Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

epoksi runko

Aloittaja jyrki.j.koivisto, 10.03.12 - klo:12:27

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

jyrki.j.koivisto

Allekirjoittaneen projektit taas heittelehtii... aiemmat on nyt taas "tauolla" ja kiskoin vanhoja rojekteja henkiin.

Tuossa on vuoden parin takainen kokeilu. Hiekka on pojan laatikosta :) ja epoksina on injektio epoksi (Sikadur-52)

Tuntuisi olevan käypää epoksia tähän tarkoitukseen (en ole kyllä muita koittanut). Juoksettuu mukavasti lämmitettäessä ja kuten tuosta kuvasta näkee ylimäärä nousee pintaan. Tuohon kokeiluun en mitannut suhteita millään tavalla (muistaakseni) ja tässä sitä epoksia onkin liikaa.

Näissä ulkomaan epoksirunko systeemeissä käytetään erikokoisia "kiviä" ja hiekkaa, mutta oma suunnitelma on käyttää lähinnä hiekan omaisia rakeita ja epoksia. Tuo puhallushiekka on todella särmäistä ja olettamuksena on että tämä toimisi hyvin (pinta-alaa paljon ja särmät lukittuu mekaanisesti)

Laitoin purkkiin kovettumaan erän ja innolla odotan tulosta.

Pikarin reunaan kiepautin lasikuitukudosta (300g/m2) ja päätäytteenä puhallushiekkaa (SiO2 45-52%, Al2O3 24-31% + muita) jonkin verran sotkin sekaan myös mikrolasikuulia (voi olla huono idea, nämä kun on etiketin mukaan onttoja ja tuntuivat kovin helpolla nousevan pintaan)

Varsinaiseen reseptiin ajattelin lisätä myös jotain irtonaisia kuituja (puhallusvuorivillaa? lasikuitusäikeitä?).

Ensin ajattelin että lasikuitukudoksen sijaan vuoraan muotin ulkopinnat hiilikuitukudoksella (ihan vain näön vuoksi), mutta eukko ei taida innostua jos ostan 300€ rullan kokeiluihin.

Irtonaisten kuitujen lisäksi kudosmatosta saisi erilaisia jäykisteitä rakennettua runkomateriaalin sisään, pitää ny kattoa.



jyrki.j.koivisto

#1




Nonniin, epoksi kuivu nopsaan (emäntä meni iltavuoroon ja jätti hellan vartioimatta)

Koitin suhautella silikonia paperimukin pintaan, mutta tarras kiinni kuitenkin. Koitin sitä rapsutella pois mutta osa pinnan sumeudesta saattaa johtua ettei oikein irronnut. Tuo ulkonema on lasikuitua, ei tätä paperimukia...

Hyvin täyttää tuo puhallushiekka (on lähinnä lasimaista ainetta) tässä voi olla ideanpoikasta, pinnan kun sais vielä hiilikuidulle.

Kattelin tuota täyttöä ja näyttäs että sinne sekaan mahtuis jotain kuitua hyvinkin, muutenkin voisi olla ihan viisasta ottaa vedot kuiduilla ja puristus rakeilla pois (tai vastaan)

Aattelin kierre inserttien ympärille sorvata urat ja sinne kans lasikuitusäikeitä ympärille harukseksi.

jyrki.j.koivisto

#2
Muotti systeemi tulisi jostain kiiltäväpintaisesta puu(kuitu)levystä ja ajattelin laittaa (riippuu osasta) pari paisuntapussia (pyörän sisäkumesta tai jostain vastaavasta) johon pistäis painetta ja esimerkiksi pöydän alaosan sivuille pari imumuovia?(reitetyn muovin taakse jotain huokoista vaahtomuovia/kangasta ?) ja alipaineella imeä.

Puumuotti pitänee upottaa betoniin...

Hyvok

Jos sekoitat pelkkää hiekkaa ja epoksia niin se tulee olemaan todella huonoa "polymeeribetonia". Polymeeribetonin ideana on juurikin minimoida sen epoksin määrä siinä seoksessa. Epoksi on itsessään heikkoa.

Polymeeribetonin rakenne perustuu juurikin useampaan erikokoiseen ns. aggregaattiin joiden koko on valittu niin että ne menevät juuri sopivasti "limittäin" jolloin seoksessa on mahdollisimman vähän epoksia (<15%). Nyrkkisääntönä isoimmat kokkareet saisivat olla n. 1/3 kapeimmasta kohdasta valoksessa.

Hyvä nyrkkisääntö aggregaattien valintaan on että täytät purkin ensin isoimmalla aggregaatilla (karkealla soralla tms.), kaadat perään seuraavaksi pienempää aggregaattia (karkeaa hiekkaa tms.) niin paljon kunnes tilavuus alkaa lisääntymään (eli isojen kokkareiden välit on täytetty) ja sitten vielä hienommalla aggregaatilla jne. Jossain taisi lukea että ei kannata käyttää alle 0.5mm aggregaatteja seoksessa (liekö vaikea sekoittaa).

Myös aggregaatin valinta vaikuttaa lopullisen betonin ominaisuuksiin rajusti. Muistaakseni ainakin graniitti oli hyvää tavaraa ja siitä ei pitäisi olla suomessa puutetta.

jyrki.j.koivisto

#4
Laitoin tuon yhden palikan hydrauliprässiin ja katoin miten käy. Mitään pehmoista mussua se ei ollut. Puristuslujuuden pettäessä lensi puristimen palikat huitsin nevadaan, mukaan lukien muutaman kilon puristimen alasin. Harmi vaan kun en katsonut tarkkaan paineita mutta 50mm kiekon päällä oli jotain 5tonnia painoa. Mikään standardi palikkahan tuo ei ole puristuslujuuden selvittämiseen kun on aivan liian pieni siihen.

http://www.anvianet.fi/jyrki.koivisto/epoksipalikka/

Tuota ruumista kun käänteli niin lasiset mikrokuulat eivät olleet homogeenisesti seoksessa, se pitää saada toimimaan paremmin. Lasikuulia oli myös ehkä liian vähän.

Tuossa linkki Brassien tutkielmaan jonka lopputulos yllätti tekijänsäkin. http://www.scielo.br/pdf/mr/v11n4/03.pdf

jyrki.j.koivisto

#5
Sikadur-52:sen puristuslujuus on jotain 80MPa (http://usa.sika.com/dms/getdocument.get/a7be38cd-c71a-3cb8-95e4-1a58b08d3ec3/pds-cpd-Sikadur52-us.pdf) 28 päivän jälkeen, akryylin puristuslujuus on jotain 95MPa tämän linkin mukaan (http://www.matweb.com/reference/compressivestrength.aspx)

Epoksi ja akrylaatti on kumpikin kait "muoveja" eli polymeerejä, tästä tuli mieleen että voisiko epoksin sijaan käyttää akryyliä? Onko akrylaattilakat liuottimella ohennettua akryyliä? Hankaluutena olisi tietenkin pitkä kovettumisaika johtuen liuttimen haihtumisesta ja tämä voinee aiheuttaa myös kutistumista...

Toinen älämölö idea sidosaineeksi on polypropeeni (PP) joka olisi pienitty hienoksi pölyksi ja sekoitettu puhallushiekan ja kvartsihiekan sekaan ja sulatettu valu muottiin, muovien kutistumiskerroin on jotain 0,2-xxx%

Tuota tuhottua testipalikkaa kun taasen katseli niin nuo mikrolasikuulat on se viimeinen mitä laittaisin valuihin, taitavat olla aivan liian siloisia että epoksi tarraisi kiinni tai sitten olin sotkenut ne todella huonosti epoksiin, yksittäiset kuulat tuntee sormilla vaikka olivat valun seassa. Onttoina näiden ominaispainokin on jotain olematonta ja kelluvat seoksessa, pohjalla niitä ei taida kovin helpolla saada.

Nyt koitan saada jotain tuolla puhallushiekalla ja hienojakoisella (0,1-0,7mm) kvartsihiekalla aikaan.

Kvartsin(SiO2) puristuslujuus on jotain 2000MPa ja jos oikein ymmärsin niin käyttämässäni puhallushiekassa (SiO2 pitoisuus n.50%) se lienee vähän vähemmän (tai saman verran... reilusti yli 500MPa:ta kuitenkin), onko siten sidosaineella (epoksi, pp, akryyli) tärkein ominaisuus vetolujuus? Polyuretaanilla saisi 800% venymän ennen polymeerin katkeamista.

jyrki.j.koivisto

#6
Mittailin puhallushiekan täyttöä ja tiheyttä, sain arvoksi 1492,3 g/l täyttöasteen ollessa 56,5% ilmaa rakeiden välissä olisi siis tilavuudesta 43,5%, jos nyt oikein laskin sitten tiheyden 100% täytöllä sain lukemaksi melkolailla saman kuin piidioksidin ominaispaino, mikä on melko jännä homma koska pussin mukaan puhallushiekka sisältää kuitenkin 45-52% SiO2 ja 24-31% Al2O3 + muita mm. rautaoksidia

Tuota puhallushiekkaa ei näin hätäsillä testeillä tainnut saada yhtään tiheämpään paineltua, mikä sinänsä saattaa olla ihan hyvä asia, tuohon kun mittailee sopivan määrän tätä hinojakoisempaa kvartsia siten että täyttöaste nousee sinne 80-85% (tilavuuden siis kasvamatta) niin voinee saada helposti kunnon matriisin rakeiden ympäri. Tärytettäessääkään ei luulisi hienojakaisen aineksen painuvan muotin pohjalle, koska ominaispaino rakeilla on sama ja liima liimaa pienet ja isot rakeet yhteen tasaisemmin. Mikäli käyttäisi jotain sepelin omaista ainetta niin hienoaine menisi pohjalle liiaksi ja isot murkulat olisivat pääosin pinnalla.

Jotenkin vieroksun isompien "sepeleiden" käyttöä, koska se tekisi seokseen valtavia epäjatkuvuuskohtia, isoja murkuloita peittäisi jokapuolelta epoksi (+ilmakuplat) ja rakenteen vahvuus riippuisi liimauksen vahvuudesta. Pienillä rakeilla epoksia on jokapuolella tasan yhtä paljon ja lomittuneiden rakeiden osuus on suuri. (suurta sepeliä peittäisi epoksi ja sen pinnassa epämääräinen määrä hienoa ainetta ilmakuplineen)

Ajattelin käyttää nyt tuota puhallushiekkaa, hienoa hiekkaa ja natriumsilikaattia (hiilidioksidilla ja lämmöllä kovetettuna), kuivauksen jälkeen ja ilmavan rakenteen ansiosta epoksin voi sitten alipaineella imeä muottiin... Mikähän on sopiva määrä sitten tätä vesilasia...

Edit. Mittailin 10% painosta natriumsilikaattirakeita pikariin ja loput vettä, kattoo ny mitä tulee jahka vesi haihtuu pikkuhiljaa.

PekkaNF

Mitenkäs?

Onko tällä rintamalla tapahtunut mitään?

Onko tieto lisännyt tuskaa vai ongelmat ratkaistu muulla tavoin?

Olen välillä lasikasti lueskellut näitä ja päätellyt, että valuja on tehty paljon, valmiita koneita vähemmän.

Tän linkin lopussa on rajoituksia/etuja:
http://reprap.org/wiki/Epoxy_granite

Löytyykö suomesta mitenkään järkevästi materiaaleja. Luulis, että phdasta graniittirouhetta löytyis tästä maasta, mutta ei pidä ottaa mitään itsestäänselvyytenä.

Pekka

jyrki.j.koivisto

Kaikkeen minä oonki näköjään aikaani kuluttanu. Aivan olin tämän älämölötyksen unohtanu.

Kun klikkasin auki tämän ketjun niin hämmästyin kuka sen oli avannu. En ole kyllä tämän kanssa viimeaikoina pelannu. Se oli sitä pienen kiinankoneen aikaa kun siinä ei liikkeet riittäny tehdä sitä cnc konetta. Nyt semmoisen rungolle ei ole enää tarvettakaan.

PekkaNF

Olishan tosta hyvä jatkaa, mutta minua ei kiinnosta tehdä hirveesti tiedettä, mutta jos olis valmiita reseptejä, joiden käyttäytymisestä on jotain tietoa, niin olis helpompaa.

Liittyikö tohon epoksin hankintaan mitään puhelinsoittoa tai nettitilausta kummempaa?

Tai jopa valmista ämpärikamaa, jos ei maksa mega€ja.

Pekka

jyrki.j.koivisto

Tuon Sicadurin taisin ostaa kodinterrasta. Se on kaiketi betonikorjauksiin tarkoitettu. Oli erittäin juoksevaa niin soveltunee valuhommiin.


PekkaNF

Kiitos, näin tosta ekan osan aiemmin.

Mä en yleensä juuri kattele noita crap-a-day videoita, koska ne on enempi ispiraationaalisia kun informatiivisia.

Tossa videossa on kaikenlaista kivaa, mutta olis ollut kiva tietää taustoista ja miten kaikki lopulta onnistui.

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin lopputulos on lähelle alumiinin tiheyttä ja lujuus jotakin 1/4 alumiinista? Kimmomoduuli ? 31 KN/mm2 parhaimmillaan? Mitä? Jotain 10* nailonia parempi kuitenkin?

Ruvennut vakavasti harkitsemaan jos vois jossain osassa käyttää tota polymerrigraniittia/kvartsia.

Voiko joku vielä avat tota epoksigraniitin mekaanisia ominaisuuksia verrattuna alumiiniin/valurautaa? Kiinnostaa etenkin "jäykkyys". Puristuslujuus vaikuttaa hyvältä, vetolujuus heikolta, mutta työstökoneissa voimathan eivät saa olla kovin suuria, joten oikeestaan minua kiinnostaa vaan, että jos ajattelen valurautaa tai alumiinia, niin 3-5 paksumpi rakenne ja samat ulkomitat, vai järkyttävästi isompi?

Pekka

Siitos Sikadur 52 vihjeestä, sitä olis jopa saatavilla ja liene soveltuvaa. Vielä kun keksis agregaatit.

Pekka

jyrki.j.koivisto

#13
Minä ehkä ihan mututuntumalta käyttäisin jotain mahdollisimman painavaa ainetta. Tuo puhallushiekka saattaisi olla se mitä käyttäisin, vaikkei sen ominaispaino niin kovin suuri ole. Kovuus on sitten ihan omaa luokkaansa.

Ehkä jauhaisin sitä 50/50 suhteella jossain kuulamyllyntapaisessa että saisin isoja ja pieniä rakeita, eli pussillinen suoraan ja toisen jauhaisin. Tuohon jauhatukseen voisi vaikka lisätä sinkkiä niin ainakin ominaispaino nousisi. Voi olla että sinkin lisääminen voisi jotain tehdä tuolle epoksin kovettumiselle tai sitten ei.

Kuituja tuntui noissa omissa testeissä olevan hiukan vaikea sotkea sinne sekaan, mutta ymmärtääkseni jossain kaupallisissa tuotteissa käytetään metalli mukana, luultavasti jyrsintä/sorvaus lastuja.

Muistaakseni tuo sikadur kesti ihan mukavan tovin kovettua niinpä lisäisin sen epoksin sinne kuulamyllyn tapaiseen ja pyörittelisin kaikki aineet lopuksi sekaisin.

Periaatteessa tuo epoksi on myös kuitu tai semmoinen pitkä ketju kuitenkin koska on polymeeri niin se ottaa näitä vetovoimia vastaan sen minkä ottaa.

Käytetty agrekaatti pitäisi painaa mielestäni enempi kuin se epoksi mitä sitten käyttääkään, mutta luultavasti näin on joka tapauksessa. Tällöin se agrekaatti painuu pohjalle muotissa ja mahdollinen ylijäämä epoksi pyrkii pinnalle. Tuossa tutkielmassa minkä tuola on linkattuna niin siinä käytettiin 15-20% epoksia, mutta jotain testejä kait joutuu tekemään ettei sitä epoksia nouse liikaa pinnalle.

PekkaNF

Kiitos. Noita reseptejä tuntuu riittävän ja osa on selkeesti vedetty aivan hatusta.

Tossa alussa sulla oli kovin analyyttinen suhtautuminen tohon ja sen takia tän ketjun löysinkin. Mä olen nähnyt useemman kirjoituksen miten lähdetään minimipoikkipinan leveydestä, siitä joku % ja saadaan suurin rakekoko, sitten seutava on jossakin suhteessa siihen ja lopuksi lentotuhkaa tms.

Tässä paparissa oli kivasti alussa mekaanisista ominaisuuksista vs. polymeerigraniitti: "Design of polimer concrete main spindle housing for cnc lathe" Mazak QT 10 headstock's housing
http://journalamme.org/papers_amme05/1415.pdf

Mutta mulle ei oikein selvinnyt idea miten noista luvuista päästiin kevyempään ja parempaan lopputulokseen?

Tää mömmö on kai kuuluisa, mielenkiintoisa lukuja ja erikoisia yksiköitä:
http://www.basetek.com/zanite-plus-polymer-composite

Löyty muuten ohimennen Bambergin paperia sivua mielenkiintoinen luento:
http://www.mech.utah.edu/~me7960/lectures/Topic14-DesignOfMachineStructures.pdf
Design of Machine Structures
ME EN 7960 – Precision Machine Design
Topic 14

Pekka


Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk