Kirjoittaja Aihe: Pintaliitos-juotosuuni 1/5 - uunin runko  (Luettu 2126 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Kremmen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1575
  • Rekisteröitynyt: 25/11/2009
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Pintaliitos-juotosuuni 1/5 - uunin runko
« : 21.11.14 - klo:16:22 »
Osa 1: uunin runko

Halvat pizzauunit lämmittävät roiskeläpän tai mitä uuniin nyt työnnetäänkin, IR-sauvojen suoralla säteilyllä. Uunissa ei varsinaisesti ole mitään hyvin määriteltyä sisälämpötilaa missä ne poikkeavat kovasti normi paistouuneista.
Ravintomöykyn pinta lämpiää ihan sen mukaan kuinka se absorboi lämpösäteilyä ja prosessin ennakoiminen on lievää arpapeliä. Samasta syystä näiden halpisuunien lämpötilan asettelunapit on erittäin viitteellisiä, useimmiten lähinnä huono vitsi. Ainakaan mitään varsinaista yhteyttä namikassa esiintyviin numeroihin ja ruuan lämpötilaan on turha kuvitella syntyvän. Mutta ei tarvitsekaan, sillä alkuperäiset säätimet puretaan joka tapauksessa tarpeettomina pois tieltä.

Hankittavan pizzauunin toivotut ominaisuudet:

1. Sopiva fyysinen koko. Pituus ja leveys oman piirilevyn maksimitarvekoon mukaan. Olisi iloinen asia jos alkuperäiset säätimet ovat siten sijoitettu, että niiden vapauttamaan tilaan saadaan asennettua uusi lämpötilansäädin ja tehon ohjausrele. Usein tämmöinen tila olisi uunin oikeassa laidassa. Korkeutta uunilla ei tarvitse olla kuin sen verran että piirilevy sinne hyvin mahtuu. Enempi on periaatteessa tarpeetonta.

2. Lämpötehoa pitää olla yli kilowatti, mielellään jopa yli puolitoistakin. Kyse ei ole niinkään siitä, lämpiääkö tavara riittävän kuumaksi, vaan siitä että se lämpiää tarpeeksi ripeästi. Kunnollinen juotosuuni lämmittää noudattaen teollisuuden suosittelemia lämpötilaprofiileja - mitä tarkemmin sen parempi.

Uunin modaus juotoskäyttöön:

Hankkimani uuni oli alunperin 2 + 2 -sauvainen eli uunissa oli alalämpö ja ylälämpö erikseen kumpikin kahdella sauvalla. Ensi töikseni nappasin alasauvat irti ja tein ylös uudet kiinnityspaikat kaikille neljälle tasavälein. Näin uunista tuli pelkästään ylälämmitteinen. Syy moiseen on se, että alalämpöä ei varsinaisesti tarvita mihinkään ja kun ei sitä ole niin kaksipuolisten ladontojen juottaminen tulee mahdolliseksi. Piirilevyn alapuoli ei juotossekvenssin aikana saavuta liquidus-lämpötilaa jossa juote sulaa joten eri puolet voi juottaa peräjälkeen samassa uunissa.

Alkuperäiset vastuselementtien johdot oli vedetty lämmönkestävällä johdolla jonka uudelleenkäytin. IR-sauvojen johdotukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota mikäli sauvojen mekaaniseen asennukseen puututaan millään tavalla. Uunien runko nimittäin kuumenee kevyesti yli PVC-eristeen sulamispisteen joten tavallisen johdon käyttö _ei_ tule kyseeseen. Oikein hyvä idea on myös käyttää lasikuitusukkaa mekaanisena lisäsuojana ahtaissa paikoissa.

Itse tein niin, että laitoin lisäeristeeksi uunin ulkokuoren alle 1 cm paksuista jäykkää palovillaeristettä (sitä vihreää hauraankovaa levyä mitä laitetaan mm varaavien takkojen kuoriin). Samalla kamalla eristin myös uuniosan ja säädinonkalon välisen seinämän jotta säädin pysyy viileämpänä. Taisinpa porailla muutaman jäähyreiänkin uunin takaseinään onkalon kohdalle.

Oma uuniaihioni ei ollut kiertoilmamallinen mutta jos nyt aloittaisin niin etsisin sellaisen jossa tuo ominaisuus on. Ilmankierto tasaa komponenttien säteilyabsorption erojen aiheuttamaa lämpötilavaihtelua mekaanisella lämmön siirolla. Päädyin itse tekemään vanhasta mikroaaltouunin tuulettimesta ilmankierrättimen uunin takaosaan. Vähemmällä pääsee jos semmoinen on uunissa jo valmiina. Puhallus ei tarvitse olla mikään hurrikaani, riittää kun ilma selvästi liikkuu uunin sisällä.

Halpisuuneissa on yleensä joku kromattu ritilä tms rimpula jonka päälle safka viritellään lämmitystä varten. Sen korvasin haponkestävästä vetoverkosta taitellulla tukevammalla hyllyllä jossa piirilevy istuu stabiilimmin. verkon aukoista pääsee ilma kiertelemään ja semmoisesta pujotin myös lämpöanturin proben, mistä lisää jatkossa.


Pari kuvaa uunin rungosta työn alla. Ritilä on tilapäinen ja proben asettelukin on vielä kesken. Toisessa kuvassa uunin päällä näkyy täysmetallivaippainen K-tyypin termoparianturi, joka on tähän käyttöön halpa ja riittävän hyvä. Hommattu eBaysta.

https://www.dropbox.com/s/6j73i8e6prciegn/IMG_1747.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/6nsxvnlrrzi8j09/IMG_1748.jpg?dl=0
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

jyrki.j.koivisto

  • Vieras
Vs: Pintaliitos-juotosuuni 1/5 - uunin runko
« Vastaus #1 : 22.11.14 - klo:17:40 »
Heitin romukoppaan luettuani Kremmenin johdannon tuosta uunista nämä hellan levyn lämmittimet (kuvainnollisesti tietenkin) ja käväisin Biltemasta hakemassa neljä infrapunalämmittimen putkea r7s kannalla, pituutta yhdellä putkella 254mm eikä hintakaan ollut paha, 5,49€ kpl.

 (http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Puutarha/Aurinkosuojat-ja-lammittimet/Infrapunalammitin-1000-W-44160/)

 Ebaystä hommaan noille vielä keraamiset kannat joissa johdot kudotun sukan sisällä. Nämä lämmitinputket on 1000w kappale mutta jos laittais aina kaksi sarjaan niin ei tarvitsisi 4kW syöttää... Kaapin pohjilta löytyi myös tuommoinen G3PB-515B-2N-VD puolijohderele, mutta taidan ostaa vekoylta jonkun toisen.

Jatkoa innolla odotellessa.

Poissa Jarkko Nieminen

  • Sponsori
  • *
  • Viestejä: 391
  • Rekisteröitynyt: 30/06/2010
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Pintaliitos-juotosuuni 1/5 - uunin runko
« Vastaus #2 : 22.11.14 - klo:22:05 »
Moi,

Jos ei tuollaisia valmiita runkoja satu löytymään, niin voisiko kohtuu edukkaasti saada pellistä hitsattua (valmiista, sopivista paloista) tuollaisen uunin? vaikka niin että ensin tehtäisiin sisäkotelo, villat ympärille ja pellistä uusi kotelo ulkopuolelle ja sitten 2 kerros luukku eteen. Vai löytyykö tuollaisia todella edullisia uuneja ihan tuosta vaan?

Olisi myös kiinnostunut tuollaisesta todella edukkaasta toteutuksesta, kun ei tuollaista uunia nyt kovin useasti tarvitse. Esim Jyrki.j:n ehdottamilla edukkailla elementeillä.

-Jarkko
ex nimimerkki jarkko.j

jyrki.j.koivisto

  • Vieras
Vs: Pintaliitos-juotosuuni 1/5 - uunin runko
« Vastaus #3 : 23.11.14 - klo:18:04 »
Näitä miniuuneja/pöytäuuneja en ole itekkään pahemmin markettien hyllyillä tääläpäin nähny mutta kun etsiskelin niitä netistä niin suht halvalla niitä löytää. Aluksi meinasin kans väännellä pellistä mutta se olisi kans sitte sen näkönenkin. Hintahaitari näillä on melko laaja mutta halvin käytetty mistä vois aloittaa makso kaikki 10€, ei siihen hintaan paljoa kannata vaivaa nähdä.

Kremmenin uunin ohjaus on valmiilla moduulilla tehty mutta kun itellä ei nyt niin pakottavaa tarvetta ole tätä saada nopeasti tehtyä niin koitan väsätä ohjaimen itte.

Suunnittelisin sellaista 8 IR-elementin ohjausta, kaksi elementtiä aina sarjassa. Ylhäällä kaksi paria ja alhaalla kaksi paria eli neljää eri elementtiyksikköä pitäs ohjata ja niinkuin aina mulla tuppaa käymään niin ostelen osat ennen minkäänlaista suunnitelmaa ja äsken lähti vekoylle tilaus näistä:

Tuotteet
------------------------------------------------------
20 x B-1504KPC (Laattaliitin piirilevylle kulma uros 4,8mm) = 4,00  EUR
20 x B-1504PC (Laattaliitin piirilevylle uros 4,8mm) = 2,00  EUR
20 x B-1507PC (Laattaliitin piirilevylle uros 6,3mm) = 3,00  EUR
10 x SP-TO220 (Eristeholkki TO-220) = 0,90  EUR
10 x SICA-TO220 (Silikonieristelevy TO-220) = 1,00  EUR
1 x PM6B-6 (Piirilevymuuntaja 6VA 6Vac) = 6,96  EUR
4 x PC817 (Optoerotin transistorilähdöllä, CTR-50-600% DIL-4) = 2,00  EUR
4 x PC814 (Optoerotin transistorilähdöllä, AC-tulo CTR-20-300% DIL-4) = 2,00  EUR
4 x MOC3021 (Optoerotin triac-lähdöllä 400V 100mA (K3021P)) = 2,96  EUR
4 x BT139-800 (Triac 800V 16A TO-220) = 5,40  EUR
4 x DF01M (Tasasuuntaussilta DIL 100V 1A (DB102G)) = 1,24  EUR
1 x TPL-K (Termoparikaapeli K -60...+350 °C lasikuitu) = 2,19  EUR
------------------------------------------------------
Välisumma: 33,65  EUR
Itella Economy: 6,95  EUR
Loppusumma: 40,60  EUR
24% Arvonlisävero Suomessa: 7,86  EUR

Nuo aluksi jo valmiina olevat tyristori moduulit mitä meinasin käyttää on melko massiivisia joten homma toiminee neljällä BT139 triacilla joita liipaistaan sitten neljällä moc3021 piirillä. Jännitteen nollakohta saadaan piirilevymuuntajalta täysaaltotasasuuntauksen jälkeen melko suoraan prossun pinnille (dil koteloinen pic32) ja samalla saadaan prossulle käyttöjännite reguloinnin jälkeen. PC814-PC817 optot taitaa jäädä käyttämättä tässä, mutta niillä saisi tuon nollakohdan verkkopuolelta, mutta paree käyttää tuota muuntajaa kuitenkin. Vielä uupuu tuo termoparimittaus mutta ite mittapään saanen tuosta termoparikaapelista jahka tigillä tuikkasen päät yhteen, näin saan tarvittaessa monta anturia tuosta metrin pätkästä.

Muokkailua: Tuossa PIC:issä on sisäänrakennettu komparaattori niin shiftailen tuon piirilevymuuntajan vaihtojännitteen pörräämään 1.65voltin paikkeille ja saan siitä sitten keskeytyksen aina kun sisääntulojännite pinnille menee yli tai ali. Pitäs olla melko tarkka sitten.
« Viimeksi muokattu: 23.11.14 - klo:20:35 kirjoittanut jyrki.j.koivisto »

 


Powered by EzPortal