Kirjoittaja Aihe: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa  (Luettu 1597 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa arpati

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Rekisteröitynyt: 21/05/2019
Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« : 21.05.19 - klo:02:03 »
Ensimmäistä viestiäni tänne kirjoittelen niin sijoitin tänne yleisiin.

Olisi suunnitelmissa rakennella tuollainen pyörityslaite jolla saisi valmistettua erilaisia lieriöitä päädyillä ohutlevyistä. Hiukan tämän tyyppinen jonka bongasin nettikoneesta:



Kuvan lähde: https://www.nettikone.com/muu-merkki/kemppi/1826626

Kaikenlaista käytettyä ryöjää on tullut työpaikoilta ja muualtakin kerättyä vuosien saatossa - tänä keväänä on haettu jo pari vanhaa hitsausrobotin kääntöpöytää ja läjä Kemppiläisiä lankahitsejä. Läjän mukana tuli myös kaksi ProEvolution konetta ProMig 540R SWF aivolaatikolla ts. robottikoneita, joiden mukana ei valitettavasti tullut 120R langansyöttölaitteita.

Ohjekirjassa maininta liittimen Control 1 kohdalla: Ohjauskaapeliliitäntä (120R tai jänniteohjattu langansyötin SWF).

Osaako joku sanoa että voinko vain lyödä nurkista löytyvän FU20 langansyöttömoottorin piuhojen päähän vai mitä tuo meinaa? Kempiltä en saanut tähän SWF  mitään selvyyttä - technical instructions pdf tiedoston sentään tuohon sain, jossa selvitetään liitinten johdotus. Laitoksessa on sekä analog että väyläohjausmahdollisuus. Väyläkorttina on Anybus M00279 3266-140. HMS eli Anybus valmistajalta sain vastauksen että ei tällaisista enää kukaan talossa oleva taida enää tietää mitään, mutta jonkun vanhemman opuksen linkin sain:  https://www.anybus.com/docs/librariesprovider7/default-document-library/manuals-design-guides/hms-scm-1200-040.pdf?sfvrsn=da34aed6_8

Tuossa 540R siis on ohjelmat eri materiaaleille ja langanvahvuuksille ja kiinni on MXE ohjainkortit joissa synerginen, pulssi ja tuplapulssi ominaisuudet. Sen puolesta olisi kovin mielenkiintoista saada nuo hyötykäyttöön. Käsikoneeksikin nuo virtalähteet taipuu, jos löytäisi jostain langansyöttölaitteen (ProMig 501, 511 tai 530). Noita vaan tuntuu olevan aika huonosti tarjolla.


Itse pyörityslaitteeseen kaavailin jotain askelmoottoriviritystä ja lisäksi lineaarijohteet sivulle että sais tehtyä myös pituussuuntaisia saumoja, Askelmoottoreita sen vuoksi että niitä lienee tarjolla tuolta K maasta yllin kyllin. Olisiko Arduino riittävä tällaiseen hommaan vai pitäisikö investoida johonkin parempaan ja mikä se voisi olla? En ole vielä näihin syvällisemmin perehtynyt - katsellut vain muutamia jyrsin projekteja YouTubesta. Tuo ohjauspuoli ehkä se mikä on vielä aika hämärää.

sbirdranch
TOT
Frank Howarth

Kaikki vinkit ovat tervetulleita!

Tässä vielä muutamia linkkejä mitä olen saanut kaivettua netistä Kemppiläisiin liittyen:

http://www.manualsdir.com/manuals/775181/kemppi-promig-540r.html

https://resources.userdoc.kemppi.com/manuals/promig-120r-520r-om-en.pdf

https://resources.userdoc.kemppi.com/en/index.html

Tuota "540R Technical Instructions" pdf ei löydy netistä mutta jos tahtoo sellaiseen tutustua niin pistäkää sähköpostia.

Joku tuollainen kuva löytyi netistä tuohon analogimalliin - en tiedä onko noissa eroa verrattuna 540R paitti tuo väyläohjaus.

https://www.mig-welding.co.uk/forum/attachments/slik5-jpg.143053/
« Viimeksi muokattu: 21.05.19 - klo:02:15 kirjoittanut arpati »
050 354 9376

What each of us calls our 'necessary expenses' will always grow to
equal our incomes unless we protest to the contrary - G.S. Clason

Poissa Snowfly

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1216
  • To save time Lets just assume that Iam never wrong
  • Rekisteröitynyt: 27/01/2014
    YearsYearsYearsYearsYears
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #1 : 21.05.19 - klo:07:30 »
Nuiden wanhojen kemppiläisen ongelmana on monesti ns.varaosien saatavuus, että siinä mielessä harkitsisin vielä kahdesti että minkä koneen pohjalle alat tuota rakentaan.
Kerta kaikesta päätellen olet tekemässä tuon tuotantokäyttöön.

Toinen asia mikä jäi avoimeksi puhut "ohutlevystä" tämä on vähän heiluva käsite onko se 0.1-1mm vai 1mm-5mm vai 5mm-10mm....
Kerta se määrittelee sitten ihan omat vaatimuksensa koko paketille.

Vasta rakensin putken pyörittäjän kun parempi puolisko suorittaa hitsausluokkia, että se pääsee tekemään pyörivän putken (putki-putki) hitsausluokan.
Tällainen sähkötoiminen pyöritys ja manuaali hitsaus versiolle tuli hintaa aika tarkalleen 120e kaikkineensa...
Tästä olisi helposti voinut tehdä puoliautomaatti hitsin että polkimella olisi ollu migin käyttö ja käsin telineessä vaan polttimen siirto oikeaan kohtaan. Kerta yksinkertaistettuna suoran palon hitsauksessa tarvittavat tiedot: putken halkaisija, seinämä vahvuus, pyörimisnopeus, langan vahvuus. Missä halkaisija määrittelee pyörimisnopeuden aika pitkälti. Langan vahvuus + virta määrittelee täytön + tunkeuman. Seinämä vahvuus määrittelee mahdollisen V-railon muodon ja pienillä koneilla mahdollisen ilmaraon tarpeen.

HUOM! Aikasemmin kertomani putken pyörittäjä suunniteltiin vain suorille paloille. Oikea robotti hitsi osaa myös levittää hitsiä synkronoidun pyörityksen kanssa. Se että tarvitko tuota levitystä jäi epäselväksi.

Poissa Kari87

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Rekisteröitynyt: 28/04/2017
    YearsYears
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #2 : 21.05.19 - klo:08:46 »
Voisin tuohon Arduinoon ottaa kantaa sen verran että pitäisi riittää jos vain intoa koodata. Ei tarvitse kuin muutaman muuttujan ja koska liikkeet hitaita ei pitäisi kaistakaan tulla ongelmaksi.

Poissa arpati

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Rekisteröitynyt: 21/05/2019
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #3 : 21.05.19 - klo:09:17 »
Juu tuntuu tuo Kempin tuki loppuvan aika lyhyeen. No nuo 540R on jostain 2006 vuodelta ja nuo virtalähteet 2004 (oranssi) ja 2002 (punainen).

Oletko siis sitä mieltä että tekisi systeemin niin että voisi käyttää ihan normaalia hitsikonetta? Vaatiiko tuo robottikoneen analogiohjaus kauheasti enemmän? Mieluummin tietysti tekis koneen siten että vois käyttää mitä konetta tahansa - mutta että saisi hyödynnettyä nuo robottikoneiden ominaisuudet sen aikaa kun/jos pelaavat. Nuo tuli vähän sikana säkissä, muttei siellä mitään kärvähtäneitä osia ainakaan näkynyt. Tiggiäkin tuohon voisi viritellä, joten saisi olla aika universaali ohjauslaite.

Käyttötarkoituksesta: Ohutlevyt ovat juu aika laaja käsite - tällä hetkellä ajattelisin että 0,7-5 mm olis se mihin tähdätään. Tarpeeksi järeetä mankelia ei vielä ole mutta päivätöistä varmaan sais leikkeet. Päivät kuluu pääosin DXF siivouksessa ja nestaamisessa...

Levityksellä tarkoittanet poltinpään levitysliikettä? En ole noihin oikein robotteihin päässyt tutustumaan toiminnassa, mutta niissä lienee jotain manipulointiominaisuuksia polttimelle. Olen lukemani perusteella päässyt vähän siihen mielikuvaan että ainakin sauman isompi levitys on vähän huono juttu - pieni liike vois toki olla ihan hyödyllinen ominaisuus.



050 354 9376

What each of us calls our 'necessary expenses' will always grow to
equal our incomes unless we protest to the contrary - G.S. Clason

Poissa Snowfly

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1216
  • To save time Lets just assume that Iam never wrong
  • Rekisteröitynyt: 27/01/2014
    YearsYearsYearsYearsYears
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #4 : 21.05.19 - klo:10:24 »
Juu tuntuu tuo Kempin tuki loppuvan aika lyhyeen. No nuo 540R on jostain 2006 vuodelta ja nuo virtalähteet 2004 (oranssi) ja 2002 (punainen).
Katottiin kaverin (Kemppi premium dealer) kanssa että nuihin varaosien saanti on lähes mahdoton ellet löydä käytettynä. Näissä nuo langansyöttölaitteet on yksi niistä kuluvista osista jonka myötä usein koneen käyttöikä päättyy. Ellei itse jaksa yritys erehdys taktiikalla rakentaa toimivaa.

Oletko siis sitä mieltä että tekisi systeemin niin että voisi käyttää ihan normaalia hitsikonetta? Vaatiiko tuo robottikoneen analogiohjaus kauheasti enemmän? Mieluummin tietysti tekis koneen siten että vois käyttää mitä konetta tahansa - mutta että saisi hyödynnettyä nuo robottikoneiden ominaisuudet sen aikaa kun/jos pelaavat. Nuo tuli vähän sikana säkissä, muttei siellä mitään kärvähtäneitä osia ainakaan näkynyt. Tiggiäkin tuohon voisi viritellä, joten saisi olla aika universaali ohjauslaite.
Jos kyseessä on pelkkä suorapalko niin itse en näe mitään syytä miksi ei voisi käyttää normi hitsauskonetta. Varsinkin ne mallit joissa on kake/poljin käyttö mahdollisuus (Yleensä tämä on vain puikko/tig koneissa, mutta joissain poikkeus mig:ssäkin on tällainen ominaisuus).

Itse unohtaisin nuo robottikoneen raadot mitä olet saanut kerta ilman sitä yhteensopivaa langansyöttö yksikköä puolet koneen ominaisuuksista ei tule toimimaan oikein. Se jos sitten käytät 3-6kk uuden langansyötön räpeltämiseen siihen ja sitten koneesta hajoaa jokin osa niin voit miettiä oliko kannattavaa käyttää 3-6kk kyseiseen viritykseen.

Jos meinaat ihan lisäaine syötöllä toimivaa tig hitsausta se ei ole mahdoton. Se vain että ellen nyt ihan väärin muista, kun tästä oli jokin aika sitten puhettakin... se lisäaine lanka syötin yksikkö makso muistaakseni 400-600e ja lanka siihen yksikköön oli vissiin 100-200e/kela. Näistä hinnoista en ole varma kun muisti ei ole paras mahdollinen. Tällaisen yksikön kanssa robotti tiggi on mahdollista tehdä. Lisäksi tig:ssä virran yms säätö on helposti löytyvän poljin ohjauksen takia helppo kytkeä erilaisiin logiikoihin.

Levityksellä tarkoittanet poltinpään levitysliikettä? En ole noihin oikein robotteihin päässyt tutustumaan toiminnassa, mutta niissä lienee jotain manipulointiominaisuuksia polttimelle. Olen lukemani perusteella päässyt vähän siihen mielikuvaan että ainakin sauman isompi levitys on vähän huono juttu - pieni liike vois toki olla ihan hyödyllinen ominaisuus.
Ne hitsaus robotit mitä itse olen tutkinut niin niissä on valittavissa minkälaista liikettä kone tekee. Suorapalko, suoralevitys, kuusipuu yms. Yleensä näistä jokainen liike on suunniteltu tietynlaiseen hitasaukseen parhaimman lopputuloksen saavuttamiseksi. Mutta normipaja hitsari monesti vaan vetää suorapalkoa useamman kerran.

Tuosta logiikasta niin kaikki riippuu puhtaasti siitä mitä hitsaat ja kuinka suuret liikenopeudet tarvitset. Kerta ei ole eka kerta kun olen Mega 2560:n logiikan nopeuden rajan saanu omissa askelmoottori projekteissa. Se toimii niin kauan kun et joudu älyttömillä step rateilla ajaan sitä moottoria. Ellet sitten Arduino Duo:lle tee jolla pääsee jo huomattavasti parempiin nopeuksiin kumpaakin käyttäneenä Duo:lla pääsee n. 2x nopeampaan step rateen vs Mega 2560.
Mutta vaikka käyttäisit askelmoottoreita niin tod. tarvitset vielä lisäksi enkoodereita tuossa projektissa...

Poissa arpati

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Rekisteröitynyt: 21/05/2019
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #5 : 21.05.19 - klo:12:01 »
On aika vähissä nuo käytetytkin osat... Nuo MXE ohjainkortit sais hyödynnettyä myös käsilaitteissa joita tosin ei myöskään tunnu olevan markkinoilla. Sen puolesta voisin viritelläkin kun on ylimääräisiä FU20 langansyöttölaitteita ja robottikoneitakin on kaksi.

On näissä ProMigeissä ja vanhemmassa PS sarjassa ainakin kaukosäätimiä ollut - voisko sellaisesta olla hyötyä? PS3500 + FU20 + WU10 settejä on useampi myös.

Tigillä meinasin vaan ihan kahden pellin yhteen sulatusta ilman lisäainetta, mutta eikös tuon langansyötön vois tarvittaessa hoitaa ihan vanhalla migin langansyöttölaitteella eikä langat ole kalliita? Säätämistähän tämä varmasti tulee olemaan joka tapauksessa.

Näihin logiikka ja askelmoottori juttuihin kaipaisin ehdotuksia - eli minkälaista palikkaa pistetään ostoslistalle? En ole aiemmin näiden kanssa pelleillyt eli menee täysin opetteluksi. Motivaatiota opetteluun tosin on, kun muutakin käyttöä tämäntyyppisille palikoille luulisin keksiväni.

Millaisista kierrosnopeuksista nuo askelmoottorit tykkää? Välityksillähän tuota pyöritysnopeutta saa haarukoitua mutta pitäis päästä vähän kartalle. Pyöritettävien kappaleiden koko on vielä hiukan hakusessa mutta tuollainen n. 3 m pitkä järeähkö lohenpyrstöllinen palkki löytyy (Torsteknik robotin kääntöpöydästä). Koko mittaa tuskin tarvii kovin monessa palikassa. Arvelisin että kappaleet mitä tekisin vois olla 50-2000 mm pitkiä ja halkaisijat 20-800 mm. Pisimmät tuskin kovin paksusta aineesta. Nuo siis ihan hatusta, mutta tuon kokoisia vois olla ainakin sellaiset tuotteet, mitä itse olen suunnitellut tekeväni. Jotain piensarjaa vois koittaa saada alihankintahommiksi myös.
« Viimeksi muokattu: 21.05.19 - klo:12:07 kirjoittanut arpati »
050 354 9376

What each of us calls our 'necessary expenses' will always grow to
equal our incomes unless we protest to the contrary - G.S. Clason

Poissa arpati

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Rekisteröitynyt: 21/05/2019
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #6 : 22.05.19 - klo:21:54 »
Mikähän nyt lienee kun yrittää liittää viestin niin herjaa spämmiksi  :-[

No koitetaas liittää viesti tähän. Edit: Nyt onnistui...

Tämän viikon vuosilomalla niin ollut vähän aikaa katsella Youtubea ja googletella - varsinkin kun pohje revähti maanantaina reeneissä.

Näyttivät jotain Mach3 käyttävän tuossa ohjainpuolessa viteoilla.

Tigin hitsausnopeuksista ei ole mitään käryä, mutta googlaamalla sain jotain arvoja eli käsihitsauksessa 100 - 150  mm/min olis kai suositeltuja arvoja jollekin nikkeliseosteiselle mutta ei selvinnyt että mille materiaalivahvuudelle - joku KTIG sivusto antoi koneellisen hitsauksen arvoiksi 3 mm aineille 1000 mm / min ja 6 mm aineille 500 mm / min ja 12 m 250 mm / min - mutta tuo oli joku eri versio Tig hitsauksesta (keyhole tig). Verrokiksi annettiin 300 mm / min perus tigille koneellisesti ja varmaan 3 mm aineelle kun verrokkina oli tuo 1000 mm/min.

Eli arpoisko noilla tiedoilla että Tigille nopeudet vois olla 100-300 mm / min kun materiaalivahvuudet 0,7-5 mm.

Mig hitsauksen arvoja 1,5 mm teräs 780-1200 mm/min (tää oli jostain opinnäytetyöstä) - ja jos jotain paksumpia tahtois hitsata niin kuumakaarialueella pitäis päästä jo 3600 mm/min mutta tuo on jo vissiin ydintäytelangan kanssa (kaasun kanssa hitsattava).

Eli jos ajattelisi että nopeudet olis tuolta 100 mm / min -> 1200 mm/min.

Halkaisijat 10-800 mm.

ø10 mm kehän pituus 31,4 mm – hitsausnopeus 100mm/min – kierrosnopeus 3,19 kierrosta / min

ø800 mm kehän pituus 2513 mm – hitsausnopeus 100 mm/min  - kierrosnopeus 0,04 kierrosta / min.

300 mm/min nopeudella vastaavat 9,55 ja 0,12 kierrosta / min


ø10 mm kehän pituus 31,4 mm – hitsausnopeus 1200 mm/min 38,2 kierrosta / min

ø10 mm kehän pituus 31,4 mm – hitsausnopeus 3600 mm/min 114 kierrosta / min


ø800 mm kehän pituus 2513 mm – hitsausnopeus 1200 mm/min – 0,48 kierrosta / min

ø800 mm kehän pituus 2513 mm – hitsausnopeus 3600 mm/min – 1,43 kierrosta / min


Tuolta stepper online sivulta kun katsoo NEMA 34 (34HS46-5004D) moottorin tietoja niin vääntökäyrä alkaa tippua tuolla 180 rpm jälkeen – kierrosten alapäässä tuo käyrä tosin alkaa vasta 30 rpm. Miten  pienille kierroksille näillä järkevästi pääsee?

Tässä vielä liitteet:

https://www.omc-stepperonline.com/index.php?route=blog/article&article_id=95

https://www.omc-stepperonline.com/download/34HS46-5004D_Torque_Curve.pdf
050 354 9376

What each of us calls our 'necessary expenses' will always grow to
equal our incomes unless we protest to the contrary - G.S. Clason

Poissa Isto

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 246
  • Rekisteröitynyt: 31/10/2013
    YearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #7 : 23.05.19 - klo:00:14 »
Tuolta stepper online sivulta kun katsoo NEMA 34 (34HS46-5004D) moottorin tietoja niin vääntökäyrä alkaa tippua tuolla 180 rpm jälkeen – kierrosten alapäässä tuo käyrä tosin alkaa vasta 30 rpm. Miten  pienille kierroksille näillä järkevästi pääsee?
Kyllä normaalilla stepperillä pystyy kierroksiin 0rpm alkaen, ehkä 0-30 välillä ei ole juuri eroa ja on siksi jätetty pois käyrästä.
Ihan pienillä kierroksilla tulee tietysti epätasainen liike juuri askeleista johtuen, moottorihan kääntyy aina 1.8 astetta/askel (tai vähemmän jos mikroaskeltaa).Jos vaatimuksena on tasainen liike niin tarvitsee varmaan vaihteen ja enemmän kierroksia moottorille.

Poissa arpati

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Rekisteröitynyt: 21/05/2019
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #8 : 23.05.19 - klo:10:47 »
Ok - noissa Finnrobotin kääntöpöydän sivukäännöissä oli tuollaiset hammaspyörävälitykset kahdella pyöritysvaihteella ts ne saa välyksettömäksi ja niihin saa suoraan hammashihnavedon. Pitää laskea mikä niissä on välitys. Laipat on kyllä aika painavia joten jo niistä tulee painoa aika runsaasti. Veikkaan että 25kg per laippa + akseli + vetohammastus eli varmaan likemmäs 30 kg - halkaisija ø500 paksuus jotain 16 mm ja sitten siihen päälle vielä kiinnittimet ja varsinaiset kappaleet. Vapaasti pyörivään päähän sitten Torsteknikin lohenpyrstöön sopiva pyörityspäätolppa jossa ø400 18 mm levy jolla painoa varmaan n. 18-20 kg akselin kanssa. Sorvinpakkojen painoista en vielä tiedä mutta ei nekään köykäsiä ole jos yhtään isompia meinaa pistää.

Kappaleiden painoja jos ajattelee niin pahimpia tietysti isommalla halkaisijalla olevat paksun pään levystä tehdyt, kun paino on kehällä. ø800 mm x 1,5 m S=5 mm 151 kg.

Isommille lieriöille täytyy varmaan muutenkin tehdä ihan omat kiinnikkeensä. ø500 mm x 15 mm löytyy sitten useampi irtolevy joita oli noissa Finnrobotin laipoissa kiinni 4 kpl. Voi sitten olla että pitäydytään alkuvaiheessa alle 500 mm palikoissa. Isompia laippoja ei sitten kyllä ihan joka paikassa sorvata joten isompiin kuin ø500 lieriöihin voi joutua kikkailemaan jotain muuta. 20 mm levyä kyllä tuli Torsteknikin mukana kun se oli kasattu sellaisen päälle - 2x2 ja 6x2 m palaset - noista sais vielä hyvin sorville soppelia aihiota leikeltyä. No tähän käyttöön vois riittää ihan laserleikkeetkin jolleivat nyt ihan hirveesti lepata - kierrosnopeudet kun ei kuitenkaan ole kummoisia. Alla on kuitenkin sorvattu levy johon sen saa ruuvattua. ø800 16 mm levystä tekis lisäpainoa 16 kg per pääty.

Jos tuosta nyt laskeskelee niin pahimmassa tapauksessa pyöritettävä massa olis 151 kg + 20 kg + 30 kg + 16 kg + 16 kg = 233 kg + kiinnikkeet x kg ja se tuolla kehällä. No tässä koossa se pyöritysnopeus olis ihan olematon joten suuria kiihtyvyyksiä ei hitsauksessa tarvittais.

Tuossa yöllä kyllä pälkähti päähän että tuohonhan vois tehdä myös putkiplasman... Selvitykset jatkuu mutta noissa nopeudet sais olla aika paljon kovemmat. Töissä muistaakseni kuitulaserilla leikkuunopeus oli joku luokkaa 5 m / min. Plasmallakin sais aika nopsaan päästellä tämän vahvuisilla kappaleilla. No ei se 5000 mm / min ole kuin 2 kierrosta minuutissa tuossa ø800 mm kappaleessa. Pienempää mitä sillä vois leikata olis varmaan joku ø50 mm ja siinä kehän mitta 157 mm ja 5000 mm / min leikkuunopeudella kierrosnopeus 32 kierrosta minuutissa. Suunnanmuutoksethan tuossa ne pahimmat jollei jarruttele yhtään. Pyöristykset terävissä kulmissa auttaa tietty myös.

Hoksasin katsoa täältäkin foorumilta viimein opastus topicin etusivulta ja siellä oli linkki tuonne WANTAI motorin ebay kauppaan jossa olis noita NEMA 42 mottejakin - ilman virtalähteitä tosin. Se vois olla tähän pyöritykseen ehkä sielläpäin? Lineaarijohteelle ts lieriön pituussuuntaiseen työstöön sitten riittää pienemmätkin.

EDIT: kun noita ylimääräisiä mig hitsaus laitteita on nurkissa niin voisko niitä käyttää virtalähteenä tuommoiselle NEMA 42 vai olisko jotain parempia mitä pistäs etsintään? Muistaakseni mittailin vanhasta ja pienestä 3~ AGAlaisesta max 28,4 V. Toisaalla tätä taisin jo kysellä pari vuotta sitten ja yksi vähän sähköistä ymmärtävä sanoi että tarvii ainakin kondensaattorin rinnalle suodattimeksi. Niin ja jännite nousee sitten kait n. 1,4 kertaiseksi.
« Viimeksi muokattu: 23.05.19 - klo:11:19 kirjoittanut arpati »
050 354 9376

What each of us calls our 'necessary expenses' will always grow to
equal our incomes unless we protest to the contrary - G.S. Clason

Poissa Snowfly

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1216
  • To save time Lets just assume that Iam never wrong
  • Rekisteröitynyt: 27/01/2014
    YearsYearsYearsYearsYears
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #9 : 23.05.19 - klo:21:28 »
Monesta asiasta on aiemmin keskusteltu foorumilla... sen takia kirjotan vaan lyhyesti...
1. Oikeasti elektroniikan, johteiden yms kanssa on turha hättäillä ennen kuin olet lyönyt lukkoon hitsikoneen mitä käytät tai plasman.
1b Jos päädyt hitsikoneeseen niin joudut sen jälkeen selvittään miten haluamasi kappaleet oikeasti hitsataan. Kerta tämä määrittää vaatimukset sille minkälaiset liikke tarkkuudet tarvit hitsille. Lisäksi se että tarvitko ilmarakoa, viisteytystä aina hitsattavissa kappaleissa vaikuttaa myös kappaleiden sijoitukseen pyörittimessä.
2. Jos sulla se pyöritin jo on... lyöt siihen täyden maksimin työmassan kerta se on mitä käytetään mitoituksessa. Kun massa on paikoillaan momentti avain siihen pisteeseen mistä moottori pyörittäisi. Saat tästä arvon mikä on minimi vääntö että kyseinen massa lähtee liikenteeseen. Mutta se paljon tarvit vääntöä kiihdytyksessä, suunnan vaihdossa tai isoilla nopeuksilla on sitten aina oma lukunsa, koska intertia tulee laskuihin mukaan.

Suosittelen lukemaan sen aloittajan oppaan kokonaan ajatuksen kanssa

Poissa dzy

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 66
  • Rekisteröitynyt: 12/11/2017
    YearsYears
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #10 : 25.05.19 - klo:17:42 »
Jos tarkoitus on pyörittää jotain 200kg massaa niin laita oikosulkumoottori jollain välityksellä siihen. Taajarilla ohjaat nopeutta ja seuraat kappaleen paikoitusta ja sen mukaan sitten ohjaat kevyempää hitsauspäätä.

Poissa arpati

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Rekisteröitynyt: 21/05/2019
Vs: Mekanisoitua hitsausta suunnitelmissa
« Vastaus #11 : 30.05.19 - klo:10:19 »
Täällä oli tigistä ja arduino langansyötöstä videota: Олег Кардапольцев Youtube kanava
050 354 9376

What each of us calls our 'necessary expenses' will always grow to
equal our incomes unless we protest to the contrary - G.S. Clason

 


Powered by EzPortal