Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Hydrauli pakka ja sen ohjaus

Aloittaja Jussik, 13.08.17 - klo:22:16

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jussik

Terve

Mulla on tuossa joku aika sitten uinut käsiin CNC-sorvi.
Ostin koneen ilman servoja ja ohjausta.
Koneessa on uusi kohtuullisen hyvä hydraulipakka ja vetosylinteri, mutta hydraulikoneikko ja venttiilit puuttuu.

Tarvisinkin kokemuksia tai hydraulikaavion jonkin sorvin ohjauksesta.
Miten paine pidetään sylinterissä, onko jokin esiohjattu takaisku, joka estää leukojen avautumisen yli kuormassa.
jne....

Laittakaahan ehdotuksia tai kaaviota

Snowfly

Lainaus käyttäjältä: Jussik - 13.08.17 - klo:22:16
Miten paine pidetään sylinterissä, onko jokin esiohjattu takaisku, joka estää leukojen avautumisen yli kuormassa.
1. Mikä on sorvi aihiona käytössä?
2. Onko kara sensoreilla varustettu? Leukojen avautumisen ja kiinnimenon osalta?

Kerta sorveissa on 1001 eri toteutustapaa riippuen valmistajasta...
Sitten jos näitä aletaan 0:sta rakentaan pitää katsoa lompsaa...

Oma mielipide on että pakkaa lähetään katsoon vasta sen jälkeen kun karamoottorin ohjaus, liikkeet ovat toiminnassa... kerta et voi oikeastaan tuota hydraulikoneikon logiikkaa tehdä kunnolla ennen kuin sulla on muu paletti kasassa...
Jotta pystyt tekemään siihen tarvittavat turvatoiminnot sillä laajudella mihin sulla ohjaus pystyy... Kerta muuten käy herkästi että lyöt 400e venttiileihin kankkulan kaivoon kun ne eivät lopulta sovellutkaan tai ole yhteensopivia ohjauksen kanssa....

Mutta jos jostain haet mallia kannattee vilasta mazakin nexus 250 tai 350 sorvit....


JuKa

Hydraulipakka taitaa yleensä olla sellainen rakenteltaan, että se pysyy kiinni vaikka paine katoaisi vetosylinteristä kesken pyörinnän. Tai ainakaan en ole vielä nähnyt, että kappale putoaisi pakasta kun kone sammutetaan...
Ja pyörivä liitin ohivirtaa yleensä niin paljon, että mitään ihmeellistä venttiiliä tuossa välissä ei varmaan tarvita... Sen sijaan paineanturi on hyvä olla, joka valvoo paineen olevan tarpeeksi korkea, jotta pakan voi laittaa pyörimään. Ja venttiilien ohjaus toteutettu niin, että pakkaa ei voi avata pakan pyöriessä.


Voin katella jonkun hydraulikaavion, jos muut ei ehdi ennen.

Jussik

Terve

Tuo ohivirtaus itellänikin oli mielessä.
Ajattelin siihen ensin paine-akku varmistusta, mutta tuokaan ei ikuisuuksiin piisaa.
Pumpulla jouduttaisiin joka tapauksessa sitä silloin tällöin ladata.

Vakiotilavuus pumppua ei taas viitsisi kokoajan painattaa rajoitinta vasten, koska paine x virtaus = teho,
joka taas paineenrajoitusventtiiliä vasten hakattuna menisi suoraan lämmöksi hydrauli öljyyn.
Tuokaan vaihtoehto ei houkuta.

Säätötilavuus pumppua joka tommoiseen käyttöön sopisikuin nenäpäähän ei taas perse kestä ostaa.

Eli tää on syy miksi mietin,  miten ne on noissa oikeissa sorveissa toteutettu.
Niissä se on tehty kustannustehokkaasti ja suht.koth. toimivaksi.

JuKa

Noissa on yleensä säätyvätuottoinen pumppu... Mutta katon kohta jos löydän esimerkiksi Mazakin hydrauliikan kytkentäkaavion...

Jussi

JuKa

Tuossa on Mazakin esimerkki kuva. Kyllä siellä jonkinlaiset lukkoventtiilit näyttäis olevan... Paineakkua ei ole koneessa.

Jussi

Jussik

#6
Aika jännä toteutus.
Lukkoventtiilit on vasta pyörivän liittimen jälkeen joka eliminoi sen vuodon.
Mutta että siellä on vielä paineen rajoitus venttiilit.

Toihan tarkoittaa sitä että pakka / sylinteri on tarkoitettu antamaan periksi ("avautumaan")  sopivan tällin sattuessa.

Mitään paineen mittausta ei näyttäisi olevan itse pakan sylinterin paineesta??
Painekytkimet tosin näyttää olevan valvomassa linjapainetta ennen pyörivää liitintä.
Näillä hoidetaan lataus, mutta latausraja on aika alhaalla eli 5 bar.
Toki lukkoventtiili pitää paineen työsylinterissä riippumatta linjapaineen laskusta.
Jolloin toi raja riittää.

Vastaavasti taas tuommoista en itse pysty rakentamaan, mikäli noita venttiileitä ei ole jo sisäänrakennettu tuonne nykyiseen vetosylinteriin.
Mutta uskoisin ettei näin ole, kyseessä on todennäköisesti tyhmä sylinteri ja normaali kiertoliitin.

No joo, mulla 5cc pumppu, 40 bar paine ja jos tätä ajetaan rajoitinta vasten 1500rpm sähkömoottorilla, menee suoraan hukkatehoksi (lämmöksi hydrauli öjyyn)  0,5kW teho.

Täytyy olla jokin järkevämpi keino, talvella toi ei haittaa kun talli lämpeää muutenkin sähköllä, mutta .....

Ehkä jos tekisi sen taajuusmuuttaja ajolla. Eli pumppua pyörimis nopeutta voitaisiin muuttaa.
Suljettua järjestelmää ei onnistu tehdä pyörivän liittimen vuodon vuoksi.

Pakan kiinni ottamisen pystyisi tunnistamaan painekytkimellä, jonka signaalista moottorin kierrosluku tiputettaisiin 250rpm.
Tällöin taajarilla ajettaisiin jatkuvasti painetta rajoitinta vasten, mutta laskien pumpun tuottoa.
Tällöin se laskisi hukkatehon noin 83W:iin, joka on jo siedettävä.

Tämä eliminoisi paineakun tarpeen ja tuottaisi tasaisen paineen sylinterille joka on pakollinen lukkoventtiilien puuutteesta johtuen.



Mitäs tossa masakissa oli tuolla alempana järjestelmässä?

Snowfly

#7
Lainaus käyttäjältä: Jussik - 15.08.17 - klo:12:40
Aika jännä toteutus.
Lukkoventtiilit on vasta pyörivän liittimen jälkeen joka eliminoi sen vuodon.
Mutta että siellä on vielä paineen rajoitus venttiilit.

Toihan tarkoittaa sitä että pakka / sylinteri on tarkoitettu antamaan periksi ("avautumaan")  sopivan tällin sattuessa.

Mitään paineen mittausta ei näyttäisi olevan itse pakan sylinterin paineesta??


Vastaavasti taas tuommoista en itse pysty rakentamaan, mikäli noita venttiileitä ei ole jo sisäänrakennettu tuonne nykyiseen vetosylinteriin.
Mutta uskoisin ettei näin ole, kyseessä on todennäköisesti tyhmä sylinteri ja normaali kiertoliitin.

No joo, mulla 5cc pumppu, 40 bar paine ja jos tätä ajetaan rajoitinta vasten 1500rpm sähkömoottorilla, menee suoraan hukkatehoksi (lämmöksi hydrauli öjyyn)  0,5kW teho.
Täytyy olla jokin järkevämpi keino, talvella toi ei haittaa kun talli lämpeää muutenkin sähköllä, mutta .....

Mitäs tossa masakissa oli tuolla alempana järjestelmässä?

Paineenrajoitus venttiili on leukojen paineen säätöä varten... jotta ohutseinämäisiä kappaleita ei grimpata ryttyyn... ja paineet ei ylitä pakan käyttörajoja...
Lisäksi leukojen tarkkailussa on 2 anturia mazakissa karaputken päässä... joilla tarkkaillaan kappaleen kiinnitystä... Näillä määritellään pakan leukojen liikevara... eli kone huomaa mikäli kappale irtoaa pakasta välittömästi... lisäksi näiden anturien sijaintia muuttamalla muutetaan sisä/ulkopuolen kiinnitys... silloin jos tarvitaan suuri liikevara leukoihin...
Siinä on myös jonkin sortin paineentarkkailu, jotta jos leukojen puristus paineet on olemattomat kara ei lähde pyörimään...

Järjestelmä on fiksu ja toimiva...Ittellä varmaan löytyy nexuksesta kuvat... mutta menee varmaan loppu viikkoon ennen kuin kerkeän kaivaa ne esille...

Jussik

Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 15.08.17 - klo:12:55
Paineenrajoitus venttiili on leukojen paineen säätöä varten... jotta ohutseinämäisiä kappaleita ei grimpata ryttyyn... ja paineet ei ylitä pakan käyttörajoja...
Lisäksi leukojen tarkkailussa on 2 anturia mazakissa karaputken päässä... joilla tarkkaillaan kappaleen kiinnitystä... Näillä määritellään pakan leukojen liikevara... eli kone huomaa mikäli kappale irtoaa pakasta välittömästi... lisäksi näiden anturien sijaintia muuttamalla muutetaan sisä/ulkopuolen kiinnitys... silloin jos tarvitaan suuri liikevara leukoihin...
Siinä on myös jonkin sortin paineentarkkailu, jotta jos leukojen puristus paineet on olemattomat kara ei lähde pyörimään...

Järjestelmä on fiksu ja toimiva...Ittellä varmaan löytyy nexuksesta kuvat... mutta menee varmaan loppu viikkoon ennen kuin kerkeän kaivaa ne esille...

Terve
noi paineenrajoitus venttiilit on sijoitettu kaaviossa pyörivän liittimen jälkeen, eikä niitä ole merkitty säädettäviksi, puuttuu semmoinen nuoli tuosta symbolista.
Eli ne pelkällä jousella merkitty on jollekkin kiinteälle paineelle.
Ja koska ne sijaitsevat kaaviossa pyörivän liittimen jälkeen ne todennäköisesti tekevät myös näin kyseisessä koneessa.
Kyseisten venttiilien säätämin niiden sijainin vuoksi saattaisi olla haasteellista, lisäksi painetta pakalle voidaan säätää ajon aikana(näin yleensä).
Olisi se tuon lokiikan mukaisesti, että noi venttiilit olisi tarkoitettu puristuspaineen säätöön aika haasteellista.
Säätäjän tulisi pyöriä pakan mukana sitä säätäessään.
Tuossa kaaviossa ennen suuntaventtiiliä on erillisessä lohkossa 3-tie paineenalennusventtiili.
Joka tulisi olla säädettävä, symbolista puuttuu varmaan inhimillisen viheen vuoksi nuoli,
tämä on se venttiili jolla pakalle menevä paine säädetään.

Opetellaanhan ensin tuon hydraulikaavion luku...

Sitten asiaan, olisin kiitollinen niistä nexuksen kaaviosta.
Omassa sylinterissä ja pakassa ei voida mitata niiden sijaintia.
Ainoa mitä voidaan mitata on työsylinterin paine, tämä riittää hyvin.

Snowfly

Itse puhuin nexuksesta... En jaksanut katsoa edes tota kytkistä

Jussik

Kiitos kaaviosta.
Kytkennältään näyttää olevan samat, pääpumppuna säätötilavuus pumppu.

Tämä selkeyttää aika paljon oman koneikon suunnittelua.

Snowfly

Lainaus käyttäjältä: Jussik - 15.08.17 - klo:17:44
Kiitos kaaviosta.
Kytkennältään näyttää olevan samat, pääpumppuna säätötilavuus pumppu.

Tämä selkeyttää aika paljon oman koneikon suunnittelua.

Tuossa näet leukojen paineenrajoitus venttiilin ja mittarin käytännön sijainnin... vasemmalla puolen ovea...


Ville Vaho

Mulla olis ainakin kolme työstö koneen koneikkoa jouten, Max paine 180 Bar pumpulta. 100bar toinen. Venttiileitäkin enemmän kun laki sallii irtonaisena ja paketteina.

Luonnollisesti Bosch laatua, 400v moottoreilla, muistaakseni 200v toinen vaihtoehto. Ja tietysti muuntajia jos tarvitaan. Ja jos öljy lämpöä, löytyy karajäähdyttimiä ainakin kolme...  :D

Eikä ole kallista! Ei edes köyhälle.

Paineen säädön lisäsin yhteen mazakkiin tukilaakerille, ei ollut hydraulivelhollekaan läpihuutojuttu. Neuvot ja takuu kaupan päälle. 0451329486
-vilderi

JuKa

#13
Joskus avasin tuollaisen Mazakin työsylinterin ja siinä männässä oli kahteen suuntaan jonkinlaiset jousella varustetut venttiilit. Eli ne on ilmeisimmin nuo kuvaan piirretyt...

G Brzeczyszczykiewicz

@Jussik: "Ehkä jos tekisi sen taajuusmuuttaja ajolla. Eli pumppua pyörimis
          nopeutta voitaisiin muuttaa."

  - Mahtaisikohan toimia niin että käyttäisi hyraulikoneikon moottoria
    kondensaattoreitten kautta. Itse olen tuolla tempulla ratkaisut monta
    paikkaa, sattumoisin nytkin on tekeillä yksi sellainen. (Sirkkeli
    kyykyttää sulakkeita pehmentämättömässä startissa, 2,2kW moottori
    3x10A:sten takana. Kokeilin että 14yF kahdessa vaiheessa jaksaa
    kiihtyä rauhallisesti)

- Juju on siis käyttää moottoria vakiomomentilla, isolla jättämällä.
  Jännitehäviöhän on reaktiivinen joten se ei itsessään aiheuta tehohäviötä.
  Häviötä syntyy tietysti muualla mutta vain vähän verrattuna (pelkkään)
  rajapaineventtiiliin.

- Moottorihan toimisi kippikynnyksensä takana eli ei oikeasti vakiomomentilla
  silloin jos se pääsisi kiihtymään. Siihen pääsemiseksi pitäisi lisätä
  resistiivistä jännitehäviötä mukaan niin että kippikynnys siirtyisi lähelle
  nollakierroslukua (öljyvuodon korvaaminen)
    Toinen juttu on tietysti se mitä tapahtuisi kun pakkasylinteri tulisi
  iskunsa päähän ja moottori olisi hieman kiihtynyt tilanvaihdon aikana.
  Rajapaineventtiili siis tarvittaisiin kuitenkin, mitäpä siinä muuta kuin että
  leukojen puristus pitäisi asettaa sekä venttilistä että kondensaattoreita
  vaihtamalla...? Tai tinkiä hieman hifistelystä ja mitoittaa kondensaattorit
  suurimman paineen mukaan ja säätää vain venttiiliä.

  Mutta ei olisi kallista kierrosluvun alentaminen. Elektroniikkakeskuksessa
  oli 20yF kondensaattorit 3,66Eur/kpl verottomana (em. sirkkeliin)

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk