Tuo Fusionin post käyttää ihan vain Javascriptiä, olen omiani muokannut sopivaksi. Talletin paikallisen kopion jyrsimen koneelle ja muuttelen sitä tarpeen tullen.

Jonkinlaisen ymmärryksen ohjelmoinnista tuon muokkaus vaatii mutta jos on vähänkään basicillä leikkinyt niin se on melko triviaalia, pitää vain tietää minkälaisen nc-tiedoston haluaa ja muuttaa postaa siten että se ulostaa pihalle sen.

Oma veikkaus on että tuo on juurikin jyrsitty kiekoilla, rivi kerrallaan. Tarvii vain yhtä monta kiekkoa kuin on uria rivissä.

Kiitoksia, koitin sitä lämmittääkin hiustenkuivaimella mutta tiukassa se on.

Kyllä tämä vaikuttaa olevan mallia "hermeettinen", tuo likaantuminen ei kuitenkaan tässä kovin arveluta. Onhan tuossa ympyrällä se 4500 viivaa muttei silti ole vielä se tarkin mitä on tullut vastaan.

Mutta totta kuitenkin että parempi jättää tämä nyt rauhaan kun on parempiakin etenemistapoja.

Joo, kiitti... Pitää kattoo mitä tän kans tekee. Mitään ruuveja tuossa ei ole, siitä olen melko varma.
Johdon vedonpoisto on kyllä tiukka mutta kaiketi (?) purkin sisältä löytyy vähän löysää ettei se nyt sen takia ahista tuon avaus.

Noista piirustuksistakaan ei itelle ainakaan ole apua. Uskoisin että tuo on joko tiukasti painettu kiinni, ehkäpä tiiviste sielä välissä tai sitten on kierteillä...

On mulla sitten toinen pidemmällä johdollakin, ROD 1050 3600. Siitä ajattelin käyttää sen johdon, mutta sekin pitäisi ensin avata. Noita M23 (?) rungolla olevia liittimiä kyllä löytyy niin saan kyllä johdon kasattua jos en saa noita nätisti auki.

Moro,

Hommasin halvalla (yllätys sinällään) tommosen 11uA vitkuttimen Ebaystä ja nyt pitäs saada siihen pitempi johto, en vain keksi miten tuo purkki on kasassa. Koitin sitä varovasti kiilata auki ruuvimeisselillä mutten oikein onnistunut.
En tahdo tuohon jälkiä ja sen pitäisi myös pysyä ehjänä...

Tuo on ehjä ja toimiva kapistus, pulsseja saa tuosta omaan jyrsimeen (TNC155A) 4500x20 (tai 4500x10, miten sen parametroi)

Olis tarkoitus tulla neljännen akselin mittavehkeeksi, niin pitäs sen takia pysyä ehjänä.

Osaako kukaan kertoa jos tietää miten tuo kuori tuossa on kiinni?

Omassa Heidenhainin TNC155A kontrollerissa nuo 11uApp signaalit menee ensin LC-filtterin kautta operaatiovahvistimelle ja sieltä saadaan jännite joka pörrää puolivälissä +15 volttia, sitten tuo sini/kosini pörinä menee suureen määrään komparaattoripiirejä jotka muodostaa muun logiikan kanssa sitten TTL quadrature signaalit.

(sivuhuomautus: tuo puolivälin +15 voltin jännite tehdään operaatiovahvistimella.)

IC Haus tekee tämmöistä piiriä kuin IC-NV, siinäkin on sisällä suuri määrä komparaattoreita. Käytännössä nämä komparaattorit muodostaa nopean AD-muuntimen. Muistaakseni se pystyy antamaan yhdeltä sini/kosini jaksolta 64 eri tilaa.

Tuollainen sini/kosini signaali on aikoinaan (ja on vieläkin) hyvin toimiva ratkaisu tähän tarkoitukseen. Virtasignaalin käyttö on lähinnä siksi että sillä saadaan hyvin lineaarinen ulostulo noilta valodiodeilta ja parempi signaalin siirtokyky. Tuo virtasignaali kun ei ole niin herkkä ulkoiselle häiriölle.

Normi tuollainen kooderi on helpompi ja halvempi tehdä antamaan suoraan ykköstä ja nollaa pihalle. Kooderin kiekko ei tarvi olla kovin hyvä koska sen antama signaali vahvistetetaan järjettömän suuresti joko on tai ei... Vaikeampi on tehdä kiekkoa ja anturit jotka antaa kauniin ympyrän pihalle ilman häiriötä. Ei tarvi niin hirveästi perehtyä atomi ja aaltofysiikkaan ja valon käyttäytymiseen... Tavallisesti tuollainen on/off kooderi vielä jakaa signaalin taajuuden kahdella.

Jos maailma olisi reilupaikka ja nallekarkit menisi aina tasan niin tuo sini/kosini signaali antaisi äärettömän tarkan erottelukyvyn, käytännössä amplitudi vaimenee taajuuden kasvaessa ja muutkin reaalimaailman asiat tulee vastaan, mutta noin niinkuin periaatteessa...

Sini/kosinin kun laittaa skooppiin kiinni XY-moodissa niin ulostulo on täydellisen kaunis ympyrä, siitä voi sitten kehältä valita mielivaltaisen pisteen ja sini/kosineille saa yhden kulmaluvun. Mitä paremmin tuo kulmaluvun erottelun pystyy tekemään niin sitä tarkemman erottelun saa.

Omassa Heidenhainin ohjaimessa yksi sini/kosini jakso jaetaan viiteen osaan, tuo on suhteellisen pieni luku niin se sini/kosinikaan ei tarvi olla niin kovin "ympyräinen", nyt kun yhdeltä jaksolta saadaan 5 eri arvoa ja servon kooderissa on 125 aukkoa niin quadrature pulsseja tulee pihalle 125x5 eli 625. Tuo oma Heidenhainin ohjain ei ymmärrä mitään muuta kuin pulssi per mikrometri (tai kulman tuhannesosa neljänneltä akselilta) 625 on jotain aivan muuta kuin pulssi per mikrometri ja Bridgeporttini kuularuuvit on 5mm nousulla niinpä servolta ruuville on alennusvaihe remmillä 1:2 suhteella. Quadrature pulsseja Heidenhainin TNC155A lukee joko x2 tai x4 systeemillä (eli laskee reunoja)

625x4 onkin sitten 2500 ja servon ja kuularuuvin alennuksen kanssa siitä tulee se pulssi per mikrometri. TNC:n opuksissa tuo koko systeemin selitys on hieman yksinkertaistettu, sielä puhutaan koneparametrin asetuksista kooderille joko kertaa kymmenen tai kertaa kaksikymmentä. Tuo pitää paikkansa mutta on hieman yksinkertainen selitys. 125x20 on myös 2500...

Tuossa oma yritys koittaa tehdä SEM:in servon persuuksiin kiekkoa jolla saisin ajettua 1:40 alennuksella olevaa jakolaitetta neljäntenä akselina. Valotus onnistui "ihan ok", mutta kuparin syövytys ei...



Tuon kiekon maski on tehty Inkscapella. Latasin siihen jonkun netistä löytyvän add-onin. Se raapusteli tuon maskin. Muistaakseni jouduin hieman sitä lisäosaa muuttamaan, mutta enpä ole varma, siitä on jo vuosia kun tuota tein.

Jos tuommoista kiekkoa tekee niin ei kannata koittaa tehdä sitä samoin kuin Heidenhain näissä omien servojen ERO koodereissa, eli että valodiodin edessä on yksi pieni valoaukko. Niitä valoaukkoja kannattaa laittaa diodin eteen niin paljon kuin siihen saa. Yksi aukko ei päästä kovin paljoa valoa ja niinpä amplitudikin jää pieneksi. Kahdella aukolla saa "periaatteessa" kaksinkertaisen määrän valoa läpi. Bonuksena kiekon valmistuksen virheetkin pienenee se kun ottaa keskiarvon aukkojen heittelystä (matematiikkaa valon nopeudella... :) ). Olen näitä koodereita jonkin verran purkaillut ja niissä on yksinkertaisemmissakin noita valoaukkoja ainakin sen viisi...

Enkooderin virheet ei ole kasautuvia vaan virhe nollautuu aina kiekon pyörähdyksen jälkeen. Kiekon virheet näkyy vain yhden kierroksen aikana aukkojen koon ja paikan heitellessä.

Tuossa muuten voi ollakin selitys miksi omissa ERO koodereissa tuo valodiodi on järjettömän "pitkä" verrattuna valoaukkoon. Se valodiodeja pitävä piirilevy on kai sama tarkemman resoluution kiekoissa... ? Valoaukkoja on vain enempi tarkemmissa mutta ne on pienempiä... ERO koodereissa valoaukko on siinä lampun edessä eikä valodiodien.

Tuollaisen omatekeleen sini/kosini vaihe-eron viritys on suhteellisen helppoa, jos pulssit ei ole ihan tasan se 90 astetta niin käytännössä se tarkoittaisi että metrin mitta on tasan se metri mutta pikkuviivojen välien ero heittelisi(joka toinen olisi hieman pidempi ja joka toinen hieman lyhyempi), lopussa mitta olisi kuitenkin tasan se metri. Pyörivän kooderin viritys tapahtuisi skoopilla XY-moodissa ja sitä säädetään kunnes tulos on ympyrä. Samoin voit tehdä tuon lineaarisen sauvan kanssa, siinä et tosin säädä vaihe-eroa vaan valon amplitudia. Jos ne ei ole oikein saat tuloksena ovaalin, säätelet sitten ruuvia kunnes saat likimain ympyrän. Vaihe-ero näkyisi ovaalin pyörähdyksenä... (voi olla, en ole käytännössä tuota mitenkään testannut, mutta perstuntumalta)

Tuommoisia pieniä aurinkopaneelin palasia ne on (pn hommeleita). Tuo pikkukarva niissä on tosiaan juotettu ja kimaltelevat eri väreissä riippuen vähän miten kääntelee.

Edit: Voi olla että olen joskus koittanut siirtää noita sinne tänne tinattuja elementtejä tosta enkooderistani, muistikuva vain on kovin hatara. Saatoin luovuttaa koska mulla ei ole mitään vehettä millä lämmittää tuommoista elementtiä tasaisesti molemmista päistä. Entten tentten tyylillä kolvilla tökkimällä ei pääse kovin pitkälle kun se toinen pää ehtii jäähtyä ennen kuin kolvin alla oleva taas sulaa tai sitten pitäs laittaa ylimäärin lämpöö ja lisätinaa lämpömassaksi.

Pahimmassa tapauksessa jos tuo detektorilevyn diodit on särkynyt niin tuon koko levyn uudelleen teko ei nyt niin kovin kummoinen homma olisi. Täysin vastaavien diodien löytäminen voi olla hankalaa, ite en ainakaan tiedä näiden tarkkaa mallimerkintää edes sinne päin. Ite ostin 50kpl tuommoisia kun PD15-22C/TR8 diodia, piipala niissä on lähinnä "neliö" (ja paljon pienempiä) eikä tuommoinen suorakaide. Ovat herkkiä IR-alueella.

En ehkä menisi lämmittelemään, mutta kolvaisisin kyllä nuo isommat johtojen liitokset juoksutteen kanssa. Mitä nyt vähällä kokemuksella omasta koneesta ja sen ohjaimesta niin vuosikymmenten saatossa siitä oli mennyt huonoksi kaikki tinaukset jotka kiinnitti isompaa massaa. Nuo johtojen tinaukset ei näytä oikein kauniilta tuossa kuvassa. Diodit on aika keveitä niin se vuosikymmenten pikku tärinä ei taida niihin niin kovin vaikuttaa kun taas noissa johdoissa on enempi painoa.

Heidenhain käyttää manuaaleissaan näistä ilmaisimista nimitystä photocell, oisko tuo nyt sitten sama kuin valodiodi. Eikös nämä ole samoja pn rajapinta hommeleita. Noissa omissa leikeissä nuo photodiodit kestää muistaakseni yli 30v jännitettä estosuunnassa, mutta en tiedä mitä nuo Heidenhainin käyttämät kestää. En usko että mittaamalla nuo rikkoontuu mutta mitään varmaa tietoa ei noista ole. Voihan sielä olla joku huono tinauskin elementissä mutta se pitää sitten korjata hieman enempi varoen. Voi kyllä olla että olen tunkenut noihin omien servojen Heidenhainin antureihin ties ja mitä ja aina vaan ovat elossa.

Edit: Kävin mittailemassa yhden irtonaisen enkooderini (11uApp) diodin kynnysjännitteet, 0,55 ja jotain tuli Fluke 87IV mittarilla. Ei nuo näyttäny tykkäävän huonoa.



Nuo on alkujaan tinattu tonne noin vähän kuin heittämällä. Tuo lukupää on melko helppo kohdistaa. Tuossa servon enkooderissa tuolla ei edes ole mitään säätöä, mutta se 0,5 mikronin mittavehkeen anturitkin meni skoopilla heittämällä. Riittää kunhan valo osuu jokaiselle diodille eikä ammu diodista sivuun. Nuo diodit on isompia pinta-alaltaan kuin se valo mikä niihin osuu niin siinä riittää sitä lääniä. Näyttää että nuo oman Heidenhainin diodit on paljaita piipalasia ilman kotelointia. Menee jännäksi noita tinailla.

Onkos toi lukupää jotenkin laakeroitu tuohon? Pääseekö lukupää liikahtamaan pois asemaltaan? Indeksi pulssin toinen diodi näkee kokoajan valon ja pelkästään pulssin aikana toinenkin diodi näkee valoa, tuolla varmistetaan tuon sauvan toiminta tai että lamppu palaa. A ja B pitäs antaa sini/kosinia pihalle. Pääsisikö tuo lukupää liikahtamaan sitten pois kohiltaan jos A tai B kanavakin antaa täpöt pihalle? Voihan olla että se valoeste siinä lampun edessäkin voi olla miltei irti.

Jos tuon toisen kanavan ulostulo on kokoajan sen +0.4v niin veikkaisin että toinen "diodi" tipahtaa välillä pois kytkennästä. Jos kumpikin "diodi" saa yhtä paljon valoa niin ulostulon pitää olla 0v nämä kun on kytketty back to back niin virrat kumoaa toisensa.

Normaalisti nämä elementit on suojassa ulkoiselta valolta mutta toimivat kuitenkin myös jos saavat jotain ylimääräistä valoa, yhtä paljon kumpikin. Tosin jossain vaiheessa "diodit" ei enää kykene tuottamaan virtaa siitä varsinaisesta valonlähteestä.

Pitääpä koittaa tehdä PDF:n mukainen kytkentä, saisi ehkä paremmin selville mitä nuo omat mittavehkeet näyttää. Tuo TL072 oparikytkentä on tuohon johkain nykyiseen ajanhaaskaukseen eli semmottiseen pieneen mittasauvaan (Renishaw Ballbar)

Noissa videoissani nuo vastukset voi olla jotain muutakin kuin 100k... Leikin eri arvoilla ja kun en osaa värikoodeja tulkata lennosta niin tiiä mitkä vastukset sinne päätyi... :) Tuota 2.5v ei taida löytyä joka videossa, tiedä mitä sillä sitten hain...

Nyttemmin kun olen leikkinyt noilla photodiodeilla niin olin tullut siihen tulokseen myös ettei nuo vastukset oikein toimi niin kuin kuvittelin. Tuossa ADS1115 videossa laserilla pojotettaessa kumpaankin diodiin (nollakohta ulostulossa) niin se on hyvin epästabiili kohta, pienikin muutos niin ulostulo muuttuu rajusti, jonkinsortin ekponentiaalinen tai muu semmoinen vaste. Leikin sillä kerran ukkosella ja laseri pojotti pöydällä noin suurinpiirtein nollakohtaan niin ukkonen näkyi tuossa PC:n käppyrässä. Mutta sitten taasen tuo TL072 kytkentä niin laserilla pääsee hyvinkin lineaarisesti liikkumaan diodilta toiselle ja kun laseri on 50/50 kummallakin diodilla (nollakohta) niin se ei enää ole epästabiili kohta.

https://youtu.be/cWLbB73N2yk

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 04.08.20 - klo:11:27
Hei

Heidenhainin infobase on kyllä moneen näppärä, tuohonkin löytyy aikalailla dokumenttia:
https://product.heidenhain.de/JPBC/singleview/articleList.hbc?articleID=193159765&hasMand_193159765=false&noOfPages=1&pageNo=1&from=Catalog&priceTypeID=1&currency=EUR&FS=Catalog

Skooppikuva näyttää kovin kantikkaalta, vaikka periaatteessa tuolta pitäisi tulla nimellinen 25µApp sini signaali. Onko valon lähde jo niin heikko että signaali leikkautuu? Speksattu virtakin on juuri tuon 120mA, joten voisi kuvitella että 90mA:lla ei synny riittävästi valoa. Mikä ohjaus deckelissä on? Mahtaako siellä jossain olla muunnin purkki välissä 25µApp -> TTL ja ollaan aivan toiminnan rajamailla?

Nuo uApp signaalit on virtasignaaleja, jännitteen mittaus noista pinneistä antaa eri tuloksen.

"This is the case with photodiodes where it is not uncommon for the current response to have better than 1% nonlinearity over a wide range of light input." https://en.wikipedia.org/wiki/Transimpedance_amplifier

Nuo omat vastusviritelmätkään näin jälkikäteen mietittynä tuskin muutti tuota lineaarisuutta, josko edes haistelivat virtasignaalia. Tuo analogi elektroniikka ei nyt ole oikein mulla hanskassa.

Kasasin äkkiseltään TL072 oparilla tuommoisen vahvistimen ja ainakin näyttäisi toimivan paremmin kuin tuo ADS1115 piirin haistelija jolla koitan saada kopioitua tuota Renishawn Ballbaria...



https://www.practicalmachinist.com/vb/deckel-maho-aciera-abene-mills/removal-fp2nc-z-axis-gibs-306015/#post2579953

Nämä Heidenhainin (11uApp etc.) mittavehkeet on aika tarkkoja miten ne kasaa ja miten eri elementit niissä on kohdistettu. Periaate on että valolla tuotetaan analoginen sini/kosini aalto ja siitä sitten katsotaan elektroniikalla mihin ja miten paljon mittavehe liikkuu. Tuo toteutus voi olla hyvinkin yksinkertainen tai sitten ei, Heidenhain näyttää käyttävän montakin eri tapaa noiden analogisignaalien tuottamiseen. (simppeli valoaukko photodiodien edessä, Moire kuvio, interferenssi etc...)

https://youtu.be/OaYVpobgfDM

https://youtu.be/-fPdoHtAFTc

https://siebert-automation.com/wp-content/uploads/2017/11/Heidenhain-LS-803-803D-903-Montageanleitung-Mounting-Instructions-D-F-E.pdf

EDIT:

Näin äkkiseltään näyttäis että tuo on toteutettu tuolla kaikkein yksinkertaisimmalla tavalla aivan kuten servojeni enkooderit. Nuo pikkuruuvit taitaa säätää valon määrää per valodiodi.

https://www.youtube.com/watch?v=EprflQ66TtE