Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Fanuc 6M model-B ohjeita käyttöön

Aloittaja tapsa, 11.09.16 - klo:22:03

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

tapsa

Tullut aikoja sitten hommattua tuollainen työstökeskus ja sillä ajellut satunnaisesti ihan manuaalisesti nappia painamalla erilaisia yksinkertaisia kappaleita, mutta nyt kiinnostaisi opetalla ihan koneen oikeaoppinen käyttö. Eli ihan ohjelmalla ajaminen ja varsinkin sitä ajoa ennen tehtävät toimenpiteet.
Ongelmana on se, että koulussa oli koneet liian uusia ja tälläinen vanha Fanuc ei tottele samoja temppuja.
Eli koulusta on koneistajan paperit ja koodikielen ymmärrän ihan ok peruskäskyjen osalta.

Mutta itse ongelmiin mihin olen juuttunut koneen käytössä:
Koulun koneissa ja muissakin tähän mennessä työkalun pituus mitattiin esiasetuslaitteella ja mentiin offset taulukossa oikeaan kohtaan näppäiltiin mitta ja input.
Mutta tämä se ei tuollaista tottele vaan relative koordinaatiston kun nollaa painamalla z ja origin ja sen jälkeen kun z-akselia liikuttaa johkin ja painaa z ja input menee se liikutettu matka offsettaulukkoon. Mutta miten tämä mitta pitäisi ottaa eli missä nollata relative ja miten ja kuinka liikuttaa z- akselia, että työkalun pituus olisi oikea.
Ja samaan hengen vetoon kysyä meneekö kappaleen z-nollapiste samalla lailla kuin uudemmissa vai vaikuttaako tuo työkalunmittaus tapa siihen.
Eli otetaanko se niin, että z arvo machine näytöltä ja siihen lisätään työkalunpituus ja koko helahoito on miinusta?


Kaikkein parahin vaihtoehto olisi jos joku tästä läheltä (Seinäjokia) tai mahdollisesti myös kauempaa tulisi näyttämään ja opettamaan tuollaisen vanhan Fanuc saloja.
Tietysti korvausta vastaan jollei harrastusmielessä.
Tosin harrastusbudjetilla.

Hankalasti selitetty, mutta selitetään lisää jos ei aukea mitä tarkoitin.

Jussik

Terve

Ei kaukana olla, ilmajoella.

Yleensä karan otsapinta on nolla.
Eli otetaan G54 käyttöön, T0 työkalu eli tyhjä kara.

Zolleri toimii toki tässä paremmin... mutta jos ei omista niin...
Heittokello magneettijalalla pöytään kiinni ja mittapää kohtisuoraan karaan.

ajetaan niin kauvan karaa alas kunnes kelloon nollattua tunnettu kohta.
Nollataan G54:n Z tähän , mikään työkalu korjain ei saa tällöin olla käytössä.

Mitattava työkalu kiinni, ei korjaimia päälle ja työkalulla samaan tunnettuun kohtaan heittokellolla.
Positiivinen Z onkin sitten työkalun pituus.
Tämän voi sitten suoraan syöttää pituuskorjaimeksi.

Zolleri on tässä oiva apu.

http://www.ebay.co.uk/itm/APM-CNC-tool-pre-setter-z-axis-touch-off-gage-length-offset-height-NEW-/121895800409?hash=item1c618e4e59:g:JPoAAOSwB4NWzMUq

Kremmen

#2
Terve, ja tervetuloa foorumille.
Työkalujen asetuslaite on ylellisyys jota harvalla harrasteiljalla on varaa hankkia. Senpä takia pitää käyttää muita vähän työläämpiä menetelmiä, mutta jotka kumminkin tuottavat ihan vertailukelpoisen lopputuloksen. Idea on käyttää konetta itseään tarkkana mittalaitteena.
Fanuceissa (ainakin niissä mitä minä tunnen) on kolme koordinatistoa:
-kiinteä konekoordinaatisto (MACHINE) joka laskee etäisyyksiä akselien kalibrointipisteistä ja johon ei voi vaikuttaa millään tavalla.
-ohjelmassa käytettävä koordinatisto (ABSOLUTE) joka voidaan valita useista vaihtoehdoista. Tyypillisin ja ainoa mitä itse olen koskaan tarvinnut, on valita ohjelmassa jokin vakiotyökoordinaatisto (1 - 6; G54 - G59) joka on kohdistettu halutuun kohtaan työkappaletta.
-käsiajoa helpottamaan tarkoitettu suhteellinen koordinaatisto (RELATIVE). Itse kone ei koskaan käytä tätä mihinkään, se on olemassa vain käyttäjän avuksi käsiajolla.

Kun konetta ajetaan ohjelmalla, niin suhteellisia koordinatteja (relative) ei käytetä mihinkään. Unohda ne kokonaan siinä yhteydessä.
Ohjelma käytää aina absoluuttisia koordinaatteja (ABSOLUTE).

Itselleni tutuin Fanuc on 0m joten jos kerron miten semmoisen asetukset on mietitty Helsingin Hacklabin Leadwell MCV-jyrsimelle. Siellä meillä on käytössä referenssityökalumenetelmä, eli myös tunnettu nimellä "pisimmän työkalun" menetelmä. Menetelmä on yksi niistä, joiden tuloksena G-koodiohjelmassa ei tarvitse tietää mitään työkalujen pituuksista, vaan ne on yleispätevästi ohjelmoitu koneeseen ja kaikki ohjelmat ja kaikki työkappaleen asetukset voivat niitä käyttää suoraan numeroarvoja tuntematta. On muitakin menetelmiä, joten varo sekoittamasta niitä keskenään!
Tämä menetelmä tuottaa työkalujen pituusoffsetteja verrattuna referenssityökaluun siten, että negatiiviset offsetit tarkoittavat työkalun olevan lyhyempi, ja positiiviset pidempi kuin referenssityökalu.
Menetelmän käyttö edellyttää muutamia asioita jotka on tehtävä siihen sopivalla tavalla.
- Ohjaimessa pitää olla käytettävissä työkoordinaatisto 0 (Fanuc käyttää tästä termiä EXT)*, ja tuon koordinaatiston pitää olla aina voimassa riippumatta mitä muita koordinaatistoja on valittu. Fanuc 0m-sarjalaisessa tämä koordinaatisto näkyy Work Coordinates-sivulla numerolla 0. Kohta selviää mihin sitä tarvitaan.
- Ohjelmassa käytettävän työkoordinaatiston Z-origo mitataan aina pöydän pinnasta ylöspäin.

Itse menetelmässä valitaan ensin referenssityökalu johon kaikkia muita verrataan. Meillä se on piippari jolla haetaan XY-koordinaatteja, koska se on aina kiinni omassa pitimessään josta sitä ei koskaan irroiteta. Ensimmäiseksi mitataan piipparin kärjen Z-konekoordinaatti (MACHINE) kärjen koskettaessa pöydän pintaa. Me käytetään tässä apuna mittapuikkoa jottei tarvii ajaa piipparia päin pöytää, mutta kaupasta saa kosketusprobelevyjäkin jotka tekee hommasta helpompaa. Joka tapauksessa mittauksesta saadaan lukema jolla piipparin kärki koskettaa pöytää.
Tämä lukema ohjelmoidaan yllämainittuun työkoordinaatistoon 0 sen Z-arvoksi (ja lukema on aina negatiivinen jos karan kotiasema on ylhäällä).
Seuraavaksi mitataan työkalut aivan vastaavasti, jolloin saadaan työkalulle vastaava lukema konekoordinaattina pöydän pinnasta. Kun nyt työkalun koordinaatista vähennetään referenssi (piipparin) koordinaatti, saadaan näiden kahden erotus joka ohjelmoidaan työkalujen offset-tauluun oikealle paikalleen. Laskentaesimerkki ehkä selventää:
- Referenssityökalu on lukemassa -195,00 (MACHINE) kun 5 millin mittapuikko juuri menee sen ja pöydän välistä. Vähennetään lukemasta siis vielä puikon paksuun ja saadaan -200,00 jolla piipparin pää osuisi pöytään. Tämä ohjelmoidaan työkoordinatiston 0 (EXT) Z-arvoksi.
- Mitataan työkalu nro 1 jonka lukemaksi saadaan -175,00 ja vähennetään siitä vielä puikon mitta 5mm jolloin saadaan -180,00.
- Työkalun 1 offset on nyt (-180,00) - (-200,00). Kun tuplamiinus on sama kuin +, voidaan laskea -180,00 + 200,00 eli tulos on +30,00. Työkalu on siis 30 milliä pidempi kuin piippari, minkä voi helposti tsekata silmämääräisesti tuloksen varmistamiseksi. Tässä on tärkeää olla sähläämättä etumerkkien kanssa. Ohjelmoidaan tuo saatu offset-lukema työkalutauluun numeron 1 offsetiksi.

Työkalun pituusoffset otetaan käyttöön koodilla G43 (offset positiiviseen suuntaan). Negatiivista offset-suuntaa ei tässä menetelmässä koskaan käytetä.
Vinkki: useimmat makasiinit vaatii, että kara on kotiasennossa tai lähellä sitä kun työkalu vaihdetaan. Jos tässä asemassa ottaa pituuskompensoinnin käyttöön pelkällä G43:lla niin usein kara ajaa ulos työalueelta jos offset on positiivinen (pitkä työkalu). Siispä hyvin toimiva tapa on semmoinen mitä mm. Fusion360-mallinnin näkyy käyttävän postauksissaan: Ajetaan pöytä G00:lla aloituspaikan XY-koordinaatteihin, sitten (kun G00 on modaalisena päällä) annetaan G43 Z100. H01 (eli ajetaan esim. 100 millin korkoon nollatasosta samalla kun otetaan pituuskompensointi käyttöön taulun paikasta 1). Luvut tietty sovitettava omaan tapaukseen. Mutta tällä vältetään karan ajo ulos alueelta.

Työkoordinaatit tässä menetelmässä mitataan XY-suunnassa normaalisti (ohjelmoidaan tauluun MACHINE-koordinaatit). Kun ylläolevasta menetelmästä johtuen offsetit "tähtäävät" pöydän pintaan, annetaan työkoordinaatiston Z-origo suoraan mittalukemana pöydän pinnasta ylöspäin, eli se on aina positiivinen. Meillä käytössä olevien pikkupuristimien pohja esim on aika tarkkaan 60,00mm pöydän pinnasta, ja se on yleensä ohjelmoitu G54 Z-arvoksi (työkoordinatisto 1). Näin jos haluat vaikka rouhia jonkun kalikan paksuuteen 50mm, niin ohjelmassa Z-koordinaatti on suoraan Z50.00 jos ohjelmassa valittu koordinaatisto on G54. Ainoa mitä pitää muistaa tehdä on, että kun ohjelmassa valitaan haluttu työkalu, niin muistetaan myös aktivoida sen pituuskompensointi asianmukaisesti.

Jos ei tuosta selvinnyt niin kysy vapautuneesti lisää.

Muok: *Lisäsin maininnan EXT-koordinaatistotermistä.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

tapsa

En ole kerennyt kokeilemaan kyseisiä menetelmiä, mutta ensihuomioita mitä konetta tullut poljettua:

Työkalun offsetti on pakko syöttää niin, että nollaa relative näytön ja liikuttaa sen jälkeen akselia joko +- suuntaan ja painaa z input.
Eli pelkän luvun syötöllä ja input se ei mene taulukkoon. Eli jotenkin vertaamalla toiseen työkaluun se varmaan on tarkoitettu otettavaksi.
Mutta mihin sitä 00 taulukkoa tarvitsee jos nollailee tuota relative lukemaa kun sen kautta se pitää kuiteskin sinne syöttää?

Ja siellä on kyllä se 00 kohtakin, mutta sen voimassa olosta ei ole mitään tietoa. Perässä ei ole mitään EXT lyhennettä.

Josko vklp kerkeäisi tutkimaan, tällä hetkellä trukinmaston sovitus traktoriin meneillään joten se vie ajan.


Ja laitoin Ilmajoen miehelle yv:tä tuliko perille?

mizi

Terve,

Itsekin asustelen Ilmajoella ja jonkin verran tullut fanucin kanssa säädettyä.

Edellä tulikin jo hyviä neuvoja koneen käytön suhteen. Itse olen oppinut myös käyttämään "oikeita" työkalu mittoja kompensoinnissa,  eli siis pre setterillä tai itse koneella mitaten karan pinnasta työkalun päähän, jonka jälkeen nolla piste sitten myös karan pintaan.

Tämähän onnistuu myös tehdä kremmenin mainitsemalla tyylillä. Esim. heittokello pöydälle johon kosketus karan pinnasta ja relative näytön nollaus. Sitten työkalu kiinni ja kosketus työkalulla. Tämän voi sitten siirtää suoraan tuolla z input menetelmällä. Pitäisi kyllä onnistua lyömään suoraan numeroitakin. Koitappa painaa inputin sijaan inserriä, mikäli muistan oikein vaatii tämän.

Työkalupituuksien käyttö menetelmiähän on monia, mutta suosittelen käyttämään jo opeteltua menetelmää niin jää yksi mietinnän kohde vähemmän konetta ajettaessa.

Itse käytin aluksi omalla koneella myöskin verrokki työkalu menetelmää, mutta hieman eri lailla kun kremmen kertoi. Ensimmäinen työkalu oli siis merkattu pituudeltaan 0.0 ja kaikki muut mitattu suhteessa tähän. Nollapiste otettiin sitten aika tällä nolla työkalulla. Tässä tulee helposti ongelmia jos joutuu vaihtelemaan paljon työkaluja.

Toivottavasti homma lähtee selkeytymään!

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk