Veivikonemies kaipaa neuvoja

[viilari]

Käynyt mielessä hommata CNC jyrsinkone ja veivikonekaudella opin saaneena neuvoja tarvitaan:
Tietokoneesen tarvitsen ilmeisesti 3-D cadin (minkä ?) ja sopivan CAM (minkä ?) konetta ohjaamaan.
Jos haluan vaikka 100 X 100 X 100 mm alumiinikuutioon yhdelle sivulle jyrsiä r=40 puolipallon muotoisen kuopan,
niin eteenekö homma niin että piirrän cadilla 3-d kuvan ja vien sen cammille (missä muodossa?pinta,tilavuus vai missä
mallissa).Cam on ilmeisesti konekohtainen,osaako cam ehdottaa minkälaiset työkalut ja mihin asemaan työkalumakasiiniin laitetaan?Tulevatko lastuamisparametrit automaattisesti? Miten CNC koneessa kappale paikoitetaan? Tässä aluksi,myös suomen/englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta saa ehdottaa.

[pave]

Terve!

Täällä itekkin veivimies ja vasta pari vuotta opiskellu nc-juttuja. Katoppa täältä harjotuksia:http://www.mastercam.fi/ihan_ite/

[penaula]

Moi
Itse harjoittelin tällaiselta sivustolta löytyneillä harjoituksiksilla.

http://www.cudacountry.net/html/mastercam_toc.html

http://www.cudacountry.net/html/tutorials.html

[Hiekkaranta_92]

Moni asia riippu paljolti camistä ja valitusta cadista. Esim delcam:ille annetaan työkalukirjasto ja se valitsee itse terät ja tekee ohjelman itse. tämä tarkoittaa sitä että kirjasto pitää olla todellisuutta vastaava. Nykyisissä cad cam ohjelmissa on monia vaihtoehtoja siirtää tietoa ohjelmien välillä esim. iges ja step ovat yleisiä. cam ei ole konekohtainen muttta postprosesori on. Terää saa paikotettua erilaisilla kompensoineilla monellakin eri tapaa. Kappaleen paikotus toimii pitkälti samoin kuin manuaali koneessa, esim. hipaisu kappaleen pintaan ja asetetaan paikoitus terän säteen verran sivuun. http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/91279 tällä kirjalla pääsee jyvälle.

[PekkaNF]

Mulla on vähän sama ongelma. Ehkä kysyn jopa samoja asioita kun Viilari.

Ehdotettu kirjaa "Koneistustekniikat" ISBN: 9789510271568, mutta tämä näytti kuvauksen perusteella sellaiselta kaikkea syleilevältä opukselta, jossa on ehkä aukema CAD/CAM/postprosessori/G-koodi/STEP???? Mulla taitaa olla ton kirjan antiikkinen versio ja mun kirjassa oli vain muistaakseni pari sivua CAD/CAM asiaa.

Olisko jotain kirjaa (tai saittia) joka lähtis CAD:n tiedostosta ja päätyis postprosessoriin? Tai ainakin käydään läpi rajapinnat yleisellä tasolla? Mulle on edelleen yksi mysteeri miten päädytään geometriasta G-koodiin ja siitä edelleen komennoiksi servo-ohjaimille.

Kiitos,
PekkaNF

[Seppo K]

Moi

Tilasin tuon kirjan joulukuussa, kun aloin etsiä jotain opusta jolla pääsisi metallintyöstön alkuun muutenkin kuin kokeilemalla. Itsellä koulutus ihan muuhun, joten perustietoa kaipailin kun nyt jyrsimen olin päätynyt tilaamaan.

Opus tosiaan on laajakatseinen, jossa aletaan metallintyöstön perusteista, käsitellään työstöarvoja niin sorvaukseen kuin jyrsintään, ja muitakin hieman. On jopa hammaspyörien valmistusta - käsisyötöillä.

Itse NC-työstöstä kirjassa on 56 sivua - ja sivukoko luokkaa A4.
Joten ei ihan mitätön osuus siitäkään. Sivuja kaikkiaan 325.

En osaa arvioida tuon NC-osuuden kattavuutta näillä opeilla, mutta kyllä siinä lähdetään liikkeelle koordinaatistoista, esitellään eri koodit, esitellään erilaisia ajotapoja (sekä jyrsin että sorvi, tosin pääpaino näyttää olevan sorvilla - jyrsimeen liittyviä sivuja on 11).

Mitä itse kaipaan onkin sitten noiden erilaisten suunnitteluohjelmien yhteiskäyttö, siis jollain piirretään, sitten muokataan ajolinjat ja sitten ohjataan konetta. Nyt mentiin alueelle missä meikäläinen onkin sitten vielä pihalla. Tältä alueelta vinkkejä mielelläni täälläkin odottelen.

Seppo

[Hiekkaranta_92]

Kirjassa ei juuri cad cam asioita kerrota...mutta nc työstöstä pääsee jyvälle. Hankala edes tehdä mitään yleismaailmallista opusta tehdä... onkos tällä foorumilla jotain osiota johon vois ruveta moista opusta kasaamaan... esim liitteeksi joku piirustukset josta sitte menään eri ohjelmilla eteenpäin...ja siihen sitte jokka osaa käyttää eri ohjelmia tekevät ster by step ohjeet.  Itse voisin jonkinlaisen pinta raapaisun autodeskin inventoriin, surfcamiin ja mastercamiin kirjoitaa

[penaula]

Täällä yksi harjoitustyö Mastercamilla.
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/nctekniikka/materiaali2/Harjoitus3/NC-harjoitus3.html

[pave]

Netistä löytyy myös opiskeluvideoita esim. hakusanoilla: video tutorials mastercam .
Näistä kun opettelee ja tekee toisella näytöllä/koneella samaanaikaan...

[PekkaNF]

Varmasti kaikki muut ymmärtää nämä hyvää tarkoittavat neuvot tutoriaaleista ja ehkäpä niistä selviikin nämä asiat käänteisellä insinööritaidolla, mutta ainakin mulla Hiacen mentäviä reikiä sivistyksessä.

Ymmärrän kyllä että CAD:llä piirellään vektoreita ja sen että servo-ohjeimelle voidaan syöttää nopeutta, asemaa tai rataa.

MUTTA....

CAD: tällä piirretään jonkun kappleen geometria, sieltä otetaan yksi OSA, johon liittyy osan koordinaatisto ja sen sijoittuminen tuotteeseen , vaikkapa 5m kuvannon ulkopuolle.

CAD:sta saadaan ulos monta formaattia, DWG/DXF aika yleisiä piirustuksen siirrossa. Mitkä yleiset vaihtoehdot CAM:nn ja miten näitä pitää konvertoida?

Onko se sitten CAM-ohjelma, joka ensin justeeraa koordinaatteja koneen koordinaateihin? Eli esim. kappaleen koordinaatit suhteutetaan aihioon ja edelleen työkalujen valinna/offsettien(/koordinaatien) ja koneen marginaalien ja työstöarvojen kautta kautta oksennetaan ulos G-koodia?

Sittenkö on välissä joku postprodessori? Ja tämäkö rakentaa servolle komennot, vai vasta ulostaa jonkun yhden sortin tiedoton jota sitten servoohjaimien ohjain jyystää jollakin syklillä?

Mä tiedän että nyt tulle KVG:tä ja "uuno" kommenttia, mutta yksityiskohdat olis helpompi guugleta kun tietäs vähä mistä olis niinkun "karkeesti" kysymys sekä teoriassa, että miten se prosessi käytännössä jakautuu eri nimisten ohjelmien taakse.

Onko sitten ammattilaisialla ja harrastajilla ihan eri maailma?

PekkaNF

[Hiekkaranta_92]

Karkeasti homma toimii niin että että cadilla piiretään 3D malli kappaleesta. tästä viedään sitten camiin joko 3D mailli jossa tulee siis syvyys tiedot mukana tai vaihtoehtoisesti 2D kuvanto johon annetaan syvyystiedot itse. Camille annetaan tiedot terästä, työstöarvoista ja korjainpaikoista. Sitten valitaan terälle rata. Tässä voidaan sitten vaikutaa eri asetuksilla kulkeeko terä keskellä, oikella vai vasemmalla puolen valittua rataa (kappaleen muotoviivaa). Työstövarojen jättö viimeistelyä varten on myös mahdollista. Kun camilla on terälle rata sen täytyy tietää kuinka paljon koneistetaan tätärataa ja mistä aine alkaa, tätä varten määritellään aihio ja koneistettava määrä myöskin lastunsyvyytä voidaan säätää jos tarve on.  kun cam tietää edellä mainutut tiedot voidaan simuloida terän liikeet ja katsoa tekeekö ohjelma jotain tyhmää. Kun ohjelma menee näytöllä oiken voidaan ohjelma postata jolloin camin tieto muuttuu ohjaukselle sopivaksi ohjelma tiedostoksi. Esim cam kertoo postalle että täytyy siirtyä syöttöliikeellä X arvoon 100. tällöin kun ohjelma ajetaan posan läpi muuttuu se muoton G1 X100 (ISO koodi). tai L X100 (heidenhain).

[Seppo K]

No nyt alkaa tulemaan ohjetta tasolla jota alkaa maalainenkin ymmärtää - tai ainakin kuvittelee niin vielä konkreettisesti asiaa tekemättä.

Kannattaisin kovasti ajatusta että kasattaisiin step-by-step -ohjeet mallitiedostoineen vaikkapa tuosta Viilarin alumiinikuutiosta puolipallosyvennyksineen ihan CAD:sta aina työstöön asti.
Toki jokaisella on erilaisia laitteita ja ohjelmia, mutta jos on yksi toimiva malli, niin siitä ehkä pääsisi paremmin jyvälle ja virittämään sitten omia parametrejaan.
Tuo Viilarin esittämä palikka vaikuttaisi riittävän yksinkertaiselta, mutta siinä on kuitenkin 3D:tä, suoria ja kaarevia pintoja, mitä ilmeisemmin sekä karkeaa että hienotyöstöä, vai ?

Seppo

[viilari]

http://www.swansc.com/index_en.htm
Tämmöinen löytyi,paha mennä sanomaan mitään kun ei vielä CNC hommista ymmärrä.
Sattumalta uusimmassa Metallitekniikka lehdessä oli artikkeli CAM hommeleista,referoin artikkelia kon kerkeän.

[saulij]

Hiekkaranta_92 selittikin prosessin oikein hyvin. Tässä vielä vaiheittain.

CADillä luodaan malli, joka voi olla 2D vektori malli tai 3D solid tai pintamalli. 2D-mallit talletetaan CAMiä varten yleensä dxf-muotoon ja  3d-mallit step-muotoon, joka on hyvin standrdisoitu yleinen solidin talletusmuoto. Mallia voidaan käyttää joskus sellaisenaan jos CAM sen lukee. Useisiin CAMeihin saa myös suorakääntäjän eri CADien formaateille.

CAMisä annetaan teknologiatiedot, aihion mitat, 0-pisteen paikka ym. ja generoidaan radat. Useimmiten se tuottaa yleisen APT-muotoisen tiedoston. Tätä ei välttämättä talleteta levylle vaan käytetään sisäisesti. APT-tiedosto http://en.wikipedia.org/wiki/APT_(programming_language) sisältää kaiken tiedon kappaleen koneistusta varten. Tässä vaiheessa radat on vielä yleisiä, eikä koneeseen ja koneen ohjaukseen ole otettu kantaa. Ohjelma voidaan myös simuloida CAMissä.  Seuraavaksi ajetaan ns. postprosessori, joka kääntää APT-tiedoston työstävän koneen ohjauksen ymmärtämään muotoon, useimmiten G-koodiksi http://en.wikipedia.org/wiki/G-code, mutta muitakin koodeja on mm edellä mainittu heidenhain. Postprosessori ajo suoritetaan yleensä CAMin sisällä. Joissakin yksinkertaisissa CAMeissä ei ole APT välivaihetta.
Tässä vaiheessa ohjelmaan saattaa tulla virheitä, jos postprosessori on huonosti tehty, tai ei ole juuri ko. koneelle/ohjaukselle sopiva. Kannattaa aina, jos mahdollista, ajaa ohjelma jollain simulaattorilla, jos ohjauksessa ei ole sitä mahdollisuutta.
Viimeksi tänään työpaikalla terä sukelsi yhtäkkiä pikaliikkeellä kappaleen toiselle puolelle.

Nyt ohjelma voidaan siirtää työstökoneen ohjaukseen esim muistitikulla, verkon kautta tai RS232 portista kaapelilla. Koneen käyttäjän on tiedettävä, missä on ohjelman 0-piste,  mitenpäin kappale on ohjelmoitu sekä käytettävät työkalut, että ne kohtaavat.  Koneen ohjaus tulkitsee ohjelmaa ja antaa akselien ohjaimille ja karalle käskyjä ohjelman mukaan.

[Ville Vaho]

Takana on 7 vuotta cnc koneistamista työssä, ohjelmat muistiolla kirjoittaen. Harrastuksena muutama 100 3d kuvaa, melkein yhtä paljon cam ratoja. Muutaman 2d radan työmaan koneella ajaneena on tullut huomattua seuraavia asioita:

-kompensointi työstökoneella, jos tehdään tarkkoja mittoja (0.01)

-kompensointi cam, jos mitoilla ei niin väliä, TAI jos ohjaus ei ehdi laskemaan ratoja

-kompemsointi työstökoneella vaikuttaa ohjelmaan monella tapaa, esim. teet ohjelman 9.99 halkasian työkalulle, et voi antaa korjaimeksi isompaa lukua tai kone ei välttämättä "mahdu"  suorittamaan rataa. Lisäksi pitää selvittää koneen kompensoinnin perusteet, koska kompensointi päälle, koska pois ja millaiset liikkeet vaatii.

-ympyränkaari-> alku-loppupiste+r, vai alku-loppupiste+keskipiste (näissäkin eroja, absoluutti keskipiste/ inkrementtaali) koneen ominaisuuksista ja parametreistä riippuu... Löytyykö koneesta 3 akselin saman aikainen ajo....

-cam on hyvä orja, mutta huono isäntä. Kaikesta huolimatta pitää ymmärtää mitä ohjelmassa lukee, en tarkoita että käydä ohjelma kokonaan läpi, mutta alku ja loppu. Toki voi laittaa koneeeen 10000 merkkiä , painaa nappulaa ja mennä kaffeelle, mutta entä jos ohjelman lopussa lukee vaikka G0Z-50, menee pitkä ajo pilalle pienen virheen takia.

-cam ei yleinsä tajua työstöarvoista, koneistaja kertoo miten mennään. Terävalmistajilla on hyviä kirjoja ja ohjelmia, mutta kokemus kertoo mitä kannattaa kokeilla ja mitä ei. Romukasasta noukittu pala voi lannistaa tai kannustaa, koneistamattomaksi luokiteltu raina menee eri tavalla kun automaattiteräs.

3d ratoja en ole aikaiseksi saanut, mutta pelkkä 2d auttaa hurjasti
jyrsinkoneelta nämä kommentit, sorvaamisen olen yrittänyt unohtaa...