Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Keskustelu ohjaimen käyttöliitymästä

Aloittaja Kremmen, 14.01.10 - klo:09:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: saulij - 16.01.10 - klo:13:40
Täytyyköhän tarkka karan kierosluku mitata? Sorvin kierrosluvut on todennäköisesti laskettu nimellisellä moottorin kierrosluvulla. Tavallisen AC-moottorin kierroslukuhan on jättämän verran pienempi ja jättämä kasvaa kuorman kasvaessa. Tämä johtaa liian suureen nousuun. Kierroslukuhan saadaan selville parin ineksipulssin välisestä ajasta laskemalla. Syötön nopeustta korjataan sitten vastaavasti, että oikea nousu toteutuu.
Periaatteessa on mahdollista mitata karan pyörimistä vain indeksipulssista, jolloin meillä olisi siis 1-pulssinen anturi. Tätä itsekin jossain vaiheessa mietiskelin jokin aika sitten. Laskennallisesti ei ole mitään väliä montako pulssia karalta saadaan, mutta indeksipulssi sieltä on saatava jotta tahdistukset toimivat. Kuitenkaan tarkastelu pelkän laskennan onnistumisen kannalta ei riitä. Olemme rakentamassa ainakin kierteytyksen osalta seurantajärjestelmää jossa karan pyöriminen toimii kelkan liikkeen ohjearvona niin, että kelkan moottori pitää olla vaihelukittu karan liikkeeseen. Joku kuitenkin innostuu sorvaamaan kierrettä jonkun kurkkupurkin kylkeen matalimmilla mahdollisilla kierroksilla, <50 1/min. Tällöin systeemiin ei saada yhden pulssin anturilla juuri minkäänlaista dynamiikkaa ja kierteestä tulee melko varmasti juosten kustu. Vielä pahempaa jos kierrettä ajetaan kappaleeseen jossa leikkuuvoima ei ole vakio - esim jos akseliin vedetään jengaa ja siinä on vaikka kiilaura. Dynamiikalle tulee jo vaatimuksia ja voin vanhasta kokemuksesta luvata, ettei onnistu kuin kunnollisella seurannalla. Se vaatii pulsseja karalta.
Lainaa
Kierteen sorvauksessa kannattaa terää syöttää kierteen kyljen suuntaan, muuten työstövoimat kasvaa suuriksi, tulee värinöitä ym.
Tämä on ollut mielessä jo alusta alkaen. Periatteessa tuohon tiedän kaksi tapaa, ammattisorvarit ehkä useampia. Itse olen kääntänyt huippukelkan kierteen kylkikulmaan jolloin siitä syöttämällä terä etenee viistosti leikaten vain etureunalla. Kierteen pohja pysyy tällöin terän profiilikulmassa. Toinen on pitää huippukelkka 90 asteen kulmassa ja siirtää sitä noin lastunpaksuus eteenpäin joka ajokerralla, ja samalla säätää kelkasta lisää syvyyttä kierteelle. Kierteen pohjasta saa "melko" tasaisen jos on tekemässä johderuuviprofiilia tms. Jos ohjaimella hallitaan molemmat suunnat, on noiden syöttöjen laskeminen suoraviivaista. Muussa tapauksessa käyttäjä joutuu ne tekemään eikä ohjain piitta siitä sen enempää.
Lainaa
Toki suoraakin voi syöttää, mutta raja tuntuu olevan 2 mm nousu, jossa tukevalla CNC sorvillakin alkaa tulla värinöitä. Laitoin liitteksi pari sivua SECOn kirjasta, jossa on taulukko myös kierteiden kokonaisyvyyksistä ja lastunsyvyyksistä per lastu. On myös huomioitava, että tavallislla kierteillä (M, MF, UNC, ja UNF) kulma on 60 astetta, putki kierteillä (R) ja Withworth kierteillä (W) 55 astetta ja trapetsi kierteillä (Tr) 30 astetta.
SECOn kirja löytyy kokonaisena pdf:nä osoitteesta
http://www.secotools.com/wps/portal/corp/Epi_479

Em. johtaa siihen, että molemmat akseit (X ja Z) on oltava sähköisesti ohjattuja eli kierre ajetaan työkiertona valmiksi asti.
No tuolta löytyy tosiaan massiivisesti dataa :)
Lainaa
Meneekö liian laajaksi?
Ei, kyllä näitä on mietitty osaksi tätä toteutusta. Loppuun asti ei ole keskusteltu, kuinka automaattinen mikäkin työkierto halutaan olevan ja mikä on mahdollista. Selkeästi mahdotonta nykyajatusten puitteissa tässä ei kuitenkaan ollut mikään. Mutta karan kierrosluvusta siis on kyllä jo vankka näkemys, että se on mitattava, ja aika tarkastikin vielä. Kartion ja sylinterin sorvauksessa ei ole niin väliä mutta kierteen kyllä.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Tauru

Olen nyt muutaman päivän asioita mietiskellyt taistaprosessointina ja pian on aika laittaa jotain alustavaa yhteenvetoa asiasta. Ajattelin tehdä simulaattorin jolla UI-toimintoja voi kukin kokeilla tykönään ja kommentoida sitten. Toivottavasti aika riittää tähän, mutta jätän simulaattorin tekemättä jos siltä näyttää ja keskitys muuten spekseihin.
Vielä tuosta näytön koosta, onko se 4x16 vai 2x16 merkkiä kooltaan? Joku heitti VGA:n ehdotuksena, sehän mahdollistaa aivan huikeita asioita, mutta koko ja hinta taitavat ohjata yksinkertaisempaan ja kompaktimpaan näyttöön.

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: Tauru - 19.01.10 - klo:15:46
Olen nyt muutaman päivän asioita mietiskellyt taistaprosessointina ja pian on aika laittaa jotain alustavaa yhteenvetoa asiasta. Ajattelin tehdä simulaattorin jolla UI-toimintoja voi kukin kokeilla tykönään ja kommentoida sitten. Toivottavasti aika riittää tähän, mutta jätän simulaattorin tekemättä jos siltä näyttää ja keskitys muuten spekseihin.
Vielä tuosta näytön koosta, onko se 4x16 vai 2x16 merkkiä kooltaan? Joku heitti VGA:n ehdotuksena, sehän mahdollistaa aivan huikeita asioita, mutta koko ja hinta taitavat ohjata yksinkertaisempaan ja kompaktimpaan näyttöön.

Hieno juttu, päästään eteenpäin.
VGA olisi makea, mutta taitaisi tulla makeaa mahan täydeltä. Seuraavaksi tarvittaisi videoprosessori ettei meidän ainokainen tikahtuisi hommiinsa, sille voi tulla töitä ihan tarpeeksi jo nyt.  Minusta hyvä kompromissi olisi 4x16, niitä saa yleisesti kaupasta eikä ne ole hinnalla vielä pilattu. Neljään riviin jo jotain saa näkyvillekin.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Tauru

No niin, jotain sitten on valmistunut.
Liitteenä alla on kuva tulevasta simulaattorista, jossa on ehdotus käyttöliittymäksi. Ja jotain selitystä niin pääsette kommentoimaan.

Vasemmalla ylhäällä on keskusyksikkö, keskellä kauko-ohjain (jossa toistaiseksi vain joystick manuaalista käyttöä varten) ja oikealla DRO. DRO:ta ei tässä ole tarkoitus rakentaa, mutta simulaattorissa siitä voi seurata terän liikettä.
Alhaalla, jos joku ei puvasta tunnista, on sorvi.

Käyttöliittymän saadaan toimimaan käsittääkseni näillä muutamalla napilla ja kiertokytkimellä (valinta ja numerosyöttö).
Kunhan saan simulaattoriin toiminnallisuutta niin pääsee sitten kokeilemaan käyttöliittymän toiminnallisuutta.

Hätäseis-kytkin puuttuu toistaiseksi.

Ja edelleen jos en ehdi tekemään simulaattoria niin kohta tulee sitten jossain muussa muodossa selitys käyttäliittymän toiminnasta.

JuhaV

Hieno juttu, systeemi etenee !

Saadakseni itselleni käytännön kokemusta CNC-sorvaushommasta, tumppasin ylimääräisen olleen askelmoottorin 1:1 välityksellä Optimum D250:n johtoruuville. Tätä ennen irrotin vaihdelaatikosta keskimmäiset rattaat vapauttaakseni johtoruuvin alkuperäisestä syötöstä.

Pari kuvaa :

http://files.myopera.com/v2tre/albums/1856671/240120102017.jpg
http://files.myopera.com/v2tre/albums/1856671/240120102019.jpg
http://files.myopera.com/v2tre/albums/1856671/160120101972.jpg

Kahdensin vielä Mach:n näytön läppäristä sorvia lähemmäs vanhan CRT-putken avulla. Nyt onnistuu sorvin ajelu kaukosäätimenä toimivan ShuttlePron avulla ja autotalli alkaa näyttää lennonjohdolta.

http://files.myopera.com/v2tre/albums/1856671/240120102021.jpg

Tuo moottori on 4.2 A / 650 Nm hybridiaskelmoottori, mutta Geckon ohjaimessa on vielä n. 3.0 A:n virtaraja päällä mikä rajoittaa maksimitehoa.

Havaintoja :

Sorvaus tuntuu vaativan sen verran voimaa johtoruuvilta että joko virtarajaa täytyy nostaa ja/tai välityksiä pienentää. Nyt moottori pyörii myös niin hitaasti ettei se pääse oikein pelialueelleen eli välitys 1:3 tai jopa 1:4 voisi olla sopivampi. Kun virtarajaa samalla nostaa niin voima riittää varmasti.

Myös Optimum on omassa CNC-sarjassaan tälle sorville laittanut aika järeän 4 A moottorin ja välitys on ilmeisesti 1:3.

Moottorin askellus ei edes 1:1 välityksellä näyttäisi olevan työstön laadulle ongelma ainakaan meikäläisen laatuvaatimuksilla. Alumiiniin ei jää erityistä jälkeä tuosta askelluksesta.

Joystick-tyyppinen ohjaus ShuttlePro:lla toimii hyvin.

Turvarajoiksi tarvitaan mikrokytkin tms. joka olisi helposti asetettavissa oikeaan kohtaan estämään kelkan ajo pakkaan sen jälkeen kun terä on vaihdettu/asetettu. Tämä vaatinee sen että mikrokytkin pitää olla paikaltaan säädettävä koska eri terillä tuo etäisyys muuttuu. Toiseen päähän myös vastaava mikrokytkinsysteemi, joka voisi olla kiinnitetty vaikka liikkumaan vastakärjen rungon mukana ?

Tästä innostuneena pitääkin laittaa tilaukseen hammashihnapyörät ja hammashihnat ja tilata moottori myös tuohon terän syvyyden säätöön.

Tauru

Jep, etenee. Ja toivoisin että jos joku joka on lupautunut tekemään/suunnittelemaan jonkin osan huomaa että aikataulu venyy kohtuuttomasti niin ilmoittaa siitä jotta saadaan projekti joskus valmiiksi.

Hyvä että kokeilit moottorin toimintaa. Varsinkin kun minulla on vastaava sorvi, Bernardo Profi 550W. Siis eri merkkinen, mutta aivan varmasti ainakin runko tai koko härpäke ulkonäön perusteella on tullut samalta tehtaalta kuin Quantum/Optimum-sorvit.
Askelmoottorin sijoittaminen karan päähän voisi olla yksi vaihtoehto, jos käyttäisi rattaita niin riittävän suuren välityksen tekeminen on todella helppoa. Valitettavasti välystä tulee väkisinkin tällä ratkaisulla. Toisaalta trapetrin ja mutterin välillä on aika pieni välys.

Auttaisiko moottoritehoon että trapetsin korvaisi kuularuuvilla? Itse jo pienessä mielessä suunnittelin sellaista että vaihda kuularuuvin ja muutan kelkan käsipyörää siten että se pyörittää kuularuuvia. Silloin saisin kaikki variaatiot käyttöön kun projekti on valmis eli kelkan siirtäminen käsipyörällä, askelmoottorilla joystickin avulla ja lisäksi automaattinen syöttö. Miltä kuullostaa?


JuhaV

Terve,

Varmasti kuularuuvin laittaminen pienentäisi vaadittavaa voimaa jonkin verran.

Itse aion säilyttää tuon trapetsiruuvin tuossa johderuuvina ainakin toistaiseksi (hintasyistäkin) ja laittaa 1:3 hammashihnavälityksen moottorille. Moottorin sijoitan tuonne koneen oikeaan päähän. Hammashihna on siitä kiva että se on hieman joustava ja poistaa värinöitä yms. eikä ole turhantarkka akseleiden linjausten suhteen. Rattaista tulee helposti lisää välystä ja ääntä.

Trapetsiruuvilla ei itseasiassa ole juurikaan välystä vaan mutterin sovitus tuntuu olevan aika napakka. Sitä varmaan voi myös tarvittaessa säätää.

Jottei menisi aivan sivuhöpinöiksi niin käyttöliittymää sivuten : Siinä kelkassa tuo vasemmanpuolimmainen säätöpyörä vastaa siis siellä johteen alla olevaan hammaskiskoon, eli se on täysin riippumaton siitä johtoruuvista. Eli kun kelkan vapauttaa johtoruuvista tuolla oikeanpuolimmaisella vivulla, niin se pelaa täysin käsisäätöisesti tuosta säätöpyörästä. 

http://files.myopera.com/v2tre/albums/1856671/160120101972.jpg

Eli tuossahan tulee "automaattisesti" käyttöön sekä manuaalinen käyttö että johtoruuvilla ajo ...






Kremmen

Lainaus käyttäjältä: Tauru - 23.01.10 - klo:20:00
No niin, jotain sitten on valmistunut.
Liitteenä alla on kuva tulevasta simulaattorista, jossa on ehdotus käyttöliittymäksi. Ja jotain selitystä niin pääsette kommentoimaan.

Vasemmalla ylhäällä on keskusyksikkö, keskellä kauko-ohjain (jossa toistaiseksi vain joystick manuaalista käyttöä varten) ja oikealla DRO. DRO:ta ei tässä ole tarkoitus rakentaa, mutta simulaattorissa siitä voi seurata terän liikettä.
Alhaalla, jos joku ei puvasta tunnista, on sorvi.

Käyttöliittymän saadaan toimimaan käsittääkseni näillä muutamalla napilla ja kiertokytkimellä (valinta ja numerosyöttö).
Kunhan saan simulaattoriin toiminnallisuutta niin pääsee sitten kokeilemaan käyttöliittymän toiminnallisuutta.

Hätäseis-kytkin puuttuu toistaiseksi.

Ja edelleen jos en ehdi tekemään simulaattoria niin kohta tulee sitten jossain muussa muodossa selitys käyttäliittymän toiminnasta.
Okei, päästään kommentoimaan.
Ollaan aika lähellä sellaista käyttöliittymää jota itse olin pikkuaivoissa mietiskellyt. Keskustelun herättämiseksi / jatkamiseksi tässä muutamia huomioita ja kysymyksiä:
Joystick oli siis tarkoitus ola erillisessä kotelossa. Oliko tämä johdon päässä käyttäjän kädessä vai koneessa kiinni jotenkin?
Onko joystick analoginen potikkatyyppinen vai yksinkertainen kytkin?
Miten ohjaimelle kerrotaan, että nyt joystick antaa liikeohjeet?
Edelliseen liittyen, miten keskusyksikön näppäinten ja joystickin prioriteetti menee kun ohjain on automaattiajotilassa? Lähinnä kysymys tarkoittaa, että jos automaattitilassa saadaan joystickilta ohjausinputtia niin seuraako ohjain sitä vai sivuuttaako?
Onko käsinajoon ajateltu muuta vaihtoehtoa kuin joystick? Mietin siotä, että jos ei ole niin silloin joystick ei oikeastaan ole optio vaan lähes pakollinen varuste. Minulle OK, mutta en muista oliko tästä keskusteltu tarkemmin.
Kuvaan liittyen: Start ja Stop-napit näkyvät sekä keskusyksikön kuvassa että sorvin vaihdelaatikon kyljessä. Onko ajatuksesi että on kahdet napit?
Muistathan, että paneeliin tarvitaan vielä ne kolme signalointilediä tilan näyttöä varten. Voisi olla kova juttu jos ne saisi toistettua joystickin ohjauskoteloon, mutta ilmankin varmaan tulee toimeen.

Hyvä avaus, tästä tämä etenee. Olitko ajatellut piirrellä jonkinlaisia tilakaavioita tms käyttöliittymän toimintosekvensseistä? Ne voisivat avata toimintaa mukavasti mikäli tuo simun tekeminen osoittautuu liian heviksi ajankäytön kannalta.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Tauru


LainaaJoystick oli siis tarkoitus ola erillisessä kotelossa. Oliko tämä johdon päässä käyttäjän kädessä vai koneessa kiinni jotenkin?
Kyllä minä laittaisin koneeseen kiinni. On käsittääkseni siten helpompi käyttää niin ei tarvitse kahta kättä.


LainaaOnko joystick analoginen potikkatyyppinen vai yksinkertainen kytkin?
Aikaisemmissa viesteissä viitattiin analogiseen potikkaan, näin olin sen itsekin ajatellut eli voi ajaa kelkkaa eri nopeuksilla. Ja ainahan yksi vaihtoehto on että keskusyksiköllä määritellään maksimisyöttönopeus jota ei voi ylittää.


LainaaMiten ohjaimelle kerrotaan, että nyt joystick antaa liikeohjeet?
Edelliseen liittyen, miten keskusyksikön näppäinten ja joystickin prioriteetti menee kun ohjain on automaattiajotilassa? Lähinnä kysymys tarkoittaa, että jos automaattitilassa saadaan joystickilta ohjausinputtia niin seuraako ohjain sitä vai sivuuttaako?
Joystick on käytössä vain ja ainoastaan kun konetta ajetaan manuaalimoodissa tai asetetaan kelkan ääriarvoja tai sorvauksen alkukohtaa. Muutoin joystick:in syötettä ei lueta.

LainaaOnko käsinajoon ajateltu muuta vaihtoehtoa kuin joystick? Mietin siotä, että jos ei ole niin silloin joystick ei oikeastaan ole optio vaan lähes pakollinen varuste. Minulle OK, mutta en muista oliko tästä keskusteltu tarkemmin.
Varmasti voi homman hoitaa vaikka neljällä 'nuolinäppäimellä'. Ja nehän voivat olla keskusyksikössä.

LainaaKuvaan liittyen: Start ja Stop-napit näkyvät sekä keskusyksikön kuvassa että sorvin vaihdelaatikon kyljessä. Onko ajatuksesi että on kahdet napit?
Sorvissa olevat ovat siis sorvin omat start/stop-napit, boksissa olevilla napeilla aloitetaan kierteen yms. sorvaus. Karahan pyörii omaan tahtiin eli sorvin käynnistys tehdään erikseen.


LainaaMuistathan, että paneeliin tarvitaan vielä ne kolme signalointilediä tilan näyttöä varten. Voisi olla kova juttu jos ne saisi toistettua joystickin ohjauskoteloon, mutta ilmankin varmaan tulee toimeen.
Nyt pitää lukea aikaisemmat viestit uudelleen, ei muistu mieleen. Olisiko ledit korvattavissa näytössä olevilla teksteillä?

LainaaHyvä avaus, tästä tämä etenee. Olitko ajatellut piirrellä jonkinlaisia tilakaavioita tms käyttöliittymän toimintosekvensseistä? Ne voisivat avata toimintaa mukavasti mikäli tuo simun tekeminen osoittautuu liian heviksi ajankäytön kannalta.
Tilakaaviot tulee jos simu osoittautuu liian raskaaksi. Muutenhan ei muut oikein voi ottaan kantaa UI:n toimivuuteen ja siihen että kaikki tarvittavat toiminnot ovat mukana.

Jatketaan iterointia, hyvä tästä saattaa tulla.

Kremmen

#24
Jos löydät aiemmin riipustamani ohjelmiston lohokaavion niin olin siihen hahmotellut kolme lediä - pu, ke ja vi.
Ajatus oli jotenkin käyttää niitä indikoimaan koneen tiloja kertavilkaisulla jotenkin niin, että:
-jatkuva vihreä - kone käsiajotilassa tai automaattiajolla etenemässä, ja kaikki OK,
-vilkkuva vihreä - kone automaatilla ja odottaa käyttäjän toimenpidettä (näytössä voisi lukea tarkemmin mitä)
-jatkuva keltainen - kone on ok mutta automaattiajo tarvitsee vielä tietoja.
-vilkkuva keltainen - kone on liikkeen äärirajalla
-jatkuva punainen - hätäseis
-vilkkuva punainen - fataali järjestelmävirhe
tai jotain.
Pointti se, että ledit osuvat silmään ja selkäytimeen paljon tehokkaammin kuin teksti nestekidenäytöllä. Informaation voi (ja ehkä kannattaakin) toistaa sanoina näytöllä, mutta viesti liikkuu ripeimmin noilla yksinkertaisemmilla signaaleilla.
Keskustelua voidaan ja kannattaakin käydä siitä, mitä ledit tarkkaan ottaen visetittävät. Kokeneilla sorvareilla voisi olla tästä näkemystä, joten jos olette kuulolla niin kertokaapa.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

PekkaNF

Lainaus käyttäjältä: Tauru - 24.01.10 - klo:17:15
Jep, etenee. Ja toivoisin että jos joku joka on lupautunut tekemään/suunnittelemaan jonkin osan huomaa että aikataulu venyy kohtuuttomasti niin ilmoittaa siitä jotta saadaan projekti joskus valmiiksi.

Niin, mikä olikaan tämä aikataulu?
PekkaNF

Tauru

Aikataulua ei ole. Vapaaehtoisvoimin harrastepohjalta tätä tehdään joten valmistumispäivää ei oikein voi määritellä.
Tuolla viittauksella aikatauluun vain tarkoitin sitä että koetetaan yhdessä pitää projekti hengissä ja saada se etenemään.

Vaihtoehtoisia valmiita 'paketteja' on olemassa suuressa maailmassa, mutta itse katsoin että tämän projektin lopputulos on parempi ja opimpahan samalla itse melkoisen määrän uusia asioita.

alfred_j_kwak

Kommentoin vaan, vaikken CNC-koneista juuri tiedäkkään - vielä.

Epäilyttää onko tuollainen joystick tarpeeksi tarkka. Joidenkin robottien kanssa on ollut hankala kun pitäisi ajaa käsin tarkasti ja pieni analoginen joystick hyökkäilee miten sattuu. Miten perinteinen MPG (en vieläkään tiedä suomenkielistä nimeä)? Kiertokytkimellä akselin valinta ja pyörittämällä ajo.
Parametritkin voisi syöttää pyörän avulla.

-Jussi-

Tauru

Jotenkin MPG:n pyörittäminen ei houkuta, mielummin vaikka siten että asetetaan keskusyksiköllä (vaikka kiertokytkimellä) syöttänopeus ja kauko-ohjaimessa olkoon napit start ja stop. Homma hoituu näinkin. Syy miksi joystickiä toistaiseksi tarjosin perustuu aikaisempiin ketjussa olleisiin viesteisin. Ja toisaalta nyt voi olla ehkä hiukan liian provosoivia ehdotuksia että saadaan kommentteja ja siten kehitettyä käyttöliittymä huippuunsa.
Siis tässä vaiheessa kaikki mielipiteet otetaan vastaan.
Jos MPG:n pyörittäminen on hyvä niin sitten tehdään niin. En ole itse koskaan näitä MPG:tä enkä joystickiä päässyt kokeilemaan tositoimissa eli omiin mielipiteisiini osaan suhtautua tarpeellisella varauksella.
Jatketaan keskustelua.

JuhaV

#29
Lainaus käyttäjältä: alfred_j_kwak - 27.01.10 - klo:09:50
Epäilyttää onko tuollainen joystick tarpeeksi tarkka.

Moi,

Itse olen ollut noista joystick:eistä innostunut, tai tarkemmin ottaen jousipalautteisesta potikkapyörästä.

Se hitaan ajon tarkkuus riippuu ihan siitä miten potikan luku on järjestetty. Jos säätö on täysin lineaarinen ja käyrä jyrkkä, niin varmasti hyökkäilee. Jos taas vastekäyrä on epälineaarinen, niin silloin pieniä nopeuksia on helppo säätää ja vasta kun potikka käännetään "tappiin" saadaan vauhtia.

Toinen tähän vaikuttava asia on se, millainen kiihtyvyys moottoreille sallitaan. Eli jos nykäiset potikan kerralla "tappiin", niin miten moottori kiihdetään tuohon maksiminopeuteen.

Mach 3:ssa ShuttlePro potikka"potikkajoystick" on toiminut hyvin koska ilmeisesti juurikin tuo epälineearinen vaste ja kiihdytys pelaavat hyvin yhteen.

Mutta kuten todettu, kaksoispyörä jossa ulompi kehä jousipalautteinen "joystickpotikka" ja keskellä MPG olisi aikas makea, mutta ei taida olla ihan kaupan tavaraa vaan pitäisi askarrella.

Jos saan aikaiseksi niin otanpa pienen videon tuolta omalta jyrsimeltä, niin idea selviää.

EDIT : Ja tässä heikkolaatuinen video, mutta jospa siitä jotain selviää :

http://www.youtube.com/watch?v=YBO8RgjzK54

Ääntä kun laittaa isommalle niin kuulee askelmoottorin liikkeet paremmin.
Siinä sorvin käsipyörässä on aikamoinen klappi, joten kannattaa yrittää katsoa sen johtoruuvin liikettä ...


Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk