Täytyis valmistaa rattaita min 3mm jyrsintapilla muovista, mikä mahtaa olla tuo taikasana että hampaiden välissä on pyöristys eikä terävä nurkka? Standardia? Kevennetty?
https://onedrive.live.com/redir?resid=ED116C478A55B688!15229&authkey=!AA_yjTApha179YM&v=3&ithint=photo%2cjpg
https://onedrive.live.com/redir?resid=ED116C478A55B688!15302&authkey=!AKrjfxj6zT71qHI&v=3&ithint=photo%2cjpg
Tuollaisia valmistin ja valmistus oli lapsellisen helppoa ja nopeaa.
Rattaat täytyis vähän pyöriä, mutta ei varsinaisesti kestää. Toisaalta tuo meni teollisuuteen, joten ei se ihan huono ole..?
Toisin sanoen moduulilla ei ole niin väliä, pääasia että saa rataspareja aikaiseksi ja äkkiä. Osaan kyllä piirtää pyöristyksen rattaaseen mutta asia kiinnostaa syvällisemmin.
Pyöristysten tehtävä yleensä vaihtokuormitetuissa kappaleissa on väsymislujuuden lisääminen. Mitä terävempi nurkka sitä suurempi piste jännitys. Tästä pisteestä lähtee yleensä särö. Pinnanlaatu saisi myös olla pyöristyksissä tip top.
http://www.google.fi/url?q=http://titan.fsb.hr/~dzezelj/KS5/Prijelazi%2520kod%2520vratila.pdf&sa=U&ved=0ahUKEwjyj_y-59PMAhXKBywKHSxxCusQFggcMAU&usg=AFQjCNFAjqUs9h_V03lDfLBXsQXdN4UvMA
Pyöristykset on myös tärkeitä ulokkeellisissa akseleissa, sekä akseleissa joissa tulee tolkuttomasti kuormitus syklejä, kampiakselit, vaihteistot etc.
Väsymislujuuslaskennassa määritellään myös lovenvaikutus kerroin muoroilun ja pinnanlaadun mukaan.
Luulenpa että tuo on enemmänkin valmistus teknisten asioiden takia pyöristetty. Levystä on vaikea jyrsiä irti teräviä sisänurkkia.
Tuosta näkee aikahyvin miten se hammas profiili muodostuu:
https://www.youtube.com/watch?v=TJhbSSSUYFw
Käytännössä kai aina heataan mahdolllisimman tasaista pyörimistä välityksen takaakin, joten tuo evolventtinen profiili on tärkeä. Asiassa helpottaa myös se että on usemapi hammas kosketuksessa. Alla olevien kahden kuvan avulla on helppo huomata kuinka alemmassa ainetta on poistettu "turhaan".
(http://mathforum.org/mathimages/imgUpload/Involute_wheel.gif)
(http://mathforum.org/mathimages/imgUpload/thumb/Involute_Gear.jpg/600px-Involute_Gear.jpg)
Terve
Pyöristys juuressa on rasituksen takia.
Hampaan juureen muodostuu se rasitus piikki ja jos siellä on terävä kulma, muodostuu sille suurempi rasitus piikki, kuin pyöristetylle kulmalle.
Tämä taas johtaa metallin väsymiseen kuormituksen alla ja ennen pitkään hampaan väsymismurtumaan.
Lainaus käyttäjältä: Jussik - 12.05.16 - klo:09:27
Terve
Pyöristys juuressa on rasituksen takia.
Hampaan juureen muodostuu se rasitus piikki ja jos siellä on terävä kulma, muodostuu sille suurempi rasitus piikki, kuin pyöristetylle kulmalle.
Tämä taas johtaa metallin väsymiseen kuormituksen alla ja ennen pitkään hampaan väsymismurtumaan.
Toki näinkin, mutta rajansa sen pyöristyksen koolla ja hampaan kasvaneella pituudella kestävyyden suhteen on. Terävällä nurkalla tarkoitettaneen 'normaalia' moduulihammas pyörää, jossa juuri pyöristys ei välttämättä ole koko uran levyinen kun taas verrataan aloitus viestin kuviin
(http://ecx.images-amazon.com/images/I/81f13yIyvML.jpg)
No voihan siellä olla tietty valmistukselliasiakin näkökohtia. Eli juurikin pyörän voi pyöräyttää varsijyrsimellä. Myös vierintäjyrsimen "nirkot" saattanee pysyä paremmin kuosissaan kun ovat vähän isommalka ärrällä.
Jos pyörään on tehty normaalin akseliväliin sijaan pienennetty akseliväli ja tehty pyörään profiilin siirto niin täytyy hampaan kärjelle kaivaa kolo pyörään. Profiilinsiirtopyörät on vähän vajakin näköisiä.
Terve
Tuohon hampaan muotoon ja välittyvän voiman suuntaan hampaiden välillä vaikutetaan ryntökulmalla.
Mitä suurempi ryntökulma, sen paksumpi hampaan juuresta geometrisesti muodostuu.
Samalla voima kohdistuu enemmän hampaa juurta kohden.
Mutta liukuma hampaiden välillä kasvaa, tämä taas kuluttaa hammastusta enemmän.
esim F1 rattaissa käytetään suurta ryntökulmaa, kun halutaan mahdollisimman kevyt, eikä tarvita pitkäaikaista kestoa.
Teollisuusvaihteissa taas on kompromissi momentin ja kulutus kestävyyden välillä.