Heippa,
Nyt se sitten tapahtu kyseinen kone tilttas kesken näpyttelyn, referenssiin kerkes ajamaan ittensä.
Ohjaus on Fanuc 6M.
Ohjaus ei mene päälle yleensä on kestänyt vaihtelevan ajan, tänään kesti normaalia pidempään.
Nyt kun yrittää päälle mitään ei tapahdu.
Yrityksen jälkeen kun sammuttaa nolla napista näytöllä vilahtaa kirkas piste.
Voin tota hiukan vilasta onko powerit kunnossa siihen sitten saa jäädä jos ei joku keksi jotain normi vikaa !
Vähän on kypsynyt mieleen sellainen ajatus jos uusisi koko ohjauksen servot ja myös karakäyttö.
Laakerit uusittu pari vuotta sitten.
Sitä on varmaan tänä päivänä monen moista tarjolla en vaan tiedä niistä uusista oikein mitään
Linuxcnc (EMC2) ollut sorvissa kymmenen vuotta Mesanetin 5i20 kortilla ja omalla analogisella ohjauskortilla.
Hyvin on toiminut, pientä häiriö herkkyytä esiintynyt viime aikoina.
Nuo servot ja draiverit ei nyt ole se suurin ongelma vaan minkä ohjauksen tuohon laittaisi ?
Hannu
Mulla on Jonnen (Johannes Thelen, Thelen Tech) rakentama Brother, missä on LNC-ohjaus. Se on kyllä toiminut hyvin.
On niitä tullu muitakin nykyään. http://www.thelentech.fi/wp/
Ei ole kauaa kun jonnen kanssa juteltiin erään koneen kohalla koko päivityksestä... samanalaisesta mikä sulla on edessä...
Kustannus arvio oli 10 000 - 15 000 euroa silloin alv0... ja tuo tais olla ilman töitä ellen väärin muista eli pelkät osat...
Eli servot + driverit + karaohjain + ohjainyksikkö + sähkökaapin hilppeet... tähän päälle sitten koko logiikan ohjelmointi että työkalunvaihtajat yms saadaan toimimaan niin todettiin että iso urakka kyseessä...
Vertailtiin tätä päivitys urakkaa uuden Haas:in hankinta hintaan. Sillon Haas:lla oli tarjous että 24% alennus kaikista rungoista niin vastaavillla ominaisuuksilla oleva kone uutena haas:lta toimitettuna maksoi noin 35 000e alv0...
Minkä vuoksi todettiin että ei ole järkeä alkaa tekemään päivitystä... jos uuden koneen takuulla saa tuohon hintaan...
Eri asia on sitten se jos haluaa harrastaa... mutta kyllä sille omalle työllekkin pitää jotain hintaa laskea... kerta siinä voi äkkiä kuukausi tai pari vierähtää konetta päivittäessä olettaen että osaaminen riittää...
Sellainen ns. askartelu konehan tämä on ollut maksoi 1200€ eikä nuo johteet nyt niin hyvät ole että
tuollaisia summia kannattais sijoittaa tähän.
Servot nyt toimis varmaan mutta karakäyttö ei tunnista paikkaa eikä siinä ole pulssianturia se on
yks paha puute.
Enkä nyt tiedä mitenkä noita Fanucin pulssiantureita voidaan lukea onnistuuko helpolla.
Kaikki ideoita saa esittää kai tämä pitää hoitaa ns.omana työnä.
Tuota aattelin jos käyttäis Mesanetin kortteja ja Linuxcnc softaa, mitään työkiertoja tuossa ei tietääkseni ole.
Jaa a en tiiä !
Kyllähän tuo Linuxcnc ja Mesat... On mulla sorvissa sellaiset. Saa kai ne vaihtajat silläkin toimimaan.
Onkohan ne Deltankin ohjaukset niin kalliita?
Hm..Tässä joku vanha topic:http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=8750.0 (http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=8750.0)
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 24.03.21 - klo:19:37
Sellainen ns. askartelu konehan tämä on ollut maksoi 1200€ eikä nuo johteet nyt niin hyvät ole että
tuollaisia summia kannattais sijoittaa tähän.
Servot nyt toimis varmaan mutta karakäyttö ei tunnista paikkaa eikä siinä ole pulssianturia se on
yks paha puute.
Enkä nyt tiedä mitenkä noita Fanucin pulssiantureita voidaan lukea onnistuuko helpolla.
Kaikki ideoita saa esittää kai tämä pitää hoitaa ns.omana työnä.
Tuota aattelin jos käyttäis Mesanetin kortteja ja Linuxcnc softaa, mitään työkiertoja tuossa ei tietääkseni ole.
Jaa a en tiiä !
Ihan vinkkinä, jos kyse on harraste koneesta niin käytettyjen haas:ien hinnat romahti Haas:in kamppis tarjouksen myötä.
Esimerkiksi minimill ja vf sarjan koneita 00 ja tuoreempia saa sillä 5000-10000e:lla https://www.machineseeker.fi/main/search/index?searchWord=haas+minimill
Mikä on helposti pelkästään servot + servopakat + ohjainyksikön hinta
Lainaus käyttäjältä: pave - 24.03.21 - klo:20:17
Onkohan ne Deltankin ohjaukset niin kalliita?
Jos nyt muistan oikein sillon kun Jonnen kanssa puhuin tuohon aikaisemmin mainitsemaani projektiin niin Delta:n ohjaimet NC300 sarja tjsp on siitä jostain 2000e ylöspäin, mutta olihan niissä kaikkia kivoja ominaisuuksiakin kyllä...
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 24.03.21 - klo:19:37
Sellainen ns. askartelu konehan tämä on ollut maksoi 1200€ eikä nuo johteet nyt niin hyvät ole että
tuollaisia summia kannattais sijoittaa tähän.
Servot nyt toimis varmaan mutta karakäyttö ei tunnista paikkaa eikä siinä ole pulssianturia se on
yks paha puute.
Enkä nyt tiedä mitenkä noita Fanucin pulssiantureita voidaan lukea onnistuuko helpolla.
Kaikki ideoita saa esittää kai tämä pitää hoitaa ns.omana työnä.
Tuota aattelin jos käyttäis Mesanetin kortteja ja Linuxcnc softaa, mitään työkiertoja tuossa ei tietääkseni ole.
Jaa a en tiiä !
Jos tuossa on vanhat keltaiset mustakantiset DC-servot niin pulssiantureiden luku vaikkapa Linuxcnc:llä ei ole rakettitiedettä.
Uudemmat punakantiset AC-servot ovat vissiin vähän hankalampia tapauksia.
Edit: Punakantisia AC-Servoja taitavat olla.
Musta pötkylä Z on 12NM x,y on 5,4NM olis sellainen olo että on helppolukea en ole vielä mitannut.
Kara käyttö on se hankalin homma ja kallein.
Terve,
Fanucin servon ohjaamista pohtinu.
Jos pistän linuxcnc ohjaamaan niin sieltä ei saada tuota takaisinkytkentä TCA tietoa
lainkaan koko servo olisi ohjearvon VCMD (nopeuden ohje )varassa olenko oikeassa .
TCA on ohjauksen tuottama takaisinkytkentä singnaali pulssianturista, joskus menee myös suoraan takosta servo ohjaimelle.
Takoa ei ole tässä vanhassa moottorissa.
Kuinka mahtais toimia pelkän nopeusohjeen varassa no siinä samassa olisi myös tuo feedback.!
Juu ei onnistu suoraan kytkentä. Sen tachojännitteen generointiin tarttis tehä joku palikka.
Joskus tästä oli lyhyesti puhetta Jonnen kanssa, kun mietin oman koneen osalta samanlaista ratkaisua.
En kyllä muista oliko hänellä joku valmis idea tähän.
Jos tarvitset osia, niin minulla on kokonainen Fanucin 6M-koneen sähköjärjestelmä vuodelta 81, osin vielä purkamatta modernisoinnin tieltä. (Hidasta on ollut eteneminen)
No kiitos ,mullakin on kohta samat kilkkeet jos tämä ei tästä aukea.
Saan kokeiluun jonkun halpis servon mikä sopii suoraan mekaanisesti.
Linuxcnc pistän ohjaamaan.
Jännite +-10v ja servo nopeus moodiin?
Siinä on nyt sitten molemmissa servossa ja ohjauksessa pid loopit mikä tuossa on nyt se periaatte miten saa
kohilleen on tahtonut jäädä se kuminauha johonkin väliin.
tai sitten sellainen vatkaus että äkkiä sähköt pois ennen kuin hajoaa.
Paikkaan ajaa todella tarkasti viimeinen tonni menee nollille mutta suurella nopeudella virhettä on 0.15mm jää vajaaksi nollasta liikkeen aikana.
+- virhe riippuu suunnasta P :tä ei voi oikein kasvattaa lähtee värähtelemään jos pykälänkin nostaa i säädetty niin tiukalle että startti ja pysähdys on pamaus no D ollu vähän semmonen mysteeri sitäkin siellä on ajaa minusta enemmän sivuun jos nostaa !
Sitten on tuo Lcnc /Mesan +-10v ohjaus siinä on aika voimakas rippeli se ei ole häiriö singnaali vaan kuuluu tuohon muunnokseen jotenkin.
Pitäis keksiä joku muu ohjaus tapa kuin tuo ikuinen analogia singnaali kun tuo härö vahvistuu myös kun P.tä nostaa.
Parannus ehdotukia oisko.
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 30.03.21 - klo:17:33
Paikkaan ajaa todella tarkasti viimeinen tonni menee nollille mutta suurella nopeudella virhettä on 0.15mm jää vajaaksi nollasta liikkeen aikana.
+- virhe riippuu suunnasta P :tä ei voi oikein kasvattaa lähtee värähtelemään jos pykälänkin nostaa i säädetty niin tiukalle että startti ja pysähdys on pamaus no D ollu vähän semmonen mysteeri sitäkin siellä on ajaa minusta enemmän sivuun jos nostaa !
Sitten on tuo Lcnc /Mesan +-10v ohjaus siinä on aika voimakas rippeli se ei ole häiriö singnaali vaan kuuluu tuohon muunnokseen jotenkin.
Pitäis keksiä joku muu ohjaus tapa kuin tuo ikuinen analogia singnaali kun tuo härö vahvistuu myös kun P.tä nostaa.
Parannus ehdotukia oisko.
Miksi tuo kuulostaisi siltä että teho/vääntökäyrät eivät välttämättä ole ihan identtiset vanhojen kanssa... mikä korostuu suurilla nopeuksilla... jos näin olisi niin ohjauksessa ei olisi oikeasti mitään vikaa...
Sanomasi se että hitailla nopeuksilla paikotus on kohillaan vahvistaisi tätä väitettä...
(https://3l4sbp4ao2771ln0f54chhvm-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2018/03/Torque-Speed-Curve.png)
Tässä on linuxcnc /mesanet +-10v analogia jännite ohjauksella ja uusi halpis servo ja sen ohjain 1,2Kw n.5Nm sori jos en ole tätä tuonut riitävästi
ilmi että kaikki on uusia.
Vanhaa ei ole kuin kuularuuvi 6mm nousulla ,servo suoraan akselissa kiinni 1:1.
Servo ohjaimesta tulee 2500 pulssia per kierros joka menee Lcnc:hen.
Resoluutioksi tulee 0.0024mm ? onkohan riittävä
Moottorissa on 17bittinen anturi sitä ei saa pihalle.
Vääntö rajoitettu niin että 17mm lenkillä kuularuuvin päästä just pystyy pidättämään servoa jotta se manee error tilaan.
Vanha kuularuuvi ja pöytä liikkuu todella kevyesti sitä on senverta hinkattu.
Pitää vaihtaa tuohon littu näytttö jos sais jonkun video pätkän.
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 25.03.21 - klo:18:56
Musta pötkylä Z on 12NM x,y on 5,4NM
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 31.03.21 - klo:08:53
Tässä on linuxcnc /mesanet +-10v analogia jännite ohjauksella ja uusi halpis servo ja sen ohjain 1,2Kw n.5Nm sori jos en ole tätä tuonut riitävästi
ilmi että kaikki on uusia.
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 30.03.21 - klo:17:33
Paikkaan ajaa todella tarkasti viimeinen tonni menee nollille mutta suurella nopeudella virhettä on 0.15mm jää vajaaksi nollasta liikkeen aikana.
Nuiden aikaisempien mainitsemiesi asioiden takia tuli vaan työ vääntökäyrä ekana mieleen...
Kerta piikki vääntökäyrässä on isot erot servojen välillä ja toinen on moottorin inerttia massa mikä korostuu suurista nopeuksista pysähdyksiin ajettaessa varsinkin jos akselilla on massaa...
Tästä asiasta löytyy dokumentaatiota esim. fanuc:lta https://www.west-l.ru/uploads/tdpdf/sf_fanuc-ac-servo-motor.pdf (https://www.west-l.ru/uploads/tdpdf/sf_fanuc-ac-servo-motor.pdf) sivulta 29 paperin ala laita tai 43 pdf sivu numero eteenpäin
Itse tekisin varmaan jonkin seuraavista.
1. Testaisin missä ajonopeudessa kone pitää vielä paikoituksensa nuilla servoilla ja tarkistaisin onko se riittävä omaan käyttöön. (Testaisin myös eri kiihtyvyys arvoilla)
2. Jos ajonopeudet eivät ole riittävät kaivaisin valmistajan dokumentaatiosta vääntökäyrät esille uudesta että vanhasta servosta ja vertaisin niitä keskenään. Määrittääkseni onko ongelma itse servon mitoituksessa vai jossain muualla.
Ps. Monissa koneissa nykyään on alettu käyttään ihan step dir ohjausta, jolloin paikotus vastuu on siirretty servodriverille... itsekkin kytkin omassa Cnc sorvi projektissa Yaskawan servot tähän moodiin niin ei tarvinnut enään +-10V:hen sekaantua :D
Koneet joissa on lisäksi lasimittasauvat tai vastaavat käyttävät sitten muuta kuin paikoitus ohjausta... tosin nyt on alkanut tuleen drivereita jotka käyttävät step dir ohjausta ja niihin saa kytkettyä mittasauvan + moottorin encooderin eli kaikki paikotus vastuu on tässäkin tapauksessa siirretty driverille, jolloin logiikan tarvii antaa vaan pulssi ohjaus tietoa...
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 30.03.21 - klo:17:33
Paikkaan ajaa todella tarkasti viimeinen tonni menee nollille mutta suurella nopeudella virhettä on 0.15mm jää vajaaksi nollasta liikkeen aikana.
+- virhe riippuu suunnasta P :tä ei voi oikein kasvattaa lähtee värähtelemään jos pykälänkin nostaa i säädetty niin tiukalle että startti ja pysähdys on pamaus no D ollu vähän semmonen mysteeri sitäkin siellä on ajaa minusta enemmän sivuun jos nostaa !
Sitten on tuo Lcnc /Mesan +-10v ohjaus siinä on aika voimakas rippeli se ei ole häiriö singnaali vaan kuuluu tuohon muunnokseen jotenkin.
Pitäis keksiä joku muu ohjaus tapa kuin tuo ikuinen analogia singnaali kun tuo härö vahvistuu myös kun P.tä nostaa.
Parannus ehdotukia oisko.
Tuossa voi käydä niin että sähköisesti ollaan kyllä tonnilleen oikeassa paikassa ja ero tulee mekaniikasta. Kitkoja, keinumisia, laakeripukkien joustoa, laakerin välystä, mutterin välystä yms. Mekaaniseen ongelmaan viittaa myös se että integroivan säätimen pitäisi jokatapauksessa viedä virhe nollille varsinkin kun pysähdytään. Interpoloitaessa voidaan jäädä vähän jälkeen.
PID säätiminen virittäminen ei tosiaan ole mikään helpoin homma. Varsinkin kun näitä säätimiä on AC-servo loopissa periaatteessa kolme peräkanaa. Useissa koneissa toki on vielä myötäkytkentä (Velocity Feedfroward), jolla ohitetaan paikkasäädin. Sisimpänä pyörii virran säätö looppi (ts. vääntömomentin säätö). Seuraavana pyörii nopeussäätö piiri, joka siis antaa ohjearvon vääntömomentille. Nopeussäädintä ohjaa taas paikkasäädin. Paikkasäädin on ylesimmin sitten vaikka se Linux-Cnc, josta pyörimisnopeuden ohje otetaan ulos erilaisilla menetelmillä.
Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 31.03.21 - klo:09:25
Ps. Monissa koneissa nykyään on alettu käyttään ihan step dir ohjausta, jolloin paikotus vastuu on siirretty servodriverille... itsekkin kytkin omassa Cnc sorvi projektissa Yaskawan servot tähän moodiin niin ei tarvinnut enään +-10V:hen sekaantua :D
Koneet joissa on lisäksi lasimittasauvat tai vastaavat käyttävät sitten muuta kuin paikoitus ohjausta... tosin nyt on alkanut tuleen drivereita jotka käyttävät step dir ohjausta ja niihin saa kytkettyä mittasauvan + moottorin encooderin eli kaikki paikotus vastuu on tässäkin tapauksessa siirretty driverille, jolloin logiikan tarvii antaa vaan pulssi ohjaus tietoa...
En tiedä minkälaisten koneiden parissa Snowfly yleensä pelaa, mutta valta osa koneista joiden kanssa itse olen toiminut käyttää PWM singaalia vääntömomentti ohjeen siirtämiseen servokäytöille, jotka toimivat lähinnä virtavahvistimina. Näin kaikki parametrit ja säätöpiirit voidaan virittää yhdestä paikasta. Mittasauvat ja moottorien pulssianturit tuodaan suoraan koneen ohjaukseen. Paikoitustarkkuus pysyy paremmin hanskassa.
pistin jonkun konkka vastus hässäkän suodattamaan tuota +-10v nopeus tietoa no jees vahvistusta pustyi korottamaan kymmenkertaiseksi.
vähän tuli hitaaksi reakoimaan mutta ongelma on tuossa Mesanetin 7I33TA Quad Analog servo interface.
Saattaapi olla särki pöllein tuon plasma koneesta se on melko löysä vehje siinä ei pienet mittavirheet näy!
Mikä riittäis tuoksi paikka erroriksi liikkeen aikana kun toistossa menee tonnit nollille 0.000mm on se siisti.
tai kysytään näin mihin te olette päässeet?
Joskus kyselin nykyisistä ohjaus tavoista minkä pistäis mutta ei siihen mitään suurta ideaa tullut keltään.jes tuli vähän sisäistettävää
Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 31.03.21 - klo:10:52
En tiedä minkälaisten koneiden parissa Snowfly yleensä pelaa, mutta valta osa koneista joiden kanssa itse olen toiminut käyttää PWM singaalia vääntömomentti ohjeen siirtämiseen servokäytöille, jotka toimivat lähinnä virtavahvistimina. Näin kaikki parametrit ja säätöpiirit voidaan virittää yhdestä paikasta. Mittasauvat ja moottorien pulssianturit tuodaan suoraan koneen ohjaukseen. Paikoitustarkkuus pysyy paremmin hanskassa.
Tässä tullaan siihen miten kone on ns. rakennettu kun käyttötavathan on raa'asti jaettu 3:een luokkaan "Position, Velocity, Torque"
Riippuen käyttötarkoituksesta toinen voi olla parempi entä toinen...
Syy tuohon position käytön yleistymiseen on laitteiden kehittyminen... mikä näkyy siinä että tarkkuus on moneen käyttöö riittävä ja minkä lisäksi ohjaus on paljon halvempi ja helpompi toteuttaa... ja käytännön ero voi olla monessa tapauksessa huomaamaton...
Itsellä tämä on tullu automaatio puolella vastaan, kun pieni radio logiikka moduuli pystyy ajamaan servoa jossa on integroitu driveri suoraan itsenäisesti... jollon ainoa kaapeli mitä tarvii servolle viedä on käytännössä sähkö
Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 31.03.21 - klo:12:06
Tässä tullaan siihen miten kone on ns. rakennettu kun käyttötavathan on raa'asti jaettu 3:een luokkaan "Position, Velocity, Torque"
Riippuen käyttötarkoituksesta toinen voi olla parempi entä toinen...
Syy tuohon position käytön yleistymiseen on laitteiden kehittyminen... mikä näkyy siinä että tarkkuus on moneen käyttöö riittävä ja minkä lisäksi ohjaus on paljon halvempi ja helpompi toteuttaa... ja käytännön ero voi olla monessa tapauksessa huomaamaton...
Itsellä tämä on tullu automaatio puolella vastaan, kun pieni radio logiikka moduuli pystyy ajamaan servoa jossa on integroitu driveri suoraan itsenäisesti... jollon ainoa kaapeli mitä tarvii servolle viedä on käytännössä sähkö
Se on toki että käyttötarve määrää asioita. Itse katson lähinnä metallintyöstämisen kannalta asioita. Ja monesti nykyaikaisissa vehkeisssä on nopeutta ja toisaalta reaaliaikaista geometrista tarkkuutta kaikkien vapausasteiden ympäri. Step-Dir tyylinen ohjaus toimii varmasti hyvin paikoittavissa laitteissa, mutta interpoloivissa akseleissa näkisin tuossa jonkin verran sudenkuoppia.
Kai se siihen sitten menee,vanhat servot kokonaan mäkeen ja uudet tilalle tuolla yhdellä uudella nyt sen verran leikkinyt
että ehkä se onnistuu.
Servoiksi nyt ainakin sellaiset missä on auto tuning.
Onko se sitten tuo mesanetin step/dir kortti olen aina kuvitellut että tuo ei sovi kuin askelmoottori ohjaimeksi.
Tuo ei nyt ole Hiekkarannan esittämä pwm.
Vai miten aattelit, pwm:ällä ajais nopeus tietoa Lcnc:stä ja servossa olis sisäisesti
vääntömomentti Torgue luuppi.
En oikein osaa soveltaa noista miten kone on rakennettu ja mikä on käyttö tarkoitus "Position, Velocity, Torque"
Jaa step/dir putos pois kuvioista jos siistiä tehdään.
Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 31.03.21 - klo:12:42
Step-Dir tyylinen ohjaus toimii varmasti hyvin paikoittavissa laitteissa, mutta interpoloivissa akseleissa näkisin tuossa jonkin verran sudenkuoppia.
Taitaa nämäkin olla aika marginaalisia, kun otetaan huomioon että 99% ajoradasta tulee siitä miten cam + posta on optimoitu... jäljelle jäävä 1% tulee mahdollisesta koneen paikotus virheestä...
Kerta jos tässä olisi isompi ongelma olemassa niin kaikki 3D tulostimet stepperit yms kärsisivät tästä... ja asia olisi esillä monessa paikassa...
Mutta faktaa etsiessä se tuntuu jäävän mutu asteelle monessa keskustelussa...
Mutta tämä on ehkä selkein esitys aiheesta https://youtu.be/xcjnndukh-w
Millaista laitteistoa ja ohjaus tapaa nyt esittäisit,kun mulle nuo Fanukin pdf:ät on vähän vieraita.
No jep, thanks tosta videosta siitä jotain tajus ,että ei ole helppo tuunaus. No kyllä mulla se ehkä aika lähellä oli sitten muutin yhtä aikaa
liian montaa ja PRRRRRRRRRR....
Pitää vaihtaa nuo palikat parempiin ovat mitä sain äkkiä kasaan.
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 31.03.21 - klo:19:09
Millaista laitteistoa ja ohjaus tapaa nyt esittäisit,kun mulle nuo Fanukin pdf:ät on vähän vieraita.
No jep, thanks tosta videosta siitä jotain tajus ,että ei ole helppo tuunaus. No kyllä mulla se ehkä aika lähellä oli sitten muutin yhtä aikaa
liian montaa ja PRRRRRRRRRR....
Pitää vaihtaa nuo palikat parempiin ovat mitä sain äkkiä kasaan.
Niinku aina kaikessa... Mitä koko homma saa maksaa yhteensä?
Kerta hinta rajaa monesti joitain valmistajia suoraan pois kun yks servopaketti maksaakin koko budjetin verran :D
Pahan kysyit ei tuollaista uskalla sanoa vanha jyrsinkone homma kaatuu heti jos lähtee budjettia tekemään.
just löysin käytetyn Deltan servopakin ja moottorin 750w B sarjaa.
uusi on n. tonnin ja tarjosin 300€ oletan että se on mun.
Helpottais huomattavasi jos tietäis mitä kaluja ja millä ominaisuuksilla metsästäis.
Täysin uusiin ei pysty siihen ei tuhannet eurot riitä.
Lopuksi tässäkin rojetissa sitten huomaa että maksoiko noin paljon.
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 31.03.21 - klo:19:56
just löysin käytetyn Deltan servopakin ja moottorin 750w B sarjaa.
uusi on n. tonnin ja tarjosin 300€ oletan että se on mun.
(//)
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 31.03.21 - klo:19:56
Pahan kysyit ei tuollaista uskalla sanoa vanha jyrsinkone homma kaatuu heti jos lähtee budjettia tekemään.
just löysin käytetyn Deltan servopakin ja moottorin 750w B sarjaa.
uusi on n. tonnin ja tarjosin 300€ oletan että se on mun.
Helpottais huomattavasi jos tietäis mitä kaluja ja millä ominaisuuksilla metsästäis.
Täysin uusiin ei pysty siihen ei tuhannet eurot riitä.
Lopuksi tässäkin rojetissa sitten huomaa että maksoiko noin paljon.
Itse metsästin/keräsin omaan sorviin osia 3 vuotta että kaikki on suhteellista :D
Vinkkinä sanon että kannattee katsoa että mukana olevat kaapelit on tarpeeksi pitkät suoraan... joku enkooderi kaapeli on jonku 70-100e helposti kappale...
Ps. Kannattee muistaa tarkistaa aina driverin datalehdestä mitä ohjauksia se tukee... se että siinä on esim. step dir ohjaus ei maksa paljon mitään lisää... (Sitä voi sillon aina kokeilla ja jos ei tyydytä niin siirtyä sitten torque/velocity ohjaukseen)... Sitten jos haluaa hifistellä niin ethercat etc väylät ovat aina mahdollisuus...
no mitä keräsit?
Rahti noissa CE (lue caina export) merkityissä tuotteissa on se pulma vähänkin painavampi 300€.
Tuossa deltassa mikä on mahdollisesti mun, ohjaus sisäänmenot on tuossa kuvassa ,pulsseilla toimis.
".. Sitten jos haluaa hifistellä niin ethercat etc väylät ovat aina mahdollisuus..." servon päässä helppo mutta ohjauksessa pulmia
ainakin Lcnc:ssä mun kielitaito ei suoraan käänny, tätä olen monta kertaa yrittäny selvitellä ja kysellä josko joku Suomen maassa olis tehny.
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 31.03.21 - klo:21:15
no mitä keräsit?
Rahti noissa CE (lue caina export) merkityissä tuotteissa on se pulma vähänkin painavampi 300€.
Tuossa deltassa mikä on mahdollisesti mun, ohjaus sisäänmenot on tuossa kuvassa ,pulsseilla toimis.
".. Sitten jos haluaa hifistellä niin ethercat etc väylät ovat aina mahdollisuus..." servon päässä helppo mutta ohjauksessa pulmia
ainakin Lcnc:ssä mun kielitaito ei suoraan käänny, tätä olen monta kertaa yrittäny selvitellä ja kysellä josko joku Suomen maassa olis tehny.
Pari yaskawa sgdh-08ae-s pakkia + pari SGMAH-08AAA6CD-OY 750w servot + kaapelit + pakkien ohjelmointi kaapeli + pakkien tinattava ohjaus liitin (50e/kpl)...
Sitten Jonnelta Deltan C2000 sarjan tamu uusi, jossa on optio pulssi anturille yms katoin että hyvä tamu kestää pitkään ja voi siirtää tarvittaessa toiseen projektiin...
Cs-Lab:lta Simcnc softaksi + ohjausrauta Csmio/ip-s
Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 31.03.21 - klo:18:59
Taitaa nämäkin olla aika marginaalisia, kun otetaan huomioon että 99% ajoradasta tulee siitä miten cam + posta on optimoitu... jäljelle jäävä 1% tulee mahdollisesta koneen paikotus virheestä...
Kerta jos tässä olisi isompi ongelma olemassa niin kaikki 3D tulostimet stepperit yms kärsisivät tästä... ja asia olisi esillä monessa paikassa...
Mutta faktaa etsiessä se tuntuu jäävän mutu asteelle monessa keskustelussa...
Kyllä tähän mennessä Camillä on ollu tosi helppoa tehdä ohjelmia joissa on 3akselin lineaariliikkeitä, ympyränkaaria ja helixejä. Jos posta osaa kirjoittaa muutakin kuin viivanpätkiä niin tämä tulee jo esille.
Muutenkin väitän että virheen syntyyn vaikuttaa käyttäjä>koneen geometria>välykset>paikoitustarkkuus>nc-ohjelma. Toki pitää osata käyttää työkalun kompensointeja yms oikein että CNC:n käyttö on tehokasta. Mutta silloin pitää siitä koneen ohjauskielestäkin ymmärtää jotain eikä ajaa pelkästään sokkona camin pullauttamaa koodia.
Ja kyllähän noi 3d tulostettu ympyrät on monesti kantikkaita. Ylipäänsä 3D tulostus on prosessina melko epätarkka verrattuna materiaalin poistoon. Paikoittakoon kuinka tarkasti tahansa.
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 31.03.21 - klo:21:15
Tuossa deltassa mikä on mahdollisesti mun, ohjaus sisäänmenot on tuossa kuvassa ,pulsseilla toimis.
".. Sitten jos haluaa hifistellä niin ethercat etc väylät ovat aina mahdollisuus..." servon päässä helppo mutta ohjauksessa pulmia
ainakin Lcnc:ssä mun kielitaito ei suoraan käänny, tätä olen monta kertaa yrittäny selvitellä ja kysellä josko joku Suomen maassa olis tehny.
Tuossa tosiaan on paikan ohjaukseen stepperityylinen stepdir ohjaus ja pulssianturi tyylinen ohjaus. Tässä tosiaan jää sit kaikki tuning servokäytön varaan ja Linux CNC skoopit sun muut on turhia. Speed ja torque sitte syö analogijännitettä.
Mutta se mitä kannattaa käyttää on toinen asia. Omasta mielestä Step/Dir on helppoin, joskin varmaan vähiten nopeus aluetta ja tarkkuutta, Speed vähän vaikeampi ja tarkempi ja Torque sit vaikein ja tarkin.
Tosin kun googlailin niin ilmeisesti tuo nykyinen mesa kortti on nimenomaan sellanen joka muuntaa sopivalla konkalla ja vastuksella pwm singaalin jännitteeksi. 7I65 on sit sellainen kortti jossa oikeet 16 bittiset DA-muuntimet. Se vois sitä rippeliä pienentää aikalailla
Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 01.04.21 - klo:23:59
Toki pitää osata käyttää työkalun kompensointeja yms oikein että CNC:n käyttö on tehokasta. Mutta silloin pitää siitä koneen ohjauskielestäkin ymmärtää jotain eikä ajaa pelkästään sokkona camin pullauttamaa koodia.
Cam:ssä on nykyään ohjelmallinen kompensaatio mahdollisuus jolloin kaikki kompensaatio tehdään cam:in puolella... tällöin kone vaan ajaa koodia 0 kompensaatiolla kokoajan... ominaisuus löytyy fusionista, mastercamista yms...
Tämä on ns. uutta ohjaus tapaa jolloin itse cnc voi olla oikeasti ns. tyhmä kone ja tietokoneella tehdään kaikki tarvittavat korjaukset... lisäksi tällä saadaan palikan vaihto apinoita helpommin palkattua kun niiden ei tarvi osata mitään tai tietää mitään koneesta :D
Terän mittauksetkin tehdään erillisessä penkissä ja asetetaan tiettyyn arvoon, jolloin koneella ei tehdä edes mittauksia vaan sinne on syötetty valmiit arvot...
Tämä tapa on monessa yrityksessäkin käytössä nykyään jotka tekee isoja sarjoja...
Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 02.04.21 - klo:00:55
ilmeisesti tuo nykyinen mesa kortti on nimenomaan sellanen joka muuntaa sopivalla konkalla ja vastuksella pwm singaalin jännitteeksi. 7I65 on sit sellainen kortti jossa oikeet 16 bittiset DA-muuntimet. Se vois sitä rippeliä pienentää aikalailla
Nyt saattoi ratkaisu löytyä, kortti on konkka /vastus ja op systeemi piirit 74hct14->LM358->Max3094 signaali järjestykseesä.
Täytyy viedä pikaisesti takas plasmaan ja unohtaa sinne kun kerran toimii.Uuden etsintä edessä.
Hyvä Hyvä
Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 02.04.21 - klo:02:31
Cam:ssä on nykyään ohjelmallinen kompensaatio mahdollisuus jolloin kaikki kompensaatio tehdään cam:in puolella... tällöin kone vaan ajaa koodia 0 kompensaatiolla kokoajan... ominaisuus löytyy fusionista, mastercamista yms...
Tämä on ns. uutta ohjaus tapaa jolloin itse cnc voi olla oikeasti ns. tyhmä kone ja tietokoneella tehdään kaikki tarvittavat korjaukset... lisäksi tällä saadaan palikan vaihto apinoita helpommin palkattua kun niiden ei tarvi osata mitään tai tietää mitään koneesta :D
Terän mittauksetkin tehdään erillisessä penkissä ja asetetaan tiettyyn arvoon, jolloin koneella ei tehdä edes mittauksia vaan sinne on syötetty valmiit arvot...
Tämä tapa on monessa yrityksessäkin käytössä nykyään jotka tekee isoja sarjoja...
Onhan niitä palikanvaihtoapinoita ja koneistajia, mutta kylläpä palikanvaihtoapina tekee paljon enemmän sutta. Taitaa tosin nykyajan koneistajia löytyä enemmän raskaan koneistamisen puolelta Aarporien ääreltä, kuin työstökeskusten ääreltä.
Eiköhän tämä ole sitä niinsanottua iankaiken vanhaa ohjaustapaa, jossa ohjauskoodiin tehdään muutokset. Ohjauksiin on tullut kokoajan enemmän ja enemmän ominaisuuksia ja älyä. Kilpailevat kohta jo camien kanssa. Esimerkiksi kinematiikat ynnämuut on paljon näppärämpiä toteuttaa ohjaukseen kuin koittaa saada riittävän tarkaa mallia camiin. Varsinkin, kun kiinnittimet ja työkalut vaihtuu.
Ikävää jos koko nc-ohjelma pitää postata jokaisen kerran uudelleen, kun mikrometrillä mittaa kappaletta ja toteaa että korjataanpas kolme tonnia lisää, kun terä on jo pikkusen kulunut. Esiasetus mittalaite on juuri sitä varten että terää ei varsinaisesti tarvitse enää mitata, vaan kappaleesta mitataan sitten ne toetutuneet arvot, jolla kompensointia voi hienosäätää vaikkapa viimeistely lastun osalta ne viimeiset sadas- tai tuhannesosat.
CAM:ithän on varmaan aina tehneet radan 0-kompensoinneilla. Paljon vaikeampaa on ollut saada cam tekemään säteenkompensoinnilla ratoja siten että se nc-ohjelma on validi ja kone pystyy sen ajamaan. Mastercamissa tämä on oman kokemuksen mukaan toiminut parhaiten.
Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 02.04.21 - klo:13:05
Onhan niitä palikanvaihtoapinoita ja koneistajia, mutta kylläpä palikanvaihtoapina tekee paljon enemmän sutta. Taitaa tosin nykyajan koneistajia löytyä enemmän raskaan koneistamisen puolelta Aarporien ääreltä, kuin työstökeskusten ääreltä.
Eiköhän tämä ole sitä niinsanottua iankaiken vanhaa ohjaustapaa, jossa ohjauskoodiin tehdään muutokset. Ohjauksiin on tullut kokoajan enemmän ja enemmän ominaisuuksia ja älyä. Kilpailevat kohta jo camien kanssa. Esimerkiksi kinematiikat ynnämuut on paljon näppärämpiä toteuttaa ohjaukseen kuin koittaa saada riittävän tarkaa mallia camiin. Varsinkin, kun kiinnittimet ja työkalut vaihtuu.
Ikävää jos koko nc-ohjelma pitää postata jokaisen kerran uudelleen, kun mikrometrillä mittaa kappaletta ja toteaa että korjataanpas kolme tonnia lisää, kun terä on jo pikkusen kulunut. Esiasetus mittalaite on juuri sitä varten että terää ei varsinaisesti tarvitse enää mitata, vaan kappaleesta mitataan sitten ne toetutuneet arvot, jolla kompensointia voi hienosäätää vaikkapa viimeistely lastun osalta ne viimeiset sadas- tai tuhannesosat.
CAM:ithän on varmaan aina tehneet radan 0-kompensoinneilla. Paljon vaikeampaa on ollut saada cam tekemään säteenkompensoinnilla ratoja siten että se nc-ohjelma on validi ja kone pystyy sen ajamaan. Mastercamissa tämä on oman kokemuksen mukaan toiminut parhaiten.
Yhessä firmassa oli periaate että kun mitta alkaa heittään niin kaikki palat käännetään/vaihdetaan terästä... kompensaatio arvoon ei alettu koskemaan...
Olivat vissiin laskeneet että tulee halvemmaksi sarja ajossa tehdä ennakoiva vaihto entä tehdä susi kappaleita... kerta korjaus koneistusta ei ollut mahdollista tehdä kappaleisiin kun tabit etc ajetaan pois kierron aikana niin pesiä yms ei ole mahdollista päästä korjaamaan...
7i25/7177 Mesanet tuollaisen yhdeistelmän sais vajaan 400€.
näytti olevan Samat speksit rippelissä kuin 7i65:ssä
7i77 on sourse ja sink mallia onko se sitten tuo sink (NPN) kortilla vedetään maihin servovahvistiimen sisäänmeno.
Kaupat tuli servosta Deltan malli 750W B malli isompi olis saanu olla vääntää toikin 7Nm piikkiä .Tarkat speksit varmisuu kunhan posti kulkee .
Jotenkin tuntuu oudolta vikatapauksessa maavuoto saa toiminnan aikaiseksi.
Eli 7i77D Isolated I/O includes 32 sinking inputs and 16 sinking outputs.
Mahtoiko mennä oikein valinta?
Servo vahvistimessa pystyy roplaamaan tota eli käräyttämään koko höskän.
Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 02.04.21 - klo:14:31
Yhessä firmassa oli periaate että kun mitta alkaa heittään niin kaikki palat käännetään/vaihdetaan terästä... kompensaatio arvoon ei alettu koskemaan...
Olivat vissiin laskeneet että tulee halvemmaksi sarja ajossa tehdä ennakoiva vaihto entä tehdä susi kappaleita... kerta korjaus koneistusta ei ollut mahdollista tehdä kappaleisiin kun tabit etc ajetaan pois kierron aikana niin pesiä yms ei ole mahdollista päästä korjaamaan...
Nämä on aina tapauskohtaisia asioita, ja riippuu paljolti valmistus toleranssista ja määritsyä, miten mitäkin kannattaa tehdä. Vaikkapa tappiyrsimetkin on jonkun toleranssin sisällä kun vaihtaa uuden terän, mutta ei ne tuhannes osalleen ole identtisiä. Edes materiaalit ei oo niin homogeenisia, että jokakerta tulis saman lainen kappalle vaikka muut asiat saataisiin vakioitua. Ja harrastaja koneistajan varsinkin kannattaa opetella se kompensointi eikä alkaa optimoimaan sarjaa varten. Jos sama koodi pitää postata ja siiträä monta kertaa koneelle, tulee yksittäis kappaleen valmistus ajasta melko pitkä.
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 02.04.21 - klo:15:05
7i25/7177 Mesanet tuollaisen yhdeistelmän sais vajaan 400€.
näytti olevan Samat speksit rippelissä kuin 7i65:ssä
7i77 on sourse ja sink mallia onko se sitten tuo sink (NPN) kortilla vedetään maihin servovahvistiimen sisäänmeno.
Kaupat tuli servosta Deltan malli 750W B malli isompi olis saanu olla vääntää toikin 7Nm piikkiä .Tarkat speksit varmisuu kunhan posti kulkee .
Jotenkin tuntuu oudolta vikatapauksessa maavuoto saa toiminnan aikaiseksi.
Eli 7i77D Isolated I/O includes 32 sinking inputs and 16 sinking outputs.
Mahtoiko mennä oikein valinta?
Katselin että 7i65 on kyllä vähän tarkempi, mutta se että onko sillä oikeasti merkitystä on toinen asia
| Laite | DA muunnos | Resoluutio | Rippeli |
| 7i65 | 16 bit | 0.0003 V | ±0.001 V |
| 7i77 | 13 bit | 0.0024 V | ±0.02 V |
Mitä tuohon NPN ja PNP juttuihin tulee niin käsittääkseni molemilla tavoilla voi Deltan servopackin inputteja käskyttää. Sink moodissa tosiaan maadoitellaan inputtia ja sourcessa sit lykätään inputtiin jännite ulkoa.
Se on sitten tuo 7i77D /5i25 kit.
Surplussalla kallis ,Tzekin kaupassa ei ole muita euroopassa en tiedä.
Näytti noissa halpis servoissa olevan että inputti vedetään maihin.
Täytyy virtalähdettä sitten kelluttaa!
Aika paljon viivettä että sivut päivittyy ,no ei se mitään mua haittaa.
Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 02.04.21 - klo:16:22
Jos sama koodi pitää postata ja siiträä monta kertaa koneelle, tulee yksittäis kappaleen valmistus ajasta melko pitkä.
Itsellä on Cam + Ajo ohjelmisto aina samassa koneessa eli eipä se alt tabbia kummempaa vaadi kun siirtyy puolelta toiselle...
Terve Hannu,
Onko se nyt niin, että tarkoitus on ottaa kaikki ohjauskomponentit veks kitamurasta ja muuttaa se linux ohjatuksi? Vai mikä on suunnitelma? Itse putosin kärryiltä...
Tein tuossa vanhaan cincinattiini 4th akselin liitännän, johon käytin Mitsubishin JE vahvistinta ja 750w servomoottoria. Analogiohjaus laitettiin sisään vahvistimeen ja vahvistimesta moottorin pulssianturin takaisinkytkentä tieto TTL:nä ohjauksen kooderi inputtiin. Tuolta cncdrive.com verkkokaupasta olisi vastaavan taivanialaisen pakin tainnut saada edullisemmin.
Jussi
Moi,
Jep ,kyllä se purkaa pitää ei lähde käyntiin vikaa en ole kovin tosissani edes etsinyt.
Sähköjäkään en ole vielä siittä riisunut ensin pitää saada jonkin asteinen varmuus että saan siihen hyvän ja tarkan ohjauksen.
Vai joudunko nuohoamaan tuota Fanukkia.
Mun koneistukset tekis kyllä silläkin varsinkin kun sain muutama vuosi sitten tuon jatkuvan ohjelmasyötön pc ltä toimimaan.
Linuxcnc ->Mesanet ->+-10v analogia ohjaus servovahvistimelle servo luupit on nyt ...ei oikein selvää kuvaa.
Yksi kysymys mitä huonoa on LinuxCNC:ssä ?
Kun ei malta tilata Mesanetin paria korttia n.400€ kotona.
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 03.04.21 - klo:10:14
Yksi kysymys mitä huonoa on LinuxCNC:ssä ?
Kun ei malta tilata Mesanetin paria korttia n.400€ kotona.
Tässä tullaan ehkä enemmänkin siihen että mistä tykkää...
Mach3, Mach 4, LinuxCNC, SimCnc, Uccnc, Eding, Delta, Advantech-LNC.... jne....
Suurin ero ehkä tänä päivänä alkaa oleen käyttöliittymissä... kerta kaikilla tietyllä raudalla saa aikalailla saman asian aikaseksi... se mitä rautaa kaikki tukee voi vaihdella mutta periaate toiminnassa alkaa oleen sama eli moottorien ohjaus koodin perusteella...
Käyttöliittymä eroista ehkä suurin asia on se kun teollisuus ohjaimissa voi olla suoraan työstöratojen tekoa vähän niinku Mazak:lla on mazatrol ohjaus... tämä voi olla ns. nopea tietyissä tilanteissa kun ei tarvitse koko kappaletta piirtää ja ajaa cam:llä läpi...
Seuraavaksi tulee jotkin erikoisominaisuudet mitä ohjaus voi tukea... näihin voi liittyä pöydän mittaus (halvat rungot jotka on vinossa) mikä sitten koneellisesti lasketaan kompensaatio taulukko pöydälle että työstörata tulee suoraan... en tässä ota kantaa onko tämä sitten se oikea tapa tai hyvä tapa käyttää, mutta tämä voi olla joillekkin harrastelijoille hyvä vaihtoehto.
Suurimpana valintaperusteena monella on kytkettävän raudan hinta joka vaihtelee laadullisesti laidasta laitaan. Mach 3 LPT Bob:in saa kiinasta 10e kun vastaavasti joku deltan ohjausrauta on yli 2000e....
TLDR
Tutustu eri valmistajien ohjauksiin ja rauta tarjontaan ja valitse se ohjaus ja rauta joka tuntuu sinulle sopivammalta ratkaisulta. Kerta tähän vaikuttaa koneen tyyppi, haluttu tarkkuus ja hallituksen kuukausi kierto että paljon budjettia on käytettävissä.
@ Hannu: "vikaa en ole kovin tosissani edes etsinyt"
Mulle jäi vaikutelma että tässä on heti alkuun lähdetty siitä
että uusi ohjaus pitää saada ja koneen vikaantuminen on vain
toivottu lähtölaukaus asialle.
En siis tarkoita että ajatus on huono tai että sitä olisi edes
mahdollista arvioida näillä tiedoilla. Maailman menoon vaan kuuluu
se että elektroniikkasuunnittelijat (ja joskus myös etevimmät
psykologitkin) pyrkivät kaivautumaan syvälle ihmismieleen.
Mutta jos jostain syystä kuitenkin innostuisit vian
etsinnästä niin tulkoon mainituksi että Ville Vaholla olen nähnyt
Fanuc 6:n (ilmeisesti) täydelliset piirikaaviot. Joten ainakin
periaatteessa vian löytämisessä ei olisi ehdotonta seinää vastassa.
@ Hannu: "Nyt se sitten tapahtu kyseinen kone tilttas kesken näpyttelyn"
@ Hannu: "Nyt kun yrittää päälle mitään ei tapahdu. Yrityksen jälkeen kun
sammuttaa nolla napista näytöllä vilahtaa kirkas piste"
Oirekuvaus on niukka ja jättänee mahdollisuuden sille että kyseessä
olisi pelkkä näytön vika. (et kertonut yksiselitteisesti sitä oletko
kokeillut operoida mitään "sokkona" ?
"näytöllä vilahtaa kirkas piste"
Eikö siis ole aina vilahtanut? Tämähän kuuluu putkinäytön "toimenkuvaan".
Kun poikkeutukset pysähtyvät ja ohjaushilajännite jää kellumaan niin
varastoitunut anodijännite (siis kuvaputken kiihdytysjännite) pyrkii
vetämään hilajännitteen "ylös" mikä näkyy hetken elektronivirtana loistepinnan
keskelle. (Eli elektronivirta ja hilajännitteen nousu ovat yhtä aikaa
toisilleen syy ja seuraus). Tosin siinä vaiheessa kun transistoreja
alkoi tulla käyttöön niin pieniäkin asioita ryhdyttiin toteuttamaan ja
eräs sellainen oli piiri joka sammutuksessa veti kuvaputken ohjaushilan
hetkeksi negatiiviseksi ja anodivarauksen annettiin purkautua hitaasti
ajan myötä loistepinnan suojelemiseksi. Kaikelta elektronivirralta putken
loistepintaa ei tarvitse suojella, sehän kuuluu sen nornaaliin toimintaan.
Kuvaputkinäytön korjaaminen saattaa hyvinkin onnistua ilman
kytkentäkaavioitakin, lisätyötä se tietysti teettää. Olen itsekin aivan
muutamia vuosia sitten korjannut ainakin Fadal 6030:n (-99v. malli,
muistaakseni) putkinäytön vaikka siihen olisi voinut vaihtaa VGA-näytönkin.
Kone on tietääkseni käytössä yhä, lienee päätynyt jonnekin Isojoelle?,
olisi mielenkiintoista tietää. Oli kuitenkin jo mekaanisesti siisti
ratkaisu että kone sai pitää oman näyttönsä.
""Mulle jäi vaikutelma että tässä on heti alkuun lähdetty siitä
että uusi ohjaus pitää saada ja koneen vikaantuminen on vain
toivottu lähtölaukaus asialle.""
Hyvin sanottu, näin ajattelin.
Servot putos pois tuskin näyttön vikaantuminen tekee tota,vianhaku on toinen tarina.
Nyt on mielessä linux ojauksen hyvyys /huonous jonkun pitäis saada vakuutettua että älä pistä rahojas siihen.
kyse lopulta aika pienestä. PC Mesanetin kortit softat n500€ tai joku samaa hintaluokkaa saako parempaa maksaa ne muutkin.
kiinasta muutamalla kympillä bob kortteja en lämpene servo ehkä sieltä joku iso 2Kw.
Mä laitoin Jonnen kans sellaseen vanhaan Elgamilliin vuonna 2014, LNC:n ohjauksen ja se ainakin on toiminut ihan kivasti. LNC taitaa olla nykyään HUST? Tuo LNC kytkettiin Siemenssin analogi 611 vahvitimiin.
Yritin ohjata Z akselin DC servoa liikkumaan sain mutta koko homma oli kuin pitkän kuminauhan päässä ei onnistunut.
Hitaasti liikkeelle pari sekunttia ja saman verran hidastusta todella loivat rampit ja nopeus heilui ylös alas
nopeuden annoin jännitteenä +- potikalla muutamalla millivoltilla hyökkäs lujaa ja sitten hiljensi ja taas lujaa.
takaisin kytkentä puuttui kun on tehty pulssi anturista D/A muuntimella fanucin ohjauksessa.
Lcnc:ssä ei toiminut nopeus luupin kanssa,samalla tavalla humppas oletus oli että olisi toiminut mutta ei.
Kai tuo on hylättävä.
Tuo alkuperäinen on suoraan akselilla ilman välitystä niin kuin nämä muutkin.
Kuvassa on alkuperäinen servo mitäs ehdotatte tuohon siinä on tuo 12Nm se nyt ainakin pitäis saavuttaa tehoa ei ole ilmoitettu.
No niin kesä mennyt ja Kitamurasta on syntynyt uusi jyrsinkone LinuxCNC nimellä.
Ohjaus perustuu Mesanetin 6i25-7i77D kortteihin ja Linuxcnc:n versioon 28.2 .
Servot X,Y akseleissa on Delta B 750W z akseli joku kiinalainen halpis vehje siihen pistin välityksen, Deltat on suoraan kuularuuvissa kiinni ilman välitystä.
Servot on vielä melko löysät mutta kaikki liikkeet toimii ja ajaa kotiin !
Karassa on vielä vanha iso tasavirta motti ja sen ohjain, sekin toimii muuten paitsi sen nopeutta ei voi muuttaa ohjauksesta korvattu ihan vipukytkimillä
sisäänmeno kun on dikitaalinen 12bittinen saa ilmeiseti muutetttua analokiseksi sitä en lähtenyt vielä sorkkimaan.
Nyt se pulma onkin tämä.
Miten tehdään linuxcnc:ssä noilla Mesanetin korteilla dikitaalinen nopeus ohje karalle Sxxx .
Vapaita I/O on enemmän kuin 8 bit riittää mulle ja niitä voisi hyödyntää, eikä mitään takaisinkytkentä tietoa tarvita tässä vaihessa kun ei ole pulssianturia.Jos tuo ohjaus nyt muuten lähtee toimimaan niin sitten tulee tuon paikoittavan karan aika kierteet ym.
Mietin jo jotain A/D muunninta rinnakkaisella ulostulolla mutta kun vapaita i/o on niin ne käyttöön.
Todennäköisesti pitää tehdä g-code remapilla ja kirjoittaa pikku pätkä pythonia joka muuntaa annetun s<nopeus> oikean mittaiseksi binääriksi lähtöjä varten.
Tai voi ottaa mallia esim manualtoolchange- skriptistä (pythonia, löytyy linuxcnc bin- hakemistosta).
Tarkoitus oli säätää servoja kireämmiksi mutta kuinka yllättäen ei löytynyt enää semmoista kuin
ferror akseleista kokeilin useita mutta ei löytynyt .
Onko nämä singnaalien/pinnien nimeämis käytännöt kirjoitettu uusiksi vai mikä mättää.
Se on ennen toiminut ihan hyvin halscopella on nähnyt kuinka paljon poikkeamaa on liikkeen aikana.
LainaaMIN_FERROR = 0.010 - This is the value in machine units by which the axis is permitted to deviate from commanded position at very low speeds. If MIN_FERROR is smaller than FERROR, the two produce a ramp of error trip points. You could think of this as a graph where one dimension is speed and the other is permitted following error. As speed increases the amount of following error also increases toward the FERROR value.
FERROR = 1.0 - FERROR is the maximum allowable following error, in machine units. If the difference between commanded and sensed position exceeds this amount, the controller disables servo calculations, sets all the outputs to 0.0, and disables the amplifiers. If MIN_FERROR is present in the .ini file, velocity-proportional following errors are used. Here, the maximum allowable following error is proportional to the speed, with FERROR applying to the rapid rate set by [TRAJ]MAX_VELOCITY, and proportionally smaller following errors for slower speeds. The maximum allowable following error will always be greater than MIN_FERROR. This prevents small following errors for stationary axes from inadvertently aborting motion. Small following errors will always be present due to vibration, etc. The following polarity values determine how inputs are interpreted and how outputs are applied. They can usually be set via trial-and-error since there are only two possibilities. The LinuxCNC Servo Axis Calibration utility program (in the AXIS interface menu Machine/Calibration and in TkLinuxCNC it is under Setting/Calibration) can be used to set these and more interactively and verify their results so that the proper values can be put in the INI file with a minimum of trouble.
Tämän perusteella hommassa on siirrytty käyttään
LainaaCalibration utility program (in the AXIS interface menu Machine/Calibration and in TkLinuxCNC it is under Setting/Calibration) can be used to set these and more interactively and verify their results so that the proper values can be put in the INI file with a minimum of trouble
Ei ole linuxcnc:stä kokemusta mutta teknisen dokumentaation perusteella on näin...
Calibration ikkunasta syötetään arvot ja talletetaan jos tuntuvat hyviltä.
Mutta pitää ne jotenkin mitata paljonko on esim
virhettä liikkeen aikana siihen on halscope ollut hyvä työkalu mutta kun en tiedä mistä nast
asta tai singnaalista mittaisin ennen se oli ferror.
Dokumentaation perusteella ferror on vieläkin olemassa voi olla myös follow error nimellä
Uudelleen asennusta ym. säätöä niin tämän löysin Joint (akseli) ferror tota kun kattelee skoopilla
niin näkee käsketyn ja todellisen paikan eron liikkeen aikana.
Missähän dokussa tuokin mahdetaan kertoa?
On tämä Linuxcnc niin (kiva/ärsyttävä) järjestelmä, sen kun saa toimimaan ilon tunne on suuri, X akseli säädetty.
Mutta välillä tulee tunne miksi taistelen tässä ärsyttävien kryptisten käskyjen kanssa, jaa a sen kun ymmärtäis.
Vielä kun pitäis tajuta tota Phyton koodiakin, saattaa olla vähän liikaa haastetta siinä vanhalle jäärälle ukolle tuon vanhan DC karan ohjauksessa.
Lainaus käyttäjältä: Hannu - 03.10.21 - klo:18:55
No niin kesä mennyt ja Kitamurasta on syntynyt uusi jyrsinkone LinuxCNC nimellä.
Ohjaus perustuu Mesanetin 6i25-7i77D kortteihin ja Linuxcnc:n versioon 28.2 .
Servot X,Y akseleissa on Delta B 750W z akseli joku kiinalainen halpis vehje siihen pistin välityksen, Deltat on suoraan kuularuuvissa kiinni ilman välitystä.
Servot on vielä melko löysät mutta kaikki liikkeet toimii ja ajaa kotiin !
Karassa on vielä vanha iso tasavirta motti ja sen ohjain, sekin toimii muuten paitsi sen nopeutta ei voi muuttaa ohjauksesta korvattu ihan vipukytkimillä
sisäänmeno kun on dikitaalinen 12bittinen saa ilmeiseti muutetttua analokiseksi sitä en lähtenyt vielä sorkkimaan.
Nyt se pulma onkin tämä.
Miten tehdään linuxcnc:ssä noilla Mesanetin korteilla dikitaalinen nopeus ohje karalle Sxxx .
Vapaita I/O on enemmän kuin 8 bit riittää mulle ja niitä voisi hyödyntää, eikä mitään takaisinkytkentä tietoa tarvita tässä vaihessa kun ei ole pulssianturia.Jos tuo ohjaus nyt muuten lähtee toimimaan niin sitten tulee tuon paikoittavan karan aika kierteet ym.
Mietin jo jotain A/D muunninta rinnakkaisella ulostulolla mutta kun vapaita i/o on niin ne käyttöön.
Satuin ihan vahingossa lukemaan tätä ketjua ja pari huomiota Delta Electronicsin maahantuojan näkökulmasta
Miksi käytät analogista nopeusohjetta? Tällä kerjäät heti ongelmia itsellesi, koska Linuxin servo-ohjauksessa, tai sen toteutuksessa, on jotain pahasti pielessä, kun se ei keltään tunnu onnistuvan. Samaa ongelmaa ei ns. oikeissa ohjaimissa ole (vaikka niissäkin nopeusohje saattaa tuottaa omat tuskansa), joten onko ongelma että sinne Linuxin päähän veivataan toiset nopeus- ja vääntöloopit, vaikka ne on jo servokäytön päässä? Sitten saadaankin kiva oskillaation kerrannaiset aikaiseksi, kun molemmat päät yrittävät korjata nopeutta omalla taajuudellaan. Ohjaimen päässä pitäisi enää olla vain paikoituslooppi P(I)-säätimellä, koska ohjaus käskee paikkavirheen perusteella nopeutta ja servo toteuttaa sen nopeuden mahdollisimman tarkasti muuttamalla moottorin vääntöä.
Lisäksi se Mesan analogilähtö on tehty käytännössä kondensaattorin avulla, ei millään Burr-Brownin huippu lämpötilakompensoidulla DACilla.
Suosittelen että laitat nuo kortit kiertoon ja hankit sellaiset, jotka tuottavat suunta/pulssi- tai A/B-tyylisen pulssijonon käytöille. Nyt sinulle jää sinne ohjaimen päähän vain säädettäväksi kiihtyvyys ja voit säätää ne Deltat autotuningilla kohdalleen. Jos kortilla on kooderitulot, saat myös seurannan (ja feedforwardin, jos se ohjain siitä jotain tajuaa, toki saat sen säädettyä kyllä sieltä servokäytöstäkin).
T: Johannes Thelen - www.thelentech.fi (http://www.thelentech.fi)