Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Pienet sulakkeet, koneen käynnistys??

Aloittaja Ville Vaho, 27.01.14 - klo:00:35

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 5 Vieraat katselee tätä aihetta.

Veketti

Käytin 22 ohmin 50W tehovastuksia ja 400V kelalla olevien kontaktorien puutteen vuoksi käytin aikarelettä ja siihen 0,6 sekuntia. Nyt lähtee muuntaja tulille eikä pauku sulakkeet.

CNCpossu

Lainaus käyttäjältä: G Brzeczyszczykiewicz - 11.12.18 - klo:04:32
@CNCpossu: "Jos siellä on iso muuntaja, sen jälki-remanenssivuo (eli kun edellisen kerran meni virrat pois,
           ei ollut virran nollakohta, jolloin sydän jää magnetoituneeksi) voi vetäistä isot virrat alussa,
           kun sydän menee hetkeksi saturaatioon (vuo sydämessä tuo remanenssivuo plus ensiökäämin aikaansaamavuo,
           eli jopa tuplat normaaliin verrattuna, sydän saturoituu,"

- Tämä käynnistyssykäyksen seliitys on ny menny vikahan, ei siinä oo remanenssilla juurikaa osuutta eikä
  erellisellä virrankatkooksellakaa. Muuntajat vain pruukatahan mitoottaa niin jotta selevitähän vähimmällä
  maharollisella vuon amplitudilla ja se taas tarkoottaa sitä jotta jatkuvas tilas (elikkä nollan suhteen
  symmetrisellä jännitteellä) vuo pysyy alle kyllästymisrajan. Kun vuo on jännitteen integraali aijan suhteen
  niin se on sinijännitteellä jotakuinki 90 astetta jännitteestä jäliis. (Kuormituskaa ei tuota juuri muuta)
  Nyt jos muuntaja kytketähän jännitteen nollakohoran lähettyvillä niin vuo alakaa kasvaa seki nollasta ja
  saavuttaa kyllästymisen ennen puolijakson loppua. (Jatkuvas tilas vuo olis jännitteen nollakohoras
  90 astetta jäliis ja siis vastakkaassuuntaanen. Elikä lähärettääs vastakkaassuuntaasesta jänniteintegraalista)
  Vaikka jakso onki silloon jo lopuullansa ja jännite pieni niin muuntajan vasta-smv. romahtaa kun se
  kyllästyy ja siitä tuloo hetkellinen oikosuluku.

    Vastaavasti jos jännite kytkeentyy huippukohorasnansa niin muuntaja pääsöö heti jatkuvan tilan "rytmihin"
  koska siinä kohoren vuo olis muutoonki nollas. Kyllästyssykäystä ei silloon synny.

  Jännitteen huippukohta voi silti olla siitä häjy jos toisiopuolella on tasasuuntaus ja kondensaattori
  joka lataantuu äkisti mutta se on sitte täysin eri asia.

     Erityysesti rengassyränmuuntajat teköö nollakohoras (kokohonsa nähären) kovan sykäyksen. Tämä johtuu
  kaharesta syystä. Ensiksikää niillä ei oo mekaanisen rakenteensa takia ilimarakua (jota muuntajalla ei
  yleensäkkää kuulu olla. Äläkää sekoottako hakkurimuuntajia tähän, ne on ensisijaasesti induktoreita tai
  reaktoreita eli energiaa varaavia ilimaraollisia komponentteja, ja vasta toissijaasesti muuntajia)
  Toiseksi niis on kidesuuntaus aina vuon mukaanen. Nämä on sinänsä hyviä asioota koska vuo voirahan
  mitoottaa tarkasti mutta samalla sykäys kasvaa jos jännite kytkeytyy lähellä nollakohtaa.
 
     Remanenssi ei sikälikää voisi olla merkittävä tekijä eikä sen osuus vuosta suuri että muutoonhan
  remanenssihäviöt kasvaas liiallisiksi.

@CNCpossu: "eli jopa tuplat normaaliin verrattuna"

- Et täsmennä mitä tarkootat normaalilla mutta tupla tyhjäkäyntivirtahan ei oo kun.... no, tupla
  tyhjäkäyntivirta. Mutta tupla nimellisvirtaki on sykäykseksi hyvin vähäänen, sen vähempää ei mihinää
  muuntajas voisi syntyä eikä siitä olsi haittaakaa.
     Rengassyränmuuntajan sykäys on nollakohoras luokkaa 5 - 8 kertaa nimellisvirta. E-I-syrämmisillä
  vähemmän mutta yli kolominkertaanen niilläki.

Huomasin tuon vasta nyt, joten vastaus vähän viivästynyt.

Tuossa hyvä teksti aiheesta:
https://www.te.com/commerce/DocumentDelivery/DDEController?Action=srchrtrv&DocNm=13C3206_AppNote&DocType=CS&DocLang=EN
Tässä figure 1 kuvaa nuo eri vaihtoehdot.

On totta, että nollajännitekytkentä aiheuttaa myös tuollaisen efektin, mutta se ei poista jälkiremanenssivuon vaikutusta, mikä on ihan todellinen tehomuuntajissakin, vaikka niiden sydämistä yritetäänkin tehdä mahdollisimman huonoja kestomagneetteja (alhainen koersiivisuus). Kirjallisuudessa esitetään, että jälkiremanenssivuo voi olla jopa 80% normaalista vuosta ja on alhaisimmillaan 20% luokkaa. Esimerkiksi kirjassa
https://books.google.fi/books?id=FzXOBgAAQBAJ&pg=PA242&lpg=PA242
käytetään 0.7T remanenssivuoarvoa 100MW muuntajassa, jonka sydämen saturaatiovuo on 1.25T.

Mutta joo, ratkaisu on silti sama, ne virranrajoitusvastukset alussa.

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk