Sähköinen syöttövaihteisto

Jonne · 02.01.10 - klo:12:59

Lainaa
Karan anturiksi sopisi tämänhetkisen ymmärrykseni mukaan parhaiten simppeli pulssianturi joka siis on juurikin inkrementaalianturi, eli antaa tiedon etenemästä mutta ei absoluuttisesta kiertymäkulmasta (ei tarvita liikkeen suuntatietoa kun ei se kara yllättäen kai suuntaansa vaihda). Indeksipulssi kerran kierroksella on välttämätön jotta saadaan liikkeet synkattua. Kierteen ajohan pitää aloittaa aina samasta karan kiertymäkulmasta joka siivulle.

Tottakai inkrementaalisesta anturista nähdään kumpaan suuntaan se pyörii, vai tarkoitatko nyt jotain muuta..?

Lainaa

Turvapiirteistä sen verran, että ainakin tämän on reagoitava hätäseis-komentoon. Tavalla tai toisella sellainen on mukaan viritettävä eikä sen toiminta oikeastaan saisi olla vain softan varassa. Toimiva ajatus voisi olla piiri joka katkaisee moottorinohjauksilta enable-signaalin samalla kun aktivoi prosessorille hätäseis-inputin. Päätyrajakytkimille olisi hyvä olla ainakin tuloliitännät, käytti niitä tai ei. Liitännän teko kortillehan ei paljoa kustanna. Eipä juuri muuta tule nyt mieleen piirikortin osalta.

Ei mitään enable-signaaleja, vaan rele mikä pystyy katkaisemaan kaiken. Sähköt eivät saa tulla takaisin hätäpysäytyspainiketta nostamalla, vaan pitää olla myös erillinen kuittauspainike. Enable-signaalin voi kyllä ohjaus vetää ylös käynnistyksessä, ja pudottaa alas, jos huomaa jotain epänormaalia. Lisäksi isommat koneet tarvitsevat erillisen turvareleen. Näin sanoo laki.

Itse en ole vieläkään innostunut kierteen sorvauksesta automaattisesti, trapetsi ei kauan käryä moista käyttöä, jos vauhdit ovat riittävät... Ja miten hallitaan työkalun mitta? Vedetään ensin yksi kierre ja todetaan kierteen menneen yli, otataan uusi aihio, ja nollataan hiukan kauemmas terä? Eiks mene hiukan manuaalisorvin idea?

Luulen ettei kaikki ole nyt ihan ymmärtänyt omaa ideaani kierteytyksestä, se toimii aivan kuin oikeassa sorvissa, eli trapetsipyörii karan mukana molempiin suuntiin. Eli missään vaiheessa ei irroteta yhteyttä karan ja trapetsin välillä, kierteen alkuun päästään vaihtamalla karan suuntaa.

Lisäksi haudoin parametri-ideaa pidemmälle. Kiertokytkimillä pystyisi nekin asettamaan, kytkimillä haluttu arvo, ja kyseisen parametrin kuittauspainikkeella kuittaus.

Lisäksi karan enkoderi voisi olla 2500 pulssinen, niitähän nykyään nurkat pursuaa, ja saan niitä TECOlta aika kohtuulliseen hintaan. http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=970.msg5048#msg5048

Ei konekieli ole masokismia, se on tehokasta ;). Konekielellä saa aikaiseksi mukavan elegantteja ratkaisuja. Itse olen näköjään tehnyt pari vuotta sitten enkoderinlukuun konekoodin x86-prossuille, ilman sen kummempaa kokemusta (silloin):

http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=197.msg453#msg453

Lainaa086-VERSIO:

;
; Esimerkki inkrementaalisen enkooderin luku A ja B kanavista
; Koodi x86-yhteensopivaa, tehty ja testattu emu8086:lla
;
; Johannes Thelen 2.2.2007
;

org 100h ; jatetaan hutia, ei oleellista
; maarittetaan muuttujat
nykyinentilaX dw 0000 0000b ; näihin voit laittaa bittejä
edellinentilaX dw 0000 0000b ; testataksesi ohjelman toimivuutta
koordinanttiX dw 0h ; esim. nykyinenX 0000 0001 ja edellinenX 0000 0010
;
LPT equ 378h ; printteriportin osoite, en ole varma,
; osoite vaihtelee koneesta riippuen
; eli onko portti PCI-vaylassa vai
; suoraan emolla...

paaohjelma:

;mov [378h],0000 0001b ;tama on testausta varten...
;.
;. tahan tulee itse paaohjelma
;.
;.
;
push bx ; pistetaan talteen rekistereiden arvot
push cx ;
push dx ;
mov dx,[LPT] ; kopioidaan printteriportista nykyinentila
mov nykyinentilaX,dx ;
call xasento ; hypataan aliohjelmaan muutosten maaritykseen
pop bx ; palautetaan rekisterit mita tarvittiin
pop cx ;
pop dx ;
;.
;. taalla jatkuu paaohjelma ...
;.
;.
;hlt ; tamakin on testausta varten
jmp paaohjelma ; ehdoton hyppy alkuun

xasento:
mov bx,edellinentilaX ; edellinentilax kopio bx:aan
mov cx,nykyinentilaX ; nykyinentilax kopio cx:aan
and bx,0000 0011b ; hukkaa ylimaaraiset loogisella AND:lla bitit,
and cx,0000 0011b ; tarvitaan vain 0 & 1
cmp bx,cx ; vertaa muutoksia
jne suunta ; on, hypataan suunnan maaritykseen
ret ; ei, palataan

suunta:
mov dx,nykyinentilaX ; kopioidaan nykyinentila
mov edellinentilaX,dx ; edelliseksi koska muutos on huomattu
and bx,0000 0001b ; hukataan edellisesta A-pulssi
and cx,0000 0010b ; ja nykyisesta B-pulssi
sar cx,1 ; rullataan yksi bitti oikealle, etta saadaan bitit vertailuun
xor bx,cx ; poissulkeva TAI
je lisaa ; tulos yhtasuuri, hyppaa lisaa
sub koordinanttiX,1 ; erisuuri X-1
ret ; paluu paaohjelmaan

lisaa:
add koordinanttiX,1 ; tulos yhtasuuri X+1
ret ; paluu

Jonne · 02.01.10 - klo:13:39

Taisinpa keksiä aika yksinkertaisen tavan koko homman toteuttamiseen... Haluatte varmaan kuulla?

Tuon maahan TECOn servokäyttöjä ja niissä on mm. A&B-pulssiohjaus sekä ModBus-väylä.

Homman nimi on seuraava:

Karan encoderi laitetaan suoraan TECOn A&B-sisään tuloon, jolla ohjataan servon liikeita. TECO käyttää 2500ppr koodereita, joten jos karalla on samanlainen, servo seuraa karaa suhteessa 1:1.

Nyt tulee se parempi osuus. TECOssa on myös sähköinen välityssuhde, eli sillä voi vaihtaa suoraan encoderin vaikutusta pyörimiseen. Ja tämä voidaan tehdä lennossa ModBusin kautta.

Ja CuBloc tukee ModBusia, joten... Alatko jo arvaamaan? Koko paska pystytään toteuttamaan tuolla yhdistelmällä!

Lisäksi, jos halutaan nuo automaattiset kierrenousut, voi servoa käskyttää ModBusin kautta miten lystää. Lisäksi saadaa vielä DRO encoderin lähdöstä, sen luku onnistuu CuBlocilla, kun välissä on I2C:t tukeva U.S. Digitalin laskuri.
By to way, CuBlociin saa sitten niitä näyttöjä...

Se on sitten eri juttu, kuinka monella on vara TECOn servopakettiin (hinnat kylläkin huomattavasti halvempia kuin mulla, ja servot Yaskawan valmisteita), mutta voidaan katsoa hintoja kohdalleen harrastajille... Tosin minulla on tulossa servokäyttösarja harrastajaystävällisillä hinnoilla, samoin ominaisuuksin.

Muokattu:

Ja TECOlta löytyy servoja planeettavaihteisena, joten ei tarvitse rakentaa erillistä välitystä... Lisäksi nuo ohjaimet ovat automaattisäätöisiä, eli ei tarvi säätöjen kanssa leikkiä...

Linkki manuaaliin: http://www.tedmotors.com/rimages/552/PDF/TSTA-user-manual.pdf

Tauru · 02.01.10 - klo:14:48

Ja missä hintaluokassa tämä TECO-servopaketti tulisi olemaan?

Minulla on jo sorvissa DRO joten sitä en tarvitse härpäkkeen ominaisuuslistalle. Ehkä kannattaa koettaa pitää jalat maassa ja pyrkiä toteuttamaan yksinkertainen vaihdelaatikon korvaaja ja pelkkää plussaa jos vielä samaan saa helposti x-akselin syötön niin saisin ehkä elämäni ensimmäisen kerran sorvattua oikean mittaisen morse-kartion.

Kremmen · 02.01.10 - klo:14:54

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 02.01.10 - klo:12:59
Tottakai inkrementaalisesta anturista nähdään kumpaan suuntaan se pyörii, vai tarkoitatko nyt jotain muuta..?

Tarkoitin että yksinkertainen pulssianturikin on inkrementaalianturi. Niin on myös kvadratuurienkooderi, mutta vain siitä näkee pyörimissuunnan. Tähän sovellukseen riittänee yksinkertainen pulssijono josta ei selviä pyörimissuunta. Sehän taas selviää siitä, kumpaan suuntaan karan on käsketty pyöriä, eikä kai edes sillä ole väliä (no, ehkä on). Mutta oikeasti saattaa rittää pelkkä indeksipulssi josta pyöriminen lasketaan.

Lainaa
Ei mitään enable-signaaleja, vaan rele mikä pystyy katkaisemaan kaiken. Sähköt eivät saa tulla takaisin hätäpysäytyspainiketta nostamalla, vaan pitää olla myös erillinen kuittauspainike. Enable-signaalin voi kyllä ohjaus vetää ylös käynnistyksessä, ja pudottaa alas, jos huomaa jotain epänormaalia. Lisäksi isommat koneet tarvitsevat erillisen turvareleen. Näin sanoo laki.

Turvapiirteitä voidaan hyvin kehitellä tässä ajan kanssa. Ehdotuksesi kuullostavat järkeenkäyviltä ja niillä voi minun puolesta jatkaa etenpäin.

Lainaa
Itse en ole vieläkään innostunut kierteen sorvauksesta automaattisesti, trapetsi ei kauan käryä moista käyttöä, jos vauhdit ovat riittävät... Ja miten hallitaan työkalun mitta? Vedetään ensin yksi kierre ja todetaan kierteen menneen yli, otataan uusi aihio, ja nollataan hiukan kauemmas terä? Eiks mene hiukan manuaalisorvin idea?

Luulen ettei kaikki ole nyt ihan ymmärtänyt omaa ideaani kierteytyksestä, se toimii aivan kuin oikeassa sorvissa, eli trapetsipyörii karan mukana molempiin suuntiin. Eli missään vaiheessa ei irroteta yhteyttä karan ja trapetsin välillä, kierteen alkuun päästään vaihtamalla karan suuntaa.

Miten se kartion sorvaus ja kierteen sorvaus kuluttavat trapetsia (johderuuvia?) eri tavalla? Vai ymmärränkö jotain väärin. Minulle kierteitys on ollut tämmöinen ajatus:
1. ajetaan kelkka kierteen aloituskohtaan ja merkataan se ohjaimelle.
2. ajetaan kelkka kierteen lopetuskohtaan ja merkataan se ohjaimelle.
3. komennetaan kelkka aloituskohtaan. Ohjaimen merkkivalo ilmoittaa kun asemassa
4. käynnistetään karan pyörintä
5. veivataan kelkan käsiruuvista terän syöttösyvyys halutuksi
6. annetaan ohjaimelle ajolupa jolloin se käynnistää kelkan liikkeen seuraavasta karan indeksin ohituksesta
7. ohjain seuraa karaa kunnes saavutaan lopetuskohtaan jolloin kelkka pysähtyy ja merkkivalo pyytää käyttäjää peruuttaman terän ulos.
8. käyttäjä kuittaa kun terä peruutettu jolloin ohjain ajaa kelkan takaisin alkuasemaan.
9. siirrytään kohtaan 5 tai kuitataan kierre ajetuksi jolloin ohjain palautuu alkutilaan.

Kartion ajaminen edellyttää tietenkin X-akselin koordinoitua liikettä jolloin sekin ohjataan siivun otossa samoin kuin kelkan liike. Jos niin halutaan, voi ohjain tieysti ohjata kierteityksessäkin nuo syötöt, mutta ei se välttämätöntä ole.
Sitä en vielä ymmärrä, miten tämä olisi automaatisesti tehtynä sen kuluttavampaa koneelle kuin manuaalisestikaan. Jos ajetaan hirmu kierroksilla ja syötöillä niin se on tietysti toinen juttu, mutta eihän se sinänsä liity automatiikkaan mitenkään. Ja joka sitä pelkää niin eihän hänen tarvitse ajaa kierteitä tällä :P.

Lainaa
Lisäksi haudoin parametri-ideaa pidemmälle. Kiertokytkimillä pystyisi nekin asettamaan, kytkimillä haluttu arvo, ja kyseisen parametrin kuittauspainikkeella kuittaus.

Tämähän on jo aika lähellä minunkin ehdotustani, nyt keskustellaan enää kiertokytkimien lukumäärästä :)

Lainaa
Lisäksi karan enkoderi voisi olla 2500 pulssinen, niitähän nykyään nurkat pursuaa, ja saan niitä TECOlta aika kohtuulliseen hintaan. http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=970.msg5048#msg5048

Aika kiinnostava laite jolla voisi olla monenkinlaista käyttöä. Oliko sinulla ajatusta siitä, miten mekaaninen kytkentä karaan onnistuisi parhaiten? Toisaalta edelleen mietin sitä, että tässä sovelluksessa pelkkä indeksi voi hyvin riittää. Prosessori pystyy sen perusteella laskemaan karan kierrokset matemaattisesti oikein, kysymykseksi vain jää horjuuko karan nopeus kierroksen aikana niin paljon että sitä pitäisi seurata nopeammin kuin kerran kierroksella.

Lainaa
Ei konekieli ole masokismia, se on tehokasta ;). Konekielellä saa aikaiseksi mukavan elegantteja ratkaisuja. Itse olen näköjään tehnyt pari vuotta sitten enkoderinlukuun konekoodin x86-prossuille, ilman sen kummempaa kokemusta (silloin):

http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=197.msg453#msg453

Ettei sinussa kuitenkin asuisi pieni masokisti, et vaan ole huomannut? :P
Olen tienannut jopa leipää pöytään kirjoittamalla assembleria melkein kaikille Intelin prosessoreille pentiumeja lukuunottamatta (niille ei enää pysty jaksamaan). 8080, 8085, 8051,8086,186,286,386,486 ovat tuttuja mutta ei kyllä tule assembleria ikävä :D. Ainakin Intelin prosessoreille on sitäpaitsi näinä päivinä tosi haaste kirjoittaa tehokkaampaa assya kuin mitä nykyiset koodigeneraattorit suoltavat. Joissakin tarkkaan rajatuissa täsmäoperaatioissa ehkä, mutta silloinkin vain ehkä. Sitäpaitsi esim tuo enkooderilogiikka on jo sisäänrakennettu ATXMEGAan, heität jonkin timerin rekistereihin anturin pulssiluvun ja määrittelet kanavien ja indeksin inputit niin voit suoraan lukea karan kiertymäkulman rekistereistä reaaliajassa. Eikä edes sitä tarvitse välttämättä tehdä kun voit kytkeä toisen timerin orjaksi askeltamaan moottorin sekvenssiä suoraan tapahtumaväylän kautta ilman yhtään käskyä - assembleria tai C:tä. XMEGA:ssa tuli uutena toimintona vielä Advanced Waveform Generation jolla voi suoraan prosessorin rautatasolla generoida mm. juuri stepperin askellussekvenssejä. Atmelin prosessorien arkkitehtuuri on lisäksi erityisesti suunniteltu "C-ystävälliseksi" joten veikkaan AVR_GCC:n ja muiden vastaavien kääntäjien tuottavan keskimäärin tehokkaampaa koodia kuin mihin ihminen pystyy assemblerilla. Minä en ainakaan vaivautuisi yrittämään koska mitalia ei ole luvassa :)

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 02.01.10 - klo:13:39
Taisinpa keksiä aika yksinkertaisen tavan koko homman toteuttamiseen... Haluatte varmaan kuulla?

Tuon maahan TECOn servokäyttöjä ja niissä on mm. A&B-pulssiohjaus sekä ModBus-väylä.

Joo kyllä, mutta eikös tässä oltu rakentamassa ohjainlaitetta? Tämä jos mikä alkaa haiskahtaa CNC-systeemin rakentamiselta jos kaikennäköiset Modbussit ja muut astuu kuvaan mukaan... Minä ilmoittauduin koodaajaksi jos ohjainta lähdetään tekemään alusta alkaen ja se on edelleen minun päämotiivini tässä asiassa. Integrointi valmiista palikoista on toki lopputuloksen kannalta hyödyllistä, ehkä helpompaa ja varmasti nopeampaa. Ei kuitenkaan minua samalla tavalla kiinnostavaa. Valmiita ratkaisujahan saa aina kaupasta - jos vain lopputulos kiinnostaa niin onhan se ELS-rakennusarjakin olemassa. Sen saa parilla sadalla.
Jokainen tekee tietty mitä haluaa. Tässä keskustelussa ei varmaan kumminkaan päästä hirveästi eteenpäin ennenkuin päätetään mitä ollaan tekemässä. Onko hanke ohjaimen suunnittelu alusta alkaen, vai integrointi valmiista palikoista?

Tauru · 02.01.10 - klo:15:01

Kremmenin näkemys siitä miten kierteitys tehdään vastaa täysin minun käsitystä asiasta. Valmis rakennussarja ELS tekee kuta kuinkin tämän saman ja pystyy tarvittaessa myös X-akselin ohjeukseen jolloin käsityönleima jää kokonaan pois.

Minun kokemuksella ohjeuksista ja askelmoottoreista ei juuri voi paukutella henkseleitä. C/C++ -koodaus kyllä tarpeen mukaan onnistuu ja mekaniikan asennus, muuten tarvitsen valmiiksi mietityn ratkaisun.

Jonne · 02.01.10 - klo:15:22

Jeps, kyllä tuo kiertetysidea kuullostaa ihan järkevältä, jää pois turhat hömpötykset.
Tarkoitin tuolla stapetsin kulumisella sitä, että jos pyritään vetämään kierteitä kuten NC-kone vetää, strapetsin mutterista ei ole kuin muisto jäljellä, siksi on olemassa kuularuuvit...

Mutta en ajan laskemisesta Z-pulssin perusteella ole innostunut, pienissä koneissa karan inertia on niin pieni, joten nopeus voi muuttua kierroksenkin aikana jo liikaa. Mielummin suora A&B-seuranta, ainakin on viimeisen päälle. Z:lla haetaan vain kierteen alku.

***

Lainaa
Aika kiinnostava laite jolla voisi olla monenkinlaista käyttöä. Oliko sinulla ajatusta siitä, miten mekaaninen kytkentä karaan onnistuisi parhaiten?

Helpointa olisi tuupata karan päähän suoraan, mutta ei saa sitten tankoa karasta läpi. Isompiin koneisiin hammashihnalla välitys, maybe?

LainaaEttei sinussa kuitenkin asuisi pieni masokisti, et vaan ole huomannut? :P

Voi ehkä muuten ollakin ::), mutta jotenkin oma luonteeni vaatii aina tietämään miten kaikki toimii ja konekieli on juuri yksi yhteen mitä CPU tekee.

Rakentelin joskus muinoin TTL-logiikasta CPU:n, kun oli pakko tietää miten se toimii...

***

Tuo TECON yhdistäminen CuBlociin olisi vain aika helposti hahmotettava homma, moni ymmärtäisi toiminnan, koska CuBloc ohjelmoidaan BASIC kielellä. Monelle C tai konekieli on täyttä jargonia. Ja on tuossa CuBlocin yhdistämisessä TECOon hommaa ihan kylliksi. Voisin kyllä tehdä viikon-kahden päästä proton tosta hommasta.

CNC-systeemin kanssa homalla ei ole mitään tekemist, koska CuBloc on sen verran hidas, sehän ei muta tekisi kuin vaihtaisi virtuaalista välityssuhdetta ModBusin välityksellä.

ram · 02.01.10 - klo:15:45

Minähän en mistään koneistamisesta mitään tiedä, mutta kun kierteitä olen sorvin tapaisellani tehnyt, olen aina pyöritellyt sorvin pakkaa käsin.. Kyllä se olisi hienoa, jos näin voisi tehdä ja peruuttaa moottorilla takaisin alkuun, terän ilman mekaanista kytkentää seuratessa...

Mutta minäpä alan nyt piirtelemään rautaa.... Teen siitä useamman version eri prosessoreilla ja vaikka erilaisilla käyttöliittymillä niin on sitten jokaiselle mieleinen. Eri versiot kun mahtuvat ihan hyvin tuonne koneeseeni.

Tutkin noita ehdotettuja stepperiohjaimia ja etsiskelen hieman muitakin vaihtoehtoja... Jotenkin houkuttaisi suuremmat jännitteet ja virrat, vaikka suojajänniterajat ylittyisivätkin.

Mihinkäs prosessoriin Jonne olitkaan eniten mieltynyt?

Kremmen · 02.01.10 - klo:17:14

Lainaus käyttäjältä: ram - 02.01.10 - klo:15:45
Minähän en mistään koneistamisesta mitään tiedä, mutta kun kierteitä olen sorvin tapaisellani tehnyt, olen aina pyöritellyt sorvin pakkaa käsin.. Kyllä se olisi hienoa, jos näin voisi tehdä ja peruuttaa moottorilla takaisin alkuun, terän ilman mekaanista kytkentää seuratessa...

Mutta minäpä alan nyt piirtelemään rautaa.... Teen siitä useamman version eri prosessoreilla ja vaikka erilaisilla käyttöliittymillä niin on sitten jokaiselle mieleinen. Eri versiot kun mahtuvat ihan hyvin tuonne koneeseeni.

Tutkin noita ehdotettuja stepperiohjaimia ja etsiskelen hieman muitakin vaihtoehtoja... Jotenkin houkuttaisi suuremmat jännitteet ja virrat, vaikka suojajänniterajat ylittyisivätkin.

Mihinkäs prosessoriin Jonne olitkaan eniten mieltynyt?

Kelkan liikkeen ohjauksessa ei mikään luonnonlaki estä kelkkaa seuraamasta vaikka pakkaa pyöritettäisi käsinkin. Jos siis sellainen toiminto halutaan. Tällöin kyllä tulee tietää kumpaan suuntaan pakka sattuu milloinkin pyörimään, joten tarvitaan kvadratuurienkooderi. Siitä en ole selvillä mitä käyttöturvallisuusmääräykset tämmöisestä sanovat, jos mitään. Ehkä muilla on parempi käsitys asiasta.

Nuo mainitut stepperiohjaimet oli vain ehdotuksia, varmaan löytyy muita yhtä hyviä ja parempiakin. Meinaatko oikeasti ettei 48V*4A = 192W riittäisi johtoruuville? Vaikka saahan sitä potkua olla, kunhan tehdään virranrajoitus ajatuksella niin moottori voi olla pienempikin.

Kainosti edelleen taas mainostan noita Atmelin tekeleitä prosessoria valittaessa, kyllä XMEGA istuu tähän sovellukseen kuin nenä päähän. Jollei ole aiemmin tuttu, niin tietoa löytyy täältä http://www.atmel.com/dyn/products/product_card.asp?PN=ATxmega128A1

Konemies · 02.01.10 - klo:17:45

Näyttää tämä aihe lyhyen ajan sisällä saaneen täällä sellaisen innostuksen aikaan, että voisi olla suuremmankin huomion kohde. Tähän saakka käyty keskusteluhan vaikuttaa tuotekehityksen alkuvaiheen ideoinnilta, jossa kaikki ajatukset ovat sallittuja. Aivan kuten asiaan kuuluukin.

Olisiko ideaa siinä, että perustaisin foorumille oman alueensa, jonka nimi voisi olla esimerkiksi "cnc-tekniikka.com 'in kehitysprojektit" taikka jotakin siihen suuntaan?? Ja tämä puheena oleva asia olisi siellä ensimmäinen projekti, jolle olisi siis oma erotettu paikkansa.

Siis eihän omalla alueella olemisella muuten ole mitään eroa tuolla muualla sijaitsevien juttujen kanssa, mutta ajatuksena olisikin se, että tuolle alueelle siirretyistä keskusteluista pyrittäisiin saamaan aivan oikean tuotekehitysprojektin tyyppisiä, joiden tuloksena on kohtalaisen valmis tuote ja erityisesti myös sen kunnollinen dokumentaatio käyttöohjeita ja CE-merkinnän mahdollistavia teknisiä rakennetiedostoja myöten. Projekteihin voisi ilmoittautua osallistujaksi ja halukkaat voisivat ottaa noista projekteista itselleen tiettyjä asioita tehtäväksi. Esimerkiksi juuri dokumentaation tekeminen muuten aivan liian helposti unohtuu.

Ja jos jotakin kaupallisesti hyödynnettävää noista kehittyy, niin projektiin osallistuvat voisivat poimia sieltä erilaisia osia, joita haluavat ryhtyä kenties valmistamaan. Vapaata kilpailua siis, mutta voisi toimiakin, koska se, joka ehtii ensimmäisenä sieltä saada myytävää aikaiseksi saattaisi pärjätäkin. Sekin on mahdollista, että cnc-tekniikka.com 'iin perustetaan pieni webbikauppa, jonka kautta noita sitten voi myydä, jos ei itsellä ole myyntikanavaa tai halukkuutta siihen. Siis verkostoitunut kehitys- ja myyntikanava, jossa cnc-tekniikka.com toimisi tukena kuten yleensäkin tässä foorumissa on jo vuosia toiminut. CNC-tekniikka.com'in webbikaupan kautta myytäessä cnc-tekniikka.com saisi välistä pienen myyntiprovision, joka mahdollistaisi homman kehittämistä edelleen.

Luonnollisesti työn tulokset olisivat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä, mutta tuo "projektialue" voisi olla vierailijoilta suljettu. Siis ei anneta ihan kaikkea täälläkään kaikkien luettavaksi, vaan vaivaa pitäisi nähdä ainakin rekisteröitymisen verran. Tälle foorumille on myös helppo perustaa jäsenryhmiä, joille voi antaa erityisoikeuksia tietyille alueille pääsyyn. Näin ollen kaiken kehittämiskeskustelun ei tarvitse näkyä aivan kaikille.

No... pikainen ideointi oli tuo ilman suurempaa itsekritiikkiä. Mitä mieltä asiasta?

Jonne · 02.01.10 - klo:17:51

LainaaMihinkäs prosessoriin Jonne olitkaan eniten mieltynyt?

Kyllähän muakin tuo ATMEL kiinnostaa, on siinä sen verran paljon paukkua...

Tuolta saa kivaa kehitysalustaa ATMELille: http://www.mikroe.com/en/tools/bigavr2/

Lainaa
Ja missä hintaluokassa tämä TECO-servopaketti tulisi olemaan?

Muutamia satasia, riippuu tehosta. Tehot alkavat 50W aina 15000W:hen. Pelkkiä ohjaimiakin saa, jotain 250-300 euroa 750W:nen ohjain. Nuo ohjaimet ottavat suoraan verkkosta sähkönsä, ja sopivat useimpien servojen kaveriksi. Servot ja kaapelit sitten erikseen, mutta eipä nekään kalliita ole TECOlla, hintaa ei tule ihan mahdottomasti per akseli.

Kremmen · 02.01.10 - klo:17:59

Lainaus käyttäjältä: Konemies - 02.01.10 - klo:17:45
Näyttää tämä aihe lyhyen ajan sisällä saaneen täällä sellaisen innostuksen aikaan, että voisi olla suuremmankin huomion kohde. Tähän saakka käyty keskusteluhan vaikuttaa tuotekehityksen alkuvaiheen ideoinnilta, jossa kaikki ajatukset ovat sallittuja. Aivan kuten asiaan kuuluukin.

Olisiko ideaa siinä, että perustaisin foorumille oman alueensa, jonka nimi voisi olla esimerkiksi "cnc-tekniikka.com 'in kehitysprojektit" taikka jotakin siihen suuntaan?? Ja tämä puheena oleva asia olisi siellä ensimmäinen projekti, jolle olisi siis oma erotettu paikkansa.

Täältä heti 1 peukalo ylös tälle ajatukselle ;D

Ja jos laitat tuon pystyyn niin ilmoittaudun tähän projektiin ohjelmoijaksi mikäli homma tai jokin osa toteutetaan AVR-prosessoreilla.
Jos projektit tarvitsevat/haluavat "projektipäällikköä" voin olla vapaaehtoinen sellaiseenkin, mitenkään kuitenkaan vänkäämättä jos joku muu tuntee sen homman omakseen.

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 02.01.10 - klo:17:51
Tuolta saa kivaa kehitysalustaa ATMELille: http://www.mikroe.com/en/tools/bigavr2/

Katos perhana en ollut tuommoista linkkiä vielä löytänytkään. Siellähän näyttää olevan mielenkiintoista tavaraa, pitääpä tutustua ajan kanssa.

Jonne · 02.01.10 - klo:18:35

Lainaa
Katos perhana en ollut tuommoista linkkiä vielä löytänytkään. Siellähän näyttää olevan mielenkiintoista tavaraa, pitääpä tutustua ajan kanssa.

Jos kellään ei ole mitään vastaan, voitaisiin käyttää tuota levyä, hinta ei minusta ole yhtään paha. Lopullinen versio sitten ihan omalle levylle, ylimääräiset pois.

Kuulemma nuo Mikroelektronican kääntäjät ovat hiukan bugisia, ainakin BASIC, mutta eiköhän niillä selviä. Ja kaipa tuon kanssa voi käyttää mitä kääntäjää haluaa.

Mikroelektronican BASIC-kääntäjä mahdollistaa ihanan :P : konekielen sotkemisen BASICin sekaan. BASIC olisi monelle, kuten myös minulle, huomattavasti selkokielisempää kuin C++, jolloin muutkin tajuaisivat koodin toiminnan kuin C-kielen hallitsevat. Eiköhän tuossa MEGAssa ole sen verran voimaa, jotta sen voi tehdä kökömmilläkin kielillä, encoderien luku ja muut tiukat paikat konekielellä.

Täältä voi tsekata ominaisuuksia:

http://www.mikroe.com/en/compilers/mikrobasic/avr/

Mutta jos yleisesti ollaan sitä mieltä, että se pitää tehdä C:llä, niin ei minulla sitä vastaankaan ole mitään.

ram · 02.01.10 - klo:18:47

No mikä ettei, että homma saisi tällaisen käänteen...

Tuota elektroniikkapuolta voisin edistää tässä projektissa. Pistän sitten vaikka sinne uuteen osastoon tulemaan sitten skemaluonnoksia kommentoitaviksi. Konsensuksen saavutettuamme saisi jyrsittyjä levyjä aika nopeasti softakehitykseen.

Hannu · 02.01.10 - klo:19:06

Moi
Kannatan tuota atmellia prossuksi.
Itsellä oli joskus konesahassa paikkaa laskemassa joku avr taisi olla 163:monen 6Mhz kiteellä.
Siinä oli pulssianturina 2000/rev ja kaikki reunat laskettiin, jolloinka laskettavaa realiajassa tuli 8000pulssia per kierros.
Testasin porakoneella pyörittäen jotain 1200 r/min hyvin laski ei mitään ongelmia, vaikka vatkasi kierroksia ees taas.
Sisäänmeno oli keskeytys pohjainen.

Se oli silloin vuosituhannen vaihteessa joskus tai vähän jälkeen.
Jos nyt pistää toin 128:n niin on killeri vehje.

Mullakin on laatikon pohjalla jotain valmista korttia jos tarvitaan.
Lähinnä kokeiluihin.

Tuo Jonnen käyttöliittymä kiertokytkimin ja sisään syöttönapilla on ihan hyvä,
jotta saadaan simppeli graaffinen näyttö ja näppäimistö.
Painettaessa jotain nappia on isäntä ainakin hiukan hereillä ,mitä nyt tapahtu.
Ensin mietin että kytkinten asento voitaisiin lukea hetken kuluttua niiden muuttamisesta sisään,
mutta ei hyvä, se on silloin jonkin asteen automaatti.

Hannu

Pete2 · 02.01.10 - klo:20:33

Luin tänään ulkomaalaisia CNC forumeita ja ELS:istä
ollaan monta mieltä.Täydellistä toteutusta ei taida
vielä olla kenelläkään.
Itse ajattelin Itx emoa ja

http://www.fricktion.net/~mfrick/lathe/els/ElsDoc_v0_1.pdf