Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Scopen mittapään sovitus, impedanssi ja muut vaikeat sanat

Aloittaja PekkaNF, 03.02.16 - klo:11:16

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

PekkaNF

Olen lukenut muutaman lehdykän probesta, mutta ymmärrän vähemmän kun luulin.

Luulin että hitussähkö olis jotenkin kursoorisesti hallussa, mutta ei.

Skoopin pää on normaali (1MΩ± 2%, the input capacity is 18pF± 3pF), ei 50Ω.

Kaikissa mun silmään sattuneissa kaavioissa piirilevyllä on BNC-liitin, johon kytketään 50Ω sisäänmenon instrumentiin tms. Eilen just luin tektroniksin probemanuaalia ja siinä mainittiin että on olemassa 50ohmin skooppeja ja probeja. Ei vaan mene jakeluun.

Jos haluan rakennella aktiivisen proben ja haluan siihen väliin metrin johdinta, niin miten sen saan toimimaan oikein? Tiedän että suurilla nousunopeuksilla kyse on impedeanssisovituksesta ja transmissiolinjasta, mutta käytännössä mulle asia on mulle hämärä:

* Miten paljon systeemi muuttuu jos -3dB "raja" mittattavan taajuuden suhteen on 200 KHz, 1MHz, 10 MHZ, 100MHz?
* Valmiissa kytkennöissä instrumenttivahvistimen lähtö päättyy BNC-liittimeen. Onko siihen joku erityinen impedanssinsovitus syy? Jos tarve olis "vain" suora lähtö koksuun, niin miten pitäis kaapeli terminoida piirilevylle?
* Voinko teurastaa halppis 1:1 (tai 1:1/1:10) proben ja käyttää sen koksun + BNC:n
* Mikä olis sopiva suhteellisen ohut kaapeli? Joku RG-174?

Löysin tälläisen differentiaalivahvistimen:
http://www.dgkelectronics.com/high-voltage-differential-probe/

Vaikuttaa moneltakin osata ymmärrettävältä, mutta tuo lähtö jää multa hämäräksi nimenomaan ton impedanssisovituksen suhteen. Luulen ymmärtäväni tulon suhteellisen amtalan impedanssisovituksen, monestihhan noissa on fetit piensignaaleilla.

Pekka

awallin

https://www.youtube.com/watch?v=g_jxh0Qe_FY

alle 1MHz sini-signaalilla terminoinnin voi varmaan unohtaa ja vetää 50-ohm koaksia 1MOhm skooppisisäänmenoon.

jos tarkoitus on probata HV hakkuri/invertteri signaaleja ja nähdä niiden nopeita reunoja yms. tarkasti/oikein skoopin ruudulla niin skeman 50R vastus, 50-ohm kaapeli, ja skoopin päässä 50R terminointi saattaa olla ihan tarpeellinen. Jos skoopissa ei ole 50R asetusta niin T-haara skooppiin, toisesta signaali sisään ja toiseen 50R terminaattori.
Jokatapauksessa systeemi kannattaa kalibroida jollain tunnetulla signaalilähteellä niiin ei tule 2x (tai isompia!) mittausvirheitä.
Spektrianalysaattoreissa ei yleensä ole muuta asetusta kuin 50R input.

Liitin ei vaikuta (paljoa) tähän pohdintaan, jos juotat suoraan koaksin omalle levylle 50R sarjavastus on myös se oppikirjan mukainen tapa 'lähettää' RF signaali kaapeliin.

Muissa probe-skemoissa olen nähnyt että otetaan probelle +5V USB-piuhalla - näin se voidaan kytkeä usein skoopin etupanelissa olevaan USB-liittimeen. Jos tuo skema vaatii oikeasti +/- 5V pitäisi USB:in +5V vielä ajaa DC/DC muuntimen läpi joka tekee probevahvistimille +/-5V...


PekkaNF


PekkaNF

OK. pari iltaa googlee ja kokeilua ja alkaa pikkuhiljaa paljastua tuon juoni minulle, mutta nyt löysin mittauksen ja yllättävän tarpeen, jossa olisi kiva synkata skoopin kaksi kanavaa "kellosignaaliin", jonka taajuus on 50Hz, koska se on synkattu verkkovirtaan, muttei suoraan....

Eli pariin muuhunkin mittauksen olis tarvinnut synkata EXT riggerin, mutta hähän hämärää miten tuo tehdään käytännössä. Yritin googlata ristiin ja rastiin, mutten löytänyt oikein sopivia goolesanoja.

Aikoinaan koulussa olis skooppin liitettäviä ulkoisia triggeriboxeja. Silloin yleinen tarve oli lukee 8 bittiä binääriä ja tehdä tavusta maskattu triggeri. Joissakin oli säädettävä taso, kuten mittausvahvistimissa.

Nonniin, nyt olis skooppi ja tarve olis yksinkertaiselle kytkennälle, jolla saadaan ulkoinen prossun signaalista triggeri ja vaihoehtoisesti tyristorin triggeristä triggeröinti...mielellään optoerottimen kautta. Varmasti joku tehnty näitä, mutten löytänyt googlella.

http://en-us.fluke.com/products/all-accessories/fluke-itp120.html

Skopen speksissä: ±1.2V for external trigger. Tohon siis pitäis kytkee opto + alkeellinen mittavahvistin ja siihen jännitten jako TTL/230VAC signaaleille.

Pekka

PekkaNF

Ja lisää kysymyksiä: mistä tietää millä kotelo/pinni käsittelyllä tms. kannataa noita SMD komponenetteja ostaa?

Jos siis katsoo esim tätä:
https://www.elektormagazine.com/magazine/elektor-201409/27026

Just muualta kun Mouserilta ei löydy kaikkia, jos katsoo tota  AMC1200
http://www.mouser.fi/search/refine.aspx?Ntk=P_MarCom&Ntt=146438161

Mutta tossa on monta erilaista "packaging" ja vaikka katson speksistä, niin sitten vasta mielenkiitoiseksi menee, on tinapalleroo tms? Veikkaisin että toimitusmuotona olis "cut tape" kun puhutaan harrastemääristä.

595-AMC1200SDUBR ...mikä ihmeen lead/ball CU NIPDAU? Onko sillä mitään väliä?

Tossa minua jurppii myös toi etuvahvistin OPA333AIDBV (SOT-23) ja DC/DC konvertterina käytetty AduM5242 (SOIC-8), mulle kelpais erillinen lineaari, vaikkapa kaksipäinen.

Mutta kun vaihtoehtoja on noissa "packaging" optioissa monia, niin mitä niistä kannattaa valita ensisijaisti, mitä välttää ja millä ei ole väliä?

Kiitos.

Pekka

Ville Vaho

Heitetääs kysymys väliin, mikä ominaisuus antiikkisen skoopin kärjissä on erona? Kanttiaaltoa katsoessa pystyviiva jää piirtymättä toisella, toisella tulee.

http://1drv.ms/1V4hsyp

kuva kertoo lisää. Käsittääkseni tuo pystyviiva on näillä vehkeillä ylimääräinen ominaisuus, uudemmissa se on sinne tehty. Muistaakseni kuvassa on mitattu samaa pulssia, johdot kun pistää ristiin niin pystyviiva siirtyy kanavalta toiselle. Aiheutti hämmennystä, useimmiten mulla on toisessa kanavassa kanttiaalto ja toisessa käyrää jota koitan hakea oikeaan kohtaan. Taas kuva aiheesta: http://1drv.ms/1Q7LyfV
Cnc koneet taustalla ei liity mittaukseen mitenkään, käyvää autoa mittailen.

Sähkömiehen kouluja ei ole käyty, skooppi tuli ostettua kun halvalla sai vaikka ei ollut mitään tietoa mitä ja miten sillä mitataan. Nyt tiedän että aikaa ja jännitettä sillä mitataan, kiitos youtubelle. Korvaamaton kapistus, tuon jälkeen on lahjoituksena saatu muutaman satasen pchen kytkettävä skooppi, mutta tuo vanha hakkaa mennen tullen kun ei ole automaattisia säätöjä häiritsemässä, eikä tarvita tietokonetta, saati sitten tarvi tapella ajureiden kanssa...
-vilderi

Kremmen

Parempi probe vaimentaa kantin suurtaajuuskomponentteja vähemmän jolloin pystyviivaa ei näy kun säde siirtyyniin nopeasti uuteen tasoon.
Tarkista onko huonompi probe kompensoitu oikein (jos siinä on kompensointiruuvi).
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk