Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Heidenhain LS 803 D

Aloittaja mpr, 31.07.20 - klo:20:34

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

JuKa

Katon huomenna mitä hallilta löytyy... Jos kävisi tuuri 🙏

mpr

Nyt kävi tuuri tai ainakin luulin niin. Löytyi työpaikalta vanha sorvissa ollut sauva LS 803 D 200mm. lyhyempi mutta lukupää tässä kiinostikin, kokeilin deckeliin eipä toiminut, purin ja tässä ainakin selvä vika lamppu ei palanut. Pitääpä tutkia.

JuKa

Moi,

Hyvä että löytyi. Noita polttimoita taitaa olla vaikka ebayn kautta saatavissa. Mulla on joitain sauvoja, mutta ei ollut tuota 803:sta.

Jusso

Jukka T

Lampun vaihto ei riitä. Signaalit pitää säätää myös. (huoltanut noita aikoinaan ja paljon)

G Brzeczyszczykiewicz

Joo, kyllä on (ainakin henkisesti) varauduttu säätämään.
Tässä on nyt erityinen etu siitä että käytössä on kytkentäkaavio
josta näemme mitä sisäänmenoaste "haluaa" ja voisimme jopa
vaikuttaa siihen jos sellainen tulisi tarpeelliseksi. Tavoite
on luonnollisesti vaan tehdä sisäänmeno "tyytyväiseksi"
käytimmepä sitten kumpaa mittasauvaa (lue:kelkkaa") hyvänsä.

Säätämistarpeella tarkoittanet lampun valolähdepisteen
sijainnin muuttumisen aikaansaamaa korjaustarvetta (valo)signaalien
läpipääsyyn ja ehkä vaiheistukseen. Ehkä tarkennat mitä muutoksia
siellä on odotettavissa ja miten niihin olisi säätäessä parasta
reagoida.

  Myös kiinnostaisi jos joku osaisi selittää mikä "juju"
on tuossa sinisignaaliasiassa joka jatkuvasti toistuu näissä
Heidenhein- dokumenteissa. Ihmettelen sitä että signaali menee
kuitenkin esiasteen jälkeen heti logiikkapiireille jotka haluavat
vain "ykköstä ja nollaa" ja sellaista tämä mittasauvakin tarjoaa.

  Mulla on pari rikkinäistä Heidenhein EnDat- anturia joissa
todella on myös analogia/sini- lähtö ja niissä on sitä varten
aivan oma optiikkaosio. Niissä erottuu eräänlainen hilarakenne
jolla hallittu siniläpäisy uskottavasti saadaan. En vaan
käsitä miten sellainen vertautuu näihin "tavallisiin" antureihin.

Tämä tapaus on nyt jäänyt hieman tauolle kun on muut kiireet
päällä mutta olipa lopputulos mikä tahansa niin tämä on samalla
eräänlainen opintomatka optisien antureitten maailmaan jolla
samalla kerään tietämystä senkin varalle että jossain vaiheessa
tulisi puuhasteltua jotain pidemmälle menevää, (osittais)-
valmistukseen viittaavaa. Aiemminhan muistan ainakin jäsen
Kremmenin maininneen että hänellä on ohjelma jolla suunnitella
ja tulostaa anturikiekon kuvioita.

dzy

#50
Omassa Heidenhainin TNC155A kontrollerissa nuo 11uApp signaalit menee ensin LC-filtterin kautta operaatiovahvistimelle ja sieltä saadaan jännite joka pörrää puolivälissä +15 volttia, sitten tuo sini/kosini pörinä menee suureen määrään komparaattoripiirejä jotka muodostaa muun logiikan kanssa sitten TTL quadrature signaalit.

(sivuhuomautus: tuo puolivälin +15 voltin jännite tehdään operaatiovahvistimella.)

IC Haus tekee tämmöistä piiriä kuin IC-NV, siinäkin on sisällä suuri määrä komparaattoreita. Käytännössä nämä komparaattorit muodostaa nopean AD-muuntimen. Muistaakseni se pystyy antamaan yhdeltä sini/kosini jaksolta 64 eri tilaa.

Tuollainen sini/kosini signaali on aikoinaan (ja on vieläkin) hyvin toimiva ratkaisu tähän tarkoitukseen. Virtasignaalin käyttö on lähinnä siksi että sillä saadaan hyvin lineaarinen ulostulo noilta valodiodeilta ja parempi signaalin siirtokyky. Tuo virtasignaali kun ei ole niin herkkä ulkoiselle häiriölle.

Normi tuollainen kooderi on helpompi ja halvempi tehdä antamaan suoraan ykköstä ja nollaa pihalle. Kooderin kiekko ei tarvi olla kovin hyvä koska sen antama signaali vahvistetetaan järjettömän suuresti joko on tai ei... Vaikeampi on tehdä kiekkoa ja anturit jotka antaa kauniin ympyrän pihalle ilman häiriötä. Ei tarvi niin hirveästi perehtyä atomi ja aaltofysiikkaan ja valon käyttäytymiseen... Tavallisesti tuollainen on/off kooderi vielä jakaa signaalin taajuuden kahdella.

Jos maailma olisi reilupaikka ja nallekarkit menisi aina tasan niin tuo sini/kosini signaali antaisi äärettömän tarkan erottelukyvyn, käytännössä amplitudi vaimenee taajuuden kasvaessa ja muutkin reaalimaailman asiat tulee vastaan, mutta noin niinkuin periaatteessa...

Sini/kosinin kun laittaa skooppiin kiinni XY-moodissa niin ulostulo on täydellisen kaunis ympyrä, siitä voi sitten kehältä valita mielivaltaisen pisteen ja sini/kosineille saa yhden kulmaluvun. Mitä paremmin tuo kulmaluvun erottelun pystyy tekemään niin sitä tarkemman erottelun saa.

Omassa Heidenhainin ohjaimessa yksi sini/kosini jakso jaetaan viiteen osaan, tuo on suhteellisen pieni luku niin se sini/kosinikaan ei tarvi olla niin kovin "ympyräinen", nyt kun yhdeltä jaksolta saadaan 5 eri arvoa ja servon kooderissa on 125 aukkoa niin quadrature pulsseja tulee pihalle 125x5 eli 625. Tuo oma Heidenhainin ohjain ei ymmärrä mitään muuta kuin pulssi per mikrometri (tai kulman tuhannesosa neljänneltä akselilta) 625 on jotain aivan muuta kuin pulssi per mikrometri ja Bridgeporttini kuularuuvit on 5mm nousulla niinpä servolta ruuville on alennusvaihe remmillä 1:2 suhteella. Quadrature pulsseja Heidenhainin TNC155A lukee joko x2 tai x4 systeemillä (eli laskee reunoja)

625x4 onkin sitten 2500 ja servon ja kuularuuvin alennuksen kanssa siitä tulee se pulssi per mikrometri. TNC:n opuksissa tuo koko systeemin selitys on hieman yksinkertaistettu, sielä puhutaan koneparametrin asetuksista kooderille joko kertaa kymmenen tai kertaa kaksikymmentä. Tuo pitää paikkansa mutta on hieman yksinkertainen selitys. 125x20 on myös 2500...

Tuossa oma yritys koittaa tehdä SEM:in servon persuuksiin kiekkoa jolla saisin ajettua 1:40 alennuksella olevaa jakolaitetta neljäntenä akselina. Valotus onnistui "ihan ok", mutta kuparin syövytys ei...



Tuon kiekon maski on tehty Inkscapella. Latasin siihen jonkun netistä löytyvän add-onin. Se raapusteli tuon maskin. Muistaakseni jouduin hieman sitä lisäosaa muuttamaan, mutta enpä ole varma, siitä on jo vuosia kun tuota tein.

Jos tuommoista kiekkoa tekee niin ei kannata koittaa tehdä sitä samoin kuin Heidenhain näissä omien servojen ERO koodereissa, eli että valodiodin edessä on yksi pieni valoaukko. Niitä valoaukkoja kannattaa laittaa diodin eteen niin paljon kuin siihen saa. Yksi aukko ei päästä kovin paljoa valoa ja niinpä amplitudikin jää pieneksi. Kahdella aukolla saa "periaatteessa" kaksinkertaisen määrän valoa läpi. Bonuksena kiekon valmistuksen virheetkin pienenee se kun ottaa keskiarvon aukkojen heittelystä (matematiikkaa valon nopeudella... :) ). Olen näitä koodereita jonkin verran purkaillut ja niissä on yksinkertaisemmissakin noita valoaukkoja ainakin sen viisi...

Enkooderin virheet ei ole kasautuvia vaan virhe nollautuu aina kiekon pyörähdyksen jälkeen. Kiekon virheet näkyy vain yhden kierroksen aikana aukkojen koon ja paikan heitellessä.

Tuossa muuten voi ollakin selitys miksi omissa ERO koodereissa tuo valodiodi on järjettömän "pitkä" verrattuna valoaukkoon. Se valodiodeja pitävä piirilevy on kai sama tarkemman resoluution kiekoissa... ? Valoaukkoja on vain enempi tarkemmissa mutta ne on pienempiä... ERO koodereissa valoaukko on siinä lampun edessä eikä valodiodien.

Tuollaisen omatekeleen sini/kosini vaihe-eron viritys on suhteellisen helppoa, jos pulssit ei ole ihan tasan se 90 astetta niin käytännössä se tarkoittaisi että metrin mitta on tasan se metri mutta pikkuviivojen välien ero heittelisi(joka toinen olisi hieman pidempi ja joka toinen hieman lyhyempi), lopussa mitta olisi kuitenkin tasan se metri. Pyörivän kooderin viritys tapahtuisi skoopilla XY-moodissa ja sitä säädetään kunnes tulos on ympyrä. Samoin voit tehdä tuon lineaarisen sauvan kanssa, siinä et tosin säädä vaihe-eroa vaan valon amplitudia. Jos ne ei ole oikein saat tuloksena ovaalin, säätelet sitten ruuvia kunnes saat likimain ympyrän. Vaihe-ero näkyisi ovaalin pyörähdyksenä... (voi olla, en ole käytännössä tuota mitenkään testannut, mutta perstuntumalta)

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk