta myös ensiökierrosmäärä on alhainen. Onhan tuo ensiövirtakin aikamoinen. Kyllä lelut on leluja ja työkoneet koneita. Juuri rakenteilla vannesahan tyssähitsauslaite, siis vanha, savut päästäneen muuntajan korvaaminen tuommoisella 140 A perushitsausmuuntajalla . Toimii hitsaus hyvin, päästösysteemiä rakentelen vielä.
Samanlaisesta muuntajasta kokeilen rakentaa kelvottoman pistehitsauskoneen koska siihen ei mahdu kuin kolme kierrosta 95 mm^2 kupariköyttä, jonka antama tyhjäkäyntijännite on melko tarkkaan 3V. Voisi sen tietysti laittaa vaikkapa tuohon pääjännitteelle mutta sulake ei kestä koska tuo 230 V jännitteellä virta oli jossakin 12 A lukemissa. Hitsausvirtaa suitsi tuommoinen  35 mm^2 kaapeli, jolla labrasin. Toisiovirraksi tuli vain noin 600 A. Muuntajan säätö oli lähelle maksimiasentoa. Kun siihen laittaa tuon paksun kupariköyden, oikosulkuvirta voisi olla luokkaa 1200 A. Onhan minulla muuntajia, joista pistehitsauskoneen tekisi mutta sulakkeet verstaalla ei kestä.


Kumpumäen seppä

Tuossa kuva tuosta Mun Kempin muuntajasta kärkien puolelta. Kuvassa ylhäällä ja alhaalla näkyvä osa on siis toisiokäämi (10x100 kupari + jäähdytysputket). Aika ahtaaseen paikkaan on muuntaja tungettu, joten vaikea on sanoa tarkkaa ensiökäämin kierroslukua, mutta oletus olisi että tuossa olisi kolme kerrosta käämiä, jolloin kierrosmäärä olisi n. 50 kierrosta. Käämissä on joku paksumpi eriste kuin normaali lakkaus. Käämilangan paksuus eristeineen on n. 6 mm. 

Tapani jo laittoikin kuvan noista koneen teknisistä arvoista. Jos jotain muuta kiinnostaa vanhan Kempin käsikirja, niin voi laittaa sähköpostiosoitetta yv:llä, niin voin lähettää. 

Tapani Honkanen

Kun vertaa tuon muuntajan toimintaa oppikirjojen kuviin, niin minua hämmästyttää tuon noin 75% "aukko" tuossa toisiokäämissä. Eipä pahemmin alkeisteorian kirjoissa kuvailla tuon osakäämin vaikutusta muuntosuhteeseen. Vähän kuvittelin aiemmin, että vain sulkeutuvat kierrokset tehoavat. Sittemmin, eli viime aikoina tein pikku labraamista ja huomasin seikan, että muuntaja kuvittelee sen lenkin sulkeutuvaksi kuitenkin. Kyllä se virranantokykyyn kuitenkin vaikuttaa, luulisin. Tuossa Kempissä ensiökäämin kierrosmäärän pitäisi olla noin 68. Jos se onkin noin 50, niin sehän on juuri 3/4 eli juuri toisiokäämin tehokierroksista. Jos ei muuta hyötyä tästä olekaan, niin pitää yrittää selvittää tuon muuntajan fysikaaliset asiat tarkemmin.
Muuten, tuommoinen toisiokäämi on todella helppo valmistaa.

PekkaNF

Juteltiin Tapanin kanssa noista parametreista, joten päätin laittaa tähän pari linkkiä ja jotain omaa tulkintaa/arvauksia tämän projektin pohjaksi.

Tuo on paras lyhyt johdatus vastushitsauksen teoriasta, johon olen tärmännyt tässä kuussa:
http://www.swantec.com/parameters-in-resistance-welding.php

Resistance Welding Manual - Ruukki -haulla löytyy englanninkielinen ja suomenkielinen manuaali, mutta en saa millään linkkiä niihin....perkeleen kuukkeli. Hieman oppikirjamainen ja "jo muinaiset Roomalaiset" tyylinen alkuun, mutta parin sivun jälkeen päästään jo saiaan ja s. 16. alkaen joitakin tosielämän arvoja, joista huomataan, että melkoisista ottotehoista ja toisiovirroista puhutaan tutantokäytössä ja autotallikäytössä yli millin pelti vaatii seulakkeet joita ei omakotitalosta löydy.

Mutta löytyy sieltä jotain nyrkkisääntöjä ja selkänojaa. Etenkin tän linkin eka taulukko:
http://www.portablewelders.com/spot-welding-technical

Pelti 2kerrosta, kukin:  0.4 - 0.6mm
Elekrodin halkaisia: 4    mm
Elektrodin puristusvoima: 0.9 to 1.1 kN    
Syklin pituus: 5 - 7 (verkkosähkön syklejä kpl, a' 0.02s)
Virta: 4 - 6 kA

Mutta mulle tämä doku on helpoin, koska se tarjoo nyrkkisääntöjä (jolloin voin skaalata arvoja alaspäin):
http://www.robot-welding.com/Welding_parameters.htm

Kuten:
Voima : An adequate target value for the electrode force is 90 N per mm2.

Elektrodin kärjen pinta-ala (yleinen D5mm 2*1mm pellille...): "Diameter of the electrode contact surface", tosta kun skaalaa, niin mä tarviian alle puolet, eikä juuri marginaalia.

Aika "Weld time" By multiplying the thickness of the sheet by ten, a good target value for the weld time can be reached. When welding two sheets with the thickness 1 mm each, an appropriate weld time is 10 periods (50Hz)....

Lopuksi virta "Weld current", lyhyesti, teolinen ja teoreettinen ihanne on niin paljon kunnes metalli räiskyy välistä ja hyvä olis saada muuntajasta yksi täydellinen sykli jottei magnetoida rautaa....Kotona taas taulun nallit ovat tarpeettoman pienet, muuntaja suurin mitä tunkiolta löytyy ja aika tarpeettoman pitkä, jolloin hitsin laatu on vähän niin ja näin.

Mutta 0,2 mm paksua rosteria on todistetusti hitsattu mikroaaltouunin muuntjala tehdyllä pistrehitsauskoneella. Samoin sähköautojen/lennokkien akkujen kennojen yhdyskiskoja. Ohuita lankoja. Pieniä ruuveja ja muttereita. Kaikkea kivaa.

Pekka


Kumpumäen seppä

Yksi asia mikä minua tuossa omassa koneessa hieman ihmetyttää, on tuo toision liittäminen kaikkeen teräsrakenteeseen. Suoraan muuntajan vieressä on toisiokäämi oikosuljettu 2mm paksulla n. 100 mm leveällä pellillä. Samoin nuo varret on yhdistetty suoraan mekaanisiin rakenteisiin ilman mitään eristeitä. Ilmeisesti tarkoitus on välttää tahattomia vuotovirtoja esim. hitsattavan kappaleen osuessa suojakuoriin. Johtaahan tuo kupari ja messinki tietysti paljon paremmin sähköä kuin rauta, joten suuri osa sähköstä ohjautuu oikeaan paikkaan. Toisaalta tuo voi olla myös tarpeen siltä varalta, kun joku yrittää pistehitsata maalattua peltiä, muovia tai jotain muuta sähköä johtamatonta ainetta. Silloin on hyvä olla toisiopuolella jotain kuormaa. Muutenhan ensiöpuolella saattaa esiintyä aika rajuja piikkejä.

Tapani Honkanen

#42
Kukahan löytää pienimmät käyttökelpoiset jännitteet, siis ominaisvastus tuossa hitsauskohdassa. En noista tiedonjyväsistä huomannut muista kun tuon Kempin korkeahkot toisiojännitteet. Toki pitämällä tuon toision käämin pinta-ala riittävän suurena, sen jännitehäviö on myös vähäinen mutta tuntuu, että tuon ominaisvastuksen takia jännitteenkin pitää olla melko suuri ja teho sitä myöden.
Kyllä on monimutkaista tuommoisen tekeminen. On kyllä hitsausvirran ajoitukseen säätöön laskuri (counter), joka laskee asetetun jaksojen määrän verkkoon kytketystä laitteesta ja poikkaisee virran. Mutta kun tuon hitsauskoneen muuntajan toisiokoloon ei mahdu riittävästi paksuutta ja kierroksia. Tyhjän tavoitteleminen ei kannata. Tai voihan tehdä epäortodoksisen terästahnankeittäjän, joka ajan kanssa linssin sulattaa kaikkine haittoineen.
Olisinhan saanut viitisen vuotta sitten tosi upean pienen Kemppi pistehitsauskoneen ja niin halvalla mutta kun kiinteistön pääsulakkeetkaan ei olisi riittänyt. Taitaa olla kotikäyttöön sopimaton kone tuommoinen.

PekkaNF

Eikös jossakin noista linkeistä ollut kätevä graffi josta näki hitsauskohdan graffin vastuksesta? Hah. Vain se yksi ja olleellinen ohta lämpötilan funktiona.

Mulla oli tuosta jännitteestä käsitys, että jännite/virta vaikuttaa toki lämmöntuottoon, mutta koneen suunnittelija on "lukinnut" jänniteen koneen suunnittelussa (paitsi mallissa, jossa ensijänniteelle on väliottoja).

Siten vähän selailin tätä:
http://ir.lib.uwo.ca/cgi/viewcontent.cgi?article=1129&context=etd

PDF-sivulla 19-20 löpinää säätötavoista ja sivulla 20 (paperisivu 4) todetaan itsestäänselvyys.....mutta mitä pidemmälle lukee, niin sitä sattumanvaraiselta kaikki vaikuttaa, mutta jotain kivoja reunaehtoja sieltäkin näyttää löytyvän.

Vielä kun ymmärtäis tosta osan asiayhteydessä, eli erottais vain oleelliset asiat.

Pekka


Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk