Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Keskustelua elektroniikkasuunnittelun pohjaksi

Aloittaja Kremmen, 05.01.10 - klo:23:08

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jonne


Joo, SPI tai 2C olisi kova sana. Jatka osien metsästystä..

Asiaan hiukan sivuten, (tätä tuskin kannattaa käyttää projektissamme)
oletkos nähnyt tälläistä vekotinta aikaisemin, saat VGAn kiinni omin
kötöksin helpost:

http://www.4dsystems.com.au/prod.php?id=15
Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 06.01.10 - klo:16:09
...
Asiaan hiukan sivuten, (tätä tuskin kannattaa käyttää projektissamme)
oletkos nähnyt tälläistä vekotinta aikaisemin, saat VGAn kiinni omin
kötöksin helpost:
http://www.4dsystems.com.au/prod.php?id=15
Olen minä tuollaisista kuullut, mutta en koskaan nähnyt yhtään elävänä. Tuohon perään vielä pieni lattanäyttö niin siin olisi aika kova käyttöliittymä.
Ruokahalu vaan kasvaisi heti niin paljon, että tarvittaisi yksi prosessori lisää laskemaan grafiikkaa  :P
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Jonne


Joo, ahneeksihan tässä tulee, pitäisiköhän palata lähtöruutuun, eli 2x16:sta...
Ainakin sitä saa joka "Bebekistä"...

Noissa näytöiisä on hinnan kohdalla sellainen paradoksi, että true-color TFT VGA on halvempi suhteessa kuin yksi värinen LCD-moduli.

Mulla on ihan uusi innovaatio odottamassa piirustuspöydän laatikossa, siihen ehkä tulee jotain tuon Picasan kaltaista, mutta annetaan sen idean vielä muhia... Selviää sitten seuraavassa jaksossa  ;D...

Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

alfred_j_kwak

Pakko osallistua keskusteluun.

Jäitä kypärään tuon näyttöpuolen kanssa. Tekstinäyttö on kuitenkin nopeammin luettava. Ainakin noissa valvomoissa joita on askarreltu käy niin, että pikkuhiljaa siihen päänäyttöön kerätään ne tarpeelliset numeroarvot ja hieno grafiikka jää toisarvoiseksi.

-Jussi-

Kremmen

Eiköhän tämä ollutkin enemmän tämmöistä ääneen ajattelemista tms. Isompaan näyttöön saa helppolukuisempaa tekstiä, siinä kai sen suurin anti. Oikealle grafiikalle tällaisessa sovelluksessa on lopulta kai aika vähän tarvetta.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

PekkaNF

En ihan hahmottanut tota arkkitehtuuria ihan suoraan, mutta silti olisi pari kysymystä:

Onko suunnitelmissa laittaa langoitettuna äärirajat (pysäytysrajat - sen jälkeen rikkoutuu jotain) stepperin/servon enable-tuloon, jolloin se pitää ohittaa HW painonapilla (rinnakkain tämän aukeavan äärirajan kanssa) ja paneelilta ohjaus rajasta poispäin vai pelkästään softarajat?. Vai onko tähän joku parempikin systeemi? Minua kovasti miellyttää erilliset softarajat ja erikseen langoitettu pysäytys joka pysäyttää akselin pääteasteen.

PekkaNF

alfred_j_kwak

Eikös erilaisten työkalujen/pitimien käyttö hankaloita kiinteiden rajojen käyttöä ainakin pakan päässä?
Tai sitten niidenkin pitäisi olla säädettävät ja sitten ne ovatkin melkein softarajat.

-Jussi-

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 15.01.10 - klo:14:16
En ihan hahmottanut tota arkkitehtuuria ihan suoraan, mutta silti olisi pari kysymystä:

Onko suunnitelmissa laittaa langoitettuna äärirajat (pysäytysrajat - sen jälkeen rikkoutuu jotain) stepperin/servon enable-tuloon, jolloin se pitää ohittaa HW painonapilla (rinnakkain tämän aukeavan äärirajan kanssa) ja paneelilta ohjaus rajasta poispäin vai pelkästään softarajat?. Vai onko tähän joku parempikin systeemi? Minua kovasti miellyttää erilliset softarajat ja erikseen langoitettu pysäytys joka pysäyttää akselin pääteasteen.

PekkaNF
Ei sitä arkkitehtuuria ole vielä hahmottanut loppuun asti kukaan muukaan :) Mutta vastauksia: On ollut ajatus, että liikkeiden äärirajakytkimille on tulot, ja että ne toimivat osapuilleen kuten kuvailitkin. Nythän käyttöliittymä on vielä alkuvaiheessa, joten joten nappulatekniikan yksityiskohdat varmaan vielä muototutuvat. Kuitenkin ohjaimen softan puolesta äärirajatoiminto estää liikkeen toimineen rajan suuntaan, mutta ei peruutusta. Se, pitääkö tuohon kytkeä jokin manuaalinen namikka jolla enabloidaan moottorinohjaus peruutusta varten ei ole huono ajatus. Itse olen tähän  asti suhtautunut asiaan siten, että ääriraja ei ole ihan yhtä "kriittinen" kuin hätäseis jolloin se ei aiheuttaisi totaalista pimennystä. Mikäli näin kuitenkin pitää olla, niin sitten se tehdään niin ja laitetaan manuaalinen peruutuksen sallinta. Tällöin olisi hyvä kuitenkin viedä rajakytkintieto myös ohjaimelle, jotta se osaa muuttaa ajotilaansa vastaavasti. Voi olla luvassa hankaluuksia jos ohjain painaa innolla eteenpäin mutta stepperit on mykkinä. Sitten kun käyttäjä enabloi stepperivahvistimen niin räiskis ja kolari. Eli suunnitellaan toimiva kokonaisuus, miten sen sitten pitääkin toimia.
Ja softarajat siis tietenkin mukaan myös. Niiden puutteena vaan on, ettei ne säily virtakatkon yli. Tai siis raja-asemat toki voi siirtää pysyvään EEPROM-muistiin mutta kun askelmoottorin liikkeistä ei tiedä kun systeemi on virrattomana niin absoluuttiasema ei säily. Jos systeemistä halutaan "hieno" niin tehdään niinkuin oikeissa koneissa - erillinen kotiasema-anturi ja kalibrointisekvenssi. Sillä saadaan kyllä softarajatkin tarkoiksi eikä enää tarvii kolistella päätyrajoja. Vaatii vaan taas pari inputtia mutta jos niitä riittää niin mikä ettei, onhan noitakin tehty...
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: alfred_j_kwak - 15.01.10 - klo:16:29
Eikös erilaisten työkalujen/pitimien käyttö hankaloita kiinteiden rajojen käyttöä ainakin pakan päässä?
Tai sitten niidenkin pitäisi olla säädettävät ja sitten ne ovatkin melkein softarajat.

-Jussi-
Kyllä se voi hankaloittaa. Joissakin operaatioissa rajan tarkka paikka on ihan terän asennosta kiinni. Itse olen miettinyt semmoista ratkaisua jossa on jonkinlaisessa holkissa liukuva puikko, minkä saa kiristää sormiruuvilla paikalleen. Kelkka tökkää puikkoon joka työntää holkin irti rajakytkimestä. Nyt kun ajaa kelkan ääriasentoon, siirtää puikon koskettamaan kelkkaa niin raja on about asetettu. Jotain hienosäätöä vielä kytkimen aukeamisvälykseen tarvii mutta siihen löytyy konsti. Jos ohjain vielä auttaa näyttämällä vaikka merkkiledillä koska raja on auki/kiinni niin asetuksen saa aika tarkaksi eikä mene kauaa. Tai sitten jotain ihan muuta  ::)
Nuo softarajat kuitenkin otettaisi mukaan ihan sen takia, jos joku ei lähde tekemään ollenkaan mekaanisia rajoja koneeseensa.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

PekkaNF

Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 16.01.10 - klo:15:37
Ei sitä arkkitehtuuria ole vielä hahmottanut loppuun asti kukaan muukaan :) Mutta vastauksia: On ollut ajatus, että liikkeiden äärirajakytkimille on tulot, ja että ne toimivat osapuilleen kuten kuvailitkin. Nythän käyttöliittymä on vielä alkuvaiheessa, joten joten nappulatekniikan yksityiskohdat varmaan vielä muototutuvat. Kuitenkin ohjaimen softan puolesta äärirajatoiminto estää liikkeen toimineen rajan suuntaan, mutta ei peruutusta. Se, pitääkö tuohon kytkeä jokin manuaalinen namikka jolla enabloidaan moottorinohjaus peruutusta varten ei ole huono ajatus. Itse olen tähän  asti suhtautunut asiaan siten, että ääriraja ei ole ihan yhtä "kriittinen" kuin hätäseis jolloin se ei aiheuttaisi totaalista pimennystä. Mikäli näin kuitenkin pitää olla, niin sitten se tehdään niin ja laitetaan manuaalinen peruutuksen sallinta. Tällöin olisi hyvä kuitenkin viedä rajakytkintieto myös ohjaimelle, jotta se osaa muuttaa ajotilaansa vastaavasti. Voi olla luvassa hankaluuksia jos ohjain painaa innolla eteenpäin mutta stepperit on mykkinä. Sitten kun käyttäjä enabloi stepperivahvistimen niin räiskis ja kolari. Eli suunnitellaan toimiva kokonaisuus, miten sen sitten pitääkin toimia.
Ja softarajat siis tietenkin mukaan myös. Niiden puutteena vaan on, ettei ne säily virtakatkon yli. Tai siis raja-asemat toki voi siirtää pysyvään EEPROM-muistiin mutta kun askelmoottorin liikkeistä ei tiedä kun systeemi on virrattomana niin absoluuttiasema ei säily. Jos systeemistä halutaan "hieno" niin tehdään niinkuin oikeissa koneissa - erillinen kotiasema-anturi ja kalibrointisekvenssi. Sillä saadaan kyllä softarajatkin tarkoiksi eikä enää tarvii kolistella päätyrajoja. Vaatii vaan taas pari inputtia mutta jos niitä riittää niin mikä ettei, onhan noitakin tehty...
Kuvailemasi ongelma SW rajoissa ja inkrementaaliaintureiden kanssa toimiessa on todellinen ja vaatii miettimistä. Manuaalisorvissa ei ole selkeetä kotiasemaa, mutta jos sellainen luodaan niin se on varmaan aikalailla lähellä pakkaa? Ehkä käsin ohjattuna ilman työkalua/terää.

Jos kone joutuu pysäytysrajalle, niin periaateessahan kyseessä on aina jonkun sortin virhe, joka pahimmillaan kohtuu sw/hw ongelmasta, vaikkapa servon takaisinkytkennän ongelmasta? Tällöin olisi varmaan järkevää olla joku keino pistää peli pois mahdollisimman lähellä "ulointa luupia" ja riitävän hw:nä, ainakin mun mielestä. Se että kappale menee hylkyyn on useinmiten pienempi ongelma kun se että työkalunpidin törmää pakkaan.

Jos tämä olis lähtökohta niin joku servon/stepperin ennable vois riittää?

Pitääpä kaivaa yhden muutman vuoden vanhan laitteen piirikaavio esille ja katsoo miten siinä oli servon kanssa tehty, tais olla kummatkin mekaaniset rajat kytketty servon ennableen sarjassa ja servolta joku signaali PLC:lle. Rajat ohitettiin painonapilla ja ideana oli se että käyttäjä kyllä näkee kumpaan suuntaan servoo pitää ohjata että saa laitteen pois pysäytysrajalta (vähemmän kun 5 mm lisää ja homma menee hevimetallihommiksi). Moodina oli siis automaattiajon tiputus pois päältä, jolloin vain käsinojaus toimii ja mikään ohjaus ei toimi jos sormen nosti pois "ohitus" painonapilta kun laite oli äärirajalla. Tosin eräs käyttäjä onnistui hermostuneena käsinajolla ajamaan laitteen väärään suuntaan. Varaosapuoli oli iloinen.

Pysäytysrajasta tosiaan tarvitaan tieto ohjaimelle käytännössä jotain kautta. Onko näissä kaikissa steppereissä halvoissa servoissa joku status joka tippuu pois päältä kun servo ei ole valmis/virhetilassa/ei_enabloitu? Sitä kauttahan se vois tipauttaa kaikki auttomaattimoodit päältä ja pysäyttää sekvenssin/kaikki akselit jos jonkun akselin servo ei tykkää työskennellä?

PekkaNF

Kremmen

Vastailen paremmalla ajalla pidemmin, mutta ihan yleiskommenttina tämä: Alkuperäisessä ajatuksessa ei ollut mietitty erillisiä stepperin/servon ohjainpurkkeja, vaan koko toiminnallisuus olisi nyt toteutettavassa yksikössä kompaktina kokonaisuutena. Sittemmin on keskusteltu erilaisista variaatioista, mutta lähtöajatuksen mukaan ei ole mitään erillisiä yksiköitä joita voisi disabloida / enabloida ohjaimesta riippumatta. Rautatason lukitukset voi kompaktiohjaimeen tietenkin rakentaa, mutta silloin niitä pitää varmaan huomioida jo elektroniikkasuunnitelussa.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

PekkaNF

Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 18.01.10 - klo:12:55
Vastailen paremmalla ajalla pidemmin, mutta ihan yleiskommenttina tämä: Alkuperäisessä ajatuksessa ei ollut mietitty erillisiä stepperin/servon ohjainpurkkeja, vaan koko toiminnallisuus olisi nyt toteutettavassa yksikössä kompaktina kokonaisuutena. Sittemmin on keskusteltu erilaisista variaatioista, mutta lähtöajatuksen mukaan ei ole mitään erillisiä yksiköitä joita voisi disabloida / enabloida ohjaimesta riippumatta. Rautatason lukitukset voi kompaktiohjaimeen tietenkin rakentaa, mutta silloin niitä pitää varmaan huomioida jo elektroniikkasuunnitelussa.

Ok, muistelin vaan lukeneeni että ohjaimesta tulee "modulaarinen" ja oli keskustelua tuosta rajapinnasta.

Se on kyllä tarkemmin ajateltuna oikeastaan hyvä lähestymistapa laittaa mahdollisimman kompakti "yksikkö". Miten fataalia on ehdottaa ohjainasteelle enable-tuloa ja (ehkä laajennuksen varalta piikkiliitintä pulssi/suunta signaaleille)?

Jos ei haluta lähtöasteelle kohtuullisen HW (Enable) tuloa + tietoa ohjaimelle, niin sitten varmaan vaihtoehdoksi jää tavaalla tai toisella stepperiä ennen oleva erotusrele? Johon taas on kiusaus käyttää hätä-seis-piirin relettä.

Mietin vaan että jos labrais tota esimerkinomaista hätä-seis-piiriä jos "sattuis" löytämään yleisesti käytössä olevan hätäseisreleen ja vaihtoehtoisesti normaaleilla releillä jne?

Käytetäänkö muuten mieluummin C-kiskolle menevää kamaa vai suosivatko kaikki piirilevylle menevää matskua? Steppereiden virta/jännite varmaan pitää huomioida, mutta se ei ole hillitön tässä sovelluksessa.

PekkaNF

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 18.01.10 - klo:15:17
Ok, muistelin vaan lukeneeni että ohjaimesta tulee "modulaarinen" ja oli keskustelua tuosta rajapinnasta.

Se on kyllä tarkemmin ajateltuna oikeastaan hyvä lähestymistapa laittaa mahdollisimman kompakti "yksikkö". Miten fataalia on ehdottaa ohjainasteelle enable-tuloa ja (ehkä laajennuksen varalta piikkiliitintä pulssi/suunta signaaleille)?
Kyllä tällaista modulaarikeskustelua on käyty eikä mikään poissulje sen mahdollisuutta. Elektroniikkasuunnittelijamme ram ei ole vielä asiaa kommentoinut, mutta noin yleisesti ottaen modernille tieteelle pitäisi olla täysin mahdollista laittaa sopivaan kohtaan toimintoketjua juurikin esim piikkirimaliitin tai muu sopivaksi katsottu katko. Ohjelmistoon voidaan toteuttaa tavalla tai toisella versiot joissa katkon takana oleva toteutus huomioidaan. Näin voidaan hyvin aloittaa tekemällä yksinkertainen pulssi/suuntaohjaus niille joilla on nurkat täynnä stepperivahvistimia.
Lainaa
Jos ei haluta lähtöasteelle kohtuullisen HW (Enable) tuloa + tietoa ohjaimelle, niin sitten varmaan vaihtoehdoksi jää tavaalla tai toisella stepperiä ennen oleva erotusrele? Johon taas on kiusaus käyttää hätä-seis-piirin relettä.

Mietin vaan että jos labrais tota esimerkinomaista hätä-seis-piiriä jos "sattuis" löytämään yleisesti käytössä olevan hätäseisreleen ja vaihtoehtoisesti normaaleilla releillä jne?

Käytetäänkö muuten mieluummin C-kiskolle menevää kamaa vai suosivatko kaikki piirilevylle menevää matskua? Steppereiden virta/jännite varmaan pitää huomioida, mutta se ei ole hillitön tässä sovelluksessa.

PekkaNF
Tässä alkaa olla ilmiselvästi vaara, että kohta sälytämme näiden asioiden suunnittelun sinulle  :P :P :P. Meillä ei ole mekaniikasta vastaavaa gurua vielä nimettynä (eikä sen puoleen "sähköistyksestä"kään, joten jollet hetikohta kieltäydy niin tarjoan noita hommia sinulle.
Omasta puolestani C-kiskoratkaisu on ihan käypäinen, mutta vaatii vähän aivotyötä jotta siitä saa hyvän, tukevan ja siistin. Onnistuessaan saakin varmaan tosi hyvän sitten. Piirikorttitoteutus pitäisi koordinoida ramin kanssa jotta lopputulos toimii myös mekaniikkamielessä.

Miten on - onko meillä suunnittelija tälle osalle?
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Kremmen

Vielä tuohon miksi saattaa näyttää, että ajan tätä kompaktiratkaisua kuin käärmettä pyssyyn. Olen laskeskellut askelmoottoreilta tarvittavia kierroslukuja ja pulssitustaajuuksia eri lähtöparametreilla. Voin laittaa lakanat tänne niin saatte leikkiä, kunhan ensi teen vielä kunnolliset virhetarkastelut, ettei tule liikaa laskentamokia. Kuitenkin, jos ajetaan hyvin loivaa kartiota, niin teränsyötön liike voi olla todella hidas. Sinänsähän se ei ole askelmoottorille tietenkään mikään ongelma, mutta saattaa muodostaa ongelman kappaleen pinnanlaatuun. Jollei moottorin välitys ole übertiheä niin askeleita tulee aika harvakseen ja ne saattavat näkyä sorvattavan pinnan porrastumisena. Tietty ihan riippuu mihin pinnanlaatuun pyritään, että haittaako tuo. Joka tapauksesa, mikäli moottorin käämejä syöttävät H-sillat ovat prosessorin suorassa kontrollissa, voidaan ajaa rankoillakin mikroaskelluksilla, esim 256 mikroaskelta / sykli. Tuo ei ole mahdollista jos annetaan vain askel- ja suuntatieto. Tai siis OK on mahdollista joissain ohjaimissa, mutta sitten tulee kysymys siitä, kuinka mikroaskellusta moduloidaan. Jos vauhtia tarvitaankin lisää niin mikroaskelien määrää per sykli pitäisi tasaisesti pudottaa vääntömomentin säilyttämiseksi. Jos aletaan hienostella, niin jossain vaiheessa pitäisi sillan syöttöjännitettäkin päästä nostamaan jotta saadaan jonkinlaisia virran nousunopeuksia käämeihin nopealla askelluksella.
Kaikki tuo on "helppoa" jos kontrolleri saa suoraan ohjata siltaa. Ja XMegassa on rauta joka on nimenomaan tehty H-sillan suoraan ohjaukseen, joten sitä kautta tuntuu haaskaukselta valita hyvä piiri eikä sitten käyttää sen ominaisuuksia. Vaikka eipä se montaa euroa maksa, käytti niitä ominaisuuksia tai ei.

En asetu vastustamaan mikäli projektissa halutaan ensin toteuttaa pulssi/suuntalähtö. Se on ihan OK ja voi olla jopa hyvä kokemuksen keräämiseksi ennen haastavampaan tapaan lähtemistä. Kuitenkin haluaisin tuon suoran ohjauksenkin toteuttaa jotta olisi olemassa myös "yhden luukun" kokonaisratkaisu.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 18.01.10 - klo:09:57
Kuvailemasi ongelma SW rajoissa ja inkrementaaliaintureiden kanssa toimiessa on todellinen ja vaatii miettimistä. Manuaalisorvissa ei ole selkeetä kotiasemaa, mutta jos sellainen luodaan niin se on varmaan aikalailla lähellä pakkaa? Ehkä käsin ohjattuna ilman työkalua/terää.

Jos kone joutuu pysäytysrajalle, niin periaateessahan kyseessä on aina jonkun sortin virhe, joka pahimmillaan kohtuu sw/hw ongelmasta, vaikkapa servon takaisinkytkennän ongelmasta?
Automaattiajossa joo, ei pitäisi tapahtua ja jos tapahtuu niin on virhe. Mutta entäs käsiajossa? Mikäli ohjain tarjoaa mahdollisuuden, kuten on jo keskusteluissa maalailtu, joustavasti ajella terää ja kelkkaa käsiohjauksella niin sitä mahdollisuutta varmasti käytetään. Silloin rajalle ajo ei mielestäni ole samanlainen virhe ohjelmassa, vaan käyttäjän virhe tai ahneutta.
Jos toteutetaan oikeas servo-ohjaus niin silloin pitää vakavasti miettiä eroarvon tarkkailurutiinia joka katkaisee liikkeen jollei asemavirhe pysy kurissa. Ei ole mitään iloa yrittää ajaa systeemiä joka ei pysty tai halua seurata ohjearvoa. Sehän taas voi johtua monesta syystä joista takaisinkytkentä väärinpäin on niitä ilkeimpiä, se kun ajattaa extra nopeasti seinään.
Lainaa
Tällöin olisi varmaan järkevää olla joku keino pistää peli pois mahdollisimman lähellä "ulointa luupia" ja riitävän hw:nä, ainakin mun mielestä. Se että kappale menee hylkyyn on useinmiten pienempi ongelma kun se että työkalunpidin törmää pakkaan.

Jos tämä olis lähtökohta niin joku servon/stepperin ennable vois riittää?
Raja voi hyvin katkaista moottorin toiminnan jollain ohjelmasta riippumattomalla menetelmällä, kunhan ohjelmaankin menee siitä tieto jotta ajotila pysyy hanskassa. Tuota kannattaa sen verran miettiä, ettei tule tehdyksi systeemiä jonka saa rajalta pois vain käsin kiskomalla.
Lainaa
Pitääpä kaivaa yhden muutman vuoden vanhan laitteen piirikaavio esille ja katsoo miten siinä oli servon kanssa tehty, tais olla kummatkin mekaaniset rajat kytketty servon ennableen sarjassa ja servolta joku signaali PLC:lle. Rajat ohitettiin painonapilla ja ideana oli se että käyttäjä kyllä näkee kumpaan suuntaan servoo pitää ohjata että saa laitteen pois pysäytysrajalta (vähemmän kun 5 mm lisää ja homma menee hevimetallihommiksi). Moodina oli siis automaattiajon tiputus pois päältä, jolloin vain käsinojaus toimii ja mikään ohjaus ei toimi jos sormen nosti pois "ohitus" painonapilta kun laite oli äärirajalla. Tosin eräs käyttäjä onnistui hermostuneena käsinajolla ajamaan laitteen väärään suuntaan. Varaosapuoli oli iloinen.
Joku tuollainen se voisi olla. Jos rajatieto menee myös ohjaimelle, se voi hyvin kieltäytyä ajamasta päin rajaa, joten peruutuksen saa ohjemoitua vaikka yhdelle napille ja ohjain valitsee kumpaan suuntaan pitää peruuttaa. Tällöin siis molemmat päädyt pitää tietenkin tulla omiin inputeihinsa.
Lainaa
Pysäytysrajasta tosiaan tarvitaan tieto ohjaimelle käytännössä jotain kautta. Onko näissä kaikissa steppereissä halvoissa servoissa joku status joka tippuu pois päältä kun servo ei ole valmis/virhetilassa/ei_enabloitu? Sitä kauttahan se vois tipauttaa kaikki auttomaattimoodit päältä ja pysäyttää sekvenssin/kaikki akselit jos jonkun akselin servo ei tykkää työskennellä?

PekkaNF
Tietämättä liikoja veikkaan että kaikissa ei ole. Jos ei ole, niin esim. rajakytkin pudottaa releellä servon/stepperilähdön enablen pois ja sama releen toinen kosketin langoitetaan ohjaimen inputtiin. Ja muitakin vaihtoehtoja lienee useita...
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk