Hydrauli pakka ja sen ohjaus

[Ville Vaho]

Edesmennyt tuffa omisti vain yhden vaiheen ja korvasi tilanteen ämpärillisellä konkkia per kone. Isojakin moottoreita pienen sulakkeen takana. Melko moni kone sylkee haisevan madon päädystä ulos ja koneet ei enää pyöri... Konkat aikoinaan tulleet kaatopaikalta, kuin myös moottorit.

Taajuusmuuttajaa järkeillyt pumpun kaveriksi vuosia, ei vain kukaan ole lähtenyt ajatukseen mukaan kun niitä pumppuja aina vain löytyy. Hydrauliikka on niin 4000 vuotta kehityksessä perässä kun vain voi olla, venttiileitä myöten.... 

[Jussik]

Terve

Valmis koneikko kiinnostaa aina, ajan puutteessa kun ei viitsisi itse ruveta mitään värkkäilemään.

Taajuusmuutaja käyttö olisi nimen omaan tarkoitettu tuohon jatkuvan tehohäviön pienentämiseen.

Konkilla taas vaikutetaan käynnistämiseen ja todellakin 3-vaihe koneen ajamiseen 1 vaiheisena.
Tässä ei näistä ollut kyse, vain jatkuvan tehohäviön pienentämisestä , pumpun kierroslukua muuttamalla.

[Jussik]

Kiitos Ville romuista.

Hydraulikoneikko osoittautui isommaksi kuin odotin, puolet mun koneen koosta :)
Mutta onneksi löytyi sopivat hydrauliventtiilit ja muut roippeet oman pienemmän koneikon tekemiseen.

Omasta hyllystä löytyy muuttuvatilavuuspumppu (SAMM hydraulics) vanhasta Arrows F1 autosta,
tää oli tarkoitus käyttää muualle, mutta tulee nyt palvelemaan tähän koneikkoon.

[G Brzeczyszczykiewicz]

@Jussik:"Konkilla taas vaikutetaan käynnistämiseen"

- Mikä mahtaa olla konkki...? No, kondensaattoreilla vaikutetaan
  vääntömomenttiin eli rajoitetaan sitä. Sitä kautta voi muun muassa hidastaa
  käynnistymista, sitten voi rajoittaa kierroslukua jos kuorman käyttäytyminen
  on tietynlainen eli momentti nousee (ainakin jossain) riittävästi nopeuden
  funktiona. Tyypillisesti radiaalipumput ja puhaltimet ovat tällaisia.

    Mutta tässähän oli kyse sopivan paineen synnyttämisestä tilanteessa
  jossa hydraulipumppu tuottaa lähinnä vuotojen verran virtausta, ehkä ollaan
  lähellä nollakierroslukua. Kuulostaa lupaavalta kohteelta kondensaattoreilla
  rajoitetulle momentille.


"ja todellakin 3-vaihe koneen ajamiseen 1 vaiheisena."

- mistäs tällainen tähän putkahti...?

"Tässä ei näistä ollut kyse, vain jatkuvan tehohäviön pienentämisestä ,
pumpun kierroslukua muuttamalla."

- Juuri tästä kirjoitin. Ilmeisesti ei sitten kannattanut kun ei sitä
  viitsitty lukea....?

[Jussik]

Terve

Konkka = kondensaattori, sen monikkomuoto täälläpäin suomea konkat, sen adessiivi muoto konkilla...
Meistä kaikki ei asu "kehä 3" sisäpuolella, eikä puhu kirjakieltä ja luojalle kiitos siitä.

Kyseessä on kolmivaiheinen oikosulkumoottori, en vielä tähän päivään menessä ole kuullut että pelkillä kondensaattoreilla voitaisiin rajoittaa
moottorin kierosluku halutulle tasolle...
Nimenomaan niin että moottoria käytetään jatkuvasti tällä pienemmällä kierrosluvulla, ilman että poltetaan sähkömoottoria...


Mulla kun on ollut semmonen käsitys,
että jotenkin hämärästi se nopeus liittyisi moottorin napalukuun ja sille annetun jännitteen taajuuteen,
ottaen huomioon moottorin jättämän ja taajuuden suhteen sisääntulo jännitteeseen.

Sillä kondensaattorilla tuskin sitä taajuutta muutetaan... (vaihe kulmaa kyllä)

Kerro nyt miten se onnistuu, mulla on aukko tässä kohtaa.

Mekin ollaan ihan turhaan laitettu taajuusmuttajia joka paikaan, jos homman voi hoitaa muutamalla konkalla.
Pehmokäynnistinkin tulee kaupantekijäistä.

[PekkaNF]

Menee OT:ksi

... en vielä tähän päivään menessä ole kuullut että pelkillä kondensaattoreilla voitaisiin rajoittaa
moottorin kierosluku halutulle tasolle...
Nimenomaan niin että moottoria käytetään jatkuvasti tällä pienemmällä kierrosluvulla, ilman että poltetaan sähkömoottoria...
...

Kyllä tälläinen erikoistapaus (puhallin tms. esim. pierusilppuri) on olemassa. Ei todellakaan mitenkään yleiskäyttöinen eikä optimaalinen ratkaisu.
https://www.quora.com/How-does-a-fan-speed-regulator-work

Tuossakin kirjoitelmassa on väärin muutama asia, mutta ehkä valisee yhtälöä. Nimen vastaisesti kyse ei ole reguloinnista, vaan säätö taphtuu tavallaan prosessin kautta...puhallin on neliöllinen kuorma ja moottorilla on taas oma vääntökäyränsä, joten tehon absorbtio kohtaa tuotetun tehon jossakin nopeuden pisteessä. Moottorin "käyrää" siirretään jännitteellä = muutos puhaltimen kierroslukuun.

Tämähän sitten ei toimi muuttuvalla kuormituksella eikä siten korvaa yleensä mitenkään invertteriä. Mutta hyvä tietää.

Onhan noita muitakin erikoistapauksia, kuten mikron lautasen pyöritin moottori ja pesukoneen yms. "poistopumppu" joka käy vaan vähän aikaa ja ainoa kriteeri on halpa hinta. Kuumenee pidemmässä käytössä, hyötysuhde heikko jne. Mutta halpa kun ei tarvii konkaa käynnistykseen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Shaded-pole_motor

Pekka

[Jussik]

Terve

Ymmärrän kyllä periaatteen ja miten se toteutus toimii 1-vaiheisessa moottorissa, mutta kyse on nyt kolmivaihekoneesta.
Juu ja tosiaan hyötysuhteeltaan  ja toiminaltaan on vähintäänkin arveluttava, jos ei peräti katastrofaalinen.

Toimii muuten lampun himmentimenä  8)

Mutta että kolmivaihekonessa...

On myös toinen käyttötarkoitus konkille:
Konkkia käytettään kolmivaihekoneissa magnetointiin, kun käytettiin niitä generaattoreina.
Tämä tapa on käytössä markkinoilla olevissa "tuotteissa" vuosikymmeniä.
Kyseisellä laitteessa käytetään sähkömoottoria moottorina kun se on kytketty verkkovirtaan ja
ilman verkkovirtaa kone toimii dieselmoottorilla ja samaa sähkömoottoria käytetään silloin generaattorina.

[G Brzeczyszczykiewicz]

@Jussik:Meistä kaikki ei asu "kehä 3" sisäpuolella, eikä puhu kirjakieltä
        ja luojalle kiitos siitä.

- Taidan tietää paikan, olen joskus käynytkin. Siellä oli jokin kaupunkikin,
  nimeä en nyt muista mutta oli kuin suuri Parkano. Kirjakielta, minkään tuntemani
  kielen, siellä ei puhuttu. Pääsin jopa poiskin sieltä, kun kiitin luojaa siitä
  niin hän totesi vaan "aikasi ei ollut vielä".

@Jussik: Kyseessä on kolmivaiheinen oikosulkumoottori, en vielä tähän päivään
          menessä ole kuullut että pelkillä kondensaattoreilla voitaisiin rajoittaa
          moottorin kierosluku halutulle tasolle...

- Nyt olet kuullut. Lähestyt kuitenkin asiaa suoraan kierrosluvun kautta.
  Ota tulokulma systeemin halutusta lopputulemasta eli paineesta. Halusit rajoitetun
  paineen, olettama on että hydraulipumpullasi on tietty syrjäyttämä per kierros.
  Silloin tiettyä vääntömomentti synnyttää tietyn paineen, pumpun rakenne ja öljyn
  viskositeetti voivat aiheuttaa tähän nopeusriippuvuutta mutta tarkastelun keskiössä
  on nopeus lähellä nollaa, vain vuodot tarvitsee korvata.

@Jussik: "ottaen huomioon moottorin jättämän ja taajuuden suhteen sisääntulo jännitteeseen."

- Jättämä olisi nyt lähes 100% ja moottorin napajännite hyvin pieni, jännitteenalenema
  tapahtuu kondensaattoreissa, reaktiivisena, eikä synnytä moottorissa välttämättä
  kohtuutonta lämpöhäviötä. Puhallinkaan ei tosin juuri pyöri mutta mahdollinen vieras-
  tuulettimen tarve ratkeaa tarvittavan momentin perusteella. Tässä kohtaa on hyvä
  muistaa että kolmivaihekone käyttäytyy tällaisessakin tilanteessa melko suotuisasti,
  paljon paremmin kuin yksivaihe(+keinovaihe)kone.

@Jussik: " jos homman voi hoitaa muutamalla konkalla."

- Ei pidä mennä nyt yleistyksiin, tuo riippuu aina siitä mikä se "homma" on.
  Tällä kertaa haluttiin vakio vääntömomentti, jollain tarkkuudella, ja siihen
  kondensaattorit kolmivaihekoneella on lupaava mahdollisuus.

@Jussik: Pehmokäynnistinkin tulee kaupantekijäistä

- Kyllä, kondensaattoreilla se tulee haluttiin tai ei.

@PekkaNF:Kyllä tälläinen erikoistapaus (puhallin tms. esim. pierusilppuri) on olemassa.

- "pierusilppuri....?" Tästä vehkeestä mulla ei olekaan mitään hajua. Nimitys kuulostaa
  kyllä jotensakin prosessisäätöiseltä ja sellaisena lupaavalta.

@PekkaNF:Tämähän sitten ei toimi muuttuvalla kuormituksella....

- Taas riippuu siitä miten systeemin halutaan käyttäytyvän. Erityisesti jos radiaali-
  puhaltimella halutaan virtausvastuksesta riippumatonta virtausnopeutta niin tämä
  on aivan mainio keino. Jopa momenttikäyrän kaarevuus kippauspisteen takana tukee
  itsesäätöisyyttä, sitä ei siis pidä pyrkiä oikaisemaan.


@Jussik: Ymmärrän kyllä periaatteen ja miten se toteutus toimii 1-vaiheisessa moottorissa,
         mutta kyse on nyt kolmivaihekoneesta.

- Mulla on eräs tuollainenkin käyttö jossa on siis sekä 1-vaihekoneen vaatima apuvaihe
  kondensaattorilla että jännitteenalennus (jättämäsäätö) niinikään kondensaattoreilla.
  (On juurikin radiaalipuhallin) Kun ymmärrät tuon toteutuksen niin et tietenkään sekoita
  noita kahta asiaa... onhan näin?

@Jussik:Toimii muuten lampun himmentimenä

- Kyllä, yleensäkin kaikilla resistiivisillä kuormilla. Myös muuntajan läpi koska
  ei synnytä tasajannitekomponenttia.

@Jussik:On myös toinen käyttötarkoitus konkille:

- Nyt menee kyllä ohi aiheesta mutta koska ketjun aloittaja sen tekee niin voinee
  kommentoida.

"Kyseisellä laitteessa käytetään sähkömoottoria moottorina kun se on kytketty
verkkovirtaan...."
- Tässä yhteydessä on syytä puhua vaan sähkökoneesta koska analogia moottorin ja
  generaattorin välillä on niin korostunut.
- Jos kondensaattorit ovat tässä vaiheessa mukana niin niitä voi tarkastella erillisenä.
  Sähkökone ei niitä "näe" sikäli kun verkko on jäykkä. Verkko sitten näkee kokonaisuuden
  joka on hieman kapasitiivinen.
- Verkkoyhteydessä kondensaattoreita ei kuitenkaan tarvita generaattorikäyttöön.
  Riittää että konetta pyöritetään yli verkon tahtinopeuden. Se näkyy silloin verkkoon
  aina osin induktiivisena, aivan kuin alimagnetoitu tahtikone.

"ilman verkkovirtaa kone toimii dieselmoottorilla...."

- Toki millä tahansa voimanlähteellä.
- Kondensaattoreitten virkaa voi hoitaa myös "taajuusmuuttaja". Lainausmerkeissä siksi
  että se on nyt pelkkä invertteri kehittämässä kapasitiivista loisvirtaa. Säädettävyys
  on hyvä ja pystytään rakentamaan jopa vauhtipyöriin perustuvia tehontasaimia tai
  muita tehonmuokkaimia. Silloin kyllä tarvitaan se toinenkin invertteri, verkkovaihto-
  suuntaaja, jolloin puhutaan jo konverttereista. Idea on siis siinä että nyt sähkö-
  koneen nopeus saa muuttua (Esim. tuuligeneraattori)