Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Karan nopeusnäyttö

Aloittaja Kremmen, 29.07.12 - klo:23:19

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

senaattori

No täähä ruppee ollee sit lähes valmista kauraa, täytyy kyl kaikel kunnioituksel ja hatunostol oikee ihmetel mite asianossaavaa ja omistautuvaa porukkaa tääl foorumil oikee o. Eipä oo juur häiriköit näkyny.....toivottavasti pyssyy samanlaisen seuraavat kakskymmentvuat.....
Tsemppii kaikil, ja tarkkaa nopeurenäyttöö.... ;D
Reijo Martinpoika Tuomala

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: ftec - 31.07.12 - klo:12:35
Tuo ensimmäinen lause onkin sitten melkein enkooderi, ja oliskin ihan yleispätevä enkooderi jos laitat siihen lähdöt +A,+B,0,5V ja PCB:n ruuvikiinnityksen jotekin yleispätevästi. Purin tuossa juuri eBaystä ostamaani pientä DC servoa kun ei ensin löytynyt manuaalia. Siinä 500ppr enkooderi joka on haarukka-anturi + kiekko. Tuollaisen pienen kiekon, jossa monta aukkoa voi varmaan tehdä itse etsaamalla.  Tulisi käytännössä lähes samalla vaivalla omaa lisäkäyttöä ihan pelkälle satelliittikortille. :)
Katsotaan tuota nyt vielä :) Yhden pulssin anturista on vähän matkaa kunnolliseen kvadratuurienkooderiin, vaikka ei se elektroniikkalaitteena kummoinen ole ainakaan pienellä pulssiluvulla. Lähinnä haastavaa on virittää optot antamaan säännöllistä askellusta, mutta onnistuu kyllä kun miettii mekaniikan tarkasti. Mulla olisi muuten pieni ohjelmakin, jolla saa tulostettua laserilla kalvolle enkooderikiekkoja max 256 pulssiin saakka. Joko binääri- tai Gray-koodi-inkrementtejä tai 8 bittisiä absoluuttikiekkoja.
Katsellaan tätäkin lisää versiossa 2.0 ja kun täsmentyy mihin käyttöön tuollaista lähinnä tarvittaisi.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

jussi

kvadratuurienkooderin luku onnistuisi helpoimmin xmega sarjalla. Niissä on TQFP 44 pin versio ja halvin alle 3 euroa. Eikä tarvi välttämättä  kidettä.  Vähemman osia kalustettavana.

Kremmen

XMegalla on tullut tehtyäkin yhtä ja toista joten tuttu piiri. Siinä tosiaan on se kvadratuuritulo joka helpottaa oikean enkooderin lukua. Tässä nopeusnäytössä sitä ominaisuutta nyt ei vaan pääse hirveästi hyödyntämään, kun ajatus on käyttää simppeliä pulssijonoa. Muutenhan XMegassa on kaikkea mukavaa kuten event-väylä millä saa mukavasti rautakiihdytystä moniin I/O-juttuihin.
Tässä ekassa versiossa nyt tuntuisi pärjäävän hyvin tuolla 328:llakin. Jos sitten joskus aletaan miettimään haastavampia hommia kuten vaikka jotain asema-, nopeus- tai momenttisäätöjä tai haastavampaa moottorinohjausta niin itse tykkäisin valita silloin 32-bittisistä AVR-prosessoreista tuon UC3C:n jossa on lukuisten muiden herkkujen ohella mukana aritmetiikkakiihdytin ja jopa valmiit DSP-kirjastot kaikenmaailman suodatusten ja muunnosten laskemiseen. Mutta jääköön tuokin asia päätettäväksi ajallaan, XMega on kyllä ihan varteenotettava vaihtoehto.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

senaattori

Mekaanisen miehen kysymys........
kuinka nopeasti ko. mittaus reagoi nopeuden muutokseen, esim jos variaattorikäyttö hieman liukuu eestaas. Onko se reaaliaikainen vai onko mittausviivettä?
Reijo Martinpoika Tuomala

Hiekkaranta_92

Ei liene kovin kaukana DRO:sta? Lähinnä mietin että kannattaisko tästä samantien tehdä sellainen kortti jota voisi käyttää myös koordinaattien mittaamiseen esimerkiksi magneettinauha anturilta? On kai ohjelmallisesti yksinkertaisempi, kun nopeus, johon täytyy sitoa aika. Riittäiskö tuossa kontrollerissa vääntö jopa laskea nopeutta ja paikkaa? Näyttökortteja vaan lisää jos haluaa suoranaisen dro:n. Toisaalta sitten tarvitaan jotain nollaus nappuloita sun muita.

Omalehmä sen verran ojassa että olisi kivarakentaa tuommoiseen vähän isompaan säteisporakoneeseen mitta laitteet jotka näyttää koordinaatit XYZ koordinaatteina vaikka konetta liikutetaankin polaarikoordinaatistossa...

mpr

Lainaus käyttäjältä: senaattori - 01.08.12 - klo:11:58
Mekaanisen miehen kysymys........
kuinka nopeasti ko. mittaus reagoi nopeuden muutokseen, esim jos variaattorikäyttö hieman liukuu eestaas. Onko se reaaliaikainen vai onko mittausviivettä?
Tuossa näytössä mikä mulla on jyrsimessä nopeus päivittyy näyttöön muistaakseni 2 sek välein eli nopeus ei näytössä kokoajan seilaa.

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: senaattori - 01.08.12 - klo:11:58
Mekaanisen miehen kysymys........
kuinka nopeasti ko. mittaus reagoi nopeuden muutokseen, esim jos variaattorikäyttö hieman liukuu eestaas. Onko se reaaliaikainen vai onko mittausviivettä?
Luonnostaan nopeuden mittaus reagoi jopa liian nopeasti, eli siihen täytyy ohjelmoida suodatusta, muuten näyttö vipattaa hulluna. Tämä nopeudenmittauksen suoto on melkein oma tieteenhaaransa kun siinä aikavakiot muuttuu pyörimisnopeuden funktiona. Esim kysymys koska näytetään nollaa kun vauhti hidastuu - ainahan voisi vielä tulla seuraava pulssi vaikka edellisestä on jo mennyt aikaa...
Mutta vastauksena kysymykseen: "sopivan nopeasti". Anturin tulisi antaa riittävän tiuhaa pulssijonoa jotta siitä voidaan järkevästi suodattaa perusnopeus esiin sellaisella aikavakiolla joka on silmälle miellyttävä. Sitten jos taas mittaustietoa käytetään jonkun säätösilmukan takaisinkytkennässä, pitää aikavakioiden olla lyhyempiä, koneen reagointiaikaan sovitettuja. Parhaassa (tai pahimmassa) tapauksessa tarvitaan molemmat. Ja ne pitää vielä olla aseteltavissa jollain konstilla koekäytön yhteydessä. Miten tuo tehdään, en ole vielä tarkkaan miettinyt. Mitään suureellisia käyttöliittymiä ei huvittaisi tehdä hintaa nostamaan joten pitää miettiä joku simppeli konsti tuohon. Kyllä semmoinen vielä keksitään.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: Hiekkaranta_92 - 01.08.12 - klo:13:08
Ei liene kovin kaukana DRO:sta? Lähinnä mietin että kannattaisko tästä samantien tehdä sellainen kortti jota voisi käyttää myös koordinaattien mittaamiseen esimerkiksi magneettinauha anturilta? On kai ohjelmallisesti yksinkertaisempi, kun nopeus, johon täytyy sitoa aika. Riittäiskö tuossa kontrollerissa vääntö jopa laskea nopeutta ja paikkaa? Näyttökortteja vaan lisää jos haluaa suoranaisen dro:n. Toisaalta sitten tarvitaan jotain nollaus nappuloita sun muita.
Paikan laskeminen on helpompaa kuin nopeuden. Mutta kun tähän oli nyt tarkoitus tehdä simppeli pulssijonosta mittaus niin sitä DRO:n vaatimaa suuntatietoa ei siitä ole saatavilla. Eli siinä mielessä on vähän matkaa DRO-laitteeksi. Kyllä DRO:nkin voi tehdä, mutta tehdään nyt tämä nopeusmittari ensin. Äkkiä se seuraava laite syntyy tämän pohjalta, eikä tarvii koettaa haalia kaikkea samaan pakettiin heti kättelyssä.
Lainaa
Omalehmä sen verran ojassa että olisi kivarakentaa tuommoiseen vähän isompaan säteisporakoneeseen mitta laitteet jotka näyttää koordinaatit XYZ koordinaatteina vaikka konetta liikutetaankin polaarikoordinaatistossa...
Tuo on ihan hupaisa harjoitus ja aivan tehtävissä, mutta sitä ei voi tehdä kolmella erillisellä laitteella. Polaarikoordinaatiston muuttaminen suorakulmaiseksi vaatii, että laskennassa pitää mitata sekä säde että kiertokulma jolloin molemmat pitää mitata samalla laitteella (tai siirtää samalle laitteelle jotain kanavaa pitkin). Sittenhän ei tarvita kuin keskikoulun trigonometriaa niin X- ja Y-koordinaatit selviää. Tuommoisess laitteessa on vaan sen verran enemmän asetuksia, että niihin pitää saada joku järkevä syöttötapa ja se taas vaatii käyttöliittymään vähän enempi apuja. Sen takia tuntuu vähän haastavalta ottaa tätäkään nyt suoraan tähän kierosmittariin perusominaisuudeksi. Mutta mittari Mk 2 voi jo sisältää yhtä ja toista lisähupia. Siitä voisi miettiä kolmen (tai jopa useamman) mittalaitteen instrumenttia. Itse asiassa kuka vielä muistaa että joku aika sitten kirjoittelin täällä siitä kuormamittarisysteemistä jota olen marsuun ajatellut, niin sen rauta sopisi aika kivasti tällaiseen; yksi laskenta/näyttöyksikkö ja väylä johon voi ripustaa enkooderikortteja jotka toimittaa jotain mittatietoja laskentayksikölle. Silloin noita antureita voi laittaa kuinka paljon haluaa, järjen ja kapasiteetin rajoissa.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

jussi

Lähinnä juuri tarkoitin tuota Mk 2 versioo. Ja varmaan noi 32 bittiset on sitten paikallaan kun enemmän vääntöä tarvitaan.Ilmeisesti noissa ei ole tuota encoderin lukua raudassa.
Tuon "väyläajattelun" otin myös omaan viritykseeni ,mistä kremmen aiemmin kirjoitteli.
Tässä kohtaa mennään nyt. vapaana i/o:ta 2 pinniä ja twi väylä.

mpr

Nappasin pari kuvaa tuosta jyrsimessä olevasta nopeusnäytöstä.

Jos nyt oikein muistan tuon toiminta periaatteen nopeuden laskentaan. Siinä on jonkinlainen sisäinen  pulssigeneraattori tms. karalta tuleva nopeuspulssi katkoo tämän generaattorin pulsseja  ja laskuri laskee paljonko generaattorin pulsseja mahtuu karan pulssien väliin ja tämän perusteella laskee nopeuden.

Ongelmana oli hitaat pyörimisnopeudet laskurin muisti täyttyi generaattorin pulsseista ennen kuin karalta tuli seuraava pulssi joka nollasi muistin, mutta siihen löytyi joku ratkaisu koska nyt pelaa.

ftec

#41
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 31.07.12 - klo:22:23
...
Katsellaan tätäkin lisää versiossa 2.0 ja kun täsmentyy mihin käyttöön tuollaista lähinnä tarvittaisi.

Standardien mukaisesta DIY enkooderisatelliittikortista saattaisi kyllä olla monenkinlaista iloa, varsinkin jos saisi ratkaistua laadukkaan enkooderikiekon tekemisen salaisuudet DIY:nä tuonne 1000ppr tienoille asti.

Ensimmäisenä tulee mieleen, että kaikenlaisia servokäyttöön soveltuvia DC moottoreita ilman enkooderia löytyy edullisesti, mutta hinta on heti toinen, jos perässä on enkooderi. (Esim.Kelingcnc palstan dc motteihin enkooderit myydään erikseen, sivulla kalleimmat enkooderit piuhoineen n. $100 per motti). Ostin juuri kahta DC mottia per kortti tukevan dualDC servokortin Granitedevice:ltä. Mielessä on pieni manipulaattorisovellus omaan tarpeeseen - Granitedevicen korteille on softakirjasto, jolla sen kortteja voi ohjata suoraan USB:hen kytkettynä Point-To-Point periaatteella ilman BOBia. DIY enkooderi olisi helpottanut sopivien mottien hankkimista.

Jotenkin tuntuisi, että nopeudennäytössä toteutus tiheästi pulsseja antavasta enkooderista saattaisi olla jopa helpompaa kuin harvaan lovetulla kiekolla, isommankaan pulssilaskuripuskurin täyttymistä ei tarvitse kauaa odotella. Näyttöhän ei tarvitse päivittää kuin vain silloin, jos ero edellisestä nopeusarvosta muuttuu määriteltyä eroarvoa suuremmaksi. 

EDIT: typoja...

Kremmen

1000 ppr alkaa jo lähentelemään hienomekaniikkaa, että en uskalla kommentoida kuinka realistista se olisi. Kuten kirjoittelin, minulla on se pikku softa jolla voi printata kiekkoja, ja jo 256 pulssin kiekko on aikamoinen kampa. Tarkkana saa olla optohaarukoiden kanssa jos meinaa saada siistin kvadratuurin siitä ulos. En ole ihan varma soveltuuko laserprintteri enää 1000 ppr kiekolle. Toki jos puhutaan sähköisistä pulsseista eikä kiekon hilasta, niin saahan 256 kiekosta jo 1024 pulssinreunaa ulos, että siinä mielessä se on juurikin 1000 ppr. Tuollainen anturi vaan pitää olla jo itselaakeroitu, kiekko ja lukuhaarukka pitää olla yhtä puuta, muuten asennus menee kyllä mahdottoman puolelle. Mutta sehän ei tällä foorumilla ole mikään ongelma - koneistuskapasiteettia ja osaamista kooderipurkin tekoon löytyy varmasti.

Mitä tulee nopeuden mittaamiseen niin kaikki ne esimerkit ja keskustelut mitä olen netissä nähnyt perustuvat yksinkertaiseen pulssien laskentaan jollain aikavälillä. Meillä on onneksi kuitenkin parempaa tietoa ja osaamista muinaisen Strömbergin ajoilta. Kultaisella 80-luvulla kun minun osasto kehitti niitä aiemminkin retostelemiani paperikoneen prosessorisäätöjä, niin yksi Variksen Pekka teki dippatyönsä paperikoneen moottorikäytön pyörimisnopeuden mittauksesta. Siinä päästiin parhaimmillaan 22 ppm tarkkuuteen (tissuekoneen expanda-yksikkö tarvii pirun tarkan nopeuseron säädön jota ei tuota ennen ollut koetettu kuin mekaanisesti). Eli lyhyesti tuo mittaus perustuu sekä pulssimäärän mittaukseen aikavälillä, että pulssien välisen ajan mittaukseen. Kumpaakin käytetään ajotilanteesta riippuen silloin kun toimintatila (eli nopeus) suosii kyseistä mittaustapaa. Näytölle menevä päivitys hoidetaan sitten erikseen silmälle sopivaksi.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

ftec

#43
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 02.08.12 - klo:10:50
1000 ppr alkaa jo lähentelemään hienomekaniikkaa, että en uskalla kommentoida kuinka realistista se olisi. Kuten kirjoittelin, minulla on se pikku softa jolla voi printata kiekkoja, ja jo 256 pulssin kiekko on aikamoinen kampa. Tarkkana saa olla optohaarukoiden kanssa jos meinaa saada siistin kvadratuurin siitä ulos. En ole ihan varma soveltuuko laserprintteri enää 1000 ppr kiekolle. Toki jos puhutaan sähköisistä pulsseista eikä kiekon hilasta, niin saahan 256 kiekosta jo 1024 pulssinreunaa ulos, että siinä mielessä se on juurikin 1000 ppr. Tuollainen anturi vaan pitää olla jo itselaakeroitu, kiekko ja lukuhaarukka pitää olla yhtä puuta, muuten asennus menee kyllä mahdottoman puolelle. Mutta sehän ei tällä foorumilla ole mikään ongelma - koneistuskapasiteettia ja osaamista kooderipurkin tekoon löytyy varmasti.

Voi tietysti olla noinkin, nuo halvimmat enkooderit näyttävät luottavan motin omaan laakerointiin. Niin, jollakinhan se filmi kuitenkin pitäisi tietysti tulostaa, vaikka etsaamista miettisi.

Lainaa
Mitä tulee nopeuden mittaamiseen niin kaikki ne esimerkit ja keskustelut mitä olen netissä nähnyt perustuvat yksinkertaiseen pulssien laskentaan jollain aikavälillä. Meillä on onneksi kuitenkin parempaa tietoa ja osaamista muinaisen Strömbergin ajoilta. Kultaisella 80-luvulla kun minun osasto kehitti niitä aiemminkin retostelemiani paperikoneen prosessorisäätöjä, niin yksi Variksen Pekka teki dippatyönsä paperikoneen moottorikäytön pyörimisnopeuden mittauksesta. Siinä päästiin parhaimmillaan 22 ppm tarkkuuteen (tissuekoneen expanda-yksikkö tarvii pirun tarkan nopeuseron säädön jota ei tuota ennen ollut koetettu kuin mekaanisesti). Eli lyhyesti tuo mittaus perustuu sekä pulssimäärän mittaukseen aikavälillä, että pulssien välisen ajan mittaukseen. Kumpaakin käytetään ajotilanteesta riippuen silloin kun toimintatila (eli nopeus) suosii kyseistä mittaustapaa. Näytölle menevä päivitys hoidetaan sitten erikseen silmälle sopivaksi.

En ole tuollaista koskaan joutunut ohjelmoimaan, mutta luonnolliselta tuntuva ensimmäinen ja  koodissa helposti vääntyvä ajatus  - ensimmäinen ajatus tietysti menee usein metsään :) - oli kyllä, että ajastin käynnistyisi puskurin ensimmäisestä pulssista ja pysähtyy kun puskuri täyttyy. Eli mitataan aikaa tietylle pulssimäärälle, eikä pulssimäärää tietyssä ajassa. Jos puskuri on pieni siitähän saa sitten laskettua kaikenlaista muutosnopeutta ym. aika tarkasti myös ilman toista laskuria pulssien väliselle ajalle.

olli henttonen

#44
joskus avannut tuollaisen pienen lukijan ja minulle jäi sellainen mielikuva että se kiekko olisi lasilevylle tulostettu, tuollaisella graafisella filmillä joka on jyrkkää, musta tulostuu mustana ja loput kirkkaana, saa todella skarppia jälkeä aikaa.
dyykkari

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk