Olikos Jonne Bridgeportin alkuperäiset ohjaimet sarjavastuksella virtaa rajoittavaa mallia? Ja uudet chopper-tyyppisiä? Voisko olla että orgis moottorit eivät sovellu hyvin uusille ohjaimille rippelivirtojen tms takia.

Johen koneethan ovat suorastaan ilmaisia... 

Normaali 2-vaiheinen (joku kutsuu näitä myös 4-vaiheisiksi) hukkaa aina neljän askeleen monikertoja. Eli siis aina vähintään 4 askelta.
Toisekseen hammashihnassa on jokin kudosvahviste lähes aina.

Yksi parannusehdotus muuten erittäin hyvin toimivaan foorumiin:

Jos olet saanut uuden, siis lukemattoman, y-viestin, niin olisi hyvä että etusivulla näkyisi asiasta riittävän kokoinen maininta.

Volvo 740 takasatuloita (käytettyjä toinen ihan jumissa) olisi kaksikin kappaletta romuihin menossa.

Riippuu siitä kuinka suuria nopeuksia hakee. Sarjakytkennässä induktanssi nelinkertaistuu, joka puolestaan pudottaa momenttia suurilla nopeuksilla jyrkästi verrattuna rinnankytkentään. Toisaalta sarjakytkennässä pienillä nopeuksilla saavutetaan sama vääntömomentti pienemmällä virralla.

Todennäköisemmin tarvitset rinnankytkentää.

Pario kommenttia tässä välissä.

1. Nopeuteen (hitauteen?) auttaa kun laittaa ruuvin ilman välitystä moottoriin kiinni jos vain vääntömomentti riittää. Siis toki jonkinlaista joustavaa akselikytkintä käyttäen (voi tehdä itsekin).

2. Muovinen liikemutteri on paljon liukkaampi. Itse päädyin asetaalimuovikokeilun jälkeen UHMW polyeteeniseen (tarkka laatu RCH 1000).
Näitäkin voi tehdä itse. http://www.cnczone.com/gallery/showphoto.php/photo/4860

Muuten näyttää hienolta. Varsinkin johteet.

IRFP260 on kylläkin n-kanava mosfet-transistori ei tyristori. Näin tarkennuksena.

Eikös näitä paineenalentimia ole työkaluliikkeet ja halpahallit pullollaan Vaikka lähimmässä työkaluässä-liikkeessä? (ikh.fi). Siis jos tarkoitit kompuran lähtöön tulevaa alenninta. Sisääntulopaine on jo valmiiksi n. 1 bar

Peräänkuuluttaisin nyt siis ihan yleisesti ihmisten kokemuksia noista runkomateriaaleista... itselläni on aika heikko käsitys siitä mitä mikäkin maksaa ja toisaalta myös siitä mikä materiaali sopii mihinkin.
Tiedän jo valmiiksi että jos nyt tästä tempaisen jonkun rungon kasaan sen enempiä kyselemättä niin samantien joku toteaa että olisi kannattanut käyttää terästä x1234 teräksen y1234 sijaan kun se on puolet halvempaa ja jäykempää .
Olen tässä nyt yrittänyt jonkin verran perehtyä noihin materiaaleihin mutta en ole toistaiseksi löytänyt sellaista kaikenkattavaa opasta, joten jos jollain on joku hyvä linkki yms tiedossa niin saa laittaa tännekin.

Tuosta teräksien jäykkyyksistä: kaikki teräkset ovat kutakuinkin yhtä jäykkiä (siis kimmomoduli on sama) myötörajaan asti. Rakenteita ei kuormiteta lähellekään myötörajaa. Työstökoneen rakennuksessa siis kannattaa valita mahdollisimman heikkkoja laatuja. Valurautakoneet tehdään mahdollisimman heikosta suomugrafiittiraudasta sen takia että se vaimentaa parhaiten värähtelyjä.

Jos teräs maksaa n. euron kilo ja tiheys on n. 8kg/dm³ niin kustannukset voi laskea kun tietää minkäverran menee mitäkin palkkia/levyä/tankoa yms. Plasma / laserleikkauksen hinnasta ei sitten olekaan mitään hajua.

Joku viisaampi oikaiskoon, jos kirjoitin ihan täyttä pötyä.

Holkita kartion kierre sopivaksi:
Ota pätkä M16 kierretankoa,  poraa 10,3 reikä läpi ja väännä siihen M12 kierre.
Holkki sitteen kartioon kierreliimalla/hitsillä/tms kiinni ja sulla on Mk4 kartio M12 kierteellä.

Samaa meinasin ehdottaa itsekin, mutta en kyllä käyttäisi hitsiä ettei karkaisu kärsi.

Tällä pitäis periaatteessa maksiminopeuden noin kolminkertaistua mikäli käämin resistanssi pysyy kutakuinkin samana. RL-piirin aikavakio on
induktanssi jaettuna resistanssilla. Tästä voit päätellä jotain moottorin maksiminopeudesta.

Kovin suuri on induktanssi edelleen, vauhti ei juurikaan parane. Esim. minun moottoreissani on induktanssi 3,2 mH.

Würthillä on. Tosin tukkuliike.

Näitä siirtopumppuja saa käsittääkseni kuorma-auto varaosaliikkeistä myös 24 volttisina.