Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Välyksen poistaminen ratasvälityksestä

Aloittaja Jamiko, 19.03.12 - klo:23:51

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ftec

#15
Lainaus käyttäjältä: mpr - 21.03.12 - klo:01:41
Toimisikohan ? että laittais toisen hammastangon vanhan rinnalle ja se joko jäykällä jousella tai mekaanisesti säädettävä ja tämä sen verran eri jakoon kun vanha siten että välys poistuu. Eli + liike vanhalla ja - liike uudella rinnalla olevalla hammastangolla. Vaatii tietysti toisen tai leveämmän hammaspyörän.

Piti oikein lukea ketju uudestaan. Eli siellä on siis välystä sekä hammaspyörässä että kierukkavaihteessa. Sitten jousi joka poisti välykset pyörän ja tangon välistä on poistettu ja nyt paketti voi jumittaa lastujen takia. Lisäksi moottorilla oleva pulssianturi on (asiantuntemattomasti) korvattu lineaaripulissianturilla, mikä tietysti aiheuttaa värähtelyä paikoituksen säätöpiirissä välysten takia 

Kysessä täytyy kuitenkin olla aika kalliista koneesta, jota ei kyllä kannattaisi pilata paukkulankavirityksillä. Kyllä mä ottaisin lusikan kauniiseen käteen ja tekisin sen mitä pitää, eli peruskorjaisin takaisin valmistajan tarkoittamiin ratkaisuihin:

Pulssianturi takaisin moottorin ensiöakselille. Sitten, kierukkavaihteessa on täytynyt olla jokin systeemi, jolla se on alunperin säädetty välyksettömäksi. Vaihde kylmästi perusremonttiin joko OEM osilla tai sitten koneistamalla korvaavat. Jousi takaisin paikalleen ja jotain ylimääräistä lastunsuojaa tai -poistoa vielä sinne hammastankoon, etteivät hammaspyörän väliin menevät lastut pääse pilaamaan koneistettavia osia.

/Risto

PS. Ja nuo mainitsemani halkaistut pyörät ovat oikeasti harkitsemisen arvoinen juttu jos voimansiirto kestää hampaan leveyden pienentämisen. Näitä käytetään mm painokoneiden telojen välityksissä. Mulla oli joskus linkki englantilaisen valmistajan sivulle, yritän jossain välissä löytää linkin.

ftec

#16
Ja sellainen vaihtoehto on kokonaan jäänyt huomaamatta, että jos tilaa muutoksille on riittävästi, niin vaihtaa tilalle huomattavasti tehokkaamman servomoottorin, jossa riittää vääntöä niin, että kierukkavaihteen voi jättää kokonaan pois. Silloin ongelmaksi jää enää hammaspyörän ja -tangon välinen välyksettömyys.

PS. Muistan nähneeni rack & pinion ratkaisuja joissa iso motti ja ensimmäinen alennus ennen hammaspyörää on tehty hammashihnavälityksellä.

mpr

Lainaus käyttäjältä: ftec - 21.03.12 - klo:13:46
Ja sellainen vaihtoehto on kokonaan jäänyt huomaamatta, että jos tilaa muutoksille on riittävästi, niin vaihtaa tilalle huomattavasti tehokkaamman servomoottorin, jossa riittää vääntöä niin, että kierukkavaihteen voi jättää kokonaan pois. Silloin ongelmaksi jää enää hammaspyörän ja -tangon välinen välyksettömyys.

PS. Muistan nähneeni rack & pinion ratkaisuja joissa iso motti ja ensimmäinen alennus ennen hammaspyörää on tehty hammashihnavälityksellä.

mikähän mahtaa kierukkavaihteen välitys olla?, jos riittävän pieni niin muuttaminen hammashihnalle on hyvä idea.
Hammastangon välyksen poistossa juosi systeemi paras, koska se myös eliminoi kulumisesta johtuvaa välystä ja kone toimii myös niissä kohdissa jotka ei ole kuluneet.

Jamiko

On ollut mielenkiintoista lukea ajatuksia eri ratkaisuista ja haluaisinkin nyt kerrata hieman koneiden tarkkuuksia.

Siis, eka vaihtoehto on laittaa askelmoottorit ilman asentotunnistusta.
Koneistusjälki tarkastetaan silmämääräisesti että ei ole päässyt hukkaamaan pulsseja tai mitään muutakaan ihmeellistä ei näy.

Parempi vaihtoehto on laittaa pulssianturi askelmoottorin persuksiin jolloin ei pulssit pääse karkuun ja muutenkin pitäisi olla parempi.
Koneistusjälki voidaan tarkistaa jo metrimitalla.
Sillä vieläkin kaikki klapit nousuvirheet ja vääntymät vaikuttavat itse kappaleeseen tulevaan jälkeen.

Tästä parannettu versio jota käytetään myöskin halvemmissa koneistuskeskuksissa on että hankitaan paremmat johteet (hiotut ja esijännitetyt) ja tehdään koneen rungosta huomattavan jäykkä. Nyt päästään oikeesti satasiin, kunhan kone ei ole kulunut sillä sitten mikään ei vieläkään kompensoi kulumia.

Viimeinen vaihe on että lisätään edelliseen mittasauvat jotka mittaavat SUORAAN pöydän/liikkuvan osan liikettä. Tällä päästään siten oikeasti tonniluokkaan mutta hinta on myöskin sen mukainen. Tällä järjestelyllä päästään ensikertaa mittaamaan itse koneella voimansiirrossa olevia välyksiä.



Jamiko

Nyt sitten takaisin itse aiheeseen, elikkä tuohon nurkassa seisovaan muinaisjäänteeseen.
Silloin 70 luvulla kun tuo kone rakennettiin, niin työvoima ja rauta olivat "halpaa" ja elektroniikka helvetin "kallista" toisaaltaan mittatarkkuusvaatimukset eivät voineet olla juuri kymppiä parempia vaikka koneet tehtiin hyvin vielä nykypäivänkin mittapuun mukaan. Silloin suosittiin mahdollisimman tarkkoja sovitteita ja mekaniikkaa jolla haluttu tarkkuus saavutettiin. Johteissa ei vielä nykyäänkään ole muuta mahdollisuutta, mutta ajomoottoreissa sen sijaan on paljon parannusta suorastaan mullistus käynyt. Ei niinkään pienissä koneissa joissa on mahdollista ostaa kohtuuhintaisia kuularuuveja vaan isoissa koneissa joihin nykyään saa "kohtuu hintaan" pitkiä mittasauvoja. Ennen oli tehtävä mekaniikka niin hyväksi kuin pystyi ja se siitä, mutta nyt voi mekaniikassa olla välystä mutta silti se ei vaikuta tarkkuuteen, mittasauvan ansiosta. Silti se välys täytyy poistaa jotta ei värähtele, mutta se voidaan hoitaa halvalla esim kahdella servolla ja rattaat voivat olla halpaa peruskamaa.

Tätä uutta ajatusta noudattaen siis meinasin sitä hydraulimoottoria. Moottori ei siis tule vanhan vaihteiston yhteyteen vaan suoraan hammaskiskolle, ja kun hydraulimoottori yrittää jatkuvasti siirtää x:ää joutuu servo punnaamaan vastaan jolloin välyksiä ei ole.
Koska jos servo "päästää tyhjää" niin hydraulimoottori siirtää heti x:ää ja toiseen suuntaan servo vääntää väkisin hydraulimoottoria ympäri, jotenka hammaskosketuksen suunta ei muutu missään vaiheessa ja välystä ei ilmene.

Millä lopullinen vastavoima toteutetaan niin hydrauliikka on halpuutensa puolesta vahvoilla koska koneessa on jo hydrauliikka valmiina.
Sekä tällä vastavoimaperiaatteella ei tarvitsis tehdä mitään koneessa oleviin vaihteistoihin.

Tulipa taas oikeen madonluvut :P

Jos joku jaksoi lukea kaiken niin saa papukaijamerkin ja kymmennen pistettä ;)

mpr

Lainaus käyttäjältä: Jamiko - 22.03.12 - klo:18:52

Tätä uutta ajatusta noudattaen siis meinasin sitä hydraulimoottoria. Moottori ei siis tule vanhan vaihteiston yhteyteen vaan suoraan hammaskiskolle, ja kun hydraulimoottori yrittää jatkuvasti siirtää x:ää joutuu servo punnaamaan vastaan jolloin välyksiä ei ole.
Koska jos servo "päästää tyhjää" niin hydraulimoottori siirtää heti x:ää ja toiseen suuntaan servo vääntää väkisin hydraulimoottoria ympäri, jotenka hammaskosketuksen suunta ei muutu missään vaiheessa ja välystä ei ilmene

Periaatteessa toimii ja ehkä käytännössäkin. JOS työstöön tarvittava voima ei ylitä hydraulimoottorin vääntöä.  Kun ajetaan hydraulimoottorin väännön suuntaan servo vain päästää mutta kun hydraulimoottorin voima ei riitä siirtämään niin servo ottaa välyksen pois ja alkaa auttamaan hydraulimoottoria.

Jamiko

Lainaus käyttäjältä: mpr - 22.03.12 - klo:21:03
Periaatteessa toimii ja ehkä käytännössäkin. JOS työstöön tarvittava voima ei ylitä hydraulimoottorin vääntöä.  Kun ajetaan hydraulimoottorin väännön suuntaan servo vain päästää mutta kun hydraulimoottorin voima ei riitä siirtämään niin servo ottaa välyksen pois ja alkaa auttamaan hydraulimoottoria.

Juurikin noin selkokielellä sanottuna :)

Täytyy alkaan vaan laskeen kuinka paljon voimaa tarvis liikutteluun. Itse koneistus ei kauheesti voimaa tarvii mutta kun tuo x painaa noin 10t (juurikin 10 tonnia!).
Koottaessa tuota konetta sitä liikuteltiin x:n servon kiinnitysakselista ja silloin tuntui varsin kevyeesti liikkuvan. Ihmetytti vaan tuon servon koko silloin. Äkkiseltään saman kokoinen kuin 11/15kw karamoottori.

Tapani Honkanen

Olisikohan kiihdyttämisreserviä varten momenttia. Ihan uteliaisuudesta kysyn, missä hommassa tuota konetta onkaan käytetty. Kone on varmaankin alkuperäisellä paikallaan vai oletko haalannut sen kotiverstaaseen. 
TH

Jamiko

Ei ole alkuperäisellä paikalla vaan omalla työmaalla nykyään, jossa sillä harjoitetaan "hyväntekeväisyyttä" kun se ei aivan tarkkaan ottaen täytä tutantokoneen määrettä. Poiskaan ei ikävä kyllä voi laittaa (pitkä stoori päämiehen kanssa).

Harmi ettei tänne saa helpolla kuvaa ilman jotain nettipaikkaa :(

Lähinnä sillä koneistetaan palkkeja ja ei mitään kauheen tarkkaa sekä jollei mahdu pienempiin koneisiin.

mpr

Lainaus käyttäjältä: Jamiko - 22.03.12 - klo:21:14
kun tuo x painaa noin 10t (juurikin 10 tonnia!).
Ei siinä ole sähköistä välyksenkompensointia (backlash) jolla sais paikotusta tarkemmaksi.
Aika rajusti saa jo työstää että 10t pöytä alkaa värisemään.

Kyllä sen kuvan saa tätäkin kautta aika helposti, tuosta "lisää kuva" painikkeesta (vastaa sivulla). Olisi kyllä tosi mielenkiintoista kuva nähdä.  :)

Jamiko

Ei se varsinaisesti ala värise/tärise vaan vauhdin hidastuessa alkaa "hypähdellä" 2-3 kympin mittaisia matkoja, elikkä välyksen mitta. Elikkä laakerit pikkasen hannaa vastaan ja sitten kun liikahtaa niin menee sen välyksen eteenpäin.

Ei toi kuva nyt ilmesty  perrr...

Miten sen saa hakemaan kiintolevyltä??

mpr

Alhaalla lisätoiminnot klikkaa auki niin löytyy liite.

Jamiko

Vihdoinkin tuli laitettua se kuva.

Kone jatkuu vielä 3m kuvan ulkopuolellekin.

eemeli

Hep.

Näyttäs mahtuvan pöydälle jonoon kellosepän sorveja jokunen kymmentä jonoon...

Juhlavan kokoinen laitos!

-eemeli-
*tekemällä virheitä oppii tekemään parempia virheitä*

mpr

Moi
Kyllä tuo kuva paljon kertoo, itse kuvittelin koneen aivan toisen malliseksi.
Kyllä tuon varmasti kannattaa kunnostaa.
Niin siitä hydraulimoottorilla toteutetusta välyksen poistosta vielä, kannattaa ehkä kiinnittää huomiota myös öljyjen mahdolliseen lämpenemiseen kun siinä joudutaan ajamaan vasten paineenrajoitus venttiiliä ?? silloin kun ajetaan vasten hydraulimoottorin vääntösuuntaa. Ei ehkä ongelma, tuli vaan mieleen.

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk