Sorvin johteiden oikaisu?

[A.Härkönen]

Tuo akseli on halkaisijaan nähden niin paljon ulkona että se "pakenee"  terää karkuun. Pitäisi olla paksumpi akseli joka ei varmasti taivu, ja pieni lastu viimeistelyyn tarkoitetulla terällä.

[Tauru]

Tänään ehdin kellottamaan omaa sorviani. Sain lainaksi MT3-kartiolla olevan mittatangon (kiitokset Keravalle!), mutta kun karan morse on MT4 niin piti hankkia siihen alennusholkki.
Joko MT4==>MT3 holkki tai karan kartio on huonolaatuinen koska mittatanko viipotti pari kymmenystä. Siksipä tämä mittaustapa ei käytännössä tuo tulosta.

Seuraavana oikaisin pakan leuat. Pyöritettäessä heitto pakkaan kiinnitetyssä mittatangossa pakan vieressä oikaisun jälkeen n. 0,015mm ja 20cm päässä noin 0,05mm. Lienee ihan kelvollinen tulos kiinasorville ja -pakalle.

Sitten vielä karan suunta suhteessa johteisiin, päädyin erilaisten kellotuskuvioiden jälkeen siihen että 200mm matkalla heittoa on 0,06mm.
Kannattaako tuolle lähteä tekemään mitään? Karalaatikosta löytyy helposti kaksi kiinnityspulttia mutta loput kaksi onkin hieman hankalammassa paikassa. Luultavasti oikaisen sitten kun muutenkin joudun sorvia purkamaan/tuunaamaan.

Joku taisi luvata tarkkuusvesivaa'an lainaan, sillä varmaan pitäisi tarkistaa että sorvin runko ei ole vääntynyt propelin muotoon.

[pave]

Jep, Soukasta löytyy. Yhteystiedot kotisivuilta.

[Tapani Honkanen]

Ehkä lähempääkin. Minullakin on kehysvasivaaka, hieman yläosastaan murjottu. Vaikka jäi työpaikan koneistuskeskuksen pöydän tielle korjausvaiheessa, niin alasivu on moitteeton ja toimii. Siinä on V-ura  alapinnassa.

[JuKa]

Moro Tauru,

Kannattaa tuo karan ja johteiden yhdensuuntaisuus mittaus tehdä sorvaamalla. Eli, niin pitkä ja tukeva kappale kiinni pakkaan kuin on mahdollista ja sitten sorvaat siitä sopivilla viimeistelylastuilla hieman pois. Sitten mittaat mikrolla halkaisijan kappaleen molemmista päistä ja korjaat karalaatikon linjaa tarvittaessa. Korjaamisen tarve riippuu itsestäsi ja tarpeistasi. Nyrkkisääntönä heitolle voisi pitää 0.02mm/300mm matkalla.

Jussi

Tänään ehdin kellottamaan omaa sorviani. Sain lainaksi MT3-kartiolla olevan mittatangon (kiitokset Keravalle!), mutta kun karan morse on MT4 niin piti hankkia siihen alennusholkki.
Joko MT4==>MT3 holkki tai karan kartio on huonolaatuinen koska mittatanko viipotti pari kymmenystä. Siksipä tämä mittaustapa ei käytännössä tuo tulosta.

Seuraavana oikaisin pakan leuat. Pyöritettäessä heitto pakkaan kiinnitetyssä mittatangossa pakan vieressä oikaisun jälkeen n. 0,015mm ja 20cm päässä noin 0,05mm. Lienee ihan kelvollinen tulos kiinasorville ja -pakalle.

Sitten vielä karan suunta suhteessa johteisiin, päädyin erilaisten kellotuskuvioiden jälkeen siihen että 200mm matkalla heittoa on 0,06mm.
Kannattaako tuolle lähteä tekemään mitään? Karalaatikosta löytyy helposti kaksi kiinnityspulttia mutta loput kaksi onkin hieman hankalammassa paikassa. Luultavasti oikaisen sitten kun muutenkin joudun sorvia purkamaan/tuunaamaan.

Joku taisi luvata tarkkuusvesivaa'an lainaan, sillä varmaan pitäisi tarkistaa että sorvin runko ei ole vääntynyt propelin muotoon.

[Tauru]

Joo, noin se varmaan kannattaa tehdä. Valitettavasti löysin karalaatikosta vain kaksi kiinnitysruuvia vaikka pitäisi olla neljä ja se hieman haittaa karan suoristamista.  Pitää purkaa lisää sorvia että ne loputkin löytyy. Tai sitten toinen vaihtoehto on että Jonne tekee kompensaation ohjauslogiikkaan.

[mpr]

Törmäsin tuollaiseen videoon. Helppo tapa tarkistaa onko johteet kiertyneet
https://www.youtube.com/watch?v=2qIdsnl5vpg

[PekkaNF]

Törmäsin tuollaiseen videoon. Helppo tapa tarkistaa onko johteet kiertyneet
https://www.youtube.com/watch?v=2qIdsnl5vpg

Hieno juttu toi luotilanka ja periaate. Mutta mitä mieltä studiojoukkue on tosta prismajohteen päältä mittaamisesta? Periaatteessa se prisman päällinen ei ole välttämättä linjassa prisman sivun tai tasopintaan. Mä olisin laittanut paralleelit tasopintojen päälle ja vasta sen päälle ton luotilankatelineen. Tai veet prismojen päälle.

Ainakin mun sorveissa johdepinnat näyttää hiotulta, mutta prisman päälipinta rouhitulta.

Pekka

[pave]

Veit sanat suustani. Johteiden päällipinta ei kosketa kelkkaan mitenkään. On yhdensuuntainen muiden sivujen kanssa tai sitten ei. Pitäisi haastatella hiojaa, joka on kyseisen koneen hionut  8) Eli se tarkkuusvesivaaka poikkikelkan päälle ja ajellaan edestakas.

[Tapani Honkanen]

Voihan tuon pendelihökötyksen laittaa poikkikelkan päällekin. Tuon menetelmän tarkkuudesta vain hieman kritiikkiä. Kun tuon luotinarun pituus on korkeintaan vain kymmenkertainen noiden johteiden välimatkaan ja kun heilurin kärjen lukematarkkuus on vain noin 0.5mm, niin johteiden kallistusvirhe on silloin 0.05mm. Samaan tarkkuuteen päästään tavallista  rakennusvesivaakaa käyttämällä ja paljon nopeammin. Tarkkuusvesivaaka on tehty yleisemmin tarkkuuteen (jakoväli) 0.02 mm/m. Se tarkoittaa 200 mm johdevälillä 0.004mm erottelutarkkuutta.

Mitä se sitten aiheuttaa tuo pienehkö johteiden kallistusvirhe sorvattavan kappaleen muotovirhettä? Oletetaan, että sorvin karapylkkä/kara on johteiden suuntainen. Jos sorvataan kärkipylkkää apuna käyttäen, ei paljon mitenkään. Kärkipylkkää siirtämällä kompensoidaan kartiomaisuus.
Ilman tukea, pienissä halkaisijoissa merkitys on myöskin ymmärtääkseni melko vähäinen koska sorvausmatka jää pieneksi ja suurilla halkaisijoilla vieläkin vähäisemmäksi. Virhehän syntyy siitä, että terän särmä ei kulje lieriön emäsuoraa pitkin. (Miten muut tuon lausetekeleen ymmärtänevät?)
Uskoisin oman sorvini tapaisten halpistekeleen tarkkuudeksi kelpaavan hyvinkin tuo rakennusvatupassin tai se kaltaisen lyhemmän mallin tarkkuus. On minulla tarkkuusvesivaakakin, vaan en jaksanut jalkojen konekenkiin asentaa mikroruuveja.
Kun tuo oma sorvintekeleeni on 750mm kärkivälin omaava ja kitapala poistamalla 430 mm halkaisijan pyörimisen salliva, mutta vain noin 600 kg painoinen, niin sen johteiden pituussuuntainen kaarevuuskin voidaan oletettavasti säätää jalkojen päissä olevilla ruuveilla. On se niin heppoisen oloinen runko. Tarkkuusvesivaakaa tarvitaan sen ominaisuuden toteamiseen ja säätämiseen. En vielä jaksanut ruveta sitä edes mittaamaan. Eri asia olisi jos olisi kunnon sorvi.
Tässäpä mielenkiintoinen aihe. Jos tiukalle menee, täytyy kaivaa asiaa koskevia DIN-normeja. Nyt kirjoittelin ihan ymmärrykseni mukaan. Se ei kyllä riitä edes minulle mutta herättääkseni keskustelua kirjoittelen vaikka puolivillaisia.

[pave]

Jep, ja jos tarinoimaan aletaan, voisin kertoa miten eräs sorvinkunnostaja kertoi johteidenhionnasta:

Sorvissahan on toisinaan kärkipylkkää varten toiset johteet, jotka ei vähäisen käytön vuoksi ole niin kuluneet. Näiden ja pituuskelkan väliin hän oli tehnyt palikat, eli pituuskelkka näin kulkee suoraan. Hiomakone sitten vaan kelkkaan kiinni väliaikaiseen telineeseen ja johteita hiomaan syötön avustamana.  8) En ole toimitusta tai lopputulosta nähnyt, mutta näin minulle on kerrottu. Vai olisko kaupunkitarinaa?

[Tapani Honkanen]

Kyllä kai tuo menetelmä sopii (ainakin ideatasolla) kunhan vaan ne "apujohteet reivataan suoraan. Se kärkipylkkähän voi toimia kelkkana. Kun kuluneisuus on suurinta pakan lähettyvillä, kärkipylkkä vain nostetaan pituuskelkan yli ja kehitetään hiomalaite säätöineen.
Jos ei muuta tästä, niin tarkastanpa omassa sorvissani noiden apujohteiden ja pääjohteiden yhdensuuntaisuuden, ihan harjoituksen vuoksi.   

[pave]

Isonkelkan käyttäminen ehkä johtuu siitä, että hiomakoneen telineestä tulisi lyhyempi ja tukevampi.

[JuKa]

Niin, kyllähän sorvin johteet hiotaan sen verran isossa koneessa, että ei tarvitse pelleillä... Jos hyvä halutaan. Kone Tuomella ainakin on sellainen kone, että onnistuu isompikin oikaisu hionta...

Monessa sorvissa on kaksi prismajohdetta ja kaksi tasojohdetta. Yleensä poikkikelkka liukuu etupuolen prisman ja takapuolen lattajohteen päällä.
Kärkipylkkä taas takajohteella olevan prisman ja etummaisen lattajohteen päällä. Jos sorvi vaaitetaan noista lattajohteista, niin ei ole takuuta että kelkka liikkuu suoraan, koska prisma voi olla kulunut. Ja jos kelkka laitetaan kulkemaan vaaterissa, niin ei ole takuuta, että kärkipylkkä kulkee koko matkan samalla linjalla, koska johteet voi olla käännetty vinoon kuluneisuuden verran... Eli, pitää aina vanhassa sorvissa tehdä kompromissi.
Paras vaihtoehto on kuitenkin laittaa kone suoraan. Ja jos tietää, että ei koskaan sorvaa pitkää akselia yli 100mm matkalta, niin silloin ei ole satkuista kiinni tuo johteiden kierous. Se sorvaus pakassa 300mm matkalla kannattaa säätää menemään nollaan, eli sen verran johteita/karalaatikkoa säätää ainakin tarkasti, jos siihen on mahdollisuus. Ja tietysti aina parempi jos kone on aina suorassa, niin ei tapahdu mitään ylimääräistä kulumista johdepinnoissa.

Jussi