CNC-Harrastus

CNC-KONEEN SUUNNITTELU, RAKENTAMINEN JA TESTAUS => Mekaniikan suunnittelu ja rakentaminen => Koneen runkorakenteet => Aiheen aloitti: erppe - 01.02.16 - klo:20:18

Otsikko: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: erppe - 01.02.16 - klo:20:18
Tuossa päivänä muutamana olen pohdiskellut... Voisko levystä tehdä samantyyppisen runkorakenteen kuin "oikeissa" työstökoneissa, eli voitelupumpulla voidellut liukujohteet ... Sais rakenteeseen jäykkyyttä ja kompaktiutta. Entäs sitten johteiden muoto : lohenpyrstö taitaa olla harvinaisempi, mutta onko oikeissa koneissa "johteet" tuettu molemmilta sivuilta vai vaan ulko/sisäsivuilta tähän tapaan:? Kyllähän sitä vois rungon valaakkin, jos jostain löytyis valimo, jossa ymmärrettäisiin harrastajaa. Valmistustarkkuus tuollaisessa ratkaisussa ei muodostune ongelmaksi, lähinnä teräksen valurautaa huonommat kitkaominaisuudet, niinhän vaikka?
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Snowfly - 01.02.16 - klo:20:23
Ainahan sen rakenteen pystyy tekemään, mutta.... seuraava on oma mielipiteeni ja mikäli ymmärsin sanomasi oikein...
Siinä vaiheessa kun teet kaikki johteet yms runkorakenteet levystä, jonka myötä niitä pitää koneistaa,karkaista/pinnoittaa niin aletaan tulla jo siihen tulokseen että miksi keksiä pyörää uudestaan?
Kaikkehan voi aina tehdä samanlaiseksi kun oikeat työkoneet, mutta todellisuus tulee siinä vaiheessa vastaan jos katsotaan tarkkuutta ja osien kestoa...

Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: saulij - 01.02.16 - klo:20:31
Taitaa yli 90% nykykoneista olla kuulajohteilla. Liukujohteiden ongelma on  on pienet nopeudet. Työläätkin on tehdä... karkaisua, hiontaa, kaavausta, jatkuva voitelu...
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: erppe - 01.02.16 - klo:20:33
Niin, eihän nuo valurautaiset johteet ainakaan manuaalikonepuolella ole mitään kovia olleet. Olis mielenkiintoista tietää, onko niitä yleensä pinnoitettu tai karkaistu. Nuo lineaarijohteet on vaan rimpulat, liukujohteiden kontaktipinta-ala on ihan eri dekadilla ja sen kyllä on huomannut kaikista työstökoneista, joista on kokemusta.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: pave - 01.02.16 - klo:21:23
Itsellä sorvi 70-luvulta valua, karkaistu, aika hyvin säilyneet johteet. Jyrsin 50-luvulta, valua, pehmeää, kulunut urille. Lastua molemmilla pystyy ottamaan riittävästi.
Sitten Brother työstökeskus kuulajohteilla. Millin lastua korkeintaan.

Ai niin: Joskus miettinyt, että mites jos tekis hardoxista johteet. Jäis ainakin karkaisun tarve pois. Oikaiseminen tietty vaikeampaa...
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: erppe - 01.02.16 - klo:21:49
Mulla on kotona semmonen 70-lukulainen ranskalainen jyrsinkone. Silläkin lastua ottaessa tulee lähinnä epäuskoinen olo, kun ei ole pärinöitä verrattuna moneen kolme kertaa isompaan keskukseen. Sen johteet on ainakin ihan pehmeet, mutta ei ole kulunu liiemmin, kun voideltu hyvin. Siinä z-akselin tuenta on kovasti kuvan kaltainen (jos siitä saa selvää). Eikä sitä ainakaan ole edes liiemmin vaivauduttu hiomaan, ihan tasojyrsimen jälki siinä taitaa näkyä.

Ajatuksena olis pohtia ratkaisun järjettömyyttä, jos rungon sivut tekisi vaikka 30mm:n levystä ja "johteet" 80x40 umpikangesta. Siis koneen työala voisi olla luokkaa x700 Y400 z600. Voitelukanaviston voisi helposti toteuttaa rakenteluvaiheessa (ulkopuolinen putkitus) ja lastunsuojat rakentaisi siten, että voiteluöljy valuisi melko puhtaana "sumppuun", mistä se suodatettaisiin kiertoon. Pieni hammasrataspumppu öljyä pumppaamaan sopivalla paineella, niin eihän johteissa oikeastaan edes tapahtuisi metalli/metalli kosketusta. Tietty z-akselin johteella se ei ihan toteutuisi. Sillä tämmösiä mietiskelen, jos ihan terästä vois harkita värkillä koneistavansa. Runkomateriaalihan on nyt kuitenkin melko halpaa.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Snowfly - 01.02.16 - klo:23:06
Kun paino selvästikkään ei ole ongelma ja jos kaikesta huolimatta haluat edetä suunnitellussa niin tässä pari kohtaa joten itse varmaan lähtisin kyseistä vekotinta rakentaan.
Puhun nyt vain yhden suunnan rakentamisesta (en jaksa ajatella koko kokoonpanoa loppuunasti näin illasta)
Ajatushan sulla on että käytössä on U-tyypin liut.
Tällöin
1.Käytä runko johteina kiilaterästä C45 sitä saa 100mm x 50mm, jonka uskoisin olevan tarpeeksi kyseiseen projektiin.Tällöin sun tarvitsee vain pultata kyseiset kiilateräkset siihen isoon teräs runkoon kiinni.
2. Tee U-ylärunko C45 100mm x 50mm + kyljiksi C45:sta vaikka samanlaista toisinpäin laitettuna. Kasaa tää U-palkki pulttaamalla. Niin johteet pysyisivät suht suorassa.
Nämä siis tulevat olemaan toisiaan vasten ja toimimaan nuina liukuina kun ne on öljytty. Pintojen suoruus hyvällä tuurilla on suoraan riittävä ja koneistuksille ei ole tarvetta.

Sen jälkeen rakenne tukeva runko U-liun ympärille jotta saat tukevointia sivuttais suunnassa.

Myös se että mikäli U-Liuku paketti on liian hepuli sivulla tee kummallekkin puolelle tuplat.

U__U     <- kuvaa sivua jossa sulla on 2 liukua noin 10-20cm välillä toisistaan. (Maku kysymys onko U-kiskot alhaalla vai ylhäällä.Mutta yleensähän nuo on ylä puolella ja yksi sura palkki alhaalla)
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Jussik - 02.02.16 - klo:12:28
Terve

Erpen kuvailema johde kuullostaa hydrostaattiselta, isoissa koneissa "trapetsiruuvit" saattavat toimia samalla periaatteella.
Eli ei niinkään normaali trapetsi vaan ruuvi on hiottu ja mutterissa painevoitelu, joka pitää ruuvin ja mutterin kosketuksettomana.
Nykyisin nämä on pitkälti jo korvattu kaksois käytöllä samalla hammastangolla.
Välys poistetaan joko mekaanisesti esijännittämällä pinionit, tai jos molemmilla pinioneilla on omat servot, näillä tehdään esijännitys.

Yhdyn muiden mukaan, jos verrataan latta- ja lineaarijohdetta, vie lattajohde voiton joka kerta.
Heitän sekaan vielä tuon Hydrostaattisen johteen, jolla on melkein lattajohteen kantokyky ja jäykkyys, mutta saavutetaan lineaarin nopeus.

Takaisin runkoon ja johteisiin:

Runko S355, ei ole mitään järkeä käyttää erikoisteräksiä kuin kaikilla on melkein sama kimmokerroin.
Kimmokertoimen ollessa se, joka määrää taipumat ja rungon värähtely taajuuden, kovuudella/lujuudella ei tässä mitään virkaa.
Katsohan tämä alku, se kertoo kaiken...
https://www.youtube.com/watch?v=MtxA20Q-Uss

Eli halvin hitsattava materiaali runkoon, tai sitten valurauta.
Valussa voisi olla avuksi esimerkiksi valimoinstituutti Tampereella.
http://www.valimoinstituutti.fi/
Voisivat olla kiinnostuneet tekemään rungon oppilastyönä.

Johteet kulumisen vuoksi voisi olla jotain parempaa, esim hiiliterästä, sen pintapaineen kesto on parempi kuin seosterästen.
Hiiliteräksen kiinnittäminen runkoon onkin sitten toinen juttu.
Juottaminen olisi yksivaihtoehto , mutta se ei onnistu millään pienellä kaasupillillä.
Pintojen hionta paljaalle metallille, putsaus.
Juotosaineen / juoksutteen levitys molempien kappaleiden pinnoille ja kappaleet paikoilleen.
Sitten uunitus, juotoslämpötilan saavutettua ulos uunista. (pinnat ei saa hapettua uunissa, juotos ei tällöin tartu)
Hidas jäähdytys ilmassa.


Juotos kestää pintakarkaisun (induktio tai liekki)
Lopuksi hionta.

Hitsaus on sitten kinkkisempi homma, on huolehdittava ettei johde pääse karkenemaan hitsauksen aikana.
Hitsauksen voisi kokeilla tehdä esim. jollakin inconel puikolla (60% nikkeliä), nikkeli tekee saumasta ja sen ympäristöstä vähän sitkeämmän.

Jos haluaa hiukan pintakovuudesta tinkiä, voi siinä kokeilla jotain helposti hitsattavaa ja karkaistavaa seos materiaalia.

Toki koko tuon tyylisen menetelmän ongelmana on, että johteita karkaistaessa tulee niihin pintajännitys ja johteet vääntää väärään sitten ajan myötä.
Ratkaisu tälläisessä hitsatussa teräsrakenteessa olisi tehdä johteet suurlujuus seosteräksestä, hitsata ne paikoilleen ja sitten jännitys päästää koko runko.
Johteita ei karkaistaisi ollenkaan vaan luotettaisiin perusmateriaalin kovuuteen.
Johteina voisi käyttää esim ORVAR SUPREMEa.

Itse kallistuisin Valimoinstituutin puoleen ja suunnittelisin rungon valamisen heidän kanssaan.
Työn määrä on pienempi ja uskon että loppu peleissä tulee halvemmaksi kuin eksoottisten materiaalien ja liitosten käyttö hitsatussa rakenteessa.

Tai jos painolla ei ole merkitystä, suurlujuus betoni on aina hyvä vaihtoehto:
https://www.youtube.com/watch?v=bqGzbKFMhSg&list=PLmXxX1V_fVhgvghfbpege7eCQvH5zsRuA

Jussi


Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: ttontsa - 02.02.16 - klo:13:44
No entäs perusrunko betonista, valuraudasta, pataraudasta. Koneistettan tarkat johdesijat ja pultataan kiinni hardox, toolox , c45 etc.. esihiotut johdelatat
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: PekkaNF - 02.02.16 - klo:13:57
Epoksigraniitti. Ehkä.

Normaali betoni ei käy. Betoni "kuivuu" liki 400 vuotta ja lähtee sitten raupautumaan. Koko tänä aikana se ei ole kovin stabiili. Alussa tietysti vetely on kovempaa ja pienenee ajan kuluessa. Parempi jos seoksessa on mahdollisimman vähän vettä ja vähän jotain alumiinihydroksiidia tms. mitäs se nyt oli antamassa huokosuutta ja esiponnistamassa sitä jotta sitten kutistuu lähelle toivottua mittaa. "Kutistumattomat" ja juotosbetoni sitten laajenee alussa rankasti. Toivotonta, jos ei ole sama poikkihalkaisia läpi koko matkan. Käy kyllä vaimentimeksi, jos kehällä joku elastinen matsku joka kompensoi kutistumaa.

Hitsatut rakenteet ovat persiistä just vetelyn takia, mutta homma onnistuu riittävän isolla uunilla. Jos hyvin erilaisia matskuja yhdistäsin, niin miettisin pulttiliitosta välissä. Pultteja pitää vaan olla paljon ja tasaseen.

Pekka
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: viilari - 02.02.16 - klo:17:08
Kelkkoihin liukupinnat tästä:  http://www.tss.trelleborg.com/fi/fi/products_2/bearingsbushings/detailpages_bearings/turcite-b-slydway.html
Kukahan tuota suomessa myy ? Joskus sain Trelleborgilta yhteystiedot jollekkin myyjälle joka lupasi hinnat ilmoittaa,mutta lupaukseksi jäi.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: remie - 03.02.16 - klo:07:38
Vieläkö olet lattajohdetta villa ?
Joitain löytyy ja pultinreijät valmiina.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: erppe - 03.02.16 - klo:08:11
Tuo tursiitti vaikuttaa ihan mielenkiintoselta. Ihan huumorimielessä haluaisin tietää hinnan, varmaankin yllättävän kallista. POM voisi käydä kans, mutta milläs liimaat. Lähtökohtaisesti en usko liimattavaan muoviin, niin kuin en myöskään esimerkiksi kaksitahtimoottoriin (mäntähän voi milloin tahansa sukeltaa pakoaukkoon ;)), pieneen moottoriremonttiin, tai mökkiläisen isoksi kertomaan kääntöpaikkaan.
Toisaalta kelkan puolellahan tuo on koko matkalta johdetta vasten, että kunhan vaan välissä pysyy. Tuota käyttämällä vaikka vaan alapuolen "käpälissä" ja samalla riittävää voiteluöljyn painetta, johteiden voitelu olisi lähinnä hydrostaattista, mikä ei aiheuttaisi ongelmia pienilläkään nopeuksilla. Silloin välttyisi myös hankalalta ja muodonmuutoksia aiheuttavalta johteiden ja kelkan liukupintojen karkaisulta.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Ville Vaho - 03.02.16 - klo:16:05
Ei sillä johteen materiaalilla ammuta. S355 kuulostaa hyvältä, pinnanlaatu 1.6 kuulostaa kohtuulliselta.

Turcite b nimikkeellä tuo valtavien koneiden johteen ja kelkan välillä löytyvä vihreä/punaruskea muovi.

Etra lupas toimittaa, täytyy olla etsattua, että liima tarttuu. 1mm riittää paksuudeksi. Liimauksen jälkeen hionta/kaavinta, tämän jälkeen kaivetaan öljylle urat, yläjyrsin puuverstaalta ja senkkiterä kiinni, läpi ei kannata ajaa. Tämän jälkeen hieno pinta viimeistellään esim. 80 mirkelituukilla (hiomanauha) tekemällä liikkeen suunnasta ristiin ja rastiin. Ei todellakaan rakettitiedettä!

Toinen johde tukee kahteen suuntaan, toinen vain ylös/alas. Pöytää nostaessa pitäis kello satkun liikkua, tämä haetaan shimmein tai yksinkertaisesti hiomalla, 20 tonnisessa koneessa nämä on irtonaisia palikoita, noin 200x100x30 latikan palat mihin on muovi liimattu toiseen reunaan ja useasti neljällä pultilla kiinni.

Toinen suunta kiristetään kiilalla jossa myös muovin palat liimattu.

Turcite pinnat kaavataan käsin jos ei hiomakoneeseen mahdu eikä ole liikuteltavaa kalustoa/se ei sovellu.

Muutama päivä menee ammattilaisen turcite pintoja kaavatessa, 2x 120x800 alueet. Suurin työ oli osan sovittaminen runkoon ja sen kääntely!

Tuo turcite on teflonia, yllättäen salaisilla lisäaineilla höystettynä. Normi teflon levyä etsattuna on helppo saada, käytetään työpöydissä.


Huutakaa hep kun löytyy valimo joka tekee inhimillisellä vaivalla! Valimo instituutti on melko pientä valua.

Mutta ei hitsatussa rungossa mitään vikaa ole, siihen itsekkin kallistumassa. Haaveena olis ihan oikea jyrsinkone nelikymppisellä kartiollla, vittuiluna suomen kannattamattomuudelle. 50 tonnia saa lyödä rahaa pöytään että saa uuden jyrsinkoneen, ja se on laaduton kasa kelvotonta koneistusta ja sähköä.

Lattaraudasta koneistin joku 40 metriä johdetta johonkin vehkeeseen, metrin pätkinä. Tykkäävät vääntyä, mutta onneksi niitä voi suoristaa. Ruustukki/magneetti kiinnitys kannattaa unohtaa, painaa fästillä useasta kohtaa, ajaa kyljen ja pinnan puoleenväliin, antaa fästien olla kiinni, lisää toiset mokomat, irroittaa nuo ensin laitetut. Kappale ei liiku mihinkään vaikka jännitykset pinnasta lähteekin. Ajetaan kylki ja pinta, puolivalmis! Toinen puoli samaan tapaan. Jos molemmista pinnoista lähti yhtä suuri lastu ja terä lastusi muovaamisen sijaan, johteesta tulee suora. Varsinkin kun se ruuvataan kiiinni. Yhtenäisen koneistusjäljen puuttuminen pinnasta ei haittaa, suora se on silti.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Tapani Honkanen - 03.02.16 - klo:18:23
Millainen mahtaa olla tuo lähestymistapa tässä säikeessä. Millaisia asioita painotetaan? Onko kohteena vinttikoira, jolla suurnopeuskaralla näkerretään 3-D maailmassa alumiiniseokseen muotoa vai Suomenhevonen, milä 100 mm jyrsinpäällä poistetaan lastua mahdolisimman tehokkaasti.
Missä focus?
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: erppe - 04.02.16 - klo:07:19
Koneen ajateltu luonne olisi ehkä lähinnä lehmää, semmonen yleiskone, jonka pitäis tarvittaessa olla melko nopea (keväällä laitumelle syöksyttäessä), mutta tarvittaessa pitäis teräslastunkin irrota rauhallisesti (maidontuotantovaihe). Koneen pohtijan olemusta kuvastaa puolestaan lehmän syvää viisautta sisältämätön tyhjä katse. Mihinkään mikrometriluokan piiperrykseen ei olisi tarvetta, mutta saisi syöttöliikettä olla yli 5000 mm/min. Kara jos olis ISO 40 ja X700,Y400,Z600 niin siitä saa jo osviittaa.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Hiekkaranta_92 - 04.02.16 - klo:12:29
Joskus ammattikoulun harjottelussa näin kun pitkäjyrsin koneeseen liimattiin turcitea. Jo tällöin suunnittelin pikku konetta päässäni, ja tuosta sai kyllä aika oivallisen idean. Vanhat koneistajat kun pitäivät näitä lineaarijohde koneita lähinnä nc porakoneina tuli mieleeni että tuollaisellahan saisi aika hyvän hybiridi johteen. Leveäälineaari johdetta johon kelkkojen väliin tälläinen turicite. No onpa jäänyt toteuttamatta, mutta vuosi takaperin näin jossain lehdessä uutisen, jossa kerrottiin erään työstökone valmistajan kehittäneen tälläisen hybridi johteen. En vain enää muista mistä lehdestä ja mikä valmistaja :(
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: erppe - 04.02.16 - klo:13:18
Tarkoitat siis, että koneessa olisi sekä kuula/rullajohteet että voideltu liukujohde? Itelläkin käyny tuo mielessä, liukujohteissa hienoinen välys ja öljykalvo sitten jakamaan kuormaa isommalle pinta-alalle liukujohteen välityksellä. Itse tuota pohdiskelin lähinnä z-akselin rakennetta miettiessä, mutta mielestäni kuulajohde on kuitenkin loppujen lopuksi turha lisä, varmaan etua silloin, kun kone on kuulajohteilla tehty, silloin rakenne varmasti vaimentaa varmasti hyvin värinöitä. (Rungoltaan täysin vastaavia koneita kun vertaa värinämielessä niin kyllä liukujohde vie aina murskavoiton)
Runkomateriaalin värinänvaimennuskyky on kanssa mielenkiintoinen seikka. Suomugrafiittihan on siinä mielessä parasta, nykyään koneet tehdään usein pallografiittivalusta (näin olen ymmärtävinäni), joka taas vaimentaa värinöitä suomuraudan ja teräksen välimaastosta. Maalaisjärjellä aateltuna riittävän jäykkä runko auttaisi tähän teräksen vaivaan. Jos jollain on tietämystä tähän asiaan, niin mielelläni kuulisin kommentteja.   
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Tapani Honkanen - 04.02.16 - klo:14:35
En usko harrastelijavoimin pystyvän rakentamaan mitään muuta kuin noilla lineaarijohteilla ohjattuja koneita, joiden lastuamistarkkuus ja lastuamisteho on harrastelijaluokkaa. Jo niiden runkojen rakentaminen lienee mahdollisuuksien ylärajoissa. Riittävän jäykät lineaarijohteet tuolle nelikymppiselle karaistukalle maksaa niin paljon, että rahat loppuu, puhumattakaan tuommoisen karan laakeroinnista ja rungosta ja ohjauksesta.
Kyllä jo liukujohteiden uudelleenkoneistus ja kaavaus johonkin vanhaan manuaalikoneeseen on harvojen herkkua. Jonkun tukevan vanhan halvan työstökeskuksen, missä johteet ovat tyydyttävässä kunnossa, voi kohtuukustannuksin saada pelittämään uusimalla ohjauksen ja mahdollisesti servokäytön karalla ja liikkeillä/akseleilla. Tulee vaan mieleeni kremmenin projekti. Sen puolesta vaikka löisin vetoa.
Tuommoinen erppen kuvailema kones on aika raju laite noilla ulottuvuuksilla ja karaistukalla.
Anteeksi kun vanhana ja saamattomana pyrin muitakin vetämään tähän osaamattomuuden lokaan.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Hiekkaranta_92 - 04.02.16 - klo:14:38
Tavallaan...

Etuina siis se että johdetta on saatavissa varmasti tarkkamittaisena ja helposti asennettavana melko edullisesti verrattaen liukujohteen koneistamiseen ja kaavaamiseen. Tarkkuus kuula/rulla johteesta ja värinättömyys liukupinnan avulla

(http://img.directindustry.com/images_di/photo-m/14699-2789007.jpg)

Ideana siis tälläisen leveän johteen selkää käyttää liukupintana turcitelle. Jonkinlaisen kiila systeemin avulla pitäisi kiristää liukupala johdetta vasten.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: erppe - 04.02.16 - klo:15:01
Jotain tuon suuntaista kuvittelinkin, mutta erillisistä palikoista tehtynä...
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: erppe - 04.02.16 - klo:15:09
Tämä nyt on tämmöstä meikäläisen osalta varsin hypoteettista keskustelua, mutta eihän siitä koskaan tiedä, mille sitä ruppee...
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Ville Vaho - 05.02.16 - klo:06:30
Lainaus käyttäjältä: Tapani Honkanen - 04.02.16 - klo:14:35
En usko harrastelijavoimin pystyvän rakentamaan mitään muuta kuin noilla lineaarijohteilla ohjattuja koneita, joiden lastuamistarkkuus ja lastuamisteho on harrastelijaluokkaa. Jo niiden runkojen rakentaminen lienee mahdollisuuksien ylärajoissa. Riittävän jäykät lineaarijohteet tuolle nelikymppiselle karaistukalle maksaa niin paljon, että rahat loppuu, puhumattakaan tuommoisen karan laakeroinnista ja rungosta ja ohjauksesta.
Kyllä jo liukujohteiden uudelleenkoneistus ja kaavaus johonkin vanhaan manuaalikoneeseen on harvojen herkkua. Jonkun tukevan vanhan halvan työstökeskuksen, missä johteet ovat tyydyttävässä kunnossa, voi kohtuukustannuksin saada pelittämään uusimalla ohjauksen ja mahdollisesti servokäytön karalla ja liikkeillä/akseleilla. Tulee vaan mieleeni kremmenin projekti. Sen puolesta vaikka löisin vetoa.
Tuommoinen erppen kuvailema kones on aika raju laite noilla ulottuvuuksilla ja karaistukalla.
Anteeksi kun vanhana ja saamattomana pyrin muitakin vetämään tähän osaamattomuuden lokaan.

Olen jo pitkään ihmetellyt miten koneenvalmistajat kehtaavat valmistaa koneita, esim. cnc sorvin johteet on tehtaalta poskellaan, reukku heitetään paketin päälle ja yksikään työkalupaikka ei ole geometrisesti oikein. Kärkipylkän lukitsevista sylintereistä katkeaa männänvarret, kuularuuvien laakeroinnit hajoilee vuoden välein kun uivat leikkuunesteessä ynnä muuta naurettavaa!

Kaavaus on melko turhaa touhua, hiomakoneet on keksitty.

Manuaalikoneen johteet on huomattavasti hankalempia oikaista kun uuden koneen suunnittelu ja valmistus, cnc koneista johteet on USEIN helppo irroittaa, hioa ja pistää takaisin. Millin klappi vanhassa koneessa ei vielä edes tunnu jyrsinnässä, kunhan se on oikeassa kohdassa. Turcite pintojen jyrsiminenkään ei ole pois suljettu asia. Viimeistely kaavaamalla, JOS tarvitaan. Jokainen mies täälläkin osaa kaavata muutaman satasen huiput pois, mutta kymppejä poskellaan olevien pintojen kaavaaminen on jo enemmän ammattitaitoa vaativaa työtä..

Kuula/rulla lineaarijohteen ja kelkan etuna on valmis paketti, mutta hajotessaan korjaaminen on vähän hankalaa. Lattajohteella pärjää pitkään kuluneenakin, kunhan vähän kiristelee ja käyttää järkeä.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Tugge - 12.01.17 - klo:00:22
Nostellaampa. Kun tässä nyt on puhuttu erilaisista johderatkaisuista ja itseäkin on alkanut järeemmän vehkeen rakentelu (järeempi = http://www.axminster.co.uk/axminster-engineer-series-sx3-mill-floor-stand-package-deal-717594), niin onko tämän kuvan mukainen ratkaisu mistään kotoisin:

(http://koti.kapsi.fi/tugge/Jyrsin5/jyrsin5Hahmotelma.png)

Eli runkona käyttäisi n. 75 mm putkea, joka sorvataan jonkin h7 tai h9 tarkkuuteen. Ja siihen sitten messingistä tai pronssista (luultavimmin messinki kestää omissa tarpeissa) liukurenkaat, jotka sitten kiinnitetään pulteilla rautaan. Putket vois täyttä jollain epoksilla, tai sitten jos ne sorvaisi jostain ainesputkesta niin seinämävahvuus voisi olla enemmän kuin 10 mm.

Nuo lineaarijohteet on niin kalliit, että mielellään kokeilisi jotain toista ratkaisua.

Niin ja koneen liikkeet olisi n. x500 y200 z300 luokkaa.

Onko tuo ihan paska ajatus? Kannattaako harkita mielummin lohenpyrstöä?
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: ttontsa - 12.01.17 - klo:00:43
No sanoisin että on kohtuu...Tulet myös hämmästynemän pronssi/messinki aihioiden hintaa tuossa kokoluokassa jos meinaat pötköstä koneistaa.

Elvytän paraikaa levyleikkurin takavasteen johteita tuollaisella valmis liukulaakerilla:

http://www.laakerinetti.com/brmr7540-liukulaakeri-voideltava-reiitetty-pronssi-p-5568.html

Hmm no jos jotain positiivistä pitäisi kyseisestä laakeriratkaisusta sanoa, niin onhan se kivan värinen.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: erppe - 12.01.17 - klo:09:24
Melkein sanoisin, että tuo on mahdollisista vaihtoehdoista huonoin. Umpinaisella levyrakenteella saavuttaa samassa kokoluokassa ainakin monikymmenkertaisen jäykkyyden. Lisäksi tuossa ratkaisussa välyksen poisto on lähes mahdotonta. Putkien rihtaaminen suoraan on vaikeaa jne... Tuommosesta axminsteristä saiskin kyllä hyvän, teräksestäkin vois jo pikku lastuja ottaa.
Sattuneesta syystä kiinnostus tätä aihetta kohtaan vähän jäähtyi, koska talliin tuli valmiiksi tehty työstökone, josta kohtalaisella elvyttelyllä saanee ihan soivan pelin. Lähtisin kyllä liikkeelle tuosta alkuperäisestä lattajohdeideasta, vanhojen poistokoneiden pöytiä ja puolikkaita koneita näytti olevan ihan valittavaksi asti konekauppiaalla. Niistäkin vois aika hyvin soveltaa, eikä tarviis kaikkia lohenpyrstöjä suunnitella ja valmistaa itte. Tai sitten jos pienempää halajaa, niin ostaa jonkun optin tai vastaavan jyrsinkoneen ja siihen ymppää ohjauksen. Vaikka rauta on halpaa, niin vanhat työstökoneet on kilohinnaltaan vielä halvempia...
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Tugge - 12.01.17 - klo:11:15
No joo kyllähän pronssi ja messinki maksaa, mutta noiden osien tarkka tekeminen olisi jokseekin helpompaa itselle. Ja pronssi on kyllä luvattoman kallista, joten messinki olisi se parempi vaihtoehto.

Mitä tuohon jäykkyyteen tulee, niin totta kai tuohon tulee jäykistävät rakenteet ympärille. Nyt vain pohdin tuota johteen toimivuutta. Linjaus tuossa kyllä varmasti tulee hankalaksi, mutta uskoisin, että sen saisi onnistumaan.

Pitää tutkia, onko Jyväskylän alueella jotain purkaamoja, joista saisi vähän valmiimpaa materiaalia. Helpottaisi kyllä ihan pirusti.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: ttontsa - 12.01.17 - klo:12:02
Millä teet pyörölaakerille välyksen säädön? Kartiopinnat ja ruuvisäätö? Cnc kone vai 2% käyttöasteella nurkassa jököttävä porakone? Ensimmäiseen versioon tarvis varmaan järkätä laakereille kiertoöljyvoitelu jos meinaa että kestävät viikkoa kauemmin.

20 koon lineaarikelkka jos maksaa 25...35€ ja johde 40€/m niin ei oikein moinen raapustelu tunnu liukulaakereiden kanssa järkeenkäypältä.

Karkaistu pyörötanko ja pyörökuulajohde on vielä halvempi.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Ville Vaho - 12.01.17 - klo:18:01
Pyöreälle ei tipu pisteitä! Kuvittele miten kuormitukset jakaantuvat pyöreään pintaan. Tasaisesti?


Maailman vanhin rullajohde taitaa olla pyöreät puut kuorman alla, "laakerin" paluukanavaa jos kehittäisi...
Ketjun rullat on pyöreitä ja kovia, halpaa, toisissaan kiinni, pyörivät... Jos polkupyörän ketjusta mennään vähän isompaan, voisi sitä kai käyttää kahden suoran välissä laakerina. Paluukanavaksi riittää pyöreät nurkat ja löysä ketju... Ketju minkä rullat on isompia kuin sivulevyt kuulostaa hyvältä.


Kuulalaakeria saa halvalla, euron pala isojakin. Yhdellä laakerilla on yhden laakerin kuorman kesto, jota voi parantaa usealla tavalla. Useamman laakerin avulla saadaan kantavuutta lisää. Montako kuulalakeria tarvitaan kestämään koneistuksen voimat? Kuulalaakerissa on aina säätö välykselle kun käytetään epäkeskoa akselia.


Alkoi harmittamaan syksyn myötä koneiden siirrossa kylmä tosiasia. Kone on kolmen rullan varassa, perinteisillä rullilla järisyttävän pienellä alalla per rulla. Suunnittelin suivaantuneena rullat joissa kuorma on jakaantunut kuudelle pyörälle tasaisesti ja kaikki pyörät kääntyvät itsekseen suunnan mukaan. Eli kolme rullaa, yhteensä 18 pyörää ja kuorma tasaisesti kaikille. Mikään lattia ei kestä 24 tonnisen koneen kuormaa jaettuna kolmelle pisteelle, vaikka lattia ei suoraan murene, kärsii se silti....


Siitä ideoita päähän ja kehittelemään. Älä ylenkatso yksinkertaisuuksia, älä naura menneitä aikoja.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Tugge - 12.01.17 - klo:21:16
Kiitoksia vaan vinkeistä. Hylkään tämän ajatuksen ja palaan lineaarijohteisiin tai lohenpyrstö systeemiin. Tai luultavimmin päädyn tuohon lineaarijohteeseen, koska noiden lohenpyrstöjen karkaisu voi osoittautua kynnyskysymykseksi. Täytyy ruveta etsimään koon 20 tai 25 johteita ja kelkkoja jostain.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Makeek - 22.05.18 - klo:11:22
Onko paljon iloa laittaa useampi lineaarijohde/akseli? 3 tai 4kpl/akseli?
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Makeek - 22.05.18 - klo:11:25
Lainaus käyttäjältä: Jussik - 02.02.16 - klo:12:28
Tai jos painolla ei ole merkitystä, suurlujuus betoni on aina hyvä vaihtoehto:
https://www.youtube.com/watch?v=bqGzbKFMhSg&list=PLmXxX1V_fVhgvghfbpege7eCQvH5zsRuA
Jussi
Kuinkahan kutistumatonta tuo betoni on? Aika hyvin näyttää metallipötköt istuvan betonissa kiinni kuivumisen jälkeenkin.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Snowfly - 22.05.18 - klo:13:56
Lainaus käyttäjältä: Makeek - 22.05.18 - klo:11:22
Onko paljon iloa laittaa useampi lineaarijohde/akseli? 3 tai 4kpl/akseli?
Annetaan tähän insinööri vastaus:
Useammalla lineaarijohteella per akseli haetaan yleensä suurempaa kuorimituksen kestoa tai suurempaa momentin kestoa tietystä suunnasta...
Lisäksi riippuen koneen kokoluokasta on mahdollista että ei voida käyttää isoja johteita syystä tai toisesta jolloinka käytetään useampaa pienempää strategisesti sijoitettuna...
Lisäksi joskus myös saatavuus/hinta tulee ongelmaksi että isommat joita riittäisi 2kpl ovat hankalemmin saatavilla tai huomattavasti kalliimpia entä useampi pieni... minkä vuoksi päädytään käyttään useampaa pienempää...

Tämän myötä kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta.

Mikäli asia kiinnostaa niin suosittelen tutustuun THK:n johteisiin joista löytyy hyvät ja selkeät dokumentit kuorman jakautumisesta, johteiden mitoittamisesta, johteiden linjaus toleranssit yms vaatimukset mitä johteille voisikaan tulla...
THK:n johteista on saatavilla täydelliset 3D-mallit valmistajalta mitkä helpottavat koneen rakenne suunnittelua huomattavasti...
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Makeek - 22.05.18 - klo:16:11
Kuulajohteita saa metritavarana, ilmeisesti lohenpyrstöä ei? Alibabastakin koitin kattella, muttei löytynyt. Itte oon iltojen iloksi pähkäillyt polvityyppistä jyrsintä, jolla sais lastua teräksestäkin. Luulis nyt sellasen rakentuvan ihan kuulajohteistakin.
Otsikko: Vs: Teräksen soveltuminen johdemateriaaliksi
Kirjoitti: Snowfly - 22.05.18 - klo:20:30
Kylhän sellaisen rakentaa ei se ole siitä kiinni...

Se on enemmänkin lompsasta kiinni harrastelija piireissä että mihin päädytään...