CNC-rakentajan Aloittajan Tietopaketti LUE TÄMÄ ENSIN by Snowfly

[Snowfly]

Koneen valmistajien liikenopeudet ja mitkä liikenopeudet ovat tärkeitä minulle

Kuten aiemmin kyselin, niin mistä koneiden työstönopeus muodostuu, jos niiden vaihteluväli voi olla 1000 mm/min-24000mm/min?

Lähdetäänpä purkaan tämä asia sitten:
1. Valmistajan ilmottama työstönopeus=Koneen maksimi liikenopeus... mutta... Tämä ei kerro koko totuutta ellet tiedä koneen kiihtyvyysarvoja...
Helpoiten tämä selvennetään kuvaajalla


Nyt keskitytään vain kuvaajan muotoon unohdetaan kaikki muu kuvassa...
1. Lähdetään paikoitaan, jollon meillä on ns. kiihdytys jakso kunnes saavutetaan haluttu ajonopeus
2. Tasainen jakso, jolloin liikutaan halutulla ajonopeudella
3. Hidastumis jakso, jolloin kone ajetaan pysähdyksiin.
Oletetaan että koneen valmistaja on täysi kusettaja, niin tällöin he olisivat ajaneet kiihdytys arvot niin tappiin kuin mahdollista ja katsoneet koko akselin liike etäisyydellä maksimi nopeus ja ilmoitaneet tämän.
Käyrä olisi tyyliin tällainen /\ tasaista vaihetta ei olisi ollenkaan...
No niin tämän jälkeen katsotaan sitten todellisuutta....

Oletetaan että on ns. inhimmilliset kiihtyvyys arvot, joilla kone ei ole lähdössä lentoon (Lentoon lähtö tapahtuu nopeassa suunnan vaihdossa, jolloin massa haluaa jatkaa matkaansa mutta koneen jykevyys ei pysty kompensoimaan tätä)

Esimerkki:
Meillä on 500mm liike matka koneessa.
Hyvin säädetyssä koneessa haluttu ajonopeus pysyy kokonaisliikematkasta 80-95% ajan... eli kiihdytys ja hidastuvuus ovat vain 5-20% kokonaismatkasta.
Tämä olisi lukuina kiihtyvyys/hidastus yhteensä 500mm:stä olisi 25mm-100mm.

Nytten on käsitelty koneen liikenopeus karkeasti.

2. Työstönopeus=Nopeus minkä terä määrää. Mihin vaikuttavat Terän materiaali, Leikkuu särmien määrä, Terän tyyppi, Lastun syvyys, Kierrosnopeus, Lastuttava Materiaali, Leikkuunopeus/Syöttö
Tämän sitten yksinkertaistan... Katso nopeudet ja arvot teränvalmistajan kirjasta. Niistä on aina hyvä lähteä liikenteeseen jos ekaa kertaa lähtee kokeilemaan...

Karkea nyrkki sääntö:
1. Todella pienet terät (1-3mm), paljon kierroksia, vähän syöttöä ja pieni lastun syvyys => Valmistajan kirja antaa hyvät arvot tähänkin.
2. Perusterät yleensä jotain 10mm tjsp. Näillä voi ajaa aika huoletta, kun varsi ei ole liian ohut. Kierrosaluetta ja syöttöä säädetään materiaalin mukaan.

Esimerkki työkalujen työstöarvoista:
Rime Terät Sivu 7-11: http://epaper.fi/read/3590/cFqRjH9g
Terät valmistajan tiedot: http://www.rime.net/en/products
Valmistajan Pikateräs terien työstöarvo suositukset: Huom! Työstöarvot on jaettu terälle materiaali kohtaisesti: http://www.rime.net/en/HSS/parameters-hss#page/23
Laskentakaavat terän nopeudelle ja syötölle: http://www.rime.net/en/HSS/parameters-hss#page/11

Esimerkiksi:
A3 Terä, Co8 pinnoite, 10mm Halkaisija, Rouhinta, Materiaali Teräs:490-690N/mm^2. Huom! Mallin perässä oleva kolmio kertoo terän soveltuvuus tason. Vihreä=Suositeltu, Keltainen=Neutraali toimivuus, Punainen = Ei suositeltu
http://www.rime.net/en/HSS/parameters-hss#page/30
Maksimi lastun syvyys=0,5*Terän halkaisija=> 0,5*10=5mm
Suositeltu kierrosnopeus: 1050Rpm
Syöttö: 105mm/min

Yhteenveto:
Tärkeintä on katsoa ensin minkä kokoiset terät tulevat olemaan pääosin koneessa käytössä.
Tämän jälkeen katsotaan että karasta löytyy vaadittava kierrosnopeus alue ja teho.
Sitten tarkistetaan syöttöjen soveltuvuus.




Joku vois tarkistaa että en typottanut nuita arvoja tohon esimerkkiin... ramasee kerta niin prkl:sti tällä hetkellä...

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7969/TKO4SKalleJ.pdf?sequence=1 Männyn ja koivun jyrsintään löytyi tuollainen insinöörityö entisestä opinahjostani.

Otetaanpa lisää teoriaa tuossa sinun linkin s.30 antamien arvojen mukaan...
Kierrosnopeus: 15000rpm
Teränhalkaisija: 10mm
Lastunsyvyys: 10mm
Syöttönopeus: 300mm/min

Oletetaan että meillä on relief rouhittu valmiiksi nuilla arvoilla ok.
Mutta kun lähdetään viimeistelyä tekeen... hommaan tulee herkästi rajoittava tekijä... mikä on Z-akselin kiihtyvyys.
Koska reliefissä on kokoajan Z-vaihtelua ja työstönopeus on aina synkronoitua akselien välillä... eli kone tulee kompensoimaan ajonopeuden hitaimman akselin mukaan ja yleensä Z:ssa tarvitaan tarkkuutta enemmän kuin nopeutta...

Tämän myötä relief ajossa Z-akseli on kokoajan kiihtyvässä/hidastuvassa liikkeessä (Terää nostetaan ja lasketaan perä jälkeen "suunnanvaihto")
Jonka myötä kone kompensoi ajonopeuden tämän mukaan.... Mikäli z-akselin kiihtyvyys arvot ovat liian suuret koneen mekaanisiin ominaisuuksiin ja moottoreihin nähden, niin tämä ilmenee helposti hukattuina askeleina/tärinänä/resonanssina...
Mikä taas tulee näkymään kappaleen pinnanlaadussa hyvin useasti...

Mistä tiedän työstövoimien suuruuden???
Lisätäänpä vähän tietoa koneiden suunnitteluun:
Löysin paremmat arvot riippuen työstöstä minkälaisista voimista on kyse.

10 mm (3/8") using the following parameters: Side milling - 1.5 x D DOC, 0.1 x D stepover, slot milling 1 x D DOC, the load on the cutter is about:

Aluminium - side milling ~ 250N, torque load 0.16Nm, slot milling ~ 600N, torque load 0.4Nm

1045 Steel - side milling ~ 600N, torque load 0.4Nm, slot milling ~ 1200N, torque load 0.6Nm

Alu, side milling, the above is based on 3750 RPM & 1000 mm/min feedrate, slot milling 3150 RPM, 300 mm/min feed rate.

1045 Steel, side milling - 1400 RPM, 450 mm/min feedrate, slot milling 1250 RPM, 100 mm/min feedrate.

All figures are for Carbide tooling (Kovametalliterät)

Itse olen kaikissa simuloinneissa käyttänyt 500N voimaa sivuttais suunnissa. Nämä löytämäni laskelmat tukevat sitä että kyseisillä voimilla voi ura jyrsinnän alumiiniin suorittaa turvallisesti.

Askelmoottori ja microstepping. Hyvä/huonot puolet ja teoria
Microstepping on aina kaksipiippuinen asia.
Sillä saadaan huomattavasti tasaisempi liike, mutta tämä tulee pitovoiman kustannuksella.
Alla oleva video kuvaa hyvin kun puhutaan tasaisemmasta liikkeestä


Sitten käytännön esimerkki laajalla microstep skaalalla eli käytännössä jännitekäyrä on siistimpi mitä enemmän microsteppejä on mistä tasaisempi käynti johtuu.
Tuossa videossa moottoriohjaimen sisääntulo taajuuden raja tulee vastaan minkä vuoksi se ei saa nopeutta nostettua lopussa enempää.


Sitten kuinka tuo vääntömomentti... tämä on suurimmaksi osaksi moottoriohjaimesta riippuvainen asia...
Kerta älykkäät moottoriohjaimet kytkevät fullstepit moottorille päälle kun kierrosnopeus ylittää 5 rps (rps=kierrosta sekunnissa).
Miksi?
Tämä johtuu siitä että tämän vauhdin jälkeen microstepistä ei ole enään hyötyä. Kerta liike on muutenkin sujuvaa kun pyöritään tarpeeksi nopeaa. Sitten jos meillä on fullstepit päällä niin tiedämme että meillä on maksimaalinen vääntö myös käytössä. Mutta jos ajamme microstepeillä myös suurella nopeudella niin meillä on kokoajan käytössä pienempi pitomomentti/vääntö.
Tämä tieteellinen artikkeli keskittyy siihen miten vääntö muuttuu microsteppingillä http://www.machinedesign.com/archive/microstepping-myths
Kyseiseltä sivulta löytyy taulukko jossa esitetään pitovoiman muutos microsteppiä kohden.

The expression for incremental torque for a single microstep is
TINC = THFS X sin(90/µPFS)
and the incremental torque for N microsteps is
TN = THFS X sin((903N)/µPFS)
where TINC = incremental torque/microstep in oz-in., µPFS = the number of microsteps/full step, N = the number of microsteps taken, THFS = the holding torque, full step, oz-in., and TN = the incremental torque for N microsteps in oz-in.

Noh oletetaan että meillä on hieno askelmoottori ohjain joka osaa kytkeä fullstepit päälle niin saamme oikeasti kierroksia moottoriin.
Alamme nostaa kierrosnopeutta tuosta 5rps ylemmäs niin jossain vaiheessa löydämme askelmoottorien akileen kantapään eli "mid band resonance" eli resonanssi taajuuden.
Tämä aiheuttaa huomattavan nopeuden/väännön aleneman tällä resonointi alueella. Moottori toimii tämän resonointi kohdan alapuolella ja yläpuolella mutta juuri kohdalla suoritus kyky laskee dramaattisesti.
Tässä katsotaan onko moottoriohjain laadukas. Hyvä ohjain osaa huomata tällaisen kohdan ja automattisesti muuttaa käynti taajuutta sen verta että käynti tasoittuu.

Yhteenveto:
Microstep tasoittaa liikettä, josta on hyötyä liikkeelle lähdössä. Tällä vältämme pomppivan cnc koneen aina kun se lähtee liikkeelle.
Laadukas askelmoottori ohjain on pakollinen jos halutaan askelmoottorista ottaa kaikki irti. Kerta tämä mahdollistaa suuret ajonopeudet fullstep kytkennän takia. Eliminoi resonanssista johtuvan alenema kohdan mikä voi käytännössä pysäyttä koneen kesken liikkeen.

Huonolla askelmoottori ohjaimella saamme itsellemme seuraavat asiat:
Kokoajan päällä oleva microstep, jolloin käytössä oleva pitomomentti on pienempi verrattuna fullsteppiin
Resonanssista johtuvan kuolleen aluen mikä voi rajoittaa moottorin käyttö aluetta huomattavasti.

Riittääkö voima mekaniikassa siirtää XXXX?



Lähdetäänpä perusteista liikenteeseen ns. raaka laskenta
Jotta pystyisit laskemaan että riittääkö sinulla vääntö niin tarvitset seuraavat asiat:
1. Liikuteltavan kappaleen massa=>Sanoit 10-40kg tällöin katsotaan suurimman massan mukaan eli 40kg => 40kg=massa
2. Mahdollinen voima joka tulee kappaleeseen eli työstöstä muodostuva voima kun työkalulla otetaan lastua. Kaivoin aikoinaan mitatut arvot kiilaura jyrsinnästä mutta en muista niitä tähän hätään... hämärästi tulee mieleen että 1000N teräksessä ja 500N alumiini tjsp... mutta nämä on nyt hatusta vedettyjä arvoja.
3. Kitka. Tämä on 0.05-0.3 välissä käytännössä noin kuulajohteilla. 0.3, jos laskee niin saadaan varmuuskerrointa.
Lisätietoa materiaalien kitkakertoimet: http://www.engineeringtoolbox.com/friction-coefficients-d_778.html
4. Kuularuuvin nousu. Jos meillä on 10mm nousu kuularuuvissa eli 1 kierroksella mutteri liikkuu 10mm.

Siirrytään käyttään http://www.orientalmotor.com/motor-sizing/index.html
Siitä valitset sinulle tulevan käyttötavan eli ruuvikäyttö.
Täytät laskimeen äsken katsotut arvot... kuularuuvin halkaisijan voidaan sanoa vaikka 16mm.... valitse materiaaliksi teräs ja breakaway torqueksi laita 0.15Nm tämä voi olla pienempikin mutta parempi katsoa ns. isoilla arvoilla kun ei ole vielä ruuvista varmuutta.

Sitten lopusta löytyy kohta "Operating Conditions" Tähän määrrittelet nopeuden.
Laske aluksi Fixed speed operation ja tähän voit laskea esimerkiksi 40mm/s joka on suurnopeus karalle ja pehmeille materiaaleille sopiva esimerkki arvo.
Sitten on kiihtyvyys ajan määritys... muista mitä nopeampaa kiihdytetään sitä enemmän vaaditaan vääntöä.
Otetaan esimerkin vuoksi kiihtyvyys ajaksi esim. 0.5s

Yhteenveto arvoista:
Load and Linear Guide
Massa=m=40kg
Kitka=u=0.3

Ball/Lead screw specifications
Halkaisija=Db=16mm
Kokonaispituus=Lb=600mm
Nousu=Pb=10mm/rev
Hyötysuhde=n=80%, Ei kannate olla liian optimisti hyötysuhteen kanssa... kerta tähän vaikuttaa linjaus, kuularuuvin/mutterin laatu, johteet yms... ennemmin liian huono kuin liian hyvä hyötysuhde.
Materiaali=p=Teräs
Aloitusmomentti tyhjänä=Tb=0.15Nm

External Force
Ulkopuolinen voima=Fa=500N

Transmission belt and pulleys or gears
Tämä voidaan hypätä yli kun moottori tulee suoraan kytkimellä ruuviin kiinni

Mechanism Placement
Kulma=a=0 astetta

Operating Conditions

Fixed speed operation
Ajonopeus=Operating speed=V1=40mm/s
Kiihtyvyys=Acceleration=t1=0.5s

Stopping Accuracy
Pysähtymis tarkkuus = 0mm

Safety Factor
Varmuuskerroin=1.5

Tässä kerrotaan myös kuinka mitoitetaan askelmoottorien STEP-rate eli ohjaustaajuus/pulssitaajuus
Saadaan yhteenvetona seuraavat tärkeät tiedot:
Required speed = Vm = 240r/min eli moottorin pitäisi pyöriä 240 kierrosta minuutista, jotta 40mm/s nopeus voidaan saavuttaa t1 ajan kiihtyvyys arvoilla. Tämä on tärkeä tieto, koska nyt joudumme tarkistamaan pystyykö meidän ohjaus logiikka tuottaan pulsseja tarvittavan määrän. Normaali askelmoottori 1.8 asteen askeleella = 200 askelta kierros eli 200 ohjaus pulssia = kierros, sitten jos otetaan yleinen 16 microstepin microsteppaus tarkkuuden parantamiseen ja tasaisempaan käytiin saadaan 200*16=3200 pulssia = kierros. Nyt voidaan sitten laskea että (3200*240)/60=12800 pulssia/sekunti eli 12.8kHz pitäisi olla pulssi taajuus ohjain yksiköltä.

Steprate/pulssi laskenta esimerkki 2

Olen kyllä lukenut nuo ketjut ja testaillut eri variaatioita eri laskureilla.
Ruuveissa 5mm nousut ja microstepping 800/1600.
Tulokset:
Required Speed
396= [r/min]
   
Required Torque
4.742= [N·m]
   
Acceleration Torque
8.8537e-2= [N·m]
   
Load Torque
3.019= [N·m]
   

Askelmoottori 1.8deg/step
200 askelta/kierros
Microstepping 16
Yhteensä pulsseja microstepattuna kierros = 200*16=3200 pulssia

Sitten taajuus on (396*3200)/60=21.120kHz yhdelle moottorilinjalle.

Riippuu sitten ohjaimesta onko jokaiselle lähdölle varattu  oma taajuus kaista vai onko käytössä yksi yhteinen taajuuskaista.
Hyvässä ohjaimessa siis 21.120kHz taajuus löytyy jokaiselle lähdölle.
Huonommassa ohjaimessa joudutaan ottaan huomioon 21.120kHz * moottoriohjaimien määrä
Esimerkiksi kolme ohjainta
21.120kHz * 3 = 63.360kHz Tämä on yhteisen taajuuskaistan koko.


Vääntö ja inerttia yhteenveto
Required Torque=T=2.319Nm eli tarvittava vääntömomentti tämä on laskennallinen minimi, jolla kyseinen kuorma liikkuu kyseisillä arvoilla 1.5 varmuuskertoimella. Mutta kannattee aina muistaa että linjaus virheestä yms tulee aina ylimääräisiä voimia joiden suuruutta on hankala arvioida.

Tämähän jo voisi kuulostaa yksinkertaiselta mutta asia ei ole niin... joudut vielä ottamaan suunnan vaihdossa tulevan massan inertian huomioon.
Yksinkertaistettuna tämä asia meinaa sitä että menet eteenpäin koneella ja sitten vaihdatkin pakin päälle. Kuljettamasi massa haluaa edelleen mennä eteenpäin ja jos tämä massa ylittää moottorin pitomomentin tapahtuu askelmoottorilla askeleen hukkaaminen ja paikoitus alkaa heittämään...
Erinomainen esimerkki tästä ongelmasta on 3D-tulostimet...jos haet googlella "3d print missing steps" joissa tämä johtuu usein liian suurista kiihtyvyys arvoista tai liian pieni vääntöisestä moottorista...koska tulostuksessa suuntaa vaihdetaan äärimmäisen tiheään...

Moottorin Inerttian ja vääntömomentin laskemiseen on omat laskimet mutta en tähän viestiin jaksa sitä käydä läpi... sanotaan vain että se on yllättävänkin iso...
Yaskawalla on ilmainen hyvä laskin tähän hommaan... mutta vaatii opettelua että sillä saa käyttökelpoisen tuloksen...
Muutaman kerran kyseisen asian kanssa tapelleena totesin seuraavan...En tiedä päteekö tämä itse kehittämäni nyrkkisääntö kaikkii tapauksiin... mutta olen käyttänyt että laskennallinen vääntömomentti 1.5 varmuuskertoimella eli tässä tapauksessa 2.319Nm niin tämä kerrotaan 2.5 eli 2,319*2,5=5.7975Nm on vääntömomentti jolla inertia ei tule ongelmaksi...

Toi kitkakerroin on nyt "pikkasen" metsässä...
Lineaarijohteella kitkakerroin on noin 0.004.
http://www.hiwin.com/pdf/linear_guideways.pdf
Kuularuuvien ja vaadittavien voimien ja momenttien laskentaan löytyy netistä hyviä laskureita.
Varsinkin komponenttien toimittajien sivuilta.
ei tarvitse itse pähkäillä.
Kannattaa katsoa esim Hiwin, THK, INA, jotain muitakin tais olla.

Juuh tiedän että se on nuin pieni kun linjaus virhe on valmistajan sallimissa rajoissa ja kaikki tavara on uutta... mutta ensimmäiselle rakentajalle on parempi laskea virhe marginaalia mukaan... jos käytetään osaksi käytettyjä komponentteja tai vastaavaa...
Kerta tuon vaikutus ei ole älytön kokonaislaskelmassa 0.3 vs 0.005 ero kitkakertoimessa on n.0.3Nm
Varsinkin jos osa komponenteista on kiinalaisia niin suhtaudun osaan arvoista aina varauksella... tunnetusti niissä on aina jossain säästetty...tämän vuoksi ei kannate mitoittaa 0-toleranssille osia...

Esimerkiksi askelmoottoreissa inductanssilla on merkitystä ja monesti nuo kiinan motit meinaavat olla korkean inductanssin moottoreita tai esitetyt arvot ovat myynti miehen puhetta... mikä vaikuttaa käytännön suorituskykyyn

NC-Sorvi liikenopeudet ja kiihtyvyys. Kiihtyvyys laskelma pätee myös CNC-Jyrsimiin
Käytännössä liikenopeudet ovat sidonnaisia sulla karan pyörimisnopeuteen.

Otetaan pari esimerkkiä:

Esimerkki 1:
Vakio M10x1,5 kierteen sorvaus.
Nousu on 1,5mm eli kun kara pyörähtää yhden kierroksen meidän pitää päästä 1,5mm matka liikkumaan.
Käytetään 1000 rpm kierteen sorvauksessa. Saadaan (1,5*1000)/60=25mm/s on liikenopeus sillon kun sorvataan 1,5mm nousuinen kierre 1000rpm kierrosnopeudella.

Yleinen ohjesääntö mitä ohuempi akseli mitä sorvataan sitä enemmän kierroksia mielellään käytetään sorvauksessa.

Esimerkki 2.
Vakio M24x3 kierteen sorvaus
Nousu on 3mm eli kun kara pyörähtää yhden kierroksen meidän pitää päästä 3mm matka liikkumaan.
Käytetään 400rpm kierteen sorvauksessa. Saadaan (3*400)/60=20mm/s
Käytetään 1000rpm kierteen sorvauksessa. Saadaan (3*1000)/60=50mm/s

Yhteenveto:
Jos meillä on maksimi karan kierrosnopeus 1000rpm. Niin käytännössä 50mm/s nopeus riittää kattamaan nousut 0-3mm asti.
Kierteen sorvaus on oikea tapa minkä mukaan kannattee mitoittaa nopeudet... kerta normaali sorvauksessa syötöt ovat alueella 0,05-0,3mm/kierros yleensä eli kierteen sorvauksessa syöttönopeudet ovat huomattavasti isommat.
Mitä pienempi karan nopeus on käytössä kierteen sorvauksessa sitä vähemmän nopeutta tarvitaan.

Siitä päästäänkin sitten kiihtyvyys arvoihin.
Mitä enemmän karassa on kierroksia sitä kovemmat kiihtyvyys arvot tarvitaan... Miksi?

Kierteen lopetus saadaan tarkaksi... ettei lopussa ala nousu heittään tai osuta mahdolliseen olakkeeseen. Kun meillä kara aika varmasti pyörii vakionopeudella kokoajan.
Otetaan esimerkiksi tuo 3mm nousu ja 50mm/s liikenopeudeksi.
Yksi suositeltava tapa on tehdä ns. päätösura joka on nousun levyinen ja hieman alle kierteen pohjan niin mutteri ei jää kantamaan.

Tämä ura joudutaan joskus tekemään leveämmäksi mikäli kierreterän profiili tämän vaatii!!!

Tällöin voimme ns. uhrata hidastukselle viimeisen nousu kierroksen. Kerta meillä on ura siinä niin siihen ei tule kierrettä.

Tällöin 3mm matkalla meidän pitää hidastaa 50mm/s nopeus => 0mm/s
Kiihtyvyys/Hidastuvuus tulevat olemaan samat. Eli voimme tarkastella tämän asian 50mm/s=>0mm/s tai 0mm/s => 50mm/s
Sitten lasketaan:
Keskinopeus tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä
vk=(v0+v)/2
vk=keskinopeus tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä
v=loppunopeus
v0=alkunopeus

vk=(0+50)/2=25mm/s

Aika tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä:
t=s/vk
s=matka
t=aika

t=3/25=0,12s aika mikä menee 0=>50mm/s kiihdyttäessä 3mm matkalla.

Tasaisesti kiihtyvä liike
a=(v-v0)/t
a=kiihtyvyys

a=(50-0)/0,12=416.6667mm/s^2 on kiihtyvyys mikä laskennallisesti pitäisi vähintään löytyä tässä tilanteessa.

Nyt kun tiedät laskennallisen arvon, niin tämän kun kertoo 1,5 varmuuskertoimella niin ollaan aika turvallisilla vesillä eli
416.6667*1,5=625mm/s^2 olisi se millä mitoitetaan moottorit yms...

Melkein unohtu sanoa:
Muista että tämä on myös se alkumatka minkä kone sulla tarvii kiihdytykseen eli kierteen lähtö piste on 3mm ennen kierteen alkua tässä esimerkki tapauksessa 3mm nousulla...
Muuten käy niin että kierteen alku on muuttuva nousuinen   jos kierteen sorvaus alkaa kiihdytys alueella...

Ps.
Jos ei kaikkea jaksa käsin näpytellä niin... http://www.smartconversion.com/unit_calculation/Acceleration_calculator.aspx

Mitä osia tarvin koneeseen ja mistä niitä voi hankkia? Budjetti 3000e

Niin koneen budjetti voisi olla esim 3000 euroa kaikkinensa pois lukien terät yms irto härpäke. Tuosta voisi lähteä liikkeelle.

Oletan että olet työstämässä 90% puumateriaaleja...
Tämän vuoksi koneessasi on aikavarmasti:
1. n. 2kW, 24kRpm suurnopeus kara, vesijäähdytetty (Paljon hiljaisempi). Käytännön nopeusalue karalla on 8000-24000rpm. Maksimityökalun varren halkaisija on näissä 13mm. http://www.ebay.co.uk/itm/CNC-2-2KW-Spindle-Motor-220V-Variable-Frequency-Driver-VDF-ER20-Water-pump-DE-/301505563930?hash=item463321cd1a

2. LPT-ohjaus tarvit hyvän BOB-kortin esim. https://www.cnc4you.co.uk/Breakout-Board-and-PSU's/Breakout-board-CP0-10V-CNC-4-Axis-with-Charge-Pump
    USB/Ethernet-ohjaus Smoothstepper https://warp9td.com/index.php/products tai http://en.cs-lab.eu/product/csmioip-s-6-axis-ethernet-motion-controller-stepdir-with-connectors/
    USB/Ethernet ohjaimien etu on askelmoottorien ajonopeudessa... Kun LPT-portin pulssi taajuus on n. 25-70kHz niin USB/Ethernet kortit pääsevät 4Mhz. Käytännössä jos askelmoottori ohjain tukee
    taajuutta niin moottoria voidaan pyörittää huomattavasti nopeampaa tinkimättä silti tarkkuudesta/väännöstä ollenkaan.
    Huom!!! Smoothstepper tarvitsee kunnollisen BOB-kortin. Tästä saa Smoothstepperin + BOB:in pakettina tilattua http://www.cncroom.com/interface-board-mach3-mach4/smooth-stepper-ess-mb2-bob


3. Akselien ohjaus moottorit: Tuossa budjetissa mennään aika varmasti askelmoottorilinjalla... Tämän vuoksi kannattee kattoa löytääkö suoraan konetta, jossa on Nema 34 askelmoottorit, joissa on vähintään 8Nm vääntöä. Käytännössä tämä mahdollistaa suuremmat kiihtyvyys arvot, kun nopeassa suunnan vaihdossa ei hukata askelia... koska moottorien vääntö riittää ottamaan liikuteltavan massan vastaan... http://www.ebay.co.uk/itm/Germany-Ship-3Axis-wantai-Nema34-Stepper-Motor-1232oz-in-5-6A-Driver-DQ860MA-CNC-/182345745358?hash=item2a74a743ce:g:hBAAAOSwXeJXfJid

Esim. Rakennus sarjasta, johon valmistaja on listannut Nema 23 ja Nema 34 moottorien välisen eron ajonopeudessa: http://www.cncrouterparts.com/pro4824-4-x-2-cnc-router-kit-p-250.html
Kyseinen kit on laadukas mutta ylittää budjettisi...

4. Askelmoottori ohjaimet: Tällä hetkellä suurimmassa suosiossa hyvän laadun ja hinnan kannalta ovat Wantai:n DQ542MA tai DQ860MA. Valinta riippuu moottorille soveltuvista virta arvoista ja käytettävissä olevasta virtalähteestä (Huomioi askelmoottori ohjaimien DC-käyttöjännite). http://www.ebay.co.uk/itm/Germany-Ship-3Axis-wantai-Nema34-Stepper-Motor-1232oz-in-5-6A-Driver-DQ860MA-CNC-/182345745358?hash=item2a74a743ce:g:hBAAAOSwXeJXfJid

4.1 Askelmoottorien virtalähde: Askelmoottorin reagointi aika on parempi mitä korkeammalla käyttöjännitteellä niitä käytetään. Yleensä on suositeltavaa mitoittaa virtalähde 70-80% Askelmoottoriohjaimen maksimi jännitteestä. Tällä tavoin askelmoottori ohjain toimii optimi toimialueella eli ei rasiteta sen komponentteja turhaan.
Esimerkki, jossa lasketaan turvarajat niin että kaikki komponentit ovat turvallisella käyttöalueella:
DQ860MA 80V DC maksimi käyttö jännite. 80V * 0,8 = 64V DC olisi virtalähteelle sopiva maksimi käyttöjännite, kun otetaan kiinalaisten ohjaimien mahdollinen komponentti vaihtelu huomioon. Tällöin 48V-64V Dc virtalähde olisi optimi.

Sitten lasketaan maksimi teho minkä ohjaimet voivat maksimissaan ottaa 64V DC käyttöjännitteellä.
Käyttäen maksimi arvoja 7,8A*3 ohjaimien määrä*64V DC Maksimi käyttöjännite = 1497,6W, tähän lasketaan sitten 20%-30% turvavara päälle jotta virtalähde ei käy tapissa kokoaikaa
1497,6W*1,2=1797,12W, Sitten lasketaan tästä paljon virtaa pitää saada ulos.
1797,12W/64V = 28,08A
Yhteenveto:
Virtalähde joka antaa ulos 28A käyttöjännitealueella 48-64V DC alueella on riittävä. Tällainen virtalähde löytyy suhteellisen helposti käytettynä. Tällaisia kerta käytetään UPS:ien lataukseen serveri keskuksissa., jonka myötä niitä liikkuu käytettynä vähän väliä... Näiden hinta käytettynä on n.70-150e.

5. Kaapelit: Hyviä kaapeleita ei kannate vähäksyä... kunnolliset suojatut kaapelit maksaa Onnisella noin 2-3e/m + vähittäismyynti katkaisu maksu 15-20e. Kaapeleihin menee sellainen 70-100e riippuen missä asti ohjaus yksiköt ovat.

Nyt jos tehdään pikainen laskutoimitus paljon maksaa tähän mennessä listatut osat LPT-ohjauksella:
BoB 70e
2.2kW Spindle+tamu+pumppu 380e
3x Nema 34 moottori, DQ860MA 350e (Huom! x tai y-akseli voidaan toteuttaa kahdella moottorilla tietyissä mekaanisissa ratkaisuissa, jolloin tarvitaan 1 askelmoottori + ohjain lisää)
Virtalähde 150e
Kaapelit 100e
=1050e


6. Mekaaninen runko kittinä: Raaka laskelman myötä tähän jää käytettäväksi 3000e-1050e=1950e.
Liikemekaniikan toteutus vaihtoehdot 1. rack and pinion 2. Belt drive 3. Ballscrew 4. Lead screw
Jokaisessa vaihtoehdossa on hyvät ja huonot puolensa...


Rack and pinion vaihtoehto on hyvin skaalautuva pienistä suuriin koneisiin... Hyvät ajonopeudet ja tarkkuus oikeanlaisia osia käytettäessä. Hieman kalliimpi muihin ratkaisuihin verrattuna, johtuen koneistettavien osien määrästä.  Käytännössä johteiden ja hammastangon pituus rajoittavat vaan koneen kokoa (Mahdollista päivittää isommaksi myöhemmin) " http://www.cncrouterparts.com/pro-rack-and-pinion-parts-c-47_49.html "


Hihnaveto yleensä halvemmissa/kevyemmissä koneissa käytetty ratkaisu... ns. kaivertimet tai pienet jyrsimet. Runko yleensä kevyt rakenteinen... Käyttö esimerkiksi piirilevy jyrsimet.


Kuularuuvi hyvä ja tarkka. Mutta valinta prosessi ei ole niin yksinkertainen, kun joudutaan ottamaan huomioon kuularuuvin halkaisija, nousu ja pituus. Kerta liian pitkä ja ohut kuularuuvi niin se lähtee herkästi soimaan. "Liian" tiheä nousu => Suuri massansiirto kyky, suuri tarkkuus, askelmoottori ohjauksella mahdollisesti hidas ajonopeus. "Liian" suuri nousu => Tarkkuus kärsii, Moottorin vääntö ratkaisevampi, Mahdollistaa suuret ajonopeudet.


Lead Screw eli suomeksi trapetsikierre... Halpa, mutta joka tulee ns. backslashin takia, joka on suhteellisen iso muihin toteutuksiin verrattuna. Tätä voidaan pienentää tupla mutteri ratkaisuilla, joiden välissä on jousi tai ruuvi välyksen poistoa varten. Alla kuva selventämään asiaa.

Mutta tämäkin on sellainen mikä ei välttämättä koneessa ole vakiona halvoissa/keskitason koneissa. Muuten samat periaatteet kuin kuularuuvissa pätevät.

Kittejä/runko osia myyviä yrityksiä:
https://www.rovercnc.com/
http://www.cncrouterparts.com/
http://ooznest.co.uk/
http://openbuildspartstore.com/
http://www.zappautomation.co.uk/machines/machine-kits/z-axis-kit-for-10098.html
http://www.stepcraft.fi/kauppa/index.php?id_category=12&controller=category

Mutta tässäpä jotain aluksi....


Ohjelmistot

CNC-koneen ohjaus ohjelmisto
MACH 3 http://www.machsupport.com/
Yleisin ohjelmisto. Paras laite tuki. Suhteellisen vakaa
Käyttäjä ystävällinen.

MACH 4 http://www.machsupport.com/

Laite tuki vain uudemmille ohjaus elektroniikoille.
Osaksi vielä kehitys asteella.


LinuxCNC http://linuxcnc.org/
Hyvä laite tuki.
Laajasti customoitava.
Käyttöönotto taso on vaativa.

CAM:
Autodesk Fusion 360 https://www.autodesk.com/products/fusion-360/overview

Opiskelijoille ilmainen
Halpa yrityksille
Hyviä opetusvideoita löytyy netistä https://www.youtube.com/user/AutodeskFusion360

Vectric http://www.vectric.com/

Erikoistunut reliefien ja koristemuotojen tekoon/ajoon.
Parhaimmillaan levy työstössä.
Laaja määrä ominaisuuksia.
Käyttäjä ystävällinen.
Hyviä opetusvideoita löytyy netistä https://www.youtube.com/user/Vectric

Mastercam http://mastercam.fi/
Ammattitason ohjelmisto
Hyviä opetusvideoita löytyy netistä  https://www.youtube.com/user/MastercamCadCam

Sheetcam http://www.sheetcam.com/
Plasmoille/lasereille suunniteltu leikkaus ohjelmisto
SheetCam sopii myös 2,5D jyrsintään. Kätevä, syö dxf tiedostoja. Tajuton määrä postareita mukana ja niitä on helppo muokata.
Ilmaisversio generoi vain 150 riviä, mutta ei lisenssikään ole aivan mahdottoman hintainen.

Kaikki CAM-Ohjelmistot TARVITSEVAT AINA POSTPROSESSORIN joka on CNC-konekohtainen!!!
Mikäli tarvitset postprosessorin eli valmista ei ole/löydy...  voit pyytä tarjouksen sen koodaamisesta minulta yksityisviestillä

[Snowfly]

Laser tietoutta
Se olis oma opinnäytetyö saatu nyt päätökseen, niin täällä varmaan saattaa olla henkilöitä joita aihe kiinnostaa.
Niin alla olevasta linkistä pääsee lukemaan.
https://www.theseus.fi/handle/10024/127597
Käytetty laser: PLH3D 6W https://optlasers.com/en/34-engraving-laser-heads

Työstä löytyy seuraavia asioita:
Laser ja työturvallisuus. Suojalasien mitoitus ja vaikuttavat tekijät.
Laserkaiverrus menetelmä ja esimerkki materiaalien kaiverrustietokannasta.
Laserin ohjausjännitteen suhde laserin tuottamaan lämpötilaan.
Laserin läpäisyaika mittaukset MDF-levylle.
Lisäksi työ sisältää paljon tutkimuksen aikana tullutta tietoa.

Liite 1. Thorlabs lasersuoja lasien tekniset tiedot
Liite 2. Lasersuoja lasien certifikaatti
Liite 3. Lämpötilamittauksien testikappaleen valmistuskuva
Liite 4. Materiaalin läpäisyaikojen mittausvideo

Lasermerkintä

Käytetty pitkään. LMM6000, a CerMark™ Perinemalli (ota tukea kirjoituspöydästä molemmin käsin ennekun tsekkaat hinnan)
http://www.thermark.com/content/view/36/78/

Ja kotitarvekäyttöä...
https://www.youtube.com/watch?v=5ziyB9EEnL8

Pekka

Laser Optiikka

Mun mielipide, ei ole kummoinen juttu asettaa piste ennen kun alkaa työstää.
Jos onnistuu paskomaan laserin, niin linssejä saanee jonkin aikaa parilla dollarilla.
Koko 5.5w laserpäällä hintaa tällä hetkellä vain pari sataa. 

On vain 2 linssiä joita käyttäisin laserissa
G2 ja 3 Element lens
Hinta on noin 15-20e/kpl
Nuo molemmat tuli itsellä tuon laserin matkassa...
Syy on niiden tehokkuudessa ja säteen muodossa joka vaikuttaa aivan helvetisti...
3-element sopii tiukan säteen muodon takia kaiverrukseen mutta suuremman teho häviön takia asettaa rajoitteita...
G2 sopii pienen tehohäviön takia leikkaamiseen mutta suurempi pistekoko tekee sen että ei sovi tarkkaan kaivertamiseen

Listaus nuista kahdesta linssistä:

3-element lens (Standard lens)
3-element lens has a long focal length, low divergence, clean beam profile but it has a very noticeable output loss since it has multiple lens layers.

Advantage
Tight laser beam with the cleanest beam profile
Downsides    70% efficiency (1W diode = 700mw with it)

G2 lens
G2 is a high pass single lens which lets more laser light to pass through, the most ideal lens for maximum power, laser burning and engraving.

Advantage   95% efficiency, small beam aperture perfect for close range burning
Downsides   Increase beam divergence(wider beam) and affects the beam profile

Muovit/materiaalit joita ei kannate leikata laserilla!!!

Material	Danger!	Cause/Consequence
PVC (Poly Vinyl Chloride)/vinyl/pleather/artificial leather	Emits chlorine gas when cut!	Don't ever cut this material as it will ruin the optics, cause the metal of the machine to corrode, and ruin the motion control system.
Thick ( >1mm ) Polycarbonate/Lexan	Cuts very poorly, discolors, catches fire	Polycarbonate is often found as flat, sheet material. The window of the laser cutter is made of Polycarbonate because polycarbonate strongly absorbs infrared radiation! This is the frequency of light the laser cutter uses to cut materials, so it is very ineffective at cutting polycarbonate. Polycarbonate is a poor choice for laser cutting.
ABS	Melts / Cyanide	ABS does not cut well in a laser cutter. It tends to melt rather than vaporize, and has a higher chance of catching on fire and leaving behind melted gooey deposits on the vector cutting grid. It also does not engrave well (again, tends to melt). Also, cutting ABS plastic emits hydrogen cyanide, which is unsafe at any concentration.
HDPE/milk bottle plastic	Catches fire and melts	It melts. It gets gooey. Don't use it.
PolyStyrene Foam	Catches fire	It catches fire, it melts, and only thin pieces cut. This is the #1 material that causes laser fires!!!
PolyPropylene Foam	Catches fire	Like PolyStyrene, it melts, catches fire, and the melted drops continue to burn and turn into rock-hard drips and pebbles.
Epoxy	burn / smoke	Epoxy is an aliphatic resin, strongly cross-linked carbon chains. A CO2 laser can't cut it, and the resulting burned mess creates toxic fumes ( like cyanide! ). Items coated in Epoxy, or cast Epoxy resins must not be used in the laser cutter. ( see Fiberglass )
Fiberglass	Emits fumes	It's a mix of two materials that cant' be cut. Glass (etch, no cut) and epoxy resin (fumes)
Coated Carbon Fiber	Emits noxious fumes	A mix of two materials. Thin carbon fiber mat can be cut, with some fraying - but not when coated.
Any foodstuff ( such as meat, seaweed 'nori' sheets, bread, tortillas... )	The laser is not designed to cut food, and people cut things that create poisonous/noxious substances such as wood smoke and acrylic smoke.	If you want to cut foodstuffs, consider sponsoring a food-only laser cutter for the space that is kept as clean as a commercial kitchen would require.

CNC-Plasma/Ilma plasma ja tarkkuus
Alla plasman asemoinnista aiheutuvat muotovirheet.


Lisäksi pitää ottaa huomioon ilmaplasmojen ominaisuus, joka on lievä kartioikkuus... mikä kasvaa mitä paksumpaan materiaaliin mennään... Tarkempi leikkuu kuvissa on hienosädeplasman tekemä.
https://www.hypertherm.com/en-US/products/surecut-technology/plasma/true-hole/?region=NART




Koneturvallisuus
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=1243.0

Osien valmistus tekniikoita ja nippeli tietoa ja lisävaruste valintoja

Alumiini hitsaus
Itse tosin löysin näihin omiin alumiini harrastehommiin hieman halvemman ratkaisun kuin alumiini mig + misonin kaasu...
Sellanen tavara kuin Techno Weld http://www.roadmachine.fi/tuote/technoweld/
Sopiva pieniin alumiini hommiin/liitoksiin... ja nätti käyttää...Ei tuolla isoja pätkiä vedetä mutta yleensäkin koneen rakennuksessa ne on jotain pieniä kiinnikeitä/kiristimiä/yms mitä itsellä pitää tehdä... niin hintasekseen yllättävän pätevää tavaraa...

Liitos oikein tehtynä on yllättävänkin luja... kannattee kokeilla... ei nimittäin vie konkurssiin

Valmistajan ohjevideoita alla:
https://www.youtube.com/watch?v=nxtmt6QCVd8
https://www.youtube.com/watch?v=Bu2bq9ad0e0
https://www.youtube.com/watch?v=-Sae51Xi4Sw


Simmaus
Simmaus paine jakaantu tasaisesti kokoalueelle ja ei ole vaaraa että tärinästä säätöruuvit löystyvät jonka myötä voi tulla aika kovia resonansseja koneeseen...

Simmi tavaraa saa ihan rulla tavarana etralta. Messinki/Teräs/Rst vaihtoehtoina.
Standardi leveys on 150mm tavaralla
Paksuus koot 0.01mm->0.5mm aikalailla kaikki väliltä löytyy...
Itse simmasin oman koneen 0.05mm, 0.1mm ja 0.25mm nauhoilla...

Alla kuva pakkauksesta:


Puruimurin mitoitus
http://www.woodmagazine.com/figure-dust-collection-needs-by-the-numbers

Kun kone on halpa ja pitäisi saada laakeripesä koneistettua

Mekaanisesti jos väljää ei ole koko liikealueella ja toteuttaa paikan mittauksen ja ohjauksen takaisinkytkennän lasisauvoilla, magnettinauhalla tms suoraan pöydästä niin saattaa olla onnistumisen siemeniä.

Tämä on tosi jos oikeasti halutaan ensimmäisellä kerralla tehdä oikeaan mittaan ja aika on rahaa, jolloin koneesta halutaan kaikki irti...

Mutta todetaan että ei meillä kaikilla ole varaa näihin kalliisiin leluihin, niin sitten pitää ottaa se aikaa vievämpi halpa tapa... mikä vaan vaatii cnc-koneistus taitojen hyödyntämistä...

Elikkäs jos käytetään hyväksi cnc-tekniikan ammattikoneistuksen periaatteita niin tuollaisen mainitsemasi laakeripesän saa kerralla tehtyä...
Näistä periaatteista yksi käytetyinhän on ns. viimeistely lastun kalibrointi:
Otetaanpa esimerkiksi tuo mainitsemasi 35H5 laakeri pesä.
Rouhitaan se keskus 28mm halkaisijaan 10mm jyrsin tapilla. Samaa tappia käytetään myös viimeistelyssä.
Sen jälkeen otetaan 0.5mm viimeistely lastu halkaisijasta ja mitataan.
Noh todetaan että se on 28.8mm että heittää... ja on hieman soikea y-suuntaan.
Noh kompensoidaan terää ja otetaan uusi 0.5mm viimeistely lastu...
Todetaan se olis nyt 30.05mm ja sitten että vielä on y-suuntaan soikio
Kompensoidaan taas terää ja otetaan uusi 0.5mm viimeistely lastu...
Todetaan että nyt olis tasan 31.00mm mutta y-suuntaan 0.1mm soikea.
Tehdään y-suunnan kompensointi ohjelmallisesti ja otetaan taas 0.5mm viimeistely lastu
Todetaan että mitta on 32.00mm mutta y-suunta 0.05mm soikea...
Tehdään y-suunnan kompensointi taas ohjelmallisesti ja otetaan taas 0.5mm viimeistely lastu
nyt todetaan että reikä on 33.00mm ja pyöreä.
Sitten toistetaan viimeistely lastua kunnes saavutetaan 35mm ja mitataan joka kerta että mitta pysyy samana... eli tässä on vielä aikaa korjata mikäli jotain tapahtuu...
Tämän jälkeen ohjelmasta korjataan rouhinta 33mm ja 0.5mm viimeistely, jolloin viimeistely ajetaan 2 kertaan jolloin voidaan olla joka kerta varmoja että terä ei ole kulunut tai murtunut vahingossa...

Noh ajallisesti tämä on työläs mutta koneella saadaan tarkka reikä aikaan...
Aikanaan vanhempi koneistaja sano cnc-koneistus hommissa että ensimmäisen kappaleen ajossa ei ole koskaan kiire... jos yritetään nopeaa saada se kappale tehtyä niin vituiksi se vaan menee...
ja missään ei kielletä että kuinka monta viimeistely harjotus lastua saa koneella ottaa... mutta jos haluat mittatarkan niin otat niin monta että olet itse varma että saat sen oikeaan mittaan sillä kertaa kun on piirustuksen mitan vuoro...

Mutta sen jälkeen kun viimeistely lastu on haettu kohilleen niin jos samalla terällä tehdään useampia jyrsintöjä, niin kaikissa muissakin työstöissä mitat tulevat olemaan äärimmäisen lähellä sitä mittaa mihin kalibroit terän kun viimeistely lastun paksuus pysyy samana... ja mikäli muut muodot tarvivat väljemmät toleranssit niin näiden korjaus on helpompi sitten tehdä työstö geometriaa muuttamalla tai lataamalla toinen terän kompensaatio arvo...

Rungon täyttö Hiekka/hartsi yms valu.
Tuosta topicista löytyy aikalailla kaikki tieto kootusti... On kyse sitten valu/aine suhteet/ parhaat täyteaine materiaalit / yms....
http://www.cnczone.com/forums/epoxy-granite/30155-epoxy-granite-machine-bases-polymer-concrete-frame.html

Vaatii vaan hieman aikaa, että lukee läpi ja sisäistää tiedon...

Muiden dokumentoimat projektit ja vielä lisää tietoa:
http://www.cnczone.com/forums/epoxy-granite/?order=asc

Varteenotettavia harrastelijan lisävarusteita koneeseen
Listään tähän viestiin varteenotettavia karavaihtoehtoja ja lisävarusteita

Työkalunvaihtaja:
Spindle työkalunvaihtajalla
8000Rpm Max
1kw
http://www.cnccat.com/index.php?id=2&productid=2177&catid=89&subcatid=&lang=en
Kreikasta 600e + alv + postit

Tukee SK15 työkalu pidintä, joka tukee ER11 holkkia 7mm max työkaluhalkaisija
http://www.usovo.de/shop/Milling-spindles-accessories/Tool-holder-SK-/SK15-Tool-holder/SK15-tool-holder-for-ER11-collets::621.html


4-Akseli:
http://www.ebay.co.uk/itm/New-CNC-Router-Rotational-Rotary-Axis-A-axis-4th-axis-3-Jaw-and-Tail-stock-/121706189621?hash=item1c56411335:g:plcAAOSwZjJU5MIC
3-leuka pakka 80mm
Kärkipylkkä
Lisäleukoja saatavilla myyjältä hongkongista toimitettuna
Briteistä 195£ + postit

[Snowfly]

Deltan servojen valintaopas ja kytkentäesimerkit by Jonne
Tehdäänpä pieni pikaopas Deltan servoille tänne, niin ei tarvitse jokaiselle samoja asioita selittää 

Deltan servoja on ilahduttavasti levinnyt harrastepiireihin vuosien varrella ja kyselyjä tulee mikä moottori sopii mihinkin, kun eBaysta on jotain silmään osunut. Ensimmäiseksi, sopivan moottorin voit mitoittaa ilmaisella Deltan ASDA-MSizing -ohjelmalla, jossa on yleisimmät mekaaniset kokoonpanot. Löydät sen täältä: http://www.deltaww.com/services/DownloadCenter2.aspx?secID=8&pid=2&tid=0&CID=06&itemID=060201&typeID=1&downloadID=,&title=--%20Select%20Product%20Series%20--&dataType=1;8;3;&check=1&hl=en-US

Toki tätä ohjelmaa voi käyttää muidenkin servovalmistajien tuotteiden mitoittamiseen. Yleinen virhe on mitoittaa servot älyvapaan isoiksi, joka nyt ei ongelma ole kuin lompakolle, ne kyllä toimivat täydellisesti suoraan paketista ilman ulkopuolista inertiaakin.

Toiseksi, ne moottorit, käytöt ja kaapelit. Ajankohtaisia malleja on ASDA-A2 ja ASDA-B2 (lisäksi on harvinaisempi kolmen moottorin ASDA-M, jonka jätän kuitenkin tämän jutun ulkopuolelle). Otetaanpa alkuun moottorit.


Moottorien tyyppikoodit

ECMA-tyyppi|kooderitarkkuus|laippakoko|teho|tyypin tarkennus (1) (2)
Esim. ECMA-C20604RS

Tyyppi
C = 230VAC / 3000rpm
E = 230VAC / 2000rpm
F = 230VAC / 1500rpm
G = 230VAC / 1000rpm
J = 400VAC / 3000rpm
K = 400VAC / 2000rpm
L = 400VAC / 1000rpm

Kooderitarkkuus
1 = 1 280 000 ppr
2 = 160 000 ppr
A = Absoluuttinen (17-bittinen yksikierroskooderi / 16-bit monikierroskooderi)

Laippakoko
04 = 40mm
06 = 60mm
08 = 80mm
09 = 86mm (ns. japsikoko)
10 = 100mm
13 = 130mm
18 = 180mm
20 = 220mm

Teho
01 = 100W
02 = 200W
04 = 400W
05 = 500W
07 = 750W
09 = 900W
10 = 1kW
15 = 1.5kW
20 = 2kW
30 = 3kW
45 = 4.5kW
50 = 5kW
55 = 5.5kW
75 = 7.5kW
1B = 11kW
1F = 15kW

Tyypin tarkennus (1)

Akseli/jarru,tiiviste	-Ilman jarrua ja tiivistettä-	-Jarrulla ilman tiivistettä-	-Ilman jarrua tiivisteellä-	-Jarrulla ja tiivisteellä-
-Akseli ilman kiilaa, kierrereikä-	A	B	C	D
-Akseli kiilalla, ilman kierrereikää-	E	F	G	H
-Akseli kiilalla ja kierrereiällä-	P	Q	R	S

Tyypin tarkennus (2)
S = akselimitta standardi
7 = 14mm
3 = 42mm
muut = OEM-mitta


Esimerkin moottori on siis 60mm laipalla, 400W, kooderi 160 000 ppr, siinä on akselilla öljytiiviste, kiila ja kierre. Akselin mitta on standardi.



Käyttöjen tyyppikoodit

ASD-tyyppi-teho|jännite+vaiheluku-tyypin tarkennus
Esim. ASD-B2-0421-B

Tyyppi
A2 = ASDA-A2
B2 = ASDA-B2

Teho
01 = 100W
02 = 200W
04 = 400W
05 = 500W
07 = 750W
09 = 900W
10 = 1kW
15 = 1.5kW
20 = 2kW
30 = 3kW
45 = 4.5kW
50 = 5kW
55 = 5.5kW
75 = 7.5kW
1B = 11kW
1F = 15kW

Jännite+vaiheluku
21 = 230VAC / 1-vaihe tai 3-vaihe
23 = 230VAC / 3-vaihe
43 = 400VAC / 3-vaihe

Tyypin tarkennus, ohjaustapa
B2:
B = Tavallinen
Muut = OEM
A2:
L = Tavallinen
U = Tavallinen, laajennettu IO
M = CANopen
F = DMCnet
E = EtherCat (huom. ei pulssi- eikä analogi-ohjausta)


Esimerkin käyttö B2, 400W, syöttö 1x230VAC


Kaapelit

Näihin ei ole mitään yleispätevää ohjetta, muuta kuin A2:llaja B2:lla on omat kaapelinsa. Lisäksi kooderikaapelin tyyppi vaihtuu moottorikoon kasvaessa (isommissa moottreissa nato-liittimet, pienemmissä Molexin kaltaiset) ja virtakaapeleilta on tusina koon ja jännitteen mukaan. Myös moottorin jarrullisuus vaikuuttaa kaapeliin, tosin nato-liittimillisiin on helposti lisättävissä erillinen jarrujohto.

Deltalla ei ole valikoimassaan kuin muovikaapeleita, eli jos kaapelit menevät pakotettuun liikkeeseen (energiansiirtoketjuun), olisi syytä kaapelit tehdä PURista. Liittimiä saa kaupasta, mutta <1kW moottorin päisten liittmien pinnien rymppäämiseen tarvitaan ihan omat pihdit (ei onnistu apico-pihdeillä ).

Kaapelien tyypit pitää aina varmistaa. Paras tapa siihen on esitteiden valintaopas (alla linkit). Kaapelit eivät sinällään ole mitään rakettitiedettä, kolme vaihejohdinta ja suojamaa. Kooderilla neljä johtoa: +, -, data+ ja data- (kooderit toimivat sarjaliikenteellä). Liittimet ovat maitokauppatavaraa, eli jos luulee tietävänsä mitä tekee, voi tehdä itsekin.


A2 vai B2 koneeseeni?

ASDA-B2
Tämä on mitä harrastajat tarvitsevat. Syöttö 1x230VAC 1.5kW asti, siitä ylöspäin 3x230VAC. Tuloina pulssit, analoginen ja (ModBus) väylä. Automaattisäätöinen, parametrointi taulun nappien kautta tai ilmaisella ASDAsoftilla ja omalla ohjemointikaapelilla. Moottoreiksi sopivat Deltan omat 160 000 ppr moottorit, eli tyyppit ECMA-C2xxxxx-xx, ECMA-E2xxxxx-xx tai ECMA-F2xxxxx-xx. Tyypin lisäys on aina standardimallissa B. Muilla kirjainlopuilla kyseessä saattaa olla joku spessu-käyttö, jonka ohjaustavasta ei voi olla varma. Ohjausliitin on 50-pinninen DSUB, pitäisi tulla paketin mukana.

Esite: http://www.deltaww.com/filecenter/Products/download/06/060201/Catalogue/DELTA_IA-ASDA_ASDA-B2_C_EN_20170317.pdf


ASDA-A2
Tämä on sitten se parempi malli. Saatavana useilla eri väylävaihtoehdoilla (CANopen, EtherCat, jne), mutta IO-liittimessä yleensä mahdollisuus perinteisiin ohjausmetodeihin. Toinen takaisinkytkentä mittasauvalle tai kooderille, älykästä värähtelynvaimennusta ja jne. Jännitteet joko 1x230VAC 1.5kW asti ja siitä ylöspäin 3x230VAC. Erikseen on 3x400VAC-mallit ja niille sopivat moottorit. Parametrointi taulun namiskoihin tai ilmaisella ASDAsoftilla ja USB-kaapelilla. 230VAC malleille sopivat 160 000 ppr ja 1 280 000 ppr -moottorit, käyttö tunnistaa automaattisesti mikä moottori on kytketty. 400V malleille sopivat ainoastaan niille tarkoitetut moottorit (J-, K-, L-tyypit). A2:n paketti ei sisällä ohjausliitintä (3M MDR).

Esite: http://www.deltaww.com/filecenter/Products/download/06/060201/Catalogue/DELTA_IA-ASDA_ASDA-A2_C_EN_20170317.pdf


Turvalliset kokoonpanot

Välillä kysellään (ja saakin kysyä) myös Alibabasta löydettyjen moottoreiden sopivuutta johonkin eBaysta ostettuun käyttöön, josta nyt en ole mustasukkainen. Harrastajilla kun on rahat tiukassa ja netistä voi todellakin löytää hyvään rahaan vähän, jos ollenkaan käytettyjä Deltoja. Mutta käyttäkää järkeä jos ostatte aasialaisilta pimeiltä markkinoilta; jotkut ovat maksaneet enemmän kuin uusia olisi saanut, ei 18kk tehdastakuuta tai edes takuita onko tuote kuvan mukainen. Delta on hyvin tarkka millä hinnalla tuotteita myydään, joten jos hinta on halpa, eikä se ole käytetty, on lähde silloin joku muu kuin virallinen kanava. Se tullien kiertämisessä säästetty ei paljoa lohduta, jos käsissäsi on A+ -sarjan käyttö ja ECMA-C2-moottorit joita on käytetty vasaroina ...mutta takuu- ja ongelmatapauksissa voi ottaa yhteyttä, katsotaan mitä voidaan tehdä!

7 vuoden kokemuksella voin sanoa että ne kokoonpanot ovat harrastajilla 100W, 200W, 400W ja 750W. Näihin kaikkiin käyvät samat kaapelit, kunhan pysytään B2:ssa. Muista että muut kuin A2:set ja B2:set kannattaa jättää ostamatta. Lisäksi oudot moottorin tyypin tarkennukset voivat tuoda yllätyksiä, esim. kartioakseleita. Eli näillä osilla saa toimivan setit:

100W
ECMA-C20401RS, GS tai ES (ilman jarrua)
ECMA-C20401SS tai FS (jarrulla)
ASD-B2-0121-B

200W
ECMA-C20602RS, GS tai ES (ilman jarrua)
ECMA-C20602SS tai FS (jarrulla)
ASD-B2-0221-B

400W
ECMA-C20604RS, GS tai ES (ilman jarrua)
ECMA-C20604SS tai FS (jarrulla)
ASD-B2-0421-B

750W
ECMA-C20807RS, GS tai ES (ilman jarrua)
ECMA-C20807SS tai FS (jarrulla)
ASD-B2-0721-B

Kooderikaapeli
ASDBCAEN0003 (3m)
ASDBCAEN0005 (5m)

Voimakaapeli, ei jarrua
ASDBCAPW0203 (3m)
ASDBCAPW0205 (5m)

Voimakaapeli, jarrulla
ASDBCAPW0303 (3m)
ASDBCAPW0303 (5m)

B2-ohjelmointikaapelin tyypit
ASD-CNUS0A08 (USB)
ASD-CARS0003 (RS232)

***

Lähiaikoina sitten kytkentäesimerkkejä, niin tarvi polttaa niitä käyttöjä 

[Snowfly]

Deltan servojen valintaopas ja kytkentäesimerkit by Jonne
Nyt sitten kytkentää. Manuaalit löydät täältä:
ASDA-B2: http://www.deltaww.com/filecenter/Products/download/06/060201/Manual/DELTA_IA-ASD_B2_UM_EN_20141217.pdf
ASDA-A2: http://www.deltaww.com/filecenter/Products/download/06/060201/Manual/DELTA_IA-ASD_A2_UM_EN_20170209.pdf

Pidän tämän jutun B2:ssa, sillä A2-käytöt ovat melko harvinaisia harrastepiireissä ja nämä ohjeet ovat jossain määrin sovellettavissa siihenkin. Enkä tässä oppaassa käsittele vääntö-, väylä ja yhdistelmämoodeja, uskoisin että niitä tarvitsevilla on jo entuudestaan kokemusta aiheesta.

Deltan ASDA-B2:sta voi ajaa eri metodein. Ohjausliittmeltä CN1 löytyy analogitulot nopeus- ja vääntöohjeelle, kiinteät paikka- ja nopeus asetukset sekä kaksi pulssituloa: 1MHz ja 4MHz (pelkkä differentaalitulo). Pulssi/suunta-metodi taitaa olla yleisin harrastepiireissä. Parempi tapa toki olisi diffrentaaliltulon käyttäminen, sillä päästään paljon suurempiin pulssinopeuksiin ja eikä se ole radiohäiriölle altis. Pulssimetodeja voi myös käyttää takaisinkytkettynä, jos ohjain tukee sitä.

Vanha tapa on +/-10V nopeusohje takaisinkytkettynä, joka juontaa juurensa aina 60-luvulle. Nopeusohjetta ei juuri harrasteohjauksissa käytetä. CS-LABsia taitaa saada nopeusohjeversiona, mutta en näe syytä miksi kenenkään tarvisi tuota versiota ostaa. Nopeusohje on todella konstikas tapa ohjata mitään, saati säätää, etenkään jos ohjain ei siitä älykkäimmästä päästä parametroinniltaan.

Sivuhuomatuksena mainittakoon että muuttuvassa maailmassamme nämä kaikki edellä mainitut ohjaustavat ovat menossa vanhaksi. Ennustaisin väylien tulevan harrastepiireihinkin jonkun vuoden sisällä, etenkin EtherCATin. Saa nähdä 


Ohjausliitäntä


Ohjausliitin näyttää tältä takaa (juotospuolelta) katsottuna. Tarkkasimäinen löytää numeroinnin liittimen kuoresta.


1MHz
Tulon pinnit ovat:
PULSE [43]
/PULSE [41]
SIGN [39]
/SIGN [37]

Alla muutama kytkentäesimerkki. Oikealla puolella on käytön sisäinen kytkentä, sinun ei siis tarvitse juottaa mitään vastuksia Parissa kuvassa on eri arvoilla nuo sisäiset vastukset, mutta ero johtuu B2-sarjan päivityksestä, kuvat kun ovat (vahingossa) otettu sekaisin uudemmasta ja vanhemmasta manukasta.

Muutama ohje juotoksiin ja kytkentään: Ohjaimen pään sisäinen kytkentä olisi hyvä tietää kytkentätyypin varmistamiseksi, ikävä kyllä niitä harvemmin on. Varmista aina mitä teet, vaikkakin käytön tulot ovatkin aika anteeksiantavat väärille kytkennöille. Pistä vaikka spotia allekirjoittaneelle jos olet epävarma. Muista käyttää pieniä kutistesukkia jokaisessa erillisessä johdossa, säästää hiuksia kummasti, kun se yksi perk***** irtokarva ei ole yhdistämässä (vääriä) vierekkäisiä pinnejä. Ja juottaminen helpointa kun tinaat ensin pinnin ja johdon ja sitten vasta juotat ne yhteen.

Normaali differentaalilähtö (esim. CS-LABS, LNC, muut CNC-ohjaimet) kytketään yksi yhteen. Kuvaan on differentaalilähdöt merkitty A, /A, B, /B, mutta riippuen ohjaimesta ne voivat olla PULSE, /PULSE, DIR, /DIR.




Mikäli kyseessä on joku kiinalainen breakoutboard, eivät lähdöt ole differentaaleja. Tällöin voidaan käyttää vaihtoehtoisia tapoja, mutta lukutaajuus putoaa 0.2MHz luokkaa. Tämä harvoin haittaa harrastekoneessa, realisoituva pulssininopeus ohjaimelta tuskin saavuttaa tuota arvoa ja riittävä resoluutio sekä vauhti saavutetaan silti.

Ensimmäinen esiteltävä tapa on optoerotuille lähdoille joita ainakin joskus muinoin oli breakout boardeissa. VDD 17 (+24V) pistetään kimppaan PULLHI [35] -pinnin kanssa. COM- [14] yhdistetään optojen emittereihin, olettaen että kyseessä on NPN-lähtö. 24V menee etuvastuksen kautta käytön sisäiselle optolle ja kortin optolla pätkitään /PULSE ja /SIGN-pinnejä. Tätä tapaa käytettään esim. PLC-lähtöjen kanssa.



PNP-tyyppisenä sama homma näin:



Jos levyllä on +5V, voidaan NPN-tyyppi kytketä puolestaan näin:



Esimerkiksi yleinen cnc4you.com.uk:n breakout board kytketään näin. En ota kantaa miten enable (EN) kytketään, sillä valmistaja ole julkaissut sisäistä kytkentäkuvaa lähdöistä ja tuloista.



Toinen yleinen lähtötyyppi kiinalaissa korteissa on 5V TTL-driveri, eli niissä ei ole oikeaa optoerotusta ainakaan lähdöissä, vaikka ne myydään opto-kortteina. Tälläiset voidaan kytkeä alla olevalla ns. epävirallisella tavalla. Samaa kytkentää voi soveltaa suoraan printteriporttiin (PULSE ja SIGN = D0 ja D1 jne.)




4MHz
Tulon pinnit:
HPULSE 38
/HPULSE 36
HSIGN 42
/HSIGN 40


¤Mhz tulo on kytkettävissä vain differentaali-tyyppisesti. 4MHz tulo ei ole käytön sisäisesti optoerotettu, eli väärin kytkemällä (ylijännite porttiin) voi rikkoa pysyvästi koko käytön.







Takaisinkytkentä

Harvat PC-pohjaiset ohjaimet tai niiden pulssiboksit käyttävät takaisinkytkentää muuhun kuin paikkavirheen kyttäämiseen, eikä niissä ole mitään myötäkytkentään, joten lisäkarvojen vetäminen käytön ja ohjauksen välille on turhaa. Esim. Mach3:n kanssa ei juurikaan saavutettavaa etua. Käyttö kyllä keksii jos paikkavirhe menee yli sallitun ja sen tiedon saa käytön IO:lta ulos. Ainoa mitä tarvitaan on Z-pulssin (referenssipulssi joka esiintyy vain kerran servon kierroksella) kytkentä, jolla saadaan tarkka kotiasemointi.

Nopeusohjetta käyttäessä takaisinkytkentä on välttämätön.

Kooderilähdön pinnit:
OA [21]
/OA [22]
OB [25]
/OB [23]
OZ [13]
/OZ [14]

(+OCZ [44])

Kytkennässä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.


Lähdöt ovat differentaalityyppisiä, mutta en näe estettä etteikö sitä voisi käyttää yksinkertaisenakin COM- [14] -pinnin kanssa.

Lisäksi löytyy vielä erillinen lähtö OCZ [44] referenssipulssille 30V/100mA kestolla, signaali on sama kuin Z&/Z. Tätä voi käyttää tarkkaan kotipaikoitukseen ilman kooderikytkentää, esim. Machin kanssa. Lisään esimerkin tästä myöhemmin.




Nopeusohje

Nopeusohjeessa ei ole mitään sen suurempaa taikaa, CNC-ohjaimen DA-muuntimen lähtö (usein merkitty ohjaimen päässä VCMD) Deltan V-REF [20] -tuloon kiinni ja maat yhteen.


Kooderin takaisinkytkentä ohjaimelle ja that's it.






IO-liitännät

Deltan käytöstä löytyy ohjelmoitava IO, joka määritetään parametreilla / ASDAsoftilla. Tärkeimmät tulot ovat Servo ON (tutummin enable) ja Servo Reset, lähdöistä Servo Alarm. Mutta näitäkään et tarvi jos määrität parametreilla pinnit B-tyyppisiksi, servokäyttö herää suoraan saatua sähköä.


Kytkentä, tulot

Kytkennässä voi käyttää käytön omaa 24VDC poweria tai ulkopuolista. Signaalitaso on 24V. Suosittelen käyttämään releohjausta, jos puolijohteet eivät ole hanskassa. Alla esimerkit.

PNP (plus) -ohjattuna, vasemmalla sisäisellä powerilla, oikealla ulkopuolisella.


NPN (miinus) -ohjattuna, vasemmalla sisäisellä powerilla, oikealla ulkopuolisella.




Kytkentä, lähdöt

Lähdöt onkin sitten oma juttunsa. Jokaisella lähdöllä on kaksi pinniä, DOx+ ja DOx-. Lähdössä on NPN-transistori, jonka voi kytkeä kummin päin tahansa tarpeen mukaan. Huomiarvoista on kun kytketään releitä lähtöihin; muista suojata (ellei ole sisäisesti suojattu) lähtö releen A1/A2 yli diodilla vastasuuntaan. Muuten voi lähtö hajota

Sisäisellä powerilla:



Ulkoisella powerilla:



Esimerkiksi kytkentä CNC-ohjaimen PNP-tyypin tuloon





Syöttö

Otetaan alkuun mitä laki sanoo:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161135
56 §
Edellä 55 §:ssä säädetyistä vaatimuksista voidaan lisäksi poiketa seuraavissa maallikkotöissä:
1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotus ja kiinnitys, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotyöt sekä näihin rinnastettavat työt;
2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvat sähkötyöt;
3) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaaminen, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan.


Onko CNC-koneen rakentaminen sitä sähköalan harrastustoimintaa, en ota kantaa

Mutta samoista vastuukysymyksistä johtuen en ota kantaa sen tämän tarkemmin syöttöön, sen johdonsuojien mitoittamiseen tai hätäpysäytykseen muuten kuin teoreettisella tasolla. Tämä opas on vain esimerkiksi, jokainen tekee omalla vastuullaan ja kytkentä on tarkistettava ammattilaisella.

Deltan käytössä on kaksi liitintä syötöille: R, S, T ja LC1, LC2.
R, S, T on josta moottori saa voimansa. Tämä olisi tarkoitus katkaista hätäpysäytyksessä. Kytkentä meidän verkkoon R = L, S = N. 3-vaiheisen 400/230VAC muuntajan kanssa vaiheet kiinni yksi yhteen.
LC1, LC2 on josta käytön äly saa voimansa. Tämän ei tarvitse katketa hätäpysäytyksessä, mutta ei siitä mitään suoranaista haittaakaan ole. Kytkentä LC1 = L, LC2 = N

L- tai N-kytkennällä ei ole väliä kummin päin ne on kytketty, mutta yksi huomio: kun teet lamppusähkölaitteita, muista että pääkytkin, johdonsuojat, kontaktorit katkaisevat vaiheen sekä nollan. Sukotulpan kanssa kun ne voivat olla ristissä, riippuen miten päin se tulppa meni rasiaan ja sopivissa olosuhteissa syntyy melko jänniä tilanteita, mikäli näin ei tehdä. Muista myös että suojamaa on ihan tarkoituksellisesti keksitty, joten keltavihreät ensin kiinni, sitten vasta muut. Kytke aina keksintösi aina vikavirtasuojattuun rasiaan. Jos tulee kysyttävää, laita spostia.

Johtokoot löytyvät suoraan ohjekirjan taulukosta:



Johtokoot voi pyöristää suoraan numeron verran ylöspäin, toki syötön puolella johdonsuoja määrittää lopulta koon. Käytettävien johtojen tulee olla jännitteenkestoltaan riittäviä (esim. H05V-K), kun kyseessä on pienjännite (<1000VAC). Mitkään Bilteman autojohdot eivät ole kelvollisia näihin kytkentöihin.




Alla olevat kytkennät ovat esimerkkejä, jotka ovat kopioitu tai muokattu tätä opasta varten, eivätkä ne sellaisenaan sovellettavissa. Kaikki kytkennät omalla teet vastuulla.

Muutama esimerkki.



Deltan versio aiheesta. Kuvassa MCCB on pääkytkin. MC on pääkontaktori, joka vedetään kiinni "power on"-painikkeella. Kontaktori vapautuu "power off"-painikkeella, joka voitaisiin ajatella myös hätäseispainikkeeksi. Kondensaattorin näköiset jutut ovat MC:n kärjet aasialaisittain. Filtteriä (Noise filter) ei tarvita harrastekytkennöissä, kun niiden ei tarvitse täyttää EMC-standardia eikä alarm-lähdön yhdistäminen ketjuun ei ole välttämätön.



Kytkentä kolmivaiheisesta syötöstä, vaiheet jaettu käytöille (joista vain yksi näkyy kuvassa) . Hätäpysäytyksessä kaksoiskontaktorit (K1 ja K2). Sivuhuomautuksena mainittakoon, että nollan katkeaminen saattaa aiheuttaa ylijännitteen käytöille.


Ylläolevaan kytkentään liittyen turvareleen kytkentä.


Kytkentä yksinkertaisimmillaan, olettaen että syötön puolella johdonsuoja ja kaapelikoko kohtaa toisensa sekä koneturvallisuuden vaateet täyttyvät.



Hätäseis

Vaikka harrastekäytössä saa tehdä suurinpiiirtein mitä haluaa, olisi tärkeää että sinulla on jokin ohjauksesta ja muusta elektroniikasta riippumaton keino saada servot pysähtymään. Se että hätäseistieto menee PC:lle, on täysin takuuvarmaa ettei se toimi kun PC kippaa. ASDA-B2:ssa on on oma hätäseistulo, mutta tämänkään varaan en kortteja panisi. Eli yksinkertaisuudessaan virran pitää katketa varmalla tavalla R ja S (ja T)liitimistä, mikäli koneen servot voivat aiheuttaa vaaratilanteen joka johtaa vammaan tai kuolemaan.

Koska hätäpysäytys on todella laaja aihe en sitä tässä rupea sen tarkemmin käsittelemään. Perusidea kuten aiemmin mainittu on kuitenkin katkaista voima moottoreilta, R, S (,T) kontaktorilla poikki. Lisäksi hätäpysäytyksestä pitää mennä tieto ohjaimelle ja/tai servokäytön IO:lle. Tästä lisää parametrointioppaassa kunhan se valmistuu.

Jos haluat oikeasti perehtyä asiaan, hyvät neuvot turvalliseen ja eurooppalaiseen hätäpysäytykseen löydät vaikkapa SICKin oppaasta:https://www.sick.com/media/docs/8/78/678/Special_information_Guide_for_Safe_Machinery_en_IM0014678.PDF

Edullisia turvareleita valmistaa sitten Omron, esim. tyyppi G9SE on edullinen (mutta typerän muotoinen) 4.luokan rele.

Joku voisi tehdä jonkun yleismaailmallisen turvaoppaan foorumille, itselläni ei oikein aika riitä.


Seuraavassa osassa parametrointi!

[Snowfly]

Aloittajan askelmoottorien kytkentäopas PDF-Liite:

Asiasanat:
Mach 3
Kaapelointi / Kaapelit
Pinni järjestys
Pin out
Kytkentä
Kytkentäkaavio
Kytkentäkuva
Askelmoottori ohjain
Nema

Yms...

Päivitetään mikäli puutteita yms havaitaan...
Tulossa myöhemmin spindle/plasman kytkentä ohjeet...

[Snowfly]

Varataan tämä vielä mahdollisia lisäyksiä varten...

[Snowfly]

Varataan tämä vielä mahdollisia lisäyksiä varten...

Kerätty aikaisemmista kirjoitteluista mitä tullu tehtyä... jos oon/joku muu on jotain fiksua nuiden lisäksi kirjottanut saa sanoa niin lisäilen

Uudet käyttäjät: Mikäli jokin asia jäi askarruttamaan aloittakaa uusi keskustelu topic, niin pysyy tämä tietopaketti sivu siistinä. Kiitos.

[Makeek]

Deltan servojen valintaopas ja kytkentäesimerkit by Jonne

Olis kiva jos noi kuvatkin näkyis.