Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Sähköinen syöttövaihteisto

Aloittaja Jonne, 26.10.09 - klo:22:38

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

JuhaV

Tämä olisi kiinnostava projekti !

Nyt kun jyrsin on cnc-muunnettu niin eikun sorvin kimppuun seuraavaksi. Mulla on Quantum D250 ja kierteiden teko kiinnostaisi mutta käytännössä se on tyssännyt alkukokeilujen jälkeen siihen että nousun valintaprosessi vastaa pienen vaihdelaatikkoremontin tekoa jonka jälkeen kädet on viikon vaseliinissa.

Noiden kierrenousujen osaltahan tuo systeemi on kai periaatteessa yksinkertaisimillaan "pulssikertoja" (tai jakaja). Eli karalla oleva enkooderi tuottaa pulsseja suhteessa karan pyörimisnopeuteen ja nämä kerrotaan sopivasti (vastaten haluttua nousua) ja tuupataan syöttöruuvia pyörittävälle askelmoottorille. Näin syntyy karan ja syöttöruuvin välille vaste joka seurailee karan pyörimisnopeutta automaattisesti. Jos tuon toteuttaisi askelmoottorilla niin tuohan ei paljon ohjauslaitteelta älyä vaadi. Kiertokytkin riittäisi nousun valintaan. Joku tapa tietenkin pitää olla syöttää ohjauslaitteelle sopivat kertoimet jotka riippuvat askelmoottorin välityksestä ja syöttöruuvin noususta yms.

Tuon kierrenousutoiminnon lisäksi ainakin mulle riittäisi se, että syöttöruuvia voisi ajaa eteen- ja taaksepäin muutamalla kiinteällä valinnaisnopeudella. Eli vaikkapa 3-5 karan pyörintänopeudesta riippumatonta nopeutta riittäisivät mainiosti.
Tätä varten ohjauslaitteen tarvitsee vain generoida askelpulsseja halutun mukaisesti. Joku yksinkertainen pulssigeneraattori tarvitaan tuota varten vai osaako prossut itse generoida tuota varten taajuuden. Varmaankin osaavat.

Minunkaan mielestäni tämä koko härveli ei välttämättä tarvitse mitään näyttöä, kiertokytkimet riittäisivät.

Tuo syöttöruuvihan ei mitenkään hurjaa vauhtia pyöri, joten askelmoottorin ja sen välille voisi laittaa alennusvaihteen vaikka hammashihnalla. Mitä arvelette, onko tuossa mitään väliä sillä käytetäänkö servoa vai askelmoottoria ? Luulisi että askelmoottorin "askellus" ja "värinä" hukkuvat tuohon välitykseen eikä niillä ole työstöjälkeen mitään vaikutusta.

Eli lähinnä noille ohjelmoitaville pikkuprossuille jäisi tuossa tehtäväksi toimia pulssikertojina sen mukaan miten kiertokytkimet on asetettu. Yksi kytkin vaihtaa lisäksi suunnan. Onkos noita kiertokytkimiä "digitaalisina" siten että sieltä irtoaisi suoraan joku binäärikoodi jonka prossu helposti lukisi ? 2 potenssiin 4 on esimerkiksi jo 16 eri asentoa ...

- JuhaV

Jonne

Ei kannata ruveta tekemaan pulssijakajaa, käy homma helpoimmin mikrokontrollerilla.
Askelmoottori riittää vallan mainiosti ruuvin käyttöön.

Itselläni oli idea noista digitaalisista bitti-koodetuista kiertokytkimistä, että jokaisella desimaalille olisi
omansa. Eli ensimmäisellä valitaa millit, seuraavalla kymmenesosat ja viimeisellä sadasosamilit.

Parametrit olisi helppo asettaa tekstitiedostolla (ruuvinnousu, askelmoottorin pulssit,
karan pulssit) sarjaportin kautta, ei tarvisi erillisiä ohjelmistoja asettamiseen, eikä myöskään
näyttöä. Ohjainboxin sisään paperilapulle minkälainen teksitiedoston sisältö on. Voisi olla jotain
tämän kaltaista:

&
1000 ; karan encoderi
400  ; Z-askelmoottori puls/kierros
5000 ; Z-ruuvin nousu 0.001
;(kartion ajamiseen)
400  ; X-askelmoottori puls/kierros
3000 ; X-ruuvin nouse 0.001
%

Helppo tedä "Muistiolla" parametritiedosto ja lykätä se terminaaliohjelmalla
koneeseen. Voihan nuo arvot vaikka näpyttää terminaalista suoraan
ohjaukseen, ohjain voisi vastata vaikka terminaaliin että on ymmärtänyt jokaisen
parametrin.

Kiihdytys- tai jarrutusramppeja ei tarvitse, mikäli kierteytys
tehdään ihan perinteiseen tyyliin, pyörimisnopeus on sen verran
hidas, ja ramppia syntyy jo karan käynnistyksessä ja sammutuksessa.
Normaalilla syöttöliikkeellä ei edes tarvitsisi muuta kuin loivan kiihdytysrampin.

Automaattinen kierteytyssysteemi on turhan hankala toteuttaa (offsetit, kierrekulmat,
sun mu skeida...) ja lisäksi koneesta tulisi enemmän NC-kone kuin manuaali.
Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

Tauru

En halua muuttaa sorviani kokonaan CNC-sorviksi, vaan kierteiden ja kartioiden tekemistä haluaisin helpottaa ja muuten pitää myös manuaalikäyttöisenä.
Siis tuo minimalistinen toteutus ilman PC:tä on se mitä minä etsin.

Pieni vaihteisto toki olisi yksi vaihtoehto ja Sepän poika jo melkein sen lupautui tekenään. Epäilen kuitenkin että hintaa sille kertyy äkkiä enemmän kuin sähköiselle systeemille.

Kremmen

Prosessorilla ilman muuta kaikki laskenta. Muuta ei kannata miettiäkään.

Tuollaisia paneelikäyttöön tarkoitettuja kvadratuurienkoodereita, joissa on vielä painokytkin mukana saa Partcolta parillakympillä. Mulla on niitä jokunen hyllyssä.

Parametrien asetus sarjaportin kautta onnistuu kyllä, mutta mutta. En oikein ymmärrä miksi kytkimiin verrattuna näyttö on mielestäsi "epäinformatiivinen", infomaation välittämiseenhän ne on tehty. Käyttöliittymän voi toki suunnitella huonosti tai hyvin, mutta eihän me huonoa olla tekemässä...

Tässä minun ajatuksiani miksi en kannata sarjaporttia:
- Prosessista tulee mutkikkaampi: aina kun pitää muuttaa parametria, pitää kantaa PC sorvin ääreen ja alkaa virittelemään piuhoja. Toimii kyllä mutta onko "kätevää"?
- Parametrit on jossain PC:n tiedostossa, mutta ei ole mitään keinoa varmistua siitä, mitä oikeasti on ohjaimessa (jos sattuu vaikka olemaan eri versioita PC:llä, ja varmaan on vähän ajan kuluttua :) )
- LCD-moduli on lapsellisen helppo liittää prosessoriin, yhtään lisäkomponenttia ei tarvita (no joo, kontrastinsäätötrimmeri ehkä). Sarjaportti on vähän hankalampi (kts seuraava).
- Sarjaportti tarvitsee +/-12V jännitteen jota ei tarvitse mikään muu tässä virityksessä. MAX232-sarjan sovittimet osaavat nuo kyllä tehdä varauspumpulla, mutta tulee vieläkin lisää komponentteja.
- Liittimineen yms ei hintaeroa sarjaportin ja lcd-näytön välille paljoa jää, Partcolla Displaytechin 2*16 näyttö maksaa parikymppiä ja 4*16 merkkinenkin vain kympin lisää.
- Uusimmista läppäreistä rupeaa sarjaportit olemaan jo vähissä. Aina voi tietty kehittää jotain sovittimia, mutta hankalammaksi vaan menee...

Jos jokaiselle syöttöparametrin dekadille olisi oma kiertokytkin, niin niille tulisi enemmän hintaa kuin näytölle. Minä en pidä tuota ratkaisua mielekkäänä, eikä sellaiseen oikein missään törmääkään juurikin siksi, että halvat näytöt ovat niin halpoja. Tuo pikku lcd on saman hintainen kuin 1kpl enkooderikykimiä. Vaikka tässä ollaan simppeliä vehjettä miettimässä, niin käyttöergonomian saa näytöllä paremmaksi uhraamatta oikein mitään yksinkertaisuudessa. Näyttö, pari painiketta ja painike-enkooderi riittävät oikein hyvin kelpo käyttöliittymän toteuttamiseen.
Ihan heittona vaan: tuollaisella on helppo nakki syöttää kierteen nousu lennossa vaikka tuumina jos haluaa tehdä jotain whitvorttia brittivehkeisiin. Parametreihin vaan syöttöyksiköt valittaviksi ja tuumamitat päälle niin lukemat on tuumia (tai virstoja tai ihan mitä haluaa). Eikä ole yhtään sen vaikeampaa. Kiinteillä kytkimillä joutuu tekemään päässälaskut itse. En tiedä haluaako kukaan juuri tuollaista, mutta noin esimerkkinä joustavuudesta.

Näytössä on vielä toinenkin puoli joka minulle ainakin tuntuu tärkeältä: sen avulla voi toiminnan aikana näyttää laitteen tilaa ja mahdollisesti havaittuja häiriöitä. Näin laite ei ole pelkkä taikalaatikko joka joko toimii tai ei, ja jos ei niin mistään ei tiedä miksi. En tähän hätään osaa sanoa mitä kaikkea informaatiota tuon pitäisi antaa, mutta ainakin noita yllämainittuja. Aikaa voittaen varmasti keksitään jotain lisää.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Kremmen

Niin vielä:
Varmaan se onkin jo selvää kaikille, että semmoista laatikkoa jossa olisi vain muutama kytkin jolla asetetaan kierteen nousu eikä sitten mitään muuta, ei voi tehdä. Jollain on sorvin parametrit saatava sisälle, koska ne ovat kuitenkin joka miehellä erilaiset.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Jonne

Taikalaatikko olisikin se juju, ei mitään ylimääräistä.

Toki parametrit voisi asettaa myös DIP-kytkimien kauttakin,
jos ei sarjaportit nappaa. Tohon taas palaa turhaan I/O:ta, mutta olisi ainakin
idioottivarma systeemi. Näppistyylin luettava DIP-matriisi olisi suhteellisen
säästeliäs I/O:n käytöltä.

En oikein ymmärrä mitä informaatiota näytöllä voitaisiin esittää, kiertokykimien
asennosta näkee suoraan mikä syöttö/tila on käytössä. Ledit voisivat ilmoittaa
viasta. Tosin LCD ei ole kallis, eikä niistä tarvi edes parikymppiä maksaa, järkkään
kyllä halvemmalla tarvittaessa. Tuon voi minun puolesta laittaa optioksi.

No joo, onhan tuo totta RS232:sta, mutta voitaisiin ottaa joku mikrokontrollerin
kehitysalusta pohjaksi, jossa olisi RS-232:nen ja muu roju valmiina.

Muuten tuo tuumaisten kierteiden asetukset olisivat noilla kiertokytkimillä
aivan looginen juttu. Kun käännät tuumapuolen päälle, kiertokytkimillä
asetetaan "kierrettä tuumalle", ekalla kympit, tokalla ykköset. Simppeliä?
Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 01.01.10 - klo:17:46
Taikalaatikko olisikin se juju, ei mitään ylimääräistä.
Joo kun joku vaan keksisi idioottivarman taikalaatikon ;)

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 01.01.10 - klo:17:46
Toki parametrit voisi asettaa myös DIP-kytkimien kauttakin,
jos ei sarjaportit nappaa. Tohon taas palaa turhaan I/O:ta, mutta olisi ainakin
idioottivarma systeemi. Näppistyylin luettava DIP-matriisi olisi suhteellisen
säästeliäs I/O:n käytöltä.
DIP-kytkimet ja kiertokytkimet (siis sellaiset absoluuttiaseman antavat) ovat sähköisesti sama juttu, eli molemmat vaativat jonkinlaisen dekoodausmatriisin tai sitten paljon I/O:ta. Samalla matriisilla saisi kyllä näppäimistönkin, mikä olisi ergonomisin vaihtoehto (tai siis se on minun mielipiteeni).

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 01.01.10 - klo:17:46
En oikein ymmärrä mitä informaatiota näytöllä voitaisiin esittää, kiertokykimien
asennosta näkee suoraan mikä syöttö/tila on käytössä. Ledit voisivat ilmoittaa
viasta.
Kytkimistä toki näkee asetetun nousun, mutta vain sen.
Näytölle siis: (* = täytyy olla, + = voisi olla jos halutaan)
* Ensinnäkin ne koneen perusparametrit, kierteen nousu, kierteen ajopituus.
* Johtoruuville turvarajat ajamalla sen ääriasentoihin joita ei sovi ohittaa. Toimintona helppo tehdä eikä vaadi yhtään lisäkomponenttia jos käyttöliittymä on näyttöpohjainen.
+ metrit / tuumat
+ jos toteutetaan kartiosorvaus niin sitten kaikki sen parametrit
+ Käyttöönotossa olisi varmaan ihan näppärää jos diagnostiikkatilassa näytöltä suoraan näkisi kaikkien liitettävien signaalien tilat ja karan enkooderin toiminnan - suunta, pulssilaskuri, kanavien tilat (tasot 1/0).

Näiden lisäksi kaikki se mitä ei juuri nyt tule mieleen mutta myöhemmin osoittautuu tarpeelliseksi. En minäkään ole miettinyt mitä kaikkea, mutta jotenkin sitä vaan tuppaa aina tulemaan. Näyttöratkaisussa ei ole rajoituksia mitä ja kuinka paljon voidaan esittää.Joku paniikkiledi ei välttämättä olisi huono ajatus, mutta on taas lisäkomponentti, tosin varsin helppo ottaa mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 01.01.10 - klo:17:46
No joo, onhan tuo totta RS232:sta, mutta voitaisiin ottaa joku mikrokontrollerin
kehitysalusta pohjaksi, jossa olisi RS-232:nen ja muu roju valmiina.
Niin, miksipä ei. Mulla on tuossa pöydällä esim. Atmelin STK500 jossa olisi tähän tarvittavat kilkkeet valmiina. Lähtöjä riittää vaikka tekisi molemmat, sekä näytön että sarjaportin. Saisi sitten kukin valita mieleisensä. Lapsellisen helppo ladata sovelluskin lennossa sisään niin voi tehdä vaikka eri softaversiot molemmille (jos ei muisti esim riitä pitää molempia yhtäaikaa tms). Hintaa tosin rupeaa äkkiä kertymään enemmän kuin tarkoitukseen tehdyllä lankulla. Mikään minisarjan protoalusta ei nimittäin välttämättä riitä.


Lainaus käyttäjältä: Jonne - 01.01.10 - klo:17:46
Muuten tuo tuumaisten kierteiden asetukset olisivat noilla kiertokytkimillä
aivan looginen juttu. Kun käännät tuumapuolen päälle, kiertokytkimillä
asetetaan "kierrettä tuumalle", ekalla kympit, tokalla ykköset. Simppeliä?
Onpa kyllä, mutta nyt sinulle tuli taas yksi kytkin lisää jolla tuon valinnan voi tehdä. Näyttöön perustuva käyttöliittymä on sillätavalla yleiskäyttöinen, ettei tarvita rautamuutoksia kun pitää saada lisää toimintoja.


Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

JuhaV

#22
Katsoin että Quantumissa näyttää syöttöruuvin nousu olevan 2 mm.

Eli 0.1 mm per karan kierros liikenopeudella (joka vastaa jollain tavalla normaalia työstönopeutta meikäläisen hommissa) kun kara pyörähtää 10 kertaa niin syöttoruuvi pyörähtää 1/2 kierrosta.  Tai toisin sanottuna kara pyörähtää 20 kierrosta yhtä syöttöruuvin kierrosta kohti.

Sitten kun hypätään kierteitysnopeuksiin liikkeessä niin 1 mm liike per karan kierros (kierteitys 1 mm nousulla) tarkoittaa että karan pyörähtäessä kaksi kierrosta niin syöttöruuvi tekee yhden kokonaisen kierroksen.

Tuosta saa vähän arviota sille millä nopeudella pulsseja tulee jos vaikka karalta saisi 200 pulssia per kierros. 600 rpm:llä kierroksia tulee silloin 10 sekunnissa. Eli 2000 pulssia sekunnissa anturilta. 1.8 asteen askelmoottoria (200 askelta per kierros) pitäisi siis 1 mm nousua varten tässä esimerkissä askeltaa 1000 Hz taajuudella kokonaisin askelin. Meniköhän tämä nyt oikein ?

Karan nopeus jos vaihtelee vaikka 100 - 2000 rpm ja nousut 0.1 - 5 mm työstöliikkeenä, niin siitä voi arvioida millaisissa rajoissa pulssimäärät liikkuvat. Eli sadoista  pulsseista sekunnissa aina muutamaan kymmeneen kilohertsiin (pikaliikkeet) ?

Millainen tuo anturi karalla tulisi olla ? Simppeli pulssianturi, jonka pulssit lasketaan prosarin avulla ? Vai fiksumpi inkrementaalianturi ? Vaiko absoluuttianturi ?

Anturin valinta vaikuttaa kaiketi aika lailla siihen millainen laskentalogiikka prosarilla tarvitaan.

Tämä oli ääneen pohdiskelua kun koetin hahmottaa sitä että se prosari toimisi ikäänkuin yksinkertaisen "ohjelmoitavana" pulssikertojana, johon kertoimet olisi ohjelmallisesti tökätty ja sopiva kerroin valittaisiin digitaalisella kiertokytkimellä (joka toimii dip-kytkimen tapaan).

Itselleni kelpaisi hyvin sellainen systeemi, jossa nousu valitaan kiertokytkimellä johon on "kullekin" positiolle ohjelmoitu haluttu nousu. Tuskin tarvitsen enempää kuin 4-6 erilaista nousua. Tuo esiohjelmointi voisi tapahtua sitten vaikka tietokoneella tai näppiksellä. Jos valinnan voi tehdä nuolinäppäimillä ja arvon näkee näytöllä niin sekin käy vallan mainiosti.

Sen olen huomannut että jos lukuarvon syöttää näppäimistöltä suoraan niin ennemmin tai myöhemmin tulee se "pilkkuvirhe" ja rajakytkimille käyttöä ;) Esivalitun " taulukon" selaaminen nuolinäppäimin tai kiertokytkimellä vähentää virheen riskiä.

- JuhaV




Jonne


Lainaa
DIP-kytkimet ja kiertokytkimet (siis sellaiset absoluuttiaseman antavat) ovat sähköisesti sama juttu, eli molemmat vaativat jonkinlaisen dekoodausmatriisin tai sitten paljon I/O:ta. Samalla matriisilla saisi kyllä näppäimistönkin, mikä olisi ergonomisin vaihtoehto (tai siis se on minun mielipiteeni).

Idea olisi hiukan siinäkin, että sitä voisi käyttää hanskat käsissä, näppäimistöt eivät sovellu lastujen sekaan. Eikä tuota I/O:ta mene kuin 4 per kiertokytkin, eli 12 kolmeen plus "mode"-kytkin, yhteensä 16. Ja onhan noita julman isolla I/O:lla varustettuja mikrokontrollereita, joten ei se DIP-kytkin hommakaan vaadi kuin jonkun 8/16 I/O:ta (8 kpl  16-bit parametria), lisäelektroniikkaa ei
tarvita.


LainaaKytkimistä toki näkee asetetun nousun, mutta vain sen.
Näytölle siis: (* = täytyy olla, + = voisi olla jos halutaan)
* Ensinnäkin ne koneen perusparametrit, kierteen nousu, kierteen ajopituus.
* Johtoruuville turvarajat ajamalla sen ääriasentoihin joita ei sovi ohittaa. Toimintona helppo tehdä eikä vaadi yhtään lisäkomponenttia jos käyttöliittymä on näyttöpohjainen.
+ metrit / tuumat
+ jos toteutetaan kartiosorvaus niin sitten kaikki sen parametrit
+ Käyttöönotossa olisi varmaan ihan näppärää jos diagnostiikkatilassa

Pieni näyttöisestä ja painonapein käytettävästä käyttöliittymästä ei kyllä omasta mielstäni ole soveltuva koneistusympäristöön, homman pitää toimia kuin "fast food", silloin singahtaa, eikä tarvi ihmetellä.

Lisäksi tuo automaattinen kierteytys ei ollut ihan alkuperäinen idea, tarkoitus oli saada sähköinen syöttövaihteisto, ei muuta, ei edes DRO:ta ( koska on suhteellisen turhaa mitata terän sijaintia trapetsiruuvillisessa koneessa ilman
mittasauvoja, pitäisi olla välyskompensoinnit ja etc.). Lisäksi tuohon
kiertetystyökiertoon pitää ottaa huomioon niin monta asiaa, että voisi sen
jättää NC-koneiden hommiksi.

Kartiosorvaukseen olisi kyllä tarvetta saada joku toinen systeemi, mutta yhden kiertokytkimen lisäämällä saisi sadasosa-asteen tarkkuuden (koska yli 90 astetta ei pysty sorvaamaan, ellei nyt ole selkäpuolella toista pidintä).
Minuuttien ja sekuntien saaminen lisäisi huomattavasti kytkimien määrää,
joten se ei onnistu kyllä minun ideallani.

Lainaa
Onpa kyllä, mutta nyt sinulle tuli taas yksi kytkin lisää jolla tuon valinnan voi tehdä. Näyttöön perustuva käyttöliittymä on sillätavalla yleiskäyttöinen, ettei tarvita rautamuutoksia kun pitää saada lisää toimintoja.

Ei välttämättä, katso liite, tuollainen on ideani. Mitä tykkäät?  ;D
Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

Jonne

#24
Lainaa
Millainen tuo anturi karalla tulisi olla ? Simppeli pulssianturi, jonka pulssit lasketaan prosarin avulla ? Vai fiksumpi inkrementaalianturi ? Vaiko absoluuttianturi ?


Inkrementaaliset anturit ovat halpoja, eli niitä...

Olen kirjoittanut jutun niistä, eli täällä voit tutustua aiheeseen:

http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=197.msg453#msg453



Lainaa
Tämä oli ääneen pohdiskelua kun koetin hahmottaa sitä että se prosari toimisi ikäänkuin yksinkertaisen "ohjelmoitavana" pulssikertojana, johon kertoimet olisi ohjelmallisesti tökätty ja sopiva kerroin valittaisiin digitaalisella kiertokytkimellä (joka toimii dip-kytkimen tapaan).

Jeps, cpu kyttää karan asentoa ja puskee sen mukaan pulssia askelmoottorille.

Tämän koko systeemin voisi toteuttaa konekielellä ilman keskeytyksiä, koodia ei paljoa tulisi, jos aparaattiin ei laiteta mitään ylimääräistä.

Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

Kremmen

Anteeksi sillisalaatti, koetan näköjään vastailla useampaan viestiin kerralla.

JuhaV: Näyttivät uskottavilta nuo laskelmasi, suurinpiirtein tuollaisista luvuista kaiketi puhutaan.

Karan anturiksi sopisi tämänhetkisen ymmärrykseni mukaan parhaiten simppeli pulssianturi joka siis on juurikin inkrementaalianturi, eli antaa tiedon etenemästä mutta ei absoluuttisesta kiertymäkulmasta (ei tarvita liikkeen suuntatietoa kun ei se kara yllättäen kai suuntaansa vaihda). Indeksipulssi kerran kierroksella on välttämätön jotta saadaan liikkeet synkattua. Kierteen ajohan pitää aloittaa aina samasta karan kiertymäkulmasta joka siivulle.

Anturin valinta toki vaikuttaa laskennan toteutustapaan, vaikka ei minusta muuta koodaustapaa kannata oikein miettiä. Karan pyörimisnopeuden laskennassa sen dynamiikka-alue vaikuttaa laskentalogiikkaan. Hyvin hidas pyörintä (<<100 RPM) yhdistettynä harvaan pulssianturiin edellyttää vähän eri tapaa mitata kuin nopea pyörintä ja tiheä pulssitus. Pitää kuitenkin vielä vähän laskeskella miten homma sorvin tapauksessa menee, kun se on eri juttu kuin paperikone tai teräsvalssi.

Tuo on hyvä havainto, että joku näppäilyvirheiden minimointisysteemi olisi hyvä olla. Mikään ei estä tallettamasta parametrimuistiin listaa vakiokierteistä jotka saa nopeasti valittua. Minulla on ollut tässä mielessä kiertovalitsimen (siis paneelienkooderin) käyttöön perustuva käyttöliittymä jollon pikavalinta menisi esim jotenkin siten, että kooderin painikkeesta tökkäämällä siirrytään valikkoon, kiertämällä ja tökkäämällä valitaan nousun asetus, kiertämälllä ja tökkäämällä valitaan haluttu nousu listalta. Tuo voisikin olla ehkä kaikkein kätevin tapa, koska numeronäppäimistöä ei kai ollut tarkoitus kuitenkaan laittaa. Esiohjelmoinnin voi hyvin tehdä samoilla eväillä, koska senhän ei tarvitse olla käyttöön verrattuna erityisen nopeaa eikä kätevää.

Ohjelmiston toteutuksessa pulssien välinen kerroin karapulssit -> muunnoskerroin -> askelpulssit on oikeastaan se yksinkertainen osa, eikä sekään ihan niin yksinkertaista ole kun kaikki vaatimukset on huomioitu. Omat haasteensa tulee systeemin ajotilan hallinnasta (jonkinlainen alkeellinen turvalogiikkakin tarvittanee), liikkeiden tahdistuksesta ja työkiertojen ohjauksesta tai opastuksesta, jos/kun tarvitaan koneenkäyttäjän apua sekä käyttöliittymästä. Nuo jälkimmäiset ovat 95% ohjelmistosta ja tuo nopeussuhteen laskenta vain 5% jos sitäkään. Että ei tästä älyttömän simppeliä lopulta saa millään.

Itse asiassa alan olla sitä mieltä, että merkkivalo tai pari voisi olla poikaa ihan siitä riippumatta onko kapineessa näyttöä vai ei ja miten eri asiat sille syötetään. Vaikka tässä puolustankin LCD-näyttöä niin onhan sen jatkuva tihrustaminen työskentelyn aikana hankalaa. Perusviestit käyttäjälle saisi parilla-kolmella erivärisellä ledillä menemään hyvin perille, esim "kone valmis" - "kone työstää" - "odottaa käyttäjän toimenpidettä" - "työstää" ... Kun systeemi on käytössä tullut tutuksi niin nuo aistii silmänurkasta eikä tarvitse erikseen käydä lukemassa mitä asiaa vehkeellä olisi.

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 02.01.10 - klo:00:14
Idea olisi hiukan siinäkin, että sitä voisi käyttää hanskat käsissä, näppäimistöt eivät sovellu lastujen sekaan. Eikä tuota I/O:ta mene kuin 4 per kiertokytkin, eli 12 kolmeen plus "mode"-kytkin, yhteensä 16. Ja onhan noita julman isolla I/O:lla varustettuja mikrokontrollereita, joten ei se DIP-kytkin hommakaan vaadi kuin jonkun 8/16 I/O:ta (8 kpl  16-bit parametria), lisäelektroniikkaa ei
tarvita.


Pieni näyttöisestä ja painonapein käytettävästä käyttöliittymästä ei kyllä omasta mielstäni ole soveltuva koneistusympäristöön, homman pitää toimia kuin "fast food", silloin singahtaa, eikä tarvi ihmetellä.

Lisäksi tuo automaattinen kierteytys ei ollut ihan alkuperäinen idea, tarkoitus oli saada sähköinen syöttövaihteisto, ei muuta, ei edes DRO:ta ( koska on suhteellisen turhaa mitata terän sijaintia trapetsiruuvillisessa koneessa ilman
mittasauvoja, pitäisi olla välyskompensoinnit ja etc.). Lisäksi tuohon
kiertetystyökiertoon pitää ottaa huomioon niin monta asiaa, että voisi sen
jättää NC-koneiden hommiksi.

Kartiosorvaukseen olisi kyllä tarvetta saada joku toinen systeemi, mutta yhden kiertokytkimen lisäämällä saisi sadasosa-asteen tarkkuuden (koska yli 90 astetta ei pysty sorvaamaan, ellei nyt ole selkäpuolella toista pidintä).
Minuuttien ja sekuntien saaminen lisäisi huomattavasti kytkimien määrää,
joten se ei onnistu kyllä minun ideallani.


Kierto/tökkäyskytkintä voi käyttää hanskat kädessä oikein hyvin, ruuvaa vaan akselin päähän tarpeeksi ison nupin  :D Sellainenhan se sinunkin kiertovalitsimesi olisi.
Minusta parinkin kokonaisen prosessoriportin "tuhlaaminen" pelkästään dippikytkinten lukuun on hirmu haaskausta. Ja vaatii aika ison sirun koska mikrokontrollerien portit tuppaavat olemaan monikäytössä, eli ajastimet ja keskeytykset, uartit ja muut syövät portteja. Toki löytyy piirejä jossa I/Ota on tarpeeksi, mutta jos tämä on ainoa syy moisen valintaan niin hankaloittaako turhaan elektroniikan toteutusta?

Jos tehdään systeemi jolla onnistuu kartiosorvaus niin ei se kierteityskään sitten enää ole juuri sen haasteellisempaa. Suunnilleen samat synkkausvaatimukset tullee kummassakin. Terän aseman mittaaminen ei minusta ole mitenkään kierteityksen edellytys (korjatkaa jos olen väärässä). Olin ajatellut että käyttäjä ruuvaa säteen suuntaisen syötön ja sivuoffsetin jne kelkan käsipyöristä ja automaatti ajaa vain sitä peruskiertoa.


Lainaus käyttäjältä: Jonne - 02.01.10 - klo:00:14
Ei välttämättä, katso liite, tuollainen on ideani. Mitä tykkäät?  ;D
Jostain syystä en löydä liitettä viestistäsi?

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 02.01.10 - klo:00:29
Jeps, cpu kyttää karan asentoa ja puskee sen mukaan pulssia askelmoottorille.

Tämän koko systeemin voisi toteuttaa konekielellä ilman keskeytyksiä, koodia ei paljoa tulisi, jos aparaattiin ei laiteta mitään ylimääräistä.
Kaunis ajatus, mutta koetapa toteuttaa se käytännössä. Einsteinilla (johon en itseäni vertaa) oli hyvä toteamus: asiat pitää tehdä niin yksinkertaisiksi kuin mahdollista, mutta ei sen yksinkertaisemmiksi. Muistaen, että asiat riitelevät, ei miehet, väitän että tuo on liiallista ongelman yksinkertaistamista. Keskeisen perusajatuksen voi saada toimimaan noinkin mutta kun ei se käytännössä kuitenkaan riitä.
Meidän varmaan olisi hyvä suunnilleen tässä vaiheessa hakea keskusteluun osallistujien kesken yhteisymmärrys siitä, mitä laitetta ollaan tekemässä jos tosissa lähdetään tekemään. Pelkkä kelkan koordinoimaton sivuliike menisi kai aiemmin ehdotetulla akkuporakoneella, tarviiko siihen sen vaikeampaa systeemiä? Jos sorvataan kartioita niin tarvitaan koordinoitu liike kahden akselin ja karan kesken. Kierteytys ei enää tuo lisää vaatimuksia vai tuoko?
Jos tästä tehdään vähänkään semmoinen laite jota jotkut muutkin ehkä toteuttaisivat niin ainakin silloin pitää uhrata ajatus työturvallisuudellekin - minä ainakaan en halua olla suunnittelemassa mitään automaattisilpojaa. Tähän on muuten koneturvallisuusdirektiiveilläkin sanottavaa näinä päivinä, ihan riippumatta siitä onko tämä harrastus vai työ itse kullekin.

Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 02.01.10 - klo:00:14
Ei välttämättä, katso liite, tuollainen on ideani. Mitä tykkäät?  ;D

No nyt tuo jostain syystä alkoi näkymään.
Ei minulla tuohon ole ajatuksen puolesta mitään huomauttamista, selkeähän se on kuin mikä. Tuollaista suunnilleen ajattelinkin sinun tarkoittavan. Edelleen kuitenkin viittaan aiemmin kirjoittamaani mitä tulee kaiken muun syöttämiseen.
Itse en mitenkään vastusta ajatusta, että laitteessa olisi tuollaiset valintanupit LCD-näytön *lisäksi*.
Jos mennään ihan yksityiskohtiin niin tuohon varmaan tarvittaisi vielä jokin keino vahvistaa tehty valinta. Tuo erillinen kiertokytkinhän määrää mitä ollaan asettamassa, mutta jollain pitää vielä vahvistaa numerokytkinten asetus otettavaksi sisään, muuten menee hankalaksi. Ellei tällaista vahvistusta ole eriksen, kierettäessä asetuskytkintä menee numerokytkinten luku saman tien asetukseksi jokaiseen kohtaan jossa valintakytkin on käynyt (prosessorilla ei ole muuta mahdollisuutta tulkita tilannetta). Se kai ei ole tarkoitus? Eli valintakytkin ensin siihen asentoon mitä ollaan säätämässä. Numerokytkimistä kierretään haluttu lukema. Jostain napista jota nyt ei näy, kuitataan lukema sisään. On tässäkin siis näkökohtia.

Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

ram

Noniin...

Kun kerran mielipiteitä kysyitte, niin tässä tulee jotain.

1. Kun kerran tulee kartion sorvaus, niin laitetaan saman tien se kierteytys. Kysehän oli alun perin kai siitä (siis mikä minua kiinalaisen sorvin omistajana innostaa), että vaihderemontin sijaan saisi tehtyä jotain hyödyllistä.

2. LCD ja muutama statusvalo sekä pieni painettava pulssipyörä inputtilaitteena olisi todella hyvä käyttöliittymä. Olen käyttänyt useampaakin laitetta, joiden hyvin monimutkainen ohjelmointi toteutetaan pelkästään tällaisella pulssipyörällä sen onnistuessa erittäin helposti. Tämä tietysti asettaa vaatimuksia käyttöliittymän tekemiseen, mikä ei ole herkkua assemblerilla.

3. Inkremettaalienkooderin tilalle kukaan tuskin mitään muuta on tosissaan miettinytkään.

Omasta mielestäni raudan puolella ei ole oikeastaan enää muuta mietittävää kuin nuo esiin tuodut turvafeaturet?? Mitä ne olisivat ? Näistäkään ei tietty rautaa piirtäessä minun tarvitse hirveästi välittää, kunhan vaan varaan niille muutaman IO:n

Ja tietty jos joku jo päättäisi millä prossalla homma tehdään. Voin piirtää raudan vaikka kahdelle tai kolmelle eri prossalle, niin saadaan homma käyntiin. Voin tietty valita sen itsekkin, mutta softamiehet voi ruveta ryppyilemään.

PS. Mulla on 300 freescalen DSP:tä turhan panttina laatikossa.
PS2. Myös kaikenlaisia FPGA chippejä on nurkissa. Kukaanhan ei ole vielä ehdottanut laitetta FPGA:lla toteutettavaksi  ;)

Kremmen

Kakkoskohtaan voi sanoa semmoisen "lohdutuksen" että tätä ei varmasti kukaan täysjärkinen enää tänä päivänä lähde tekemään assemblerilla. Tai sitten on vahvaa masokismin käryä ilmassa  :P. Kyllä C tai C++ rulettaa.

Prosessoriksi joku ehdotti ATXMEGA128A1:tä ja se saa minun ääneni. Ihan jo siksikin kun minulla on AVR:n kehityskilkkeet mutta ei muiden. Ja prosessorinahan tuo on varsin tehokas ja arkkitehtuuriltaan tähän hommaan aika lyömätön. Muilla valmistajilla ei ole samanlaista tapahtumanreititysväyläsysteemiä jolla laskentakuormaa voi helpottaa huomattavasti. Harmi sinänsä jos sinulla on kasoittain kelpo prosessoreita joutilaina, mutta kun niille pitäisi olla kehitysvälineet ja osaaminen/kokemus. Mahtaako keltään löytyä? Ja mahtaako DSP olla kuitenkaan paras valinta tämmöiseen hommaan jossa tarvitaan aika paljon "general purpose"-tietojenkäsittelyä. Varsinaista signaaliprosessointia tässä sovelluksessa lienee lopulta aika vähän. No, en tunne noita freescalen tuotteita joten voisivat ne sopiakin. FPGA:lla yrittäminen voi olla itsensä kiusaamista... :P

Turvapiirteistä sen verran, että ainakin tämän on reagoitava hätäseis-komentoon. Tavalla tai toisella sellainen on mukaan viritettävä eikä sen toiminta oikeastaan saisi olla vain softan varassa. Toimiva ajatus voisi olla piiri joka katkaisee moottorinohjauksilta enable-signaalin samalla kun aktivoi prosessorille hätäseis-inputin. Päätyrajakytkimille olisi hyvä olla ainakin tuloliitännät, käytti niitä tai ei. Liitännän teko kortillehan ei paljoa kustanna. Eipä juuri muuta tule nyt mieleen piirikortin osalta.

Ei ole vielä keskusteltu aiheesta, mutta eikö olisi kätevintä laittaa moottorinohjain (-ohjaimet) samalle piirikortille ja piirtää moottorisyötön jännitelähde samalla. Jos näin tehdään niin pitäisi varmaan valita ohjainpiirit. Oma ehdotus on L6506 + 2*L6203 per moottori. Tuo H-silta 6203 kestää 48V ja jaksaa painaa 4A RMS-virtaa joten varmaan riittää tuotto isommallekin johderuuville. Sekvensserinä voisi tietty käyttää myös L297:aa joka olisi simppelimpi ohjattava, mutta kun siitä saa vain puoli- ja kokoaskeleet ulos. L6506 ei puutu sekvensointiin, mutta toteuttaa PWM-virranrajoituksen samoin kuin L297. Sekvenssit saa hyvin tehtyä prosessorillakin. Virranrajoituksesta semmoinen huomio, että sense-vastusten referenssi-inputti pitää sitten tulla prosessorin A/D-muuntimen lähdöstä, eikä vastusjaosta kuten komponenttien datalehdillä yleensä näytetään. Jollei prosessorilla ole kahta D/A-muunninkanavaa (ATXMEGA:lla on kaksi) niin sitten pitää tyytyä ohjelmoitaviin vastuksiin mutta XMEGAlla ei tarvitse. Tämä kytkentä mahdollistaa paikallaan seisovan moottorin pitomomentin alentamisen lämpöhäviöiden vähentämiseksi.

Olen vähän tuuminut tuota karan nopeusmittausta. Tarkan pulssianturin virittäminen ontolle kara-akselille on hankalaa, mutta voisiko selvitä helpommallakin? Mitä jos ottaisi pelkän indeksipulssin ja ajastaisi liikkeet sen perusteella? Karahan saa kai pyöriä asetellulla nopeudellaan ennekuin teräkelkan liike aloitetaan? Karan pyörimisnopeus on "vakio" joten sopivasti laskettu liukuva keskiarvo indeksipulssien perusteella voisi hyvinkin olla riittävän tarkka tieto pyörinnästä. Näin vältettäisi kokonaan yksi suuri mekaaninen kanto kaskessa.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Kremmen

Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk