Pitäisi hitsata T-liitoksia ohuesta rautalangasta niin, että runkolanka on väliltä 2mm...2.5mm paksua ja siihen pitäisi hitsata valtava määrä n. 1.5mm lankoja oksiksi. Lankojen keskiviivojen pitää olla samassa keskitasossa, niinkuin puun oksat kasvavat runkosta, eli ei siis niinkuin uunin ritilöissä yleensä joissa ohuet langat on hitsattu runkolankojen päälle.
Olisiko jollakin heittää vinkkejä miten hommaa kannattaa lähestyä? Hitsaaminen on se suurin ongelma minulle. Sen verran tiedän, että tällaisia lankoja hitsataan ainakin vastushitsaamalla, mutta minkähänlaisella värkillä? Esim pitääkö olla DC:tä, vai kävisiköhän hommaan yhtä hyvin AC hitsausmuuntaja ja mikähän olisi perustelu ja syy kumpi? Biltemasta saisi 80e:lla AC hitsausmuuntajan. Jonkilainen ajastinsysteemi pitänee myös rakentaa jos käyttää vastushitsausta. TIG:llä ilman lisäainetta varmaan myös onnistuisi harjoittelemalla, vaikka oliskin luultavasti loppupelissä hitaampaa kun lankoja on rutosti ja tasalaatuisempaakin varmaan vasta pitkän harjoittelun jälkeen...
Youtubesta muuten löytyy videoita, joissa lankaa hitsataan aika rohkeasti ihan auton akun virralla. Esim haulla "welding with car batteries" löytyy aika rohkeita kokeiluja. :) Tuota jos uskaltaisi soveltaa, mutta siinä tulee eteen ongelmiksi ainakin akkujen räjähdysvaara, ison virran katkominen ajastimella ja virran rajoittaminen jonnekin.
Kiitän kommenteista,
/Risto
Aika haasteellinen homma ilman kunon laitteita :-\ Eikö kovajuotto riittäisi? Olisi yksinkertaisempi ratkaisu. Siinäkun ei tarvitse perus aineen olla sulaa.
Moro
Hintaanhan kaikki hauskuus voi kaatua mutta heitän nyt kuitenkin ajatukset. Eli valmiit värkit vois löytyä tuolta automaailman pellinoikaisusta. Eli pienet hienosäätöiset tyssähitsauslaitteet. Eli korinoikaisussa peltiin tyssähitsataan (käsnähitsaus/pistehitsaus periaatteessa) pystyyn langan pätkä jota voidaan käyttää vetolankana lommon ulosvetämiseen. Samalla koneella voinee antaa pikku kuuma pisteitä jolloin käyttäytyy kuten kuumilla oikominen yleensä.
Karvan isommille tapeille löytyy myös läsikäyttöisiä koneita joilla hitsataan esm levyihin esim kierretartunnat, niitit, tapit. Tossa teknoexpertit sivulla on videoita kuinka helposti tapit hitsautuu
Tokihan tommosten koneiden rakentelusta voi haaveilla mutta jos tuotantoa meinaa tehä niin...
http://www.teknoexpertit.fi/www/order.php?af=0&card=13
http://www.teknoexpertit.fi/www/proatt.php?id=52
http://www.finntest.fi/catalog/410/Pintaoikaisuty%C3%B6kalut
http://mwmautomotive.it/en/categoria/spotter-acciaio/spotter-acciaio-macchine
http://www.esab.fi/fi/fi/education/processes-resistance-butt-welding.cfm
http://www.esab.fi/fi/fi/education/processes-projection-welding.cfm
Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 28.06.12 - klo:20:39
Moro
Hintaanhan kaikki hauskuus voi kaatua mutta heitän nyt kuitenkin ajatukset. Eli valmiit värkit vois löytyä tuolta automaailman pellinoikaisusta. Eli pienet hienosäätöiset tyssähitsauslaitteet. Eli korinoikaisussa peltiin tyssähitsataan (käsnähitsaus/pistehitsaus periaatteessa) pystyyn langan pätkä jota voidaan käyttää vetolankana lommon ulosvetämiseen. Samalla koneella voinee antaa pikku kuuma pisteitä jolloin käyttäytyy kuten kuumilla oikominen yleensä.
Karvan isommille tapeille löytyy myös läsikäyttöisiä koneita joilla hitsataan esm levyihin esim kierretartunnat, niitit, tapit. Tossa teknoexpertit sivulla on videoita kuinka helposti tapit hitsautuu
Tokihan tommosten koneiden rakentelusta voi haaveilla mutta jos tuotantoa meinaa tehä niin...
...
Morjens,
joo ttontsa, nyt puhutaan tosiaan ihan samasta asiasta kuin mitä olen itsekin kuullut - kiitos lisävalosta. Tyssähitsaus tässä tapauksessa on siis sama kuin vastushitsaus. Täytyypä tosiaan selvitellä noita valmiiden koneiden hintoja, jos vaikka käytettynä löytyisi jostain edullisesti, sulkematta kuitenkaan vielä pois ajatusta värkätä itse komponenteista. Tässä vaiheessa kun kaikki on pelkkää kokeilua ei rohkene kaivaa kuvetta liian syvältä, paitsi jos käytettynä, sen sitten saisi varmaan myytyäkin, jos hommasta ei tule mitään.
Hiekkarannalle: Kiitti ajatuksesta, mulla kyllä on kovajuotosvehkeet, mutta se ei käytännössä tule toimimaan hitautensa vuoksi ja muutenkin on tosi vaikea saada liitosta pyöreään pintaan, kun juote pyrkii valumaan. Pitää löytää sellainen systeemi, että homma käy rivakasti.
/Risto
rahanpaskaa jos löytyy sukanvarresta niin kultaseppien kategoriasta löytyy kanssa vehkeet joilla tollasten lankojen hitsaus onnistuu heittämällä PUK 3:
http://www.youtube.com/watch?v=3Rr79LwAm4k
http://www.youtube.com/watch?v=2tf5wzBvrA4
konetta myy sar-machine tollaseen 3000€ hintaan.
http://www.sar-machine.fi/PUK.pdf
happi+vety kehitin+the litle torch hintaan 1700€
http://www.sar-machine.fi/juottimet.pdf
vidu ku ei itellä satu olee vanhaa puikko konetta (olisin menny kokeilee ennenku kirjotan). tuli vaan mielee miten käy jos maa johtoon kytkee ton toisen kepin ja puikon pitimeen toisen. ja hitsattavat langat kosketuksiin keskenää ja sit vaan nopeesti jotenkin sais käytettyä virtoja päällä ettei kerkee sulaa poikki.????
& CO
Joo, siis mä luulen nyt, että tyssähitsaus on aika varmastikin se helpoin ja oikea tie. Löysin netistä Suomesta vuokraamon, joka vuokraa CDW-45-3 tyssähitsauskonetta 15e/vrk. Sillä voisi tietysti kokeilla ensin. Tuota heidän konetyyppiään en löytänyt neitistä, mutta CDW-45-2, ehkä sen pikkuveli löytyy tästä: http://www.climatech.be/insulcdf.htm.
Siinä on 66000uF konkka. Voiskohan tuosta päätellä, että lyhyt hitsausvirtapulssi otetaan konkasta? Jos noin olisi, niin silloin tuollaisen kyllä saisi periaatteessa itsekin värkättyä. Aika lyhyt pulssi on kuitenkin kyseess noinkin isolla konkalla.
tanantunari: Heheh, siis totta joo, aivan varmasti puikon saa jäämään pystyyn perusaineeseen, miksi ei sitten tavallista teräslankaakin :)
Vastushitsaus on laajempi kategoria menetelmiä mihin mm. tyssähitsaus kuuluu. Muita ovat esimerkiksi pistehitsaus ja leimuhitsaus, joka on tyssähitsausta missä annetaan valokaaren syntyä liitettävien kappaleiden välille (ratakiskoja käsittääkseni jatkavat leimuhitsauksena pajalla Kaipiaisissa ja nykyään mahdollisesti radallakin).
Tyssähitsaus olisi tähän varmasti soveltuvin vaihtoehto tai sitten jotain leimu- tai tapitushitsauksen väliltä. Tapitushitsauksessa käytetään yleensä keraamisia holkkeja tapin ympärillä suojaamaan syntynyt hitsisula ilmalta, eli tästä voisi päätellä, että leimuhitsauksessakin on käytettävä jotain suojaa. Tyssähitsaus onnistuu ilman ja on sen vuoksi helpompi ratkaisu... parametrien haku ja järjestäminen on tosiaan hankalampi homma, mutta perstuntumalla sanoisin, että joku puikkovirtalähde voi toimia vaikka ei ideaali olekkaan tähän. Tyssähitsauksessa kun ei sitä kaarijännitettä tarvita niin lähteet ovat matalajännitteisiä ja korkeavirtaisia, mutta koska tappien halkaisija on tässä tapauksessa 1.5 mm? niin jonkin peruskoneen virrat varmastikin riittävät liitoksen aikaansaamiseksi. Muuttujia ovat sitten Virta, Puristus ja Pitoaika virran kanssa ja Pitoaika virran jälkeen... puristuksen määrästä en osaa sanoa yhtään, mutta isommissa liitoksissa ainakin on oleellinen, tosin hitsauspuikko tuntuu välillä jäävän kovastikin kiinni ilman puristusta :D
Jeps, mutta kun nyt ei tiedä mitä tuo rutosti hitsattavaa on niin en osaa suoraan sanoa miten itse lähtisin ratkaisua toteuttamaan... mekaanisen vermeenhän voi rakentaa missä on koura/holkki mihin hitsattava lanka kiinnitetään, tämä on jousikuormitettu jolloin puristusvoima saadaan säädettyä pituusliikkeellä, samaan pituusliikkeeseen voidaan kytkeä rajakytkin virran ohjaamiseen ja nyt on periaatteessa sitten yksi akseli mitä operoidaan jollain nopeudella.. no ei ehkä ideaali ratkaisu, mutta olisi tosin näppärä manuaalikäytössä ja ei vaadi elektroniikka tms toteuttamiseen.
Tulee äkkiämieleen näiden erilaisten hitsauskoneiden sovelletusta käytöstä, kuinka tig hitsauskone toimisi, olisi meinaan monenlaisia pulssi hitsaus ominaisuuksia, ja kun nopeasti tuikkaa kahvaa tulee vain yhden pulssin mittainen hitsaus proseduuri. Kun sen tigin elektrodinkin saa aika helposti tarttumaan perusaineeseen.
Juu, itseasiassa ainakin omassa LHF-3 Tig-laitteessa on tuommoinen pistehitsaus toiminto, jolla näpäytyksellä saa ennalta säädetyn pituisen hitsaussekvenssin aikaan. En tosin ole koskaan käyttänyt ja en tiedä missä rajoissa ajan säädettävyys mahtaa olla. Näppituntumalla voi tosin, mutta ei ole kovin mielekäs jos sarjatuotannoksi asti on tavaraa hitsattavaksi.
Jos tuollaisen tapitus/tyssähitsauslaitteen mistä laitoit linkin saa tuohon hintaan vuokrattua niin kallistuisin siihen, jonkunlaisen jigin varmaan joutuu rakentamaan tosin, mutta pieni vaiva verrattuna muuhun säätämiseen. Jonkin käyttöohjeen: http://www.climatech.be/cdrinsul.htm (http://www.climatech.be/cdrinsul.htm) mukaan tuo tappi tulee magneettipitimeen ja ei näytä olevan mitään holkkia tms. mikä olisi vain tietynkokoisille tapeille tarkoitettu, että tässä suhteessa positiivista... mutta tarvitseeko tuon prikan, että saa tapin pysymään paikoillaan...
Edit: typo korjattu
Lainaus käyttäjältä: timopen - 28.06.12 - klo:22:03
Vastushitsaus on laajempi kategoria menetelmiä mihin mm. tyssähitsaus kuuluu. ...
Joo, siis silloin aikoinaan kun kouluja itse vielä kävin tyssähitsaukseksi kutsuttiin hitsausmenetelmää, jossa esim. akselia jatkettiin akselilla, siten, että sorvintapaisessa värkissä pyöritettiin toista ja sitten puristettiin yhteen. Kitkasta tuli lämpö, ei sähkö lainkaan. Siksi tulee mieleen käyttää mieluummin sanaa vastushitsaus, mutta käytetyt termit muuttuvat ajan myötä näköjään.
Nyt kun tiesin mitä etsiä alkaa tietokain löytymään netistä. Pulssihitsausta - eli konkaa puretaan muutama millisekunti - käytetään ainakin 1.6mm ruostumattomalle langalle, eli eiköhän sama pätisi sitten mustallekin rautalangalle noin suunnilleen. Parametrejä on tosiaan monia. Sopivan konkan latausjännitteen kun saisi selville jotain voisi ehkä kokeilla Mascotin säädettävällä teholähteellä ja kasalla konkkia Partcosta, ellei löydy sopivaa käytettyä valmista konetta taskurahalla ...
Hiekkaranta: Niin, voi tosiaan olla, että monikin juttu käytännössä toimisi tuo TIG:kin pelkkänä virtalähteenä...
Hmm, mielenkiintoista, että terminologia on muuttunut näinkin :) lähellähän tuo kitkan avulla hitsaus on, mutta minulle se on opetettu tosiaan kitkahitsaus nimellä ja tyssähitsaus on sitten sähkön kanssa, vaikka liitosmuodot ovatkin perinteisesti suht samat. Kitkahitsaukseenhan sitten kuuluu kanssa tämä "uusi" prosessi FSW, eli Friction Stirring Welding, kitkahitsaus pyörivällä työkalulla, jossa kovalla pyörivällä tapilla ajellaan väkisin esim. levyjen liitosrajapinnan läpi ja materiaalit liittyvät yhteen. Kitkahitsauksessa oli varsin painotettua, että materiaali ei koskaan sula (kitka tippuisi nesteessä?) vaan on tahmeana... hmm tällekin saattoi olla jokin oma mielenkiintoinen sana... tahdasmainen, jaah enpä nyt muista.
No tuohon latausjännitteeseen en osaa sanoa kyllä nyt, jos se konkkien energia menee yhtälön E = 0.5*C*U^2 mukaan niin kuin muistelen saa jännitteellä kasvatettua hitsausenergiaa huomattavasti, mutta haittapuolena tulevat sitten epävakaampi hitsaustapahtuma, roiskeet, langan poikkipalaminen, valokaaren syttyminen (kipinä ainakin) tyssähitsaukseen pyrittäessä.
Lainaus käyttäjältä: timopen - 28.06.12 - klo:22:50
Hmm, mielenkiintoista, että terminologia on muuttunut näinkin :) lähellähän tuo kitkan avulla hitsaus on, mutta minulle se on opetettu tosiaan kitkahitsaus nimellä ja tyssähitsaus on sitten sähkön kanssa, vaikka liitosmuodot ovatkin perinteisesti suht samat. ...
No, jätetään tähän kuitenkin se vara, että muistan väärin 30v takaa. :), Tuossä äsken olin vielä aivan varma asiasta, mutta nyt rupesi miettimään että muisti jo saattaa pettää. :)
Joo, sähköopilliset laskut kyllä onnistuvat täällä, vaan siinä on niin monta muuta tuntematonta tekijää. Tuli mieleen myös ihan 24V teholähde josta irtoaa 20A, ~0,5kW kun on jo aikamoinen teho. Tai ainakin laittamalla vain yhden vähän isomman konkan rinnan antamaan lyhyen virtatäjäyksen alkuun. No, eipä tämä nyt selviä muuten kuin ryhtymällä kokeilemaan, samalla katsellen valmiita värkkejä.
Kiitti mielenkiintoisisita ideoista, ja laittakaa vaan lisää tulemaan jos tulee mieleen. :)
/Risto
Moi
Funtsailin kans tuota omista lähtökohdista, mitä kamppeita varastosta löytyy, kokeilisin puikkohitsausvirtalähdettä siten että johtaisin puikonpitimestä virran kohtalaisen järeän kontaktorin läpi ja kontaktoria ohjaisi päästöhidastettu aikarele siinä pystyis helposti säätämään kahta parametriä ( virtaa esim. n. 30A ja aikaa 0.5s) lisäksi laittaisin suojakaasu virtausen hitsauskohtaan.
Homma menisi vaikka siten että kontaktorilta kaapeli esim. lukkopihteihin joihin olisi helppo kiinnittää "oksa" pihdit jigiin joka paikoittaisi "oksan" kohdalleen napinpainallus kontaktori vetäisi ja aikarele katkaisisi säädetyn ajan kuluttua. Pihdit auki seuraava oksa ja paikoitus jne.
Hep.
Muuten kun kondensaattoreista on vaikea saada todella nopeasti energiaa hitsaustapahtumaan. Yhdessä aika pieniin töihin tarkoitetussa pistehitsauslaitteessa voi valita montaako konkkaa käytetään kerrallaan, ja muistaakseni jännitettä myös => 8 tehoaluetta ja jokaiselle vähän säätöä.
Tuossa hitsaustapahtuma vakioituu ihan kohtuu hyvin, kun kondensaattori(t) varataan asetettuun jännitteeseen ja puretaan hitsaustapahtumassa kokonaan.
Itse tehde nei välttis tuu halvaksi, koska yleensä tämäntyylisissä sovelluksissa ei käytetä ihan kaikkein halvimpia mahdollisia kondensaattoreita =)
Isompi konkkapankki on myös vallan potentiaalinen murheen ja tuhon aiheuttaja, saapi olla aikas varovainen. (tarttis ittelle yhteen magnetointisovellukseen noin 2 kV jännitteellä abt 70kA virtaa muutaman millisekunnin ajaksi; eipä ole kukaan vielä suostunut moista mulle rakentamaan...)
-eemeli-
uskallatko yhtään valottaa mitä sä oot rakentamassa?? Mitä lankojen tulee kestää ja miltä lopputulos pitää näyttää? grilliritilä nakeille, mini gsm suunta-antenni minimaalisella materiaalilla vai rols royceen uus keulamaski..
Pessimistinä spekuloin viel koko rojektia jos ja kun sulan raudan kanssa aletaan leikkimään noin ohuilla raudoilla. Jos selkälankaan tulee useita hitsauksia sulan kutistuman takia tuo selkälanka vaan on todennäköisesti kuin juostenkustu ja sen oikominen kuin tehtaassa tehdyksi saa jopa raittiin miehen ketjupolttamaan askin tupakkaa päivässä.
Harkihtisin myös juottamista hopealla vaihtoehdoksi. Selkälanka vetoon tappien väliin ja vaikka keraamisesta hunajakenno juotosalustasta jyrsii langoille hyvän juotosjigin. Jos juotteita useita lähekkäin löytyy juotteita eri lämpöalueille 500...1100C esm tuolta sar machinelta. Eli joka toinen ekaks vaikka kovemman lämmön juotteella ja sitten väliin jäävät pienemmän lämmön juotteilla. Kunnon jigi, juoksutteet ja langat ni ei juottamiseen ladonnan jälkeen pitäs mennä kun pari sekuntia kappale
Hitsaukseen saattas löytyä koneita vielä noilta akkupakettien valmistajilta. Eli koneet millä kasataan esm akkuporakoneiden akut.
MPR: Tuo kuulostaa lupaavalta periaatteelta. Tuo mainitsemasi puikkohitsausvirtalähde lienee vaihtovirtakone? Se minkälaista jälkeä tulisi AC:llä onkin tässä eniten epäselvää. DC:llä toimii varmasti kun se näyttäisi olevan se mitä valmiissa koneissa suositaan.
Paikoituksen toteuttamista pitää miettiä hitsauksessa erikseen, koska paikat ovat tarkat ja runkolanka pitenee hitsauslämmöstä, jiki ei siksi ehkä käy, pitää ensin laskeskella vähän lämpöpitenemää. Tähän asti olen laittanut langat puristussovitteella runkolankaan CNC:llä ajamiini reikiin - todella hidas prosessi ja oksalangat eivtä voi olla 1.2mm paksumia ja ovat liian ohuita nyt. Myös runkolanka heikkenee reikien takia ym. epäkohtia. Runkolankoja on yhdessä satsissa muutma kymmen ja niissä yhteensä jopa 600kpl oksalankoja, joten valmistustavalla on iso merkitys. Hitsausjärjestyksellä toki voisi vaikuttaa niin, että toiset langat ehtivät jäähtyä kun hitsaa toisia.
Lainaus käyttäjältä: ttontsa - 29.06.12 - klo:12:13
uskallatko yhtään valottaa mitä sä oot rakentamassa?? ...
Ei viitsi kertoa :) Kyllä nämä hitsaamalla pitäisi onnistua kun muualla maailmassakin onnistuu. Kyse vain oikean tavan löytämisestä.
Lainaus käyttäjältä: ftec - 29.06.12 - klo:12:31
Ei viitsi kertoa :) ...
Korjausta: Oikeammin, ei saa kertoa.
Eemeli: Mielenkiintoista, itsellekin tuli mieleen tuota useampi konkka rinnan, tai ehkä sarjaan. Prosessi on sen verran vakio, että aika kiinteät asetukset käyvät.
Nyt hetkeksi töiden ääreen pois netistä.
/Risto
Lainaus käyttäjältä: ftec - 29.06.12 - klo:12:28
MPR: Tuo kuulostaa lupaavalta periaatteelta. Tuo mainitsemasi puikkohitsausvirtalähde lienee vaihtovirtakone? Se minkälaista jälkeä tulisi AC:llä onkin tässä eniten epäselvää. DC:llä toimii varmasti kun se näyttäisi olevan se mitä valmiissa koneissa suositaan.
Sanoisin, että tyssähitsauksessa ei väliä. AC-saattaa olla jopa parempi, koska mahdollinen ei-toivottu valokaari sammuu aina kun virta käy nollassa. Tästä syystä emäspuikot (esim. OK 48) ei hitsaannu perusmuuntajalla, tai oikeastaan ei johdu käsittääkseni itse vaihtovirrasta vaan sinimuotoisesta vaihtovirrasta, jossa nollakohdan ylimenovaiheessa virrankasvunopeus ei ole riittävä. Käsittääkseni kanttiaaltoinvertterillä emäspuikot palavat myös.
Edit: niin siitä en ole ihan varma mikä emäspinnoitteessa aiheuttaa sen, että valokaari ei syty uudelleen kunnolla, mahtaisiko johtua muodostuvien kaasujen huonommasta ionisoitumisesta verrattuna esim. rutiilipuikkoihin
Lainaus käyttäjältä: ftec - 29.06.12 - klo:12:53
Korjausta: Oikeammin, ei saa kertoa.
Eemeli: Mielenkiintoista, itsellekin tuli mieleen tuota useampi konkka rinnan, tai ehkä sarjaan. Prosessi on sen verran vakio, että aika kiinteät asetukset käyvät.
Nyt hetkeksi töiden ääreen pois netistä.
/Risto
Jos tuon konkkien purkamisen eli sen hitsauspulssin vielä tekisi kontaktorin sijasta fetillä tai pikku IGBT:llä niin sen pulssinpituutta ohjaamalla voisi säätää hitsausenergiaa. Saisi varmaan aika hyvä toistettavuudenkin. Konkkia voisi ladata jonkun erotusmuuntajan + tasurin kautta, vaikka vielä vähän virtarajoitetusti. Hitsaus sitten purkamalla konkkia annetun ajan puolijohdekytkimellä. Ajastukseen varmaan kelpaisi yksinkertainen monostabiili, ehkä jopa ihan 555:lla toteutettuna. Jos haluaa hienostella niin purkausvirran aaltomuotoa voisi vielä ehkä vähän tasata jollain pikku kuristimella hitsauspiirissä, mutta ei ehkä liene välttämätöntä.
Lainaus käyttäjältä: timopen - 29.06.12 - klo:13:25
Sanoisin, että tyssähitsauksessa ei väliä. AC-saattaa olla jopa parempi, koska mahdollinen ei-toivottu valokaari sammuu aina kun virta käy nollassa. Tästä syystä emäspuikot (esim. OK 48) ei hitsaannu perusmuuntajalla, tai oikeastaan ei johdu käsittääkseni itse vaihtovirrasta vaan sinimuotoisesta vaihtovirrasta, jossa nollakohdan ylimenovaiheessa virrankasvunopeus ei ole riittävä. Käsittääkseni kanttiaaltoinvertterillä emäspuikot palavat myös.
Edit: niin siitä en ole ihan varma mikä emäspinnoitteessa aiheuttaa sen, että valokaari ei syty uudelleen kunnolla, mahtaisiko johtua muodostuvien kaasujen huonommasta ionisoitumisesta verrattuna esim. rutiilipuikkoihin
Emäspuikon huono syttyvyys johtuu kraaterista joka muodostuu puikonpäähän kun hitsauksen lopettaa, kun kraaterin poistaa syttyy kohtalaisesti.
Rutiilipuikon päällinen johtaa paremmin virtaa joten se syttyy paremmin vaikka siihenkin kraateri muodostuu.
Puikon päällinen muodostaa suojakaasun valokaarelle jos "oksassa" ei ole päällistä mielestäni suojakaasu kannattaa johtaa valokaareen muuten (hiilidioksidi saattais toimia parhaiten koska myös jäähdyttää prosessia.)
Mietin kyllä pientä inventterikonetta mutta muuntaja tosiaan saattais toimia jopa paremmin, se taitaa selvitä parhaiten kun kokeilee.
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 29.06.12 - klo:15:02
Jos tuon konkkien purkamisen eli sen hitsauspulssin vielä tekisi kontaktorin sijasta fetillä tai pikku IGBT:llä niin sen pulssinpituutta ohjaamalla voisi säätää hitsausenergiaa. Saisi varmaan aika hyvä toistettavuudenkin. Konkkia voisi ladata jonkun erotusmuuntajan + tasurin kautta, vaikka vielä vähän virtarajoitetusti. Hitsaus sitten purkamalla konkkia annetun ajan puolijohdekytkimellä. Ajastukseen varmaan kelpaisi yksinkertainen monostabiili, ehkä jopa ihan 555:lla toteutettuna. Jos haluaa hienostella niin purkausvirran aaltomuotoa voisi vielä ehkä vähän tasata jollain pikku kuristimella hitsauspiirissä, mutta ei ehkä liene välttämätöntä.
Jep, kuulostaa hyvältä. Pulssisuhdetta/tehoa saisi hyvin hallittua. FET:illä ja timeri 555:llä totetutettuna olisi myös kohtuuhintainen tai suorastaan halpa, paitsi konkkapatteri nostaa hintaa. Tilasin juuri 24V/16.6A (400W) hakkuriteholähteen pikkuservoja varten, sillä pääsee tekemään ensimmäiset kokeilut. Jos nimittäin alla olevan linkin näköinen värkki toimii 1.6mm rosterilangalle, niin kyllä luulisi noilla eväillä pääsevän vastaavaan ja ylikin.
Tekstissä sanoo, että antaa muutaman ms ajan 2500A @24V. Tuon kotelon kokoa kun katsoo 170x120x/80/60 niin ei sinne aivan järin valtavaa patteria elkoja mahdu.
http://www.ebay.de/itm/robbe-Welma-2000-Punktschweissgerat-5731-/140754419476?pt=Modellbauwerkzeuge&hash=item20c59dff14
PS. Ei mutta, nyt tulee muuten mieleen nuo youtube akkukokeilut. Tuolla FET + 555 timerisysteemillä virtalähteenä voisi olla myös auton akku, koska tehon otto olisi systeemissä rajoitettu. Ei tarvittaisi edes konkkia, tuore akku kyllä antaa virtaa helposti sen 100A tai ylikin, mikä on varmasti jo aivan liikaakin.
Tuossa olisi yhden piirustukset,
http://www.rhunt.f9.co.uk/Electronics/Spot_Welder/Spot_Welder_Page1.htm
olen tuollaista pientä welmaa katsellut itsellekkin puuhapajalle, sitä saa myös suomestakin, hobbypeople:sta (tuli ekaksi väärä)
http://www.hobbypeople.com/shop/index.php?main_page=product_info&cPath=34_124_210_434&products_id=23949&zenid=e5c3f0f8c1bc55c89f90f53b0f26c4c7
Tosin nuo on tarkoitettu pienoismallien wirkkailuun ja tuskin sopivat teolliseen tuotantoon.
Kun mulla sattui olemaan muutama mikroaaltouunin muuntaja miljoonahyllyssä niin päätinpä pikakokeilla tuota linkin muuntajasysteemiä (http://hackaday.com/2009/06/23/how-to-build-your-own-spot-welder/ (http://hackaday.com/2009/06/23/how-to-build-your-own-spot-welder/)). Vinkiksi kokeilijoille: älkää nyt hyvänen aika alkako rälläkällä jyystämään sitä toisiokäämiä irti kuten siellä neuvotaan. Se nyt on aivan kädetöntä puuhaa; tuohon muuntajan toisiokäämin purkuun ei tarvita kuin ruustukki, puutaltta ja moska. Terävällä taltalla kohtuuhiljaa naputtelemalla käämi katkeaa vaivattomasti rautoja pitkin. Aukossa olevat langanpätkät on yleensä lakalla jumissa, joten poralla alkuun reikä ja sitten taltalla naputtelemalla langat irti. Helppoa kuin heinänteko ja konetyökaluja ei tarvita.
Ohessa muutama kuva ja mittaus kun toisiossa on 4 kierrosta. Ilman kuormaakin ensiövirta on melkein 3 A, eli häviötehoa on vähintään riittävästi. Nuo mikroaaltouunin muuntajat ei siis ole tavallisia muuntajia vaan ilmaraollisia joissa magneettivuota on rajoitettu. 4 toisiokierrosta antoi vähän päälle 3 V toisiojännitettä.
Pari viimeistä kuvaa on pörinäboksi-tyyppisen hitsausmuuntajan sisuskalu. Piruuttani purin siitäkin toision pois - täytyy vetää siihen muutama kierros järeää kaapelia toisioksi ja katsoa sulaako pelti. Luultavasti sulaa, kyllä tuosta parilla-kolmella voltilla voisi melkein tuhat ampeeria lähteä hetkellisesti. Tuon muntajan hyvä puoli on, että sen magneettipiirin reluktanssia voi säätää tuolla oikaripaloja liikuttelevalla ruuvilla..
Tämmöisestä tai mikouunin muuntajasta sa varmaan lopulta kaikkein helpoimmalla pistehitsaimen. Hitsaustapahtuman säätö on helppo tehdä ensiöpuolelta puolijohdereleellä jota ohjaa monostabiili vipstaaki, vaikka sillä jo mainitulla 555:lla. Lapsellisen helppo rakentaa ja linkkien matskusta näkyy, että toimii käytännössä.
Kremmen: :)
Mielenkiintoista, tuosta selvisi nyt samalla, että ei tarvitse välttämättä olla VDC:tä. Tulee kuitenkin mieleen, että tuolla systeemillä tehoja saattaa olla jopa liikaa langan hitsaamiseen, eli riittääköhän säätämiseen silloin enää ensiöjännitteen katkominen ajastimella? Näkisin, että peltien yhteenhitsauksessa hitsikohdan pinta-ala on kuitenkin sen verran suurempi, että virtaa tarvitaan lämmittämiseen varmasti enemmän kuin langan hitsaamisessa. Ja mistähän sitä sitten löytäisi vanhan mikroaaltouunin, noh ehkä sellaisen saisi kierrätyskeskusta, kun tarvitsen omaani ainakin silloin tällöin maksalaatikon lämmittämiseen :)
Sivutietona sellainen tieto, että Bilteman hitsausmuuntajassa toisiojännite on 48VAC, varmaan tietysti rms. EDIT: Schema muuten identtinen, sivu 9:
http://www.biltema.se/Documents/manualer/17/17-139_man.pdf
Maksalaatikon voi lämmittää pelkällä sähkölläkin. ;)
Purin just Samsung mikron ,tossa retajaa muuntaja. En tiä sille käyttöä. Joutaa pois.
FAARI 58
Faari: No kas, missäpäin vaikutat, itse asustelen Espoossa.
Tästä linkistä (alla) löytyi arvokkasta pohjatietoja parametreille, ovat kuitenkin piste- ja käsnähitsaukselle, mutta siitä saanee karkeasti soveltaen arvoja myös langan hitsaukseen. Muutama poimittu tieto sieltä, kiinnostunut lukee itse:
1. Vastuhitsaus yleensä AC:tä, DC vasta tulossa
2. Hitsausvirrat luokkaa 4000-20000A, jännitteistä ei mainintaa
3. Puristusvoimalla iso merkitys lämpötehon siirtymiseen vaikuttavaan resistanssiin
4. Esim. 1.6mm valssatulle pellille parametrejä: virta 10kA, hitsausaika 12 – 16 "pulssia" = 0.24 ... 0,36s
Langan ja pellin vastushitsauksessa on myös se ero, että peltien pistehitsauksessa hajavirta kulkee pienimmän resistanssi yli eli mahdollisten jo tehtyjen hitsien kautta, vaatien lisäenergiaa, ja tätä ei tässä langan hitsauksessa ei tarvitse ottaa huomioon.
EDIT: Tässä siis linkki: http://www.ruukki.fi/~/media/Finland/Files/Terastuotteet/Ruukki-Kylm%C3%A4valssatut-ja-metallipinnoitetut-ter%C3%A4kset-Vastushitsausopas.pdf
Vaikka tuo kohde sinänsä on kaukana tarpeistani, niin ihan innostaa tuo tietämyksen kumuloituminen tuon aiheen ympärillä. Kyllä arvostan osallistujia. Koitan poimia eväitä tietämykseni lisäämiseksi. Olen muutamassa foorumissa touhussa mukana ja kyllä tämä on parhaasta päästä.
Lainaus käyttäjältä: ftec - 30.06.12 - klo:19:22
Kremmen: :)
Mielenkiintoista, tuosta selvisi nyt samalla, että ei tarvitse välttämättä olla VDC:tä. Tulee kuitenkin mieleen, että tuolla systeemillä tehoja saattaa olla jopa liikaa langan hitsaamiseen, eli riittääköhän säätämiseen silloin enää ensiöjännitteen katkominen ajastimella? Näkisin, että peltien yhteenhitsauksessa hitsikohdan pinta-ala on kuitenkin sen verran suurempi, että virtaa tarvitaan lämmittämiseen varmasti enemmän kuin langan hitsaamisessa. Ja mistähän sitä sitten löytäisi vanhan mikroaaltouunin, noh ehkä sellaisen saisi kierrätyskeskusta, kun tarvitsen omaani ainakin silloin tällöin maksalaatikon lämmittämiseen :)
Sivutietona sellainen tieto, että Bilteman hitsausmuuntajassa toisiojännite on 48VAC, varmaan tietysti rms. EDIT: Schema muuten identtinen, sivu 9:
http://www.biltema.se/Documents/manualer/17/17-139_man.pdf
Nyt on vaikea kommentoida tarkemmin kun tuo sun projekti on salainen - joudut itse labraamaan sopivat systeemit. Kumminkin jos tuollaisen muuntajasysteemin toteuttaa elektronisella ajastuksella ja nollapistekytkevällä puolijohdereleellä, niin hitsauspulssin pituuden saa määrättyä 10 ms tarkkuudella - vaikka 10 ms ajasta aloittaen. Pakkohan sieltä on löytyä sopiva aika. Lisäksi jos tekee tuollaisen mikroaaltomuuntajavirityksen, niin sen toisiojännitteen voi säätää sopivaksi. Toki porrastus on karkea, kun toisiokierroksia on vain 3-5 mutta veikkaan että säätämällä molempia löytyy sopiva hitsausenergia.
Niin ja kuten sanottu, mullakin on pari noita muuntajia joutilaana Vihdissä. Taitaa olla lähempänä Espoota kuin Faarin muuntaja... Tosin olen juuri huomenna lähdössä viikoksi reissuun, mutta jollei tällä ole iso kiire niin sen jälkeen multa joutaa kyllä yksi noista.
Jep, meikä asuu suamen per...ves eli ähtäris.
FAARI 58
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 30.06.12 - klo:21:23
Nyt on vaikea kommentoida tarkemmin kun tuo sun projekti on salainen - joudut itse labraamaan sopivat systeemit. Kumminkin jos tuollaisen muuntajasysteemin toteuttaa elektronisella ajastuksella ja nollapistekytkevällä puolijohdereleellä, niin hitsauspulssin pituuden saa määrättyä 10 ms tarkkuudella - vaikka 10 ms ajasta aloittaen. Pakkohan sieltä on löytyä sopiva aika. Lisäksi jos tekee tuollaisen mikroaaltomuuntajavirityksen, niin sen toisiojännitteen voi säätää sopivaksi. Toki porrastus on karkea, kun toisiokierroksia on vain 3-5 mutta veikkaan että säätämällä molempia löytyy sopiva hitsausenergia.
Niin ja kuten sanottu, mullakin on pari noita muuntajia joutilaana Vihdissä. Taitaa olla lähempänä Espoota kuin Faarin muuntaja... Tosin olen juuri huomenna lähdössä viikoksi reissuun, mutta jollei tällä ole iso kiire niin sen jälkeen multa joutaa kyllä yksi noista.
Tuohon tarjoukseesi ei voi vastata kuin että kiitos kaunis, mielelläni otan muuntajan vastaan, täytyyhän tämä kokeilla. Viikon odotus kelpaa hyvin.
Ostin juuri 3 kpl ebaystä linkin SSR releitä, saa nähdä toimisiko katkominen sillä. En löytänyt tälle Fotekin valmistamalle vasteaikaa, mutta identtisen näköiselle samalla koodilla ShenLan merkkisellä vasteaika <10ms. Tällä homma menisi aika siististi, 555 ajastinpiiri aluksi vaikka vain räppilevylle. Yhden voin antaa vastineeksi muuntajasta sitten kun tipahtavat postiluukusta jos kiinnostaa, kestää kuitenkin varmaan 2-3 vkoa Hongkongista Suomeen.
http://www.ebay.com/itm/350558732533?ssPageName=STRK:MEWNX:IT&_trksid=p3984.m1439.l2649
EDIT: typo
JATKOA: Ai niin, en yhtään tullut ajatelleeksi, että muuntajallasi saattaa olla hintakin. :)
Tässä kuitenkin tuo Shenlanin SSR data:
http://www.goodluckbuy.com/shenlan-solid-state-relay-dc-to-ac-ssr-40da-24-380v-40a.html
http://www.turtlesarehere.com/html/cd_welder.html (http://www.turtlesarehere.com/html/cd_welder.html)
Tuollaseen sivuun törmäsin aihetta tutkiessani.
Kiinnostavia laitteita nuo koruhitsaus koneet.
Mietin toteutusta niin ,että latais konkkia verkkosähköllä ja liipaisis ne muuntajan ensiön läpi. ja ottais pulssin toisiosta.
pääsis pienemmällä konkkamäärällä.
Lainaus käyttäjältä: ftec - 30.06.12 - klo:22:20
JATKOA: Ai niin, en yhtään tullut ajatelleeksi, että muuntajallasi saattaa olla hintakin. :)
Tässä kuitenkin tuo Shenlanin SSR data:
http://www.goodluckbuy.com/shenlan-solid-state-relay-dc-to-ac-ssr-40da-24-380v-40a.html
Ei sillä mitään hintaa ole :). Mikä laulaen tulee se viheltäen menee. Mä en tarvitse muuntajasta mitään, se on riittävä korvaus että menee hyötykäyttöön tai ainakin sellaisen kokeiluun.
Nuo SSR:t näyttäisi olevan juuri sopivia tähän tarkoitukseen.
Muisti et mullaki oli aukinaisen tämmone uuni, meinasi kyl et sil ei juur o muut tekkoo ko pistää romukeräyksee, mut täytyy varmaa funteerat seki uurestaa, et ain sitä oppii näkee asioit uurel taval. Sepäpoika o siin kyl oikees et tääl kyl pystyy oppii joka päivä uusii asioit ko vaa viittii lukkee näit keskustelui, tsemppii vaa kaikil asiaharrastajil.....
Älä hyvä mies heitä pois hyvää miljoonalaatikon täytettä ???. Mikroaaltouunista saa yleensä muutaman mikrokytkimen, puhaltimen, korkeajännitekonkan ja tietty sen muuntajan, magnetronista pari kohtuutehokasta rengasmagneettia (ne ei ole yleensä millään kiinni, sen kun vain purkaa ne peltikiinnitykset ympäriltä), lautasen pyöritysmoottorin + kaikenlaista ruuvia ja nikaletta. Ajastuksen ja tehonsäädön elektronisuuden asteesta riippuen vielä löytyy piirilevymuuntaja sulakkeineen ja piirilevyrele tai parikin, sekä varistoreita tms häiriönpoistokomponentteja. Että mikrouunihan on melkeen kuin lehmä, siitä saa kaikkea mitä ihminen tarvitsee ;D
Toki niin saa kaupastakin, mutta eihän oikea DIY-mies voi heittää hyvää kamaa roskikseen.
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 01.07.12 - klo:09:34
Toki niin saa kaupastakin, mutta eihän oikea DIY-mies voi heittää hyvää kamaa roskikseen.
Tätä periaatetta olen itsekin pyrkinyt noudattamaan ;D
Sen minkä tänään pois heität niin ensiviikolla tarvitset. Tai ainakin muistat sen että sellainen osa oli mutta jos en olisi pois heittänyt en sitä olisi muistanut tai löytänyt tarvittaessa ja olisin kuitenkin ostanut kaupasta uuden. :D
Näin se tavara lisääntyy. Nyttemmin on jo pakko ollut heittää jotain pois (vaikka aivan sydämmestä ottaa :'( ) kun yksinkertaisesti kaikki paikat on täynnä romua, jota voisi joskus tarvita.
Jaahas, eiku haalarit pääll ja kattomaa mitä se mikro o syäny.... ;D
Lainaus käyttäjältä: mpr - 01.07.12 - klo:10:53
[...] Tai ainakin muistat sen että sellainen osa oli mutta jos en olisi pois heittänyt en sitä olisi muistanut tai löytänyt tarvittaessa ja olisin kuitenkin ostanut kaupasta uuden. :D
Näin se tavara lisääntyy. Nyttemmin on jo pakko ollut heittää jotain pois (vaikka aivan sydämmestä ottaa :'( ) kun yksinkertaisesti kaikki paikat on täynnä romua, jota voisi joskus tarvita.
Näin tiedetään tapahtuneen ::). Mulla on verstaan hyllyt täynnä laatikkoja ja lokerikkoja mihin ne purkukamat menee suoraan tai melkeen suoraan sen verran lajiteltuna että on pieni mahdollisuus löytääkin jälkeenpäin. Hommasin oikein semmoisen patterilla toimivan Dymo-kirjoittimenkin että saa etikettejä päälle. Siitä on kyllä ollut hyötyä, ei tästä muuten mitään tulisikaan.
Edelleen on poisheittämisen tarpeessa olevaa roinaa ainakin riittävästi. Jatkuvasti kuitenkin yhä vähemmän...
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 01.07.12 - klo:07:56
Ei sillä mitään hintaa ole :). Mikä laulaen tulee se viheltäen menee. Mä en tarvitse muuntajasta mitään, se on riittävä korvaus että menee hyötykäyttöön tai ainakin sellaisen kokeiluun.
Nuo SSR:t näyttäisi olevan juuri sopivia tähän tarkoitukseen.
No hienoa, katsellaan sitten viikon päästä kun palailet. :)
Lainaus käyttäjältä: jussi - 01.07.12 - klo:00:30
http://www.turtlesarehere.com/html/cd_welder.html (http://www.turtlesarehere.com/html/cd_welder.html)
Tuollaseen sivuun törmäsin aihetta tutkiessani.
...
Pieni alustava laskeskelu konkkasysteemille näyttäisi, että kapasitanssin tarve on luokkaa yli 500 Faradia raudan hitsaamiseen, jos käytetään aiemman postini ruukin pdf:n suuntaisia virta- ja aika-arvoja 3000A ja purkaus- l. hitsausajaksi vaikkapa pdf:n 0.24s ja jännitteen pudotus konkassa tuollaiset 1.35V. Tuo pieni jännitteen pudotus tulee siitä, että nuo suurikapasitanssiset pienen ESR:n (~ekvivalentti konkan sisäinen resistanssi) superkonkat näyttävät olevan rated voltage luokaltaan alle 3V useat tyypit 2.7V. Jopa 3000 Faradin konkkia näyttää kuitenkin löytyvän alle 100e hintaan tuolla jännitteellä.
Pieni rated voltage aiheuttaa sitten sen, että latausvirrankin pitää olla aika korkea, satoja A:a, muuten latausaika on niin pitkä että laitteella ei ole käyttöä nopeassa sarjatyössä. Mutta sitten toisessa laidassa on tuo Wellan:n hobbylaite, joka on mahdutettu aika pieneen koteloon. Sen suositus on kutenkin vain 1mm lanka kun tarkemmin lukee tänne postatusta hobbypeoplen linkistä. Melko tärkeää olisi saada jotenkin mitattua tai edes karkeasti laskettua eri paksuisten lankojen hitsaamiseen tarvittava todellinen energia, muuten tulee helposti yli-tai alimitoitettu värkki.
Jos tasavirtalaitetta hamuaa, niin nyt kerääntyneiden tietojen pohjalta melkein näyttäisi siltä, että voisi kannattaa käyttää virtalähteenä auton akkua ja rinnalle iso superkonkka hitsauksen virtapiikille (akkukäyttöisiä hitsilaitteita löytyy näköjään ihan hitsilaitteiden valmistajiltakin). Sitten tuo tuhansien ampeerien katkominen on toinen juttu, ehkä tuosta linkistäsi on siihen apuja, mosfettejä kai voinee kytkeä rinnan halutun kokonaisvirran aikaansaamiseksi ilman, että pieni-impedanssisin kärähtää, mutta tätä en haalistuneiden eletroniikkaopintotietojeni perusteella uskalla mennä vannomaan kun mosfettien sielunelämästä ei nyt ole mitään yksityiskohtaisempaa muistikuvaa.
EDIT: typoja
PS: Jatkoa tuohon akkukäyttöiseen: Mielestäni siihen pitäisi myös rakentaa virranrajoitus akun ja konkan väliin, vaikka akun sisäinen vastus periaatteessa rajoittaakin sen antaman max. virran jonnekin ehkä 300-500A.
EDIT: typoja
PS: Ja katkaista lataus akusta aina hitsauksen ajaksi?
Nonni, täältäki löytyy muuntaja ja vähä monenlaist härpäket jos niinku sattuu koeajos posahtaa ::)oli muute kommeet makneetit, eikä ollu kii ko sil ihtelläs. Taas tuli laatikollinen tavaraa.....
Eka versio laatikossa. Liipaisu jalkakytkimellä ilman ajastinta. Puolijohdereleen ohjausjännite Ipad laturista, helppoa ja halpaa, 2 euroa. Laturille luvataan 5V@1A. Pitää oikeastaan ihan tutkaista skoopilla miltä rippeli näyttää 5.1 ohmin tehovastuksella. Kerkesin jo ostaakin sen, mutta hukkasin saman tien. Tuo nimittäin on naurettavan helppo tapa järjestää 5V:a kaikenlaisiin protovärkkeihin. Kuvassa valkoinen möykky,näkyy kuvassa liimattuna päätyseinään.
Ikävä kyllä toisioon ei mahdu yhtään enempää kierroksi kuin 3 3/4, dia 5mm kuparipiuhaa kun vaipan kanssa paksuutta on 7.5mm. Vähän saa lisää kun vaihtaa "vedonpoistajien" keskinäistä paikkaa. Tällä setupilla tehollisarvo nousee tuohon 3.24VAC, eli huippujännite sen n. 4.7VAC.
Toisiopuolen piuhojen jatkaminen tulee eteen, nyt ei ole mielessä keinoa miten sen saisi järkevästi/halvalla toteutettua; ellei sitten jatka noista "vedonpoistajista", (joissa ruuvit vielä asentamatta). Lyhyilläkin piuhoilla pääsen ehkä kokeilemaan itse hitsaamista lähipäivinä. Pari nippusidettä vielä ensiöpuolen piuhoihin ja tämä versio lienee tässä.
Laitetaan vielä kuva kuinka sain nyt jatkettua toision piuhat romppeilla mitä romulaatikoista sattui löytymään: letkunkiristin ja akkukaapelin kiinnittimestä sahattu osa - jos nyt vaikka jotakuta sattuisi kiinnostamaan. :) Piuhat on siis vanhat akun käynnistyskaapelit. Kunhan saan akkukaapelin kouran muokattua niin, että siinä pysyy hitsattava rautalanka pääsen tekemään ensimmäisen kokeilun.
Mielenkiintoinen projekti tämäkin! laitathan sitten videoo kun rupee lanka sulaa? :P
Ensimmäinen kokeilu hitsata 1.5mm lankaa kiinni 2.5mm runkolankaan osoitti, että systeemin periaate toimii kyllä, mutta tehoa pitää saada lisää. Ohuempi lanka alkaa hehkua päästään, mutta tarvittavaa sulamista molemmissa kappaleissa ei tapahdu. Toision tehollinen jännite pitänee saada ylöspäin, ensin sinne 5VAC tienoille mikä lukema on mainittu eri lähteissä.
Jossei jännitteen nosto noilla muuntajaraudoilla ala tuottamaan tulosta, niin otapa yhteyttä. Mulla on se oikean hitsausmuuntajan sydän ja siihen sitä aika vankkaa kaapelia jolla voi kokeilla. Hitsausmuuntajana siinä on vielä lisäksi "tehonsäätö" shunttipaloilla. Veikkaan että sillä saadaan kyllä metalli nesteytymään.
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 29.07.12 - klo:18:56
Jossei jännitteen nosto noilla muuntajaraudoilla ala tuottamaan tulosta, niin otapa yhteyttä. Mulla on se oikean hitsausmuuntajan sydän ja siihen sitä aika vankkaa kaapelia jolla voi kokeilla. Hitsausmuuntajana siinä on vielä lisäksi "tehonsäätö" shunttipaloilla. Veikkaan että sillä saadaan kyllä metalli nesteytymään.
Kiitos Kremmen, mutta tarvitset sitä itse eikö vain. Jos yrittäisi tästä ensin niin hyvää kuin mahdollista. Jostain saattaisin tietysti itsekin löytää käytetyn Bilteman hitsausmuuntaja modattavaksi, siinä lienee myös tehonsäätö järjestetty jännitettä muuttamatta.
Ongelma näyttäisi nyt olevan ensialkuun tilan puute muuntajassa, ei mahdu tarpeeksi kierroksia. Toinen ongelma on mistä juuri sitä sopivan paksuista kuparikaapelia. Aukon koko on n. 29 x 7,5 mm2.
Laskeskelin tuossa juuri Excelillä millä halkaisijoilla saisi mitäkin määriä kierroksia. Kun lämpenemistä ei piuhoissa vielä ilmennyt mietin, että voisiko monisäiekaapelin vaihtaa umpinaiseen kuparitankoon ja peittää se kutistussukalla, jos vaikka löytyisi Protoshopista sopivaa umpitankoa, esim dia 4mm. Kuparinen instrumentointiputki kävisi varmaan yhtä hyvin, kun virta kulkee kuitenkin pinnassa, mutta sen taivuttaminen on hankalampaa. Ainakaan ei tule siisti kun pitää paikallaan taivuttaa, eikä nyt ole edes putkentaivutintakaan. Tietysti voisi hakea pihalta hiekkaa putkeen. 4mm umpitanko luultavasti taipuisi pihdeillä aika siististi.
Sitten tulee muitakin rajoja vastaan. Nyt ei ole tiedossa ensiön impedanssi, paljonko se edes tulee päästämään virtaa läpi. Ensiön 10A sulake ei poksahtanut, eli kun laskeskelee toision virtaa jännitteistä 230/3,5 (= n.65) saadusta muuntosuhteesta, niin ollaan oltu toisiossa alle 650 ampeerissa. Jos nyt nostan toisiojännitettä, tippuu sen virta tietysti vastaavasti. Teho toki hitsikohdan l. rajapinnan resistanssin kohdalla jännitteen neliössä.
PS. Jos saan nostettua jännitteen tuosta 3.5VAC:stä 5VAC:hen, niin tehohan nousee heti tuplaksi.
Kannattaisi käydä kysymässä jostain sähkömoottoreita korjaavasta liikkeestä tuollaista käämilankaa, jossa on ohut lakkaus eristeenä. Tuollaisesta pystyisi tekemään useampikierroksisen käämin. Tuollainen lakkaus kestää sen yli 200 astetta hetkellistä lämpöä. Tuolta http://www.stenbacka.fi/ ainakin löytyy sitten kaikkea mahdollista käämitarviketta. Tommonen pätkä ei paljoa pitäisi maksaa. Mullakin olisi tuollaista millinpaksuisena, mutta siitä ei ole paljon iloa tuohon.
Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - 29.07.12 - klo:20:03
Kannattaisi käydä kysymässä jostain sähkömoottoreita korjaavasta liikkeestä tuollaista käämilankaa, jossa on ohut lakkaus eristeenä. Tuollaisesta pystyisi tekemään useampikierroksisen käämin. Tuollainen lakkaus kestää sen yli 200 astetta hetkellistä lämpöä. Tuolta http://www.stenbacka.fi/ ainakin löytyy sitten kaikkea mahdollista käämitarviketta. Tommonen pätkä ei paljoa pitäisi maksaa. Mullakin olisi tuollaista millinpaksuisena, mutta siitä ei ole paljon iloa tuohon.
Joo kiitos, tuo saattaa osoittautua hyödylliseksi paikaksi. Kokeilen nyt ensin tuolla mainitsemallani konstilla, jos vaan löydän dia 4mm kuparitankoa.
Lainaus käyttäjältä: ftec - 29.07.12 - klo:19:47
Kiitos Kremmen, mutta tarvitset sitä itse eikö vain. Jos yrittäisi tästä ensin niin hyvää kuin mahdollista. Jostain saattaisin tietysti itsekin löytää käytetyn Bilteman hitsausmuuntaja modattavaksi, siinä lienee myös tehonsäätö järjestetty jännitettä muuttamatta.
Ongelma näyttäisi nyt olevan ensialkuun tilan puute muuntajassa, ei mahdu tarpeeksi kierroksia. Toinen ongelma on mistä juuri sitä sopivan paksuista kuparikaapelia. Aukon koko on n. 29 x 7,5 mm2.
Niin no, ei mulla ole mitään nimenomaista tarvetta juuri nyt tuolle muuntajalle. Suunnitelmissa oli koettaa josko siitä olisi pistehitsausmuuntajaksi mutta ei sillä projektilla ole mitään aikataulua.
Ihan hyvin voidaan tehdä niin, että kokeilet tuolla muuntajalla ja jos toimii niin voithan sitten alkaa metsästää vastavaa ja palauttaa tuon minulle kun on löytynyt - tai jotain. Joka tapauksessa minulta sen saa kokeiluja varten kun vaan hakee.
Mitä tulee muuntajatarvikkeisiin niin itse olen hommannut monenlaista, mm. ne taannoin tehtyjen häiriösuotimien magneettitarvikket täältä: http://www.spulen.com/shop/index.php?language=en (http://www.spulen.com/shop/index.php?language=en). Sieltä löytyy mm. käämikanttilankaa 2 x 5 mm eli 10 mm^2. Toki aika jöötiä taivuteltavaksi, mutta eipä sitä hirmu montaa kierrosta tarvittaisi.
@Kremmen: OK ja kiitos vain. Kokeilen nyt kuitenkin ensin tämän tien loppuun kun kuitenkin näytti aika lupaavalta, tuplateho luultavasti auttaa paljon. Ja onhan videoista nähty että onnistuu, tosin onhan mikroaaltouuneja toki eri tehoisia.
OK, pidetään peukkuja ja katsotaan miten käy.
@Kremmen: Tuli tuossa mieleen, kun noita muuntajia on 2 kpl, entäs jos käyttäisi molemmat ja toisio niissä sarjaan jos jännitteen nosto ei riitä? Jos nuo muuntajat nimittäin ovat normimikroista, eli luokkaa 700W, teho voi auttamatta jäädä alle tarvittavan. Kahdella tuplateho?
Kyllä noin voi tehdä, mutta ole tarkkana muuntajien vaiheistuksen suhteen. Eli kun olet kääminyt molemmat muuntajat niin mittaa niiden toisiojännite ensin kummastakin erikseen. Sen jälkeen kytke ensiöt rinnan 230VAC ja toisiot sarjaan ja mittaa jännite vapaista toisiokäämien päistä. Mitattu jännite pitää olla varsin tarkkaan yksittäisten jännitteiden summa. Mikäli jännite on lähempänä yksittäisten jännitteiden erotuksen itseisarvoa, olet kytkenyt muuntajat vastavaiheeseen ja toinen toisio on käännettävä ympäri.
Muuntajien sarjaankytkennässä jännite kasvaa ja sitä myötä myös virta, jos kuorman resistanssi pysyy samana. Tuo kasvanut virta kulkee molempien toisioiden läpi, jolloin käämilangan pitää kestää koko toisiovirta kummassakin muuntajassa. Toinen vaihtoehto olisi kytkeä muuntajat rinnan jolloin topisiovirta jakautuisi muuntajien välillä ja kumpikin joutuisi kestämään vain puolet kokonaisvirrasta. Haasteeksi tulee tällöin toisiojännitteiden tasaus, sillä pienikin ero aiheuttaa aikamoisia kiertovirtoja toisiokäämiin, ja näistä on vain haittaa kun ne kuumentavat käämiä, mutta eivät hyödytä mitään. Sarjaankytkentä lienee siis helpompi vaihtoehto.
Mitä muuten tulee muuntajan tehoon, niin tuo ilmoitettu nimellisteho ei mitenkään erityisesti kuvaa muuntajasta saatavaa hetkellistä maksimitehoa. Ensiö ja toisio on kytketty toisiinsa muuntajasydämen magneettipiirin kautta, ja tuon piirin maksimi-induktio määrää sen tehon joka hetkellisesti saadaan menemään läpi. Yleensä muuntajaraudat mitoitetaan konservatiivisesti niin, että lähinnä pitkäaikainen lämpöhäviöteho määrää jatkuvan maksimitehon. Hetkellisesti voi muuntajasta ottaa rajujakin ylivirtoja ilman vahinkoa, kunhan ei tee sitä liian tiheään että käämilakat sulaa. Tuota absoluuttista maksimivirtaa on vaikea todentaa muuten kuin mittaamalla skoopilla ensiövirran aaltomuotoa, josta näkee kun rauta alkaa kyllästyä eikä teho enää siirry toisioon kun induktio on tapissa.
Idea saattaa olla ihan hanurista, eikä välttämättä toimi, mutta voisit kokeilla tasasuuntausta... Jos ajattelemme esim tig:iä , niin acllä molemmat lämpiää yhtä paljon valokaaren syttyessä, mutta dcllä ajettaessa + noin 70 prosenttia ja - noin 30 prosenttia. Eli teoriassa valokaarivaiheessa saattaisi lämmönjako onnistua ohuemman ja paksumman välillä elektrodien suunnan mukaan....
Muuten hyvä, mutta tässä oli kai kontaktihitsaus tavoitteena jolloin tuota efektiä ei olisi. Eli valokaarta ja sen myötä kehittyvää plasmasuihkua ei synny lainkaan.
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 29.07.12 - klo:23:35
Kyllä noin voi tehdä, mutta ole tarkkana muuntajien vaiheistuksen suhteen. Eli kun olet kääminyt molemmat muuntajat niin mittaa niiden toisiojännite ensin kummastakin erikseen. Sen jälkeen kytke ensiöt rinnan 230VAC ja toisiot sarjaan ja mittaa jännite vapaista toisiokäämien päistä. Mitattu jännite pitää olla varsin tarkkaan yksittäisten jännitteiden summa. Mikäli jännite on lähempänä yksittäisten jännitteiden erotuksen itseisarvoa, olet kytkenyt muuntajat vastavaiheeseen ja toinen toisio on käännettävä ympäri.
Muuntajien sarjaankytkennässä jännite kasvaa ja sitä myötä myös virta, jos kuorman resistanssi pysyy samana. Tuo kasvanut virta kulkee molempien toisioiden läpi, jolloin käämilangan pitää kestää koko toisiovirta kummassakin muuntajassa. Toinen vaihtoehto olisi kytkeä muuntajat rinnan jolloin topisiovirta jakautuisi muuntajien välillä ja kumpikin joutuisi kestämään vain puolet kokonaisvirrasta. Haasteeksi tulee tällöin toisiojännitteiden tasaus, sillä pienikin ero aiheuttaa aikamoisia kiertovirtoja toisiokäämiin, ja näistä on vain haittaa kun ne kuumentavat käämiä, mutta eivät hyödytä mitään. Sarjaankytkentä lienee siis helpompi vaihtoehto.
Joo kiitos vahvistuksesta, juuri samat ajatukset nousivat mieleen.
Lainaa
Mitä muuten tulee muuntajan tehoon, niin tuo ilmoitettu nimellisteho ei mitenkään erityisesti kuvaa muuntajasta saatavaa hetkellistä maksimitehoa. .... Yleensä muuntajaraudat mitoitetaan konservatiivisesti niin, että lähinnä pitkäaikainen lämpöhäviöteho määrää jatkuvan maksimitehon. ..
Hyvä juttu, sittenhän pelkkä jännitteen nosto yhdellä muuntajalla ei välttämättä olekaan vielä tuomittu vajaatehoiseksi.
Tässä värkkäämisessä on vielä rakentamista hidastavana ja haittaavana tekijänä se, että itsellä ei ole kokemusta tyssähitsaamisesta oikeilla toimivilla laitteilla - puuttuu aiemmat kokemukset joihin verrata ja samalla pitää oppia tyssähitsaamaankin. Käyttämieni lankojen kuitenkin pitäisi olla hyvin hitsattavia kun ovat peräisin lankatuotteiden valmistuspajasta, eli sen ei pitäisi olla tässä mikään haittaava muuttuja.
Lainaus käyttäjältä: porepe - 30.07.12 - klo:00:36
Idea saattaa olla ihan hanurista, eikä välttämättä toimi, mutta voisit kokeilla tasasuuntausta... Jos ajattelemme esim tig:iä , niin acllä molemmat lämpiää yhtä paljon valokaaren syttyessä, mutta dcllä ajettaessa + noin 70 prosenttia ja - noin 30 prosenttia. Eli teoriassa valokaarivaiheessa saattaisi lämmönjako onnistua ohuemman ja paksumman välillä elektrodien suunnan mukaan....
Niin, tuosta napaisuuden valinnasta oli mainintaa myös eräässä youtube videossa, jossa näytettiin hitsaamista auton akulla. Jatkuvan suuren toisiovirran tasasuuntaminen vain on jo vähän hankalampi juttu, eikä kai ihan halpaakaan. Sitten tulee mieleen myös nuo ketjussa aiemmin mainitut konkkaa apuna käyttävät ideavariaatiot. Tämä AC vaihtoehto on kyllä teknisesti helpoin ja pitää nyt ensin tutkaista kunnolla ennen kuin siirtyy miettimään muita vaihtoehtoja.
Tuplamuuntajat käytössä, kierroksia muuntajissa yhteensä 6 kpl ja sillä 5.7VAC. Tehoa on nyt liikaakin. Kokeilen seuraavaksi vähentää yhden toision kierroksen, mutta myös ajastin on pakko olla, prosessin hallinta jalkapolkimen tarkkuudella ei tule onnistumaan. Mielelläni ottaisin apuja tähän, että saisi ajastimen nopeasti värkättyä räppilevylle kun mitään ei ole aktiivimuistissa, siitä on yli 25 v kun viimeksi suunnittelin jotakin 555 piirillä.
Suurin perusongelma tässä AC-konseptissa näyttäisi kuitenkin olevan se, että ohuempi 1.5mm lanka pyrkii sulamaan poikki ennen kuin paksummassa 2.5mm runkolangassa tapahtuu minkäänlaista sulamista, kunnollista hitsautumista ei tapahdu eikä olla lähellekään sitä laatua mihin on tarkoitus päästä (vrt kuva tyssa-1.jpg). Kun tarkoitus on voida hitsata erilaisia kombinaatioita yhteen 1.5, 2 ja 2.5 mm langoista myös tehoa pitäisi varmaan voida säätää. Joku valmis himmennin ensiöön olisi helppo kikka, vaan tuolle teholuokalle ei taida sellaista löytyä ainakaan protoilulle sopivaan hintaakin. Olisikohan triac-säätö oikea lähestymistapa tuohon? Tähänkin toivoisin apuja.
Kaikelaista muutakin kokemusta kerkesi tässä tulemaan:
Sain oikeata 4mm eristettyä kuparikäämilankaa näytteeksi, mutta se on niin jäykkää, että sen taivuttaminen umpeen hitsattuun suljettuun muuntajaan ei onnistunut. Mahdollisesti onnistuisi ehkä jollakin kustomoidulla käsitaivuttimella. Palasin siis takaisin n. dia 5mm akkukaapeleihin, toimivat ihan hyvin. Olisi pitänyt varmistua skoopilla sarjassa olevien muuntajien vaiheet. Meni ensin tietysti väärin päin ja vaikka toisio oli avoin virtapiiri tuli takapotkua ja ilotulitusta, joka poksautti 5VDC poverin ja luultavasti myös SSR kytkimen, vaihdoin molemmat saman tien.
EDIT: Ai niin, ja 10A nopea automaattisulake ensiössä laukeaa heti (EDIT: tyhjäkäyntivirrallakin), mutta hidas 10A proppu toimii.
Kun pientä skeptisismiä on nyt mielessä tämä AC-konseptin suhteen, seuraava steppi voisi olla yrittää akulla, jota virtaa katkotaan kuorma-auton startin 24V solenoidilla ja siihen tuo samainen 555 ajastin. EDIT: Silloin pääsisi vaikuttamaan lämmön siirtymiseen enemmän runkolangan puolelle, kuten mm. porepokin tuossa aiemmin kertoi.
EDIT: typoja ym...
Itse kokeilisin hitsausinvertterillä nuo pienet ei paljoa maksa ja niillä on mahdollisesti muutakin käyttöä.
Itsellä ollisi sellainen tuntuma että jännitettä reilusti lisäämällä tuo hitsautuminen onnistuis paremmin virtaa vastaavasti pienemmäksi. Noissa pikku inverttereissä tyhjäkäyntijännite luokkaa 65-95 V DC ja virran säädettävyys on hyvä. Ja tähän ajastus sekä rele / solenoidi
Kuinka tarkka tuo ulkonäkö tuossa liitoksessa on. Yksi ajatus, mikä itselle tuli, on se että tekisit tuon liitoksen ikään kuin pistehitsinä. Eli painaisit langat yhteen ja sen jälkeen puristaisit kupari elektrodit sivuista kiinni liitoskohdan päälle. Lanka painuu jonkin verran kasaan sulaessaan, mutta tapahtuma olisi todennäköisesti helpommin hallittavissa. Sopivilla elektrodien muotoilulla voisi onnistua tuo hitsaantuminen ihan hyvin ilman suurta muutosta langassa.
En tiedä, toimiiko, mutta tällänen tuli mieleen. Hitsausvirran säätöön helppo konsti on laittaa pätkä vaikka sitä rosteripuikkoa vastukseksi. Kuunenee varmasti reilusti, mutta halpa tapa kokeilla.
Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - 05.08.12 - klo:11:19
Kuinka tarkka tuo ulkonäkö tuossa liitoksessa on. Yksi ajatus, mikä itselle tuli, on se että tekisit tuon liitoksen ikään kuin pistehitsinä. Eli painaisit langat yhteen ja sen jälkeen puristaisit kupari elektrodit sivuista kiinni liitoskohdan päälle. Lanka painuu jonkin verran kasaan sulaessaan, mutta tapahtuma olisi todennäköisesti helpommin hallittavissa. Sopivilla elektrodien muotoilulla voisi onnistua tuo hitsaantuminen ihan hyvin ilman suurta muutosta langassa.
...
Pitää päästä ulkonäössä "kauppalaatuun". Tuo sivusta puristaminen ei oikein tunnu istuvalta ajatukselta, kun lankoja tulee paljon ja ne pitää paikoittaa tarkkaan oikeisiin kohtiin. Mutta heittäkää ideoita peliin, pakkohan tuollaista on saada aikaan kun muutkin osaavat.
Vähensin kierroksia toisiota, lähes tarkalleen 5VAC. Hallinta tulee helpommaksi, mutta nyt kyllä fiilikset ovat tällä hetkellä sellaiset, että AC:llä ei tämä tule onnistumaan ainakaan ilman jotakin radikaalia parannusajatusta. Jos joltakulta löytyisi vanha ylimääräinen 24V kuorma-auton startin solenoidi olisi kiinnostunut sellaisesta, pitänee ruveta katselemaan DC:n suuntaan.
PS. Pystyykö joku esim. TIG:illä hitsannut päättelemään tuosta kuvasta 1. mitään, esimerkiksi että näyttääkö TIG jäljeltä tms? Vähän on epätarkka kuva, ehkä siitä kuitenkin näkee jotakin.
Kyllä tuo mun mielestä näyttää tigillä hitsatulta. vaatii vaan melkoista hitsaria noin ohut lanka. Yksi asia, joka voi sulla tuossa kanssa olla ongelmana, on suojakaasun puute. Käytännössähän kaikessa muussa käytetään suojakaasua, paitsi pistehitsauksessa. Normaalissa pistehitsauksessa painetaan hitsattavat kohdat voimakkaasti yhteen, niin se onnistuu ilman suojakaasua. Sulla tuossa on aina ilmaa (=happea) tuossa sulassa kohdassa. Eihän mig-hitsauskaan ota käytännössä yhtään kiinni ilman suojakaasua, vaikka laskisit ison sauman isolla virralla. Kannattaisi ainakin kokeilla tuota suojakaasua.
Voisin kuitenkin vielä värkätä tähän AC protoon ajastimen ja tehonsäädön ennen kuin rupean muuta värkkäämään, neuvoja siis ottaisin mielelläni vastaan.
Mekaniikalla voi myös olla ratkaisevakin merkitys onnistumiseen. Täytyy piirtää ja koneistaa ohuelle langalle elektrodi/pidin/ohjain kuparista, jolla virran saa tuotua aivan lähelle liitosta ja pitämään lankaa ryhdissä.
Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - 05.08.12 - klo:13:23
Kyllä tuo mun mielestä näyttää tigillä hitsatulta. vaatii vaan melkoista hitsaria noin ohut lanka. Yksi asia, joka voi sulla tuossa kanssa olla ongelmana, on suojakaasun puute. Käytännössähän kaikessa muussa käytetään suojakaasua, paitsi pistehitsauksessa. Normaalissa pistehitsauksessa painetaan hitsattavat kohdat voimakkaasti yhteen, niin se onnistuu ilman suojakaasua. Sulla tuossa on aina ilmaa (=happea) tuossa sulassa kohdassa. Eihän mig-hitsauskaan ota käytännössä yhtään kiinni ilman suojakaasua, vaikka laskisit ison sauman isolla virralla. Kannattaisi ainakin kokeilla tuota suojakaasua.
No aivan, tuossa saattaa olla ajatusta.
PS. Mikähän mahtaisi olla helpoin & halvin tapa järkätä suojakaasu ja sille venttiilikin?
Aihe rupesi kiinnostamaan sen verran paljon, että joutui vähän kokeilemaan migillä. Migissä on 1,0 mm lanka. Mig on vanha AGA:n 300 A. Pienimmälläkin asennollaan tuo oma lanka meni vaan punaiseksi, mutta ei millään tarttunut juuri yhtään kiinni.
Sitten laitoin suuttimeen kiinni 1,6 mm kaasuhitsauslangan. Tulos oli jokseenkin sama. Ajattelin lopettaa testin tuloksettomana. Laitoin migin pois päältä. Kosketin langalla 6 mm tankoa. Pieni kipunointi, ja lanka oli lähes täydellisesti hitsautunut kiinni. Valitettavasti kamera kännykän kuva on huono noin läheltä, mutta yritän saada paremman myöhemmin. Eli tuossa hitsauskoneessa on ilmeisesti jonkinlainen kondensaattori lähtöpuolella ja siitä tuli riittävä virta. Tuon perusteella sanoisin, että olisi viisainta etsiä iso kondensaattori ja lähteä lataamaan sitä tasavirralla. Tuolloinhan tehon säätö tapahtuu suoraan jännitettä muuttamalla.
Sama juttu aihe kiinnosti kokeilin puikkovirtalähteellä, poistin päällysteen 3.15 ja 2mm puikoista ja kokeilin. Yllättävän suuren virran vaatii n.80A muuten puikonpätkä jäi vaan kiinni ja alkoi hehkumaan muttei hitsautunut kunnolla.
Kuvissa vasemmanpuoleiset kaksi on hitsattu siten että suojakaasu virtasi letkua pitkin lähelle hitsauskohtaa ja ohuempi pätkä oli lukkopihdeissä asetin langan paksumpaan kiinni ja nappasin puikonpitimellä lukkopihteihin noin sekunniksi.
Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - 05.08.12 - klo:14:58
...Eli tuossa hitsauskoneessa on ilmeisesti jonkinlainen kondensaattori lähtöpuolella ja siitä tuli riittävä virta. Tuon perusteella sanoisin, että olisi viisainta etsiä iso kondensaattori ja lähteä lataamaan sitä tasavirralla. Tuolloinhan tehon säätö tapahtuu suoraan jännitettä muuttamalla.
Joo, kiinnostavaa havaintoa. Tulee mieleen, että tarvitaankohan sitä kondensaattoria ollenkaan, jos käyttää akkua? Sehän käyttäytyy melkein samoin ja antaa satoja ampeereita, erona että jännite ei heti putoa. Yritän löytää pari youtuubivideota joita näin akkukokeilusta.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 05.08.12 - klo:15:19
Sama juttu aihe kiinnosti kokeilin puikkovirtalähteellä, poistin päällysteen 3.15 ja 2mm puikoista ja kokeilin. Yllättävän suuren virran vaatii n.80A muuten puikonpätkä jäi vaan kiinni ja alkoi hehkumaan muttei hitsautunut kunnolla.
Kuvissa vasemmanpuoleiset kaksi on hitsattu siten että suojakaasu virtasi letkua pitkin lähelle hitsauskohtaa ja ohuempi pätkä oli lukkopihdeissä asetin langan paksumpaan kiinni ja nappasin puikonpitimellä lukkopihteihin noin sekunniksi.
Joo tuo sama hehkuntailmiö tapahtui kun oli vain yksi muuntaja. Tehon lisäys paransi tilannetta, mutta ilman ajastinta/tehonsäätöä mahdotonta nyt hallita. 1.5mm lanka myös helpommin sulaa poikki tietty.
Rohkaisevaa kun nuo alemman kuvasi vasemmanpuoleiset ovat jo aika siistejä, eli suojakaasu auttaa tilannetta.
Tässä Esabin selityksessä voi myös piillä tärkeä pointti, tuo esilämmitys:
Lainaa
Leimuhitsaus
Leimuhitsaus on tankojen, putkien jne. päittäisliittämiseen tarkoitettu vastushitsausmenetelmä. Ensiksi lämmitysvaiheen aikana liitettävät pinnat pidetään keskenään kevyessä kosketuksessa tai irrotetaan toisistaan hieman irti, jolloin läpikulkeva sähkövirta saa aikaan lyhyitä valokaaria liitospintojen välille. Kun tarvittava lämpötila ja sulaminen on saavutettu, tehdään nopea liitospintojen yhteenpuristaminen (tyssäys), jolloin syntyy valmis liitos
LainaaJoo, kiinnostavaa havaintoa. Tulee mieleen, että tarvitaankohan sitä kondensaattoria ollenkaan, jos käyttää akkua? Sehän käyttäytyy melkein samoin ja antaa satoja ampeereita, erona että jännite ei heti putoa. Yritän löytää pari youtuubivideota joita näin akkukokeilusta.
Se kondensaattorin idea on se, että kun se ladataan täyteen ja puretaan tyhjäksi asti, saadaan jokakerta yhtä iso energia. Samaa ratkaisua käytetään esim. auton sytytys systeemeissä, jolloin energia on jokakerran vakio, oli kierroksia 100 tai 10000 r/min. Noissa käytetään tyristoria liipaisimena. Tuo on aika yksinkertainen ratkaisu. Eli kun halutaan vapauttaa energia, liipaistaan tyristori ja kun kondensaattori on tyhjentynyt, sammuu tyristori itsestään. Tyristorit kestää melko isoja virtoja, ja on edullisia virrankestoon nähden. Akustatulevan suuren virran katkaisu on paljon vaikeampaa.
Lainaus käyttäjältä: ftec - 05.08.12 - klo:16:11
Tässä Esabin selityksessä voi myös piillä tärkeä pointti, tuo esilämmitys:
paksummilla ainevahvuuksilla välttämätön mutta tuskin näin ohuilla ainevahvuuksilla.
Tuo Sepän ehdottama systeemi kuulostais toimivalta, kun vain löytää sopivat konkat.
Tässä linkki vastaavan suuntaisesta kokeilusta. http://www.oulu.fi/fmt/FMT6/PDF/Tutkimusraportit/Termoelementtihitsaus_suunnittelu_ja_valmistus.pdf
Aika hyvä lähtökohta kokeiluihin.
No joo, nyt täytyy miettiä mitä seuraavaksi. Isot konkat pienellä sisäisellä vastuksella ovat kalliita, akulla pääsisi aika helposti kokeilemaan kun öytää sopivan solenoidin. Ensin kuitenkin pitää kaivaa 555 datalehti ja tehdä se ajastin.
Tässä kaveri TIG hitsaa 12V akulla. Pieni argonpullo siellä myös, tuollainen pitää myös löytää jostain ...
http://www.youtube.com/watch?v=XVqBRPVw08Y
Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - 05.08.12 - klo:16:31
Tässä linkki vastaavan suuntaisesta kokeilusta. http://www.oulu.fi/fmt/FMT6/PDF/Tutkimusraportit/Termoelementtihitsaus_suunnittelu_ja_valmistus.pdf
Aika hyvä lähtökohta kokeiluihin.
Tuosta kiitos!
Tuli tuosta ac/dc jutusta mieleen että terästä pääsääntöisesti hitsataan tigillä dc:nä ja aluminia ac:nä, juurikin tuon hallittavuuden takia. Ja on tarkka elektrodistakin. Sitten on vielä se lanka asia, koulussa kokeiltiin tätä ja moni on tullut samaan tulokseen että lisäaineella on suuri merkitys teräksenkin hitsaamisessa, kaasu hitsaukseen tarkoitetulla langalla hitsaaminen on erittäin vaikeaa.
Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 05.08.12 - klo:23:17
Tuli tuosta ac/dc jutusta mieleen että terästä pääsääntöisesti hitsataan tigillä dc:nä ja aluminia ac:nä, juurikin tuon hallittavuuden takia. Ja on tarkka elektrodistakin. Sitten on vielä se lanka asia, koulussa kokeiltiin tätä ja moni on tullut samaan tulokseen että lisäaineella on suuri merkitys teräksenkin hitsaamisessa, kaasu hitsaukseen tarkoitetulla langalla hitsaaminen on erittäin vaikeaa.
Eka lause, tarkoitit ehkä juuri päinvastoin, mutta joo, tässä pähkäillessä rupeaa huomaamaan kaikenlaista. AC:llä täysin eripaksuisia samaa materiaalia olevia rautalankoja hitsatessa on nyt jälkeenpäin ajatellen tietenkin selvää, että ohuempi lanka kuumenee enemmän sen suuremman resistanssin takia ja koska siitä lämpö johtuu pois huonommin kuin paksusta. Langan pitimen massalla ja muodolla ehkä voisi parantaa tilannetta jossain määrin.
Tuota aiempaa postaamaani kuvaa tyssa-1.jpg katsellessa huomio ja ihmetys kiinnittyy siihen, kuinka siististi lankoja yhdistävä hitsi kasvaa kartiomaisesti kohti ohuempaa lankaa. Voi olla, että sauma on jälkeenpäin siisititty roiskeista hiekkapuhaltamalla, mutta miten tuo kartiomaisuus on syntynyt. Rupesi nyt ihmetyttämään, että onko tuollainen jälki edes mahdollista tyssähitsaamalla. Ainakin pitää olla mekaanisilta liikkeiltään hyvin hallittu prosessi hitsauksen aikana.
Kyllä teräs on nimenomaan tasavirtaa, ei kuulu hitsatessa kuin pieni suhina. Rosterissa sitten pulssitettua tasavirtaa. Alumini ja ainakin magnesium taas vaatiivat vaihtovirtaa, koska tasavirralla muodostuu "sulamattoman" kaltainen oksidi kerros ja hitsaus muuttuu käytännössä mahdottomaksi. Vaihtovirta putsaa oksidin pois ja lisäainetta on helppo syöttää.
Tuossa hyvä esimerkii miltä teräksen hitsaaminen kuullostaa http://youtu.be/3j-ciGVAxes?t=2m33s
Vastaavasti aluminille http://youtu.be/BVR7a9kUKJE?t=1m17s
Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 06.08.12 - klo:16:32
Kyllä teräs on nimenomaan tasavirtaa, ei kuulu hitsatessa kuin pieni suhina. Rosterissa sitten pulssitettua tasavirtaa. Alumini ja ainakin magnesium taas vaatiivat vaihtovirtaa, koska tasavirralla muodostuu "sulamattoman" kaltainen oksidi kerros ja hitsaus muuttuu käytännössä mahdottomaksi. Vaihtovirta putsaa oksidin pois ja lisäainetta on helppo syöttää.
Tuossa hyvä esimerkii miltä teräksen hitsaaminen kuullostaa http://youtu.be/3j-ciGVAxes?t=2m33s
Vastaavasti aluminille http://youtu.be/BVR7a9kUKJE?t=1m17s
OK, kiitos tuosta tarkennuksesta.
Kuinka suuria DC virtoja tasasuunnataan? Olen elänyt siinä käsityksessä, että diodeja ja diodisiltoja ei voi rinnan kytkeä, mutta joiltakin palstoilta luin, että tieto on vanha, koska uudet samojen sarjojen komponentit ovat tasalaatuisia. Ennen aikaa jännitteiden täsmäystä tehtiin apuvastuksilla ja konkkilla, mutta miten?
Kiinnostaisi nimittäin kokeilla järjestelyä, jossa käämisin muuntajat korkeammalle jännitteelle, esim 24VAC ohuemmalla langalla ja sitten tasasuuntaus. Kokeilisin ensin mitä tapahtuu ilman rippelin tasausta DC:ssä, jolloin katkominen onnistuisi ensiöpuolelta.
Tässä artikkelissa kaveri muutti halvan valovirta-AC hitsikoneen DC koneeksi (100A 3v silta, jättäen yhden vaiheen käyttämättä). Siinä myös kuvataan DC Mig koneen komponentteja jossa diodisillassa 4*6 = 24 diodia (6 diodes per leg of the bridge, for a total of 24 diodes) eli niitä on kytketty 6kpl rinnan, ja 4 x 30,000uF =120000uF konkka ja lisäksi vielä kuristin (a very large inductor, aka filter reactor)
http://www.blinkenbyte.org/welder_conversion/welder_conversion.html
PS. Jos käämin 24VAC:lle, niin silloinhan periaatteessa yksi 100A silta ehkä jo riittäisikin, mutta pari 50A siltaa löytyisi laatikostakin ...
Miksi suunnitella virtalähdettä kun valmiitakin löytyy..http://www.veistokone.fi/index.php/UUDET-MALLIT/Holzmann-TISA-160-hitsausinvertteri.html (http://www.veistokone.fi/index.php/UUDET-MALLIT/Holzmann-TISA-160-hitsausinvertteri.html)
tuossa esim. tig kaapeli mukana
pelkkä puikko alle 200€ ja on invertteri.
LainaaOlen elänyt siinä käsityksessä, että diodeja ja diodisiltoja ei voi rinnan kytkeä, mutta joiltakin palstoilta luin, että tieto on vanha, koska uudet samojen sarjojen komponentit ovat tasalaatuisia.
Tuossa hiljattain vaihdoin kempin lankakoneeseen tasasuuntaajan diodit niitä oli kaikkiaan 36 kpl.
Ja kone yli 20v vanha, että kyllä ne silloinkin jotain kesti.
Noita pieniä kertakäyttöisiä Ar ja Co2 kaasupulloja myy ainakin Bauhaus.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 08.08.12 - klo:13:37
Miksi suunnitella virtalähdettä kun valmiitakin löytyy..http://www.veistokone.fi/index.php/UUDET-MALLIT/Holzmann-TISA-160-hitsausinvertteri.html (http://www.veistokone.fi/index.php/UUDET-MALLIT/Holzmann-TISA-160-hitsausinvertteri.html)
tuossa esim. tig kaapeli mukana
pelkkä puikko alle 200€ ja on invertteri.
Tuon verollinen hinta on tänä päivänä 365e, eikä ole mitään takeita, että se sitten varmasti toimii tähän. Ja onhan DIY projekteissa aina se oma mielenkiintonsa.
@Jussi ja @viilari: Kiitokset!
Lainaus käyttäjältä: ftec - 06.08.12 - klo:11:11
Eka lause, tarkoitit ehkä juuri päinvastoin, mutta joo, tässä pähkäillessä rupeaa huomaamaan kaikenlaista. AC:llä täysin eripaksuisia samaa materiaalia olevia rautalankoja hitsatessa on nyt jälkeenpäin ajatellen tietenkin selvää, että ohuempi lanka kuumenee enemmän sen suuremman resistanssin takia ja koska siitä lämpö johtuu pois huonommin kuin paksusta. Langan pitimen massalla ja muodolla ehkä voisi parantaa tilannetta jossain määrin.
Tuota aiempaa postaamaani kuvaa tyssa-1.jpg katsellessa huomio ja ihmetys kiinnittyy siihen, kuinka siististi lankoja yhdistävä hitsi kasvaa kartiomaisesti kohti ohuempaa lankaa. Voi olla, että sauma on jälkeenpäin siisititty roiskeista hiekkapuhaltamalla, mutta miten tuo kartiomaisuus on syntynyt. Rupesi nyt ihmetyttämään, että onko tuollainen jälki edes mahdollista tyssähitsaamalla. Ainakin pitää olla mekaanisilta liikkeiltään hyvin hallittu prosessi hitsauksen aikana.
Silläkin lienee merkitystä kumminpäin virta kulkee, eli onko ohuempi lanka positiivinen vai negatiivinen (DC-hitsaus), jos oikein hifistellään niin voisi koittaa ohjattua AC-hitsausta kuten TIG:illä alumiinia hitsatessa.
Tuon ohuemman langan voisi syöttää TIG:in kupin läpi josta kaasu virtaa kohteeseen, kupit ei paljoa maksa, jonkinlainen sovitinpala jossa reikä hitsattavalle langalle, pätkäsee sitten hitsauksen jälkeen sopivan mittaiseksi.
Jonkinlainen puristus pitäisi saada ohuemman ja paksumman langan välille, en tiedä onko näissä jotain pientä takaisinvetoa sulan synnyttyä, mutta sillä saattaisi saada tuon siistin kartion aikaan.
Lainaus käyttäjältä: ftec - 08.08.12 - klo:16:08
Tuon verollinen hinta on tänä päivänä 365e, eikä ole mitään takeita, että se sitten varmasti toimii tähän. Ja onhan DIY projekteissa aina se oma mielenkiintonsa.
Joo tuossa kyseisen linkin kampeessa on tig poltin mukana.
Mutta siitä DIY projektista olen täysin samaa mieltä, siitä saa mukavan tyydytyksen tunteen kun homma onnistuu.
Tuli vaan mieleen että tuossa on jo aika tavalla haastetta saada itse hitsausprosessi onnistumaan ilman virtalähteen rakentamistakin.
Eikä saa loukkaantua vaikka joskus lauonkin omia mielipiteitäni aika suoraan, en tee sitä pahoittaakseni kaveria.
Seuraan mielenkiinnolla tätäkin projektia :)
Lainaus käyttäjältä: mpr - 08.08.12 - klo:17:27
Joo tuossa kyseisen linkin kampeessa on tig poltin mukana.
Mutta siitä DIY projektista olen täysin samaa mieltä, siitä saa mukavan tyydytyksen tunteen kun homma onnistuu.
Tuli vaan mieleen että tuossa on jo aika tavalla haastetta saada itse hitsausprosessi onnistumaan ilman virtalähteen rakentamistakin.
Eikä saa loukkaantua vaikka joskus lauonkin omia mielipiteitäni aika suoraan, en tee sitä pahoittaakseni kaveria.
Seuraan mielenkiinnolla tätäkin projektia :)
Hehe, minähän en kovin pienestä loukkaannu, eikä tuossa mitään loukkaava edes ollutkaan. Päinvastoin itse tulee usein sanottua sellaista minkä olisi pitänyt jättää sanomatta. ;)
Jos olisin isolla rahalla liikkeellä ja olisi suuret tuotto-odotukset, niin toki ostaisin erilaisia valmiita laitteita kokeiltavaksi. Tässä kuitenkin kohde, johon tätä yritän saada toimimaan, on sekin sellaista työlästä pikkunäpräämistä ja "tuotekehityksen" alla koko juttu sekin. Kokeilujen perusteella voi myös selvitä minkätyyppinen valmis laite ja minkälaisilla arvoilla sitten varmasti toimii jos ei DIY:nä onnistu.
Lainaus käyttäjältä: jyrki.j.koivisto - 08.08.12 - klo:16:21
Silläkin lienee merkitystä kumminpäin virta kulkee, eli onko ohuempi lanka positiivinen vai negatiivinen (DC-hitsaus), jos oikein hifistellään niin voisi koittaa ohjattua AC-hitsausta kuten TIG:illä alumiinia hitsatessa.
Tuon ohuemman langan voisi syöttää TIG:in kupin läpi josta kaasu virtaa kohteeseen, kupit ei paljoa maksa, jonkinlainen sovitinpala jossa reikä hitsattavalle langalle, pätkäsee sitten hitsauksen jälkeen sopivan mittaiseksi.
Jonkinlainen puristus pitäisi saada ohuemman ja paksumman langan välille, en tiedä onko näissä jotain pientä takaisinvetoa sulan synnyttyä, mutta sillä saattaisi saada tuon siistin kartion aikaan.
Nimenomaan, ja käsittääkseni siis miinus ohueen lankaan? Ohjaimen teen itse kuparilatasta, niin käy kaikille tarvittaville lankojen paksuuksille 1.5-2.5mm.
Tuo takaisiveto voi olla tarpeellinen ja sen kyllä saan kokeiltua vaikka koneeni Z-akselilla, samalla hitsin ja suojakaasun ajastuksenkin saisi G-koodin timerillä. Jättää tuon nyt kuitenkin tuonnemaksi kunnes toimiva hitsin periaate selviää.