Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

CNC-konetta rakentelemaan

Aloittaja Aksuhoo, 22.08.17 - klo:10:35

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Snowfly

#30
Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 29.08.17 - klo:15:57
Tuo linkki oli kyllä perusintiallaisen sekava, just sen verran tietoa että hämää, mutta niin huonosti käsitelty ettei siitä pääse oiken edes käsiksi.
Ehkäpä tämä kuvaaja selventää asiaa... cnczone foorumilta löyty kyseisestä invertteristä.
Alkuperäinen sijainti: http://www.cnczone.com/forums/spindles-vfd/236092-huanyang-vfd-v-f-curve-low-speed.html


Suurin hommahan tuossa on taajuudeen ja jänitteen riippuvuus... mitä tuossa aikaisemmassa teoria paketissa yritettiin avata... kyseinen teoria pakettihan keskittyy moottoriin...

Kerta jos tiedät miten moottorin jännite + taajuus vaikuttaa, niin pystyt niillä määrittään sen mitä sun pitää saada ulos VFD:stä....

En tiedä selvensikö tämä tilannetta yhtään...

Kiusaa Kremmeniä se varmana osaa tän selventään syventävästi XD

Hiekkaranta_92

Yleisesti oikosulkumoottorin suurin mahdollinen kierrosnopeus syntyy mekaanisista rajoitteista, eli laakereista ja roottorin kestävyydestä.

Tavanomaisessa tilanteessa moottoria jonka nimellisjännite kolmiossa on 400V ajetaan 400V taajuusmuuntajalla;

Moottori antaa oikein parametroidulla taajuusmuuttajalla nimellismomentinsa kun kierrosnopeus on alle nimellisen, Euroopassa yleisesti 50hz. Tällöin jännitteen ja taajuuden suhde pidetään samana, kuin nimellisjännitteen ja nimellistaajuden suhde. Se merkitsee magnetointivirtan pysymistä vakiona. Jänniteen alentaminen tehdään siksi, että pienemmillä taajuuksilla induktanssi rajoittaa virrankulkua vähemmän, jolloin nimellisjänniteellä käämeissä kulkisi virta, joka polttaisi eristyslakkauksen.  Moottori tuottaa saman momentin nollanopeudesta aina nimellisnopeuteen saakka (vakiovuoalue, vakiomomentinalue) Koska teho on momentin ja kulmataajuuden tulo, on teho tietenkin alhaisempi pienillä kierroksilla.

Jos korkeimmat mahdolliset kierrokset ovat haussa, moottori pyörii nimellistaajuudella n. 3000 rpm. Kun mennään yli nimellistaajuuden kasvaa induktanssin vastustus entisestäään. Tavanomaisesti jännitettä ei voida enää nostaa, joten magnetointivirta alkaa pienentyä kierrosten noustessa. Tämä johtaa siihen että moottorin tuottama vääntömomentti alkaa heiketä. Koska kierrosnopeus kuitenkin kasvaa, tuottaa moottori vakiotehon. (kentänheikennys alue, vakioteho alue)  Taajuutta voidaan nostaa siten vain tiettyyn rajaan asti, kunnes moottori ei enää tuota riittävää vääntömomenttia, eikä täten voi enää kiihdyttää nopeuttaan.

Jos tarvitaan vääntömomenttia korkeammilla kierroksilla voi sormi mennä suuhun;
Yksi tapa on valita oikosulkumoottori jonka nimellisjännite kolmiossa on 230V ja ottaa sille pariksi taajuusmuuttaja jonka nimellisjännite on 400V . Tällöin kentänheikennys pistettä voidaan nostaa nimellistaajuuden ja nimellisjänniteen suhteella esimerkiksi 560V (400V tasasuuntauksessa saatu jännite) ja 120hz.  Tällöin kierrosnopeudeksi saadaan 7200rpm. Pitää kuitenkin tarkistaa, ettei moottorin läpilyöntilujuudet ja maksimikierrokset ylity. Toki kentänheikennys pistettä voi edellisessäkin tapauksessa hieman viilata.


Tarkista:
-Mekaaninen maksiminopeus
-Käämin eristeen läpilyöntilujuus
-Moottorin jäähdytys etenkin pienillä kierroksilla

Snowfly

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 29.08.17 - klo:17:50
Yleisesti oikosulkumoottorin suurin mahdollinen kierrosnopeus syntyy mekaanisista rajoitteista, eli laakereista ja roottorin kestävyydestä.

Tarkista:
-Mekaaninen maksiminopeus
-Käämin eristeen läpilyöntilujuus
-Moottorin jäähdytys etenkin pienillä kierroksilla
Tuo maksimi nopeushan on aika selvä asia... mutta minimi nopeus on se varmaan mikä tamulla ajaessa on tärkeämmässä osassa...
Kerta ei sitä suotta nuita 24k rpm karoja rajoiteta tamulla minimi rpm:ää siihen 8000 rpm tienoille... kerta alemmilla kierroksilla savu nousee...

Ootko törmännyt mihinkään laskennallisiin kaavoihin tuon moottorin minimi nopeuden suhteen?

Hiekkaranta_92

Sinällään ei ole mitään minimi nopeutta. Tosin 2.2 kW moottori jonka nimellisnopeus on esim 20000 rpm (~2100 rad/s) tuottaa todella pienen vääntömomentin.  2200W / 2100 rad/s ≈ 1.05 Nm.  Esimerkiksi tuhannen kierroksen kohdalla on tehoa noin 1.05 Nm * 105 rad/s ≈ 110W

PekkaNF

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 29.08.17 - klo:17:50
.....
Jos korkeimmat mahdolliset kierrokset ovat haussa, moottori pyörii nimellistaajuudella n. 3000 rpm. Kun mennään yli nimellistaajuuden kasvaa induktanssin vastustus entisestäään. Tavanomaisesti jännitettä ei voida enää nostaa, joten magnetointivirta alkaa pienentyä kierrosten noustessa. Tämä johtaa siihen että moottorin tuottama vääntömomentti alkaa heiketä. Koska kierrosnopeus kuitenkin kasvaa, tuottaa moottori vakiotehon. (kentänheikennys alue, vakioteho alue)  Taajuutta voidaan nostaa siten vain tiettyyn rajaan asti, kunnes moottori ei enää tuota riittävää vääntömomenttia, eikä täten voi enää kiihdyttää nopeuttaan.

Jos tarvitaan vääntömomenttia korkeammilla kierroksilla voi sormi mennä suuhun;
Yksi tapa on valita oikosulkumoottori jonka nimellisjännite kolmiossa on 230V ja ottaa sille pariksi taajuusmuuttaja jonka nimellisjännite on 400V . Tällöin kentänheikennys pistettä voidaan nostaa nimellistaajuuden ja nimellisjänniteen suhteella esimerkiksi 560V (400V tasasuuntauksessa saatu jännite) ja 120hz.  Tällöin kierrosnopeudeksi saadaan 7200rpm. Pitää kuitenkin tarkistaa, ettei moottorin läpilyöntilujuudet ja maksimikierrokset ylity. Toki kentänheikennys pistettä voi edellisessäkin tapauksessa hieman viilata.
....

Tästä oli ABB:n miehen kanssa pitkällinen keskustelu yhdellä työmaalla ja silloin seisottiin henkilöauton painosten moottorien vieressä.

Mutta mitenkäs tälläisistä pienistä 1-5 kW oravamoottoreista lähdetään haarukoimaan kenttäheikennyspistettä? Siis toki silmäillen moottorin kilpeä ja tamun kilpeä, ettei mennä yli virroista ja jännitteistä. Mutta kun V/F käyrää (usein suora ja kaksi rajaa) lähdetään parametroimaan.

Jos hypoteesin vuoksi laitetaan vaikkapa 2,2 kW 3000 rpm halpa/Bevi/VEM moottori ja halutaan hieman päälle 4000 rpm ulos siitä?
https://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/SM2%2C2NB14A

Delta kytkentä 240 VAC/50Hz, xVAC/75 Hz???

Yllensä valmistaja ei anna näistä yleismoottoreista V/F käyriä, mutta se pitäis pystyä päättelemään. Usein on 50/60 Hz leima ja niitä vastaava jännite, mutta tuossa ei ole vielä hirveesti pyörimisnopeuseroa.

Pekka


Hiekkaranta_92

#35
Alla liite VEM:n moottori katalogista.


Tästä nähdään että moottorin käämityksien tulisi kestää moottorin navoilla 725V jännite, tosin silloin taajuutta on pitänyt nostaa. 400V taajuusmuuttajasta saadaan ulos maksimissaan edellisessä postauksessa mainittu 560V.

Nimellis V/f on 230V/50hz
Joten selvitetään taajuus kun uusi jännite 560V;

230/50=560/X
X=50*560/230
X≈ 120

Tällä taajudella moottori siis pyörii 7200 kierrosta
Runkokoon 90 maksimikierrokset on vemin luettelon mukaan luokkkaa 10k rpm


Alla sitten vähän graafisesti värein tätä pidemälle vietyä kentänheikennys pistettä.



PekkaNF

Kiitos, tuo selventi oikein paljon.

Itseasiassa kerran leikin pienellä n. 200W moottorilla, jossa oli epästandardi kännite olikohan se 200 VAC tms. ja kun ei ollut muuntjaa niin laitoin siihen Tamun ja jun en muuta keksinyt, niin kahden pisteen suora kilpiarvoilla ja ja V/F termiä muuttamalla arvoin "toimintapisteen". Eihän se näköjään ollutkaan hirveä rikos.

Pekka

Hiekkaranta_92

Karkeasti homma on näinkin yksinkertainen. Todellisuudessa voi olla että tarvitaan jänniteen nousunopeutta rajoittavia suotimia, eristetytlaakerit, kenties paremmilla eristeilä varustettu moottori, erillinen puhallin yms. EMC yhteensopivuuksien ja moottorin keston takia.

Keraamisilla kuulilla olevat laakerit melkeen vaihtaisin jokatapauksessa jos ajetaan hirmu lujaa. Voi myös olla että puhallin ratkaisua kannattaa pohtia ja ainakin alkuun seurata koneen lämpöjä.

PekkaNF

Joo, jäähdytykseen ja puhaltimeen liittyvä problematiikaa on tuttu. Laakeroinnit vieraampi ja olen tietonen du/dt vaikutuksesta, muttei ole mitenkään tutut ilmiö. Tarkoitus ei ole vilä ensivaiheessa mennä rajoille, vaan tietää missä ne on ja mitä vaatii.

Nimellisarvoilla käytettynä normaali oravamoottori on melkoisen robusti ja pienestäkin moottorista saa hetkellisesti melkoisen tehon ulos - toki ottaen huomioon termisen massan ja sen rajallisen kyvyn sitoa/siirtää lämpöä, mutta rankempi jännite ja pulssien suuri nousunopeus varmasti tulee vastaan.

Keraamisista laakereista, niiden asentamisesta jne. mulla ei ole mitään käryä. Miten pitkälle auttaa roottorin akselin maadoitus hiiliharjalla? Eikös monet keraamit ole jossain määrin sähköä eristäviä?

Pekka

Hiekkaranta_92

Sinällään niin kutsutussa hybridi laakerissa ei ole mitään ihmeellistä. Kun käsittelee laakeria asennettaessa siten, ettei voimia viedä kuulan läpi ja käytetään raakaa voimaa iskemisen sijaan, ei pitäisi olla sen kummempi homma kuin laakerien vaihto muutenkaan. Laakerien vaihtamisella on sekin etu, sähköisen eristämisen lisäksi, että laakerin lämpeneminen on huomattavasti pienempää. Hybridi laakeri myös kestää paremmin kierroksia.

PekkaNF

OK.

1: Millaisessa kohteessa ne on omiaan jos ajatellaan karaa tms?

2: Käykö normaalin urakuulalakeerin tai viistokuulalakkerin paikalle? Vaatiiko laakeripestä tms. jotain erikoistarkkuutta tms.

3: Mistä näitä löytää? SKF:llä on suffiksi HC5   Rolling elements made of silicon nitride, mutta ei hirveesti sillä löydy saatavuus ja hintatietoja jollekkin 6201/6203 tms. kokoluokan laakereille.

Normaalisti ostan esim. Agrolagerista eikä aivan ensiksi sattunut sieltä silmään.
https://www.agrolager.de/index.php

Ne mitä löytää on vöhän epäillyttävää...
https://www.bearingboys.co.uk/Cycle-Bearings/CH6082RS-Ceramic-Hybrid-Enduro-Bike-Bearing-120117-p

Pekka

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk