Kirjoittaja Aihe: Karan nopeusnäyttö  (Luettu 81513 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Kumpumäen seppä

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 136
  • Rekisteröitynyt: 08/07/2012
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #45 : 02.08.12 - klo:14:52 »
Joissain pulssiantureissa on lasikiekko. Jossain sanottiin että siihen on etsattu nuo viivat. Totuuttahan siitä ei tiedä, eli onko ne sitten tulostettu, poltettu siihen jotenkin vai syövytetty oikeasti.

Ainakin Omronin pulssianturissa oli ehkä 0,1 - 0,2 mm paksuinen rosteri kiekko, johon oli poltettu reijät. Kerran automatisoin yhden koneen, ja laitoin siihentuollaisen Omronin anturin. Parin vuoden päästä kaveri soitteli että sen paikoituksessa on jotain vikaa. Tiesin että kyse oli siitä, että moottorin jarru oli kulunut, kun piti tehdä halppis versio ilman invertteriä. Menin paikalle, ja ajattelin säätää vähän pysäytyskohtaa. Sitten paikallinen työnjohtaja tuli paikalle ja kertoi, että hän ajatteli, että pulssianturi on rikki, ja sumutti sen sisään CRC:tä. Siinä vaiheessa totesin, että siinä se vika varmaan on ja vaihdoin uuden anturin tilalle ja säädin sen jälkeen pysähtymiskohdan uudelleen.

Tuollaisesta 3 cm halkaisijaltaan olevasta ohuesta kiekosta, jossa on 500 reikää, ei millään saa tuollaista öljyä pois siten että anturi toimisi luotettavasti. Optohaarukatkin kun ovat tuollaisessa todella pienet. No pääsipä myymään varaosiakin.

Poissa senaattori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 513
  • Bridgeport ja Moriseikimies juuriaan myöten......
  • Rekisteröitynyt: 27/01/2012
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #46 : 15.08.12 - klo:13:33 »
Hellou, missähän vaiheessa tässä rojektissa ollaan.......
Reijo Martinpoika Tuomala

Poissa Kremmen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1575
  • Rekisteröitynyt: 25/11/2009
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #47 : 15.08.12 - klo:16:12 »
Olen piirtänyt ensimmäisen piirikaavion ja tehnyt sen perusteella ensimmäisen version piirilevyn layoutista. Maanantaina meni tilaukseen muutamia jännitelähteen proton komponentteja joilla varmistetaan että sähköt toimii sitten aikanaan. Eilen simuloin anturin optohaarukkakytkennän joka näyttää toimivan. Mitään huimia taajuuksia noista haarukoista ei mene läpi, mutta ehkä ne tällaisille koneille riittää (750 krpm yhdellä pulssilla per kierros).
Seuraavaksi pystytän prosessorin kehitysympäristön jotta voi ajaa jo kirjoitettua koodia oikealla raudalla. Koodi on vasta ihan alkuvaiheessa joten siinä vierähtää pieni hetki.
Piirikaaviotasolla on vielä ratkaisematta kuinka kapineelle syötetään parametreja, mm. anturin pulssiluku per kierros ja mahdollisesti jotain muutakin, esim suodatuksen aikavakioita jne. Ehdotuksia otetaan vastaan. Kun tuo on ratkaistu niin päästään tilailemaan piirilevyjä.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Poissa senaattori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 513
  • Bridgeport ja Moriseikimies juuriaan myöten......
  • Rekisteröitynyt: 27/01/2012
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #48 : 15.08.12 - klo:21:33 »
Vautsi, olihan siinä jo tapahtunut vaikka mitä, harmi vaan kun ei pysty mitenkään auttaan ton tyyppisissä asioissa :-\, mut jos jotain mekaanisen puolen juttua tarvitaan, niin vihjase......vaikka optohaarukan kiinnityskappaleita tms.
Reijo Martinpoika Tuomala

Poissa mpr

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 727
  • Rekisteröitynyt: 04/01/2011
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #49 : 15.08.12 - klo:23:02 »
Olen piirtänyt ensimmäisen piirikaavion ja tehnyt sen perusteella ensimmäisen version piirilevyn layoutista. Maanantaina meni tilaukseen muutamia jännitelähteen proton komponentteja joilla varmistetaan että sähköt toimii sitten aikanaan. Eilen simuloin anturin optohaarukkakytkennän joka näyttää toimivan. Mitään huimia taajuuksia noista haarukoista ei mene läpi, mutta ehkä ne tällaisille koneille riittää (750 krpm yhdellä pulssilla per kierros).
Seuraavaksi pystytän prosessorin kehitysympäristön jotta voi ajaa jo kirjoitettua koodia oikealla raudalla. Koodi on vasta ihan alkuvaiheessa joten siinä vierähtää pieni hetki.
Piirikaaviotasolla on vielä ratkaisematta kuinka kapineelle syötetään parametreja, mm. anturin pulssiluku per kierros ja mahdollisesti jotain muutakin, esim suodatuksen aikavakioita jne. Ehdotuksia otetaan vastaan. Kun tuo on ratkaistu niin päästään tilailemaan piirilevyjä.

Voisiko olla pelkästään yksi pulssi per kierros yksinkertaistaas hommaa ja tarkkuus ko. tarkoitukseen riittää.

Poissa Kremmen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1575
  • Rekisteröitynyt: 25/11/2009
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #50 : 16.08.12 - klo:10:04 »
1 pulssi per kierros onkin oletusarvo. Varmaan voidaan ekassa versiossa pitää sitä kiinni, niin yksinkertaistuu homma siltä osin ja saadaan pikemmin valmista.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Poissa jjude

  • Sponsori
  • *
  • Viestejä: 264
  • Rekisteröitynyt: 26/02/2007
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #51 : 16.08.12 - klo:10:31 »
1 pulssi per kierros onkin oletusarvo. Varmaan voidaan ekassa versiossa pitää sitä kiinni, niin yksinkertaistuu homma siltä osin ja saadaan pikemmin valmista.

Jos laittais jakajapiirin (4040) niin vaikka hyppylangoilla sais noi kakkosen potenssit aika pitkälle...

Poissa Kremmen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1575
  • Rekisteröitynyt: 25/11/2009
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #52 : 17.08.12 - klo:09:33 »
No tietysti tuollainen jakajapiiri toimii kakkosen potensseilla joo, mutta eipä tuo taida itse perusongelmaa helpottaa, eli sitä että jotain pitää konfata. Tuollaiset hyppylangat voisi nimittäin ohjata suoraan prosessorillekin ilman sitä jakajapiiriä.
Olen miettinyt, että laittaisin kortille neljä halpaa pientä kalvonäppäintä joilla voitaisi hoitaa kaikki olevat ja tulevat konfiguroinnit. Eli yksi nappi olisi menuvalinta- ja kuittinäppäin, yksi dekadin valinta ja loput kaksi ylös/alas-näppäimet. Näin olisi helppo valita mitä ollaan konfaamassa, säätää parametrin arvo ja kuitata se jolloin asetus tallennetaan prosessorin kestomuistiin. Nuo kalvonäppäimet ei maksa kuin pennejä kappale.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Poissa senaattori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 513
  • Bridgeport ja Moriseikimies juuriaan myöten......
  • Rekisteröitynyt: 27/01/2012
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #53 : 17.08.12 - klo:09:59 »
Hei, kannatan Kremmenin ajatusta, paikallisnäppäimiä näin pienessä systeemissä on varmasti jouhevampi käyttää kuin kytkeä laite tietokoneen perään....
Reijo Martinpoika Tuomala

Poissa Seppo K

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 106
  • Rekisteröitynyt: 27/11/2010
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #54 : 17.08.12 - klo:15:55 »
Kysmys:
tulisiko paljon haastetta, jos näyttösegmenteille tekisi liitinriman (tai lisänä integroitujen rinnalle), jolla voisi näytön tuoda isompana 7-segmenttinä hieman optimaalisempaan paikkaan näkyvyyden kannalta?
Tuleeko johdosta ongelmia?

Noissa pikkukoneissa kun on tila hieman vähissä, mutta pari-kolme tällaista näyttöä olisi tarpeen eri käyttökohdevirityksissä.
Seppo Köngäs

Poissa Kremmen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1575
  • Rekisteröitynyt: 25/11/2009
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #55 : 17.08.12 - klo:23:00 »
Sattumalta mietin jo muutenkin, että käyttäisi näyttöjen alla korokkeina piikkirimaholkkeja jotka toimivat ikäänkuin kantana näyttöelementeille. Näin ne saadaan muutaman millin irti kortin pinnasta mikä on tarpeen kun siellä on vähän ahdasta paikoitellen. Siihen voi pistää "jatkojohdon" jos oikein haluaa.
Toisaalta, nuo nyt speksatut näytöt on jo tuuman korkuisia ja piirilevyn koko on 100 x 135 mm. Näytöt on siis käytännössä koko kortin levyisiä joten olisko se melkein sama laittaa koko kortti sinne missä niitä numeroita tarvitaan. Anturikaapelin mitallehan ei ole mitään erityisiä rajoituksia.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Poissa PekkaNF

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 713
  • Rekisteröitynyt: 13/01/2010
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #56 : 18.08.12 - klo:21:35 »
Kuulostaa hyvältä, entäpä kehänopeus, kuten tachulatorissa:
http://madmodder.net/index.php/topic,7485.0/topicseen.html
Mieluusti vielä DRO halkaisianäyttö/kehönopeus, ilman että tarvii asettaa manuaalisesti halkaisijaa....proeplli pipo pyörii.

PekkaNF

Poissa mpr

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 727
  • Rekisteröitynyt: 04/01/2011
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #57 : 19.08.12 - klo:00:27 »
Kuulostaa hyvältä, entäpä kehänopeus, kuten tachulatorissa:
http://madmodder.net/index.php/topic,7485.0/topicseen.html
Mieluusti vielä DRO halkaisianäyttö/kehönopeus, ilman että tarvii asettaa manuaalisesti halkaisijaa....proeplli pipo pyörii.

PekkaNF

Tuo taitaa olla järkevintä toteuttaa tapauskohtaisesti, syöttämällä tuo nopeustieto esim. machiin sieltä todennäköisesti saa myös kehänopeuden? ja taitaapa joissain DRO olla tuo ominaisuus kunhan se saa  karan nopeustiedon.
« Viimeksi muokattu: 19.08.12 - klo:01:02 kirjoittanut mpr »

Poissa Kremmen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1575
  • Rekisteröitynyt: 25/11/2009
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #58 : 19.08.12 - klo:18:41 »
Voidaan tuo kehänopeuden laskenta ottaa mukaan kehitysohjelmaan. Kiinteälle halkaisijalle se on mahdollista konfaamalla halkaisija näytön muistiin. DRO-tuloa tässä nyt ei (vielä) ole joten muuttuvan halkaisijan huomiointi jää seuraavaan versioon.
Liitteenä pari kuvaa piirilevyn tämänhetkisestä layoutista. Osa komponenteista näkyy vain silkkipainon ääriviivoina kun 3D-malleja ei ole kirjastossa. TOP-kuvassa isot suorakaiteet on näyttöelementtejä. Niiden lisäksi ei sillä puolella olekaan kuin näytön ohjaukseen liittyvät siirtorekisterit ja kytkimet sekä tulopiirin Schmitt-triggeri. BOTTOM-puolella näkyy alavasemmalla 230VAC liityntä, sitten verkkomuuntaja ja +24V ja +5V regulaattorit. Oikeassa laidassa keskellä prosessori kiteineen ja keskellä ylhäällä pulssianturiliitäntä suojakomponentteineen. Vasemmalla keskellä nöäkyy ääriviivoina konfigurointipainonapit.

Heittäkää vapaasti kommenttia jos jotain tulee mieleen. Toivoisin kommentteja lähinnä sellaisiin seikkoihin kuin että onko anturiliitin hyvässä paikassa ja vastavasti nuo painonapit, vai pitäisikö sijoitusta vielä miettiä. Piirilevyn mitat siis nyt 100 x 130 mm.
« Viimeksi muokattu: 19.08.12 - klo:20:02 kirjoittanut Kremmen »
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Poissa jtec

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 34
  • Rekisteröitynyt: 15/08/2012
    YearsYearsYearsYearsYearsYearsYears
Vs: Karan nopeusnäyttö
« Vastaus #59 : 19.08.12 - klo:20:21 »
Tervehdys
Tässä olisi yksi kierroslukunäytöstä kiinnostunut lisää.
Jäsen Kremmen pyysi kommenttia osasijoittelusta. Voisiko konfauspainonapit sijoittaa näyttöelementtien kanssa samalle puolelle? Siitä olisi etua, jos ajatellaan näytön koteloksi vaikka läpinäkyvällä kannella olevaa koteloa. Silloin näppäimiin pääsisi käsiksi vai avaamalla kannen eikä levyä tarvitsisi irroittaa kotelon pohjaosasta.

 


Powered by EzPortal