Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Keskustelu ohjaimen käyttöliitymästä

Aloittaja Kremmen, 14.01.10 - klo:09:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Kremmen

Avasin uuden otsikon käyttöliittymäkeskustelua varten. Ohjataan aihe jatkossa tänne niin ei mene kaikki yhteen tuossa kehityskeskustelusäikeessä.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

JuhaV

http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=1036.90

Hei,

Eli jatketaan tuota aikaisempaa keskustelua tämän uuden otsikon alla.

Tauru, anna tulla vaan kommentteja, nimittäin kuten sanottu minulla ei ole pitkää kokemusta sorvin ääreltä joten eipä ole myöskään mitään estoja ehdottaa sellaista mikä käytännössä ei ehkä käyttöliittymänä toimikaan  :-\

Tuossa aikaisemmassa oli kuitenkin takana sekin ajatus että laitteessa on pääyksikkö (=näyttöyksikkö + kiertokytkin) sekä kauko-ohjain erikseen.

Tässä hain sitä että näytön voi sijoittaa helposti katsottavaan paikkaan ja vastaavasti sen kauko-ohjaimen siten missä sitä on sorvaustilanteessa on helpointa käyttää. Sorvatessa haluaa kuitenkin usein katsoa sitä työkappaletta ja siten silloin tarvittavien käyttökytkimien paikka voi olla vaikka siinä teräkelkan tuntumassa ? Lisäksi kauko-ohjaimen pitää olla niin simppeli ja vähänappinen että sitä ei käyttäessään tarvitse lainkaan katsoa vaan katse pysyy työssä. Olen lisäksi itse vasenkätinen ...

Kauko-ohjaimesta ei siis voisi vaihtaa toimintamoodia vaan se tehdään sieltä pääyksikön kiertokytkimestä. Niinpä sitä moodia ei vahingossa kesken työstön tule vaihdettua.

Käväisen tässä jonain päivänä moikkaamassa alan ammattimiestä ja pyydän demoamaan isolla sorvilla tuota kierteen tekoa niin siinäpähän näen miten ja missä kaikki "hallintalaitteet" ovat.

Terv. JuhaV

Tauru

No eipä minunkaan kokemuksella sorvarina vielä ole asiaa 'Työn sankarit' -mitalienjakotilaisuuteen. Harrastepohjalta tässä edetään, leipä tulee tietotekniikan parissa.
Kierteiden sorvaus ei ole vaikeaa kun sen on tehnyt pari kertaa. Pikkusorvissa vain irtorattaiden kanssa pelaaminen ei enää jaksa innostaa kun homman voi hoitaa helpommallakin tavalla jos tämä projekti toteutuu.
Isoista manuaalisorveista ei välttämättä kannata hallintalaitteita ja niiden sijoittelua kopioida sellaisenaan, mutta on varmasti hyvä nähdä se niin on vertailukohta.
LainaaKauko-ohjaimesta ei siis voisi vaihtaa toimintamoodia vaan se tehdään sieltä pääyksikön kiertokytkimestä. Niinpä sitä moodia ei vahingossa kesken työstön tule vaihdettua
Tämä ei mitenkään estä etteikö moodia voisi vaihtaa, vaikka olisi kuinka kaukana. Ymmärrän kyllä ajatuksen ja jos näin homma saadaan yksinkertaisemmaksi niin mikä ettei. Siitä huolimatta pidän vielä mielessä valikkopohjaisen lähestymistavan.  Heitellään erilaisia ajatuksia esille, valitaan niistä sitten parhaimmat eikä tässä vaiheessa vielä kannata tyrmätä mitään ehdotusta kokonaan pois. Rakentavaa kritiikkiä toki saa antaa.

PekkaNF

Voiko tässä kysellä käyttölogiikasta ja toteutuksesta?

1. Mitenkä käynnistetään/pysäytetään johtoruuvi kun käytetään normisyöttöjä, vaikkapa 0,15 mm/r? START/STOP + L/R vai << < 0 > >> vai kiertokytkimessä nolla? Monessa manuaalisorvissa on kytkin jne. mekaanisia ratkaisuja mutten ehkä halua että johtoruuvi pyörii kokoajan. Painonapit syö nopeasti I/O:ta, etenkin jos useampaa nappia painetaan samanaikaisesti tai tulee pikaliikkeitä.

2) Miten kierteen leikkuu on ajateltu? johtoruuvi seuraa "jäykästi" pääkaraa kuten mekaanisesti vain tuleeko automaattista palautusta terälle? Miten varmistutaan että kierre alkaa aina oikeasta kohtaa aihiota? Siirretään aina kelkka takaisin samaan odotusasemaan ja jahdataan indeksipulssia josta rampataan johtoruuvi liikkeelle? Mä en tiedä cnc:stä mitään mutta kuvittelen että karan asema on helppo hukata suhteessa johtoruuviin jos karaa pysäytellään ja käynnistellään normaalilla säätämättömällä AC-moottorilla?

3) Ruuvi leikataan usealla lastulla ja syvyys lisätään huippukelkasta? Vai X/Y offsetti? Minä en kovin helposti saa tehtyä kierrettä yhdellä lastulla. liittyy em. kysymykseen.

4) Varmaan asetetaan valikon kautta että sorvataanko vasen vai oikekätistä kierrettä? Monipäistä kierrettä tuskin tällä onnistuu, ainakaan ilman karan indeksipulssia? Entäpä jos haluaa jonkun oikein "loivan" kierteen? Valikosta vaan nousua riittävästi ja arpoa karan nopeus hitaaksi?

PekkaNF

Tauru

Lainaa1. Mitenkä käynnistetään/pysäytetään johtoruuvi kun käytetään normisyöttöjä, vaikkapa 0,15 mm/r? START/STOP + L/R vai << < 0 > >> vai kiertokytkimessä nolla? Monessa manuaalisorvissa on kytkin jne. mekaanisia ratkaisuja mutten ehkä halua että johtoruuvi pyörii kokoajan. Painonapit syö nopeasti I/O:ta, etenkin jos useampaa nappia painetaan samanaikaisesti tai tulee pikaliikkeitä.
Taitaa olla vielä osittain suunnitteluasteella, mutta arvaisin että kaukosäätimessä on sopiva nappi tai sitten jonkinlainen joystick. Tästä on jossain toisessa kohtaa hyvä ehdotus.

Lainaa2) Miten kierteen leikkuu on ajateltu? johtoruuvi seuraa "jäykästi" pääkaraa kuten mekaanisesti vain tuleeko automaattista palautusta terälle? Miten varmistutaan että kierre alkaa aina oikeasta kohtaa aihiota? Siirretään aina kelkka takaisin samaan odotusasemaan ja jahdataan indeksipulssia josta rampataan johtoruuvi liikkeelle? Mä en tiedä cnc:stä mitään mutta kuvittelen että karan asema on helppo hukata suhteessa johtoruuviin jos karaa pysäytellään ja käynnistellään normaalilla säätämättömällä AC-moottorilla?
Seuraa jäykästi ja kun johtoruuvia pyöritetään askelmoottorilla niin positio ei häviä. Karan asento ja pyörimisnopeus on tiedettävä eli karaan tulee jonkinsorttinen anturi.

Lainaa3) Ruuvi leikataan usealla lastulla ja syvyys lisätään huippukelkasta? Vai X/Y offsetti? Minä en kovin helposti saa tehtyä kierrettä yhdellä lastulla. liittyy em. kysymykseen.
Pikkusorvissa ei saa kierrettä yhdellä lastulla. Lastun syvyys joko käsipelillä tai sitten askelmoottorilla jos se on asennettu y-akselille (vai miten ne akseleiden nimet nyt sitten menikään).

Lainaa4) Varmaan asetetaan valikon kautta että sorvataanko vasen vai oikekätistä kierrettä? Monipäistä kierrettä tuskin tällä onnistuu, ainakaan ilman karan indeksipulssia? Entäpä jos haluaa jonkun oikein "loivan" kierteen? Valikosta vaan nousua riittävästi ja arpoa karan nopeus hitaaksi?
Valikosta valitaan ja monipäinen kierre on tehtävissä, vaikka itse en keksi missä sitä tarvitsisin. Monipäinen pitää vain huomioida sovelluksessa.

JuhaV

#5
Terve,

Kävin katsomassa miten ammattimies tekee isommalla manuaalisorvilla kierteitä. Jos oikein muistan niin se meni jokseenkin näin.

Aluksi vaihdelaatikosta johtoruuville oikea välitys nousun mukaan jolloin johtoruuvi lähtee pyörimään. Sitten kelkalta käsivivulla "halkaistu mutteri" tyyppinen kytkentä kiinni jolloin kelkka lähtee liikkeelle ja sopivassa kohtaa kelkan y-käsipyörästä terä kiinni kappaleeseen. Ajetaan kierrettä ja kun ollaan edetty sopiva matka niin y-käsipyörästä terä irti kappaleesta ja suunnanvaihtimesta koko sorvi pyörimään takaperin. Nyt johtoruuvi ajaa kelkan takaisin alkupisteen ohi. Taas pyörimisen suunnanvaihto ja sopivassa kohtaa terä y-käsipyörästä kiinni hieman syvemmälle. Ja jatketaan näin kunnes kierre on riittävän syvä. Tässähän tuon lopetuskohdan paikan tarkkuus riippuu siitä kuinka nopea käsi sorvaajalla on. Aloituskohdassa tyypillisesti ollaan kappaleen päässä joten silloin terän y-asetuksen voi laittaa jo valmiiksi ennenkuin ollaan kappaleen kohdalla.

Tuota kelkkaa ei kai yleensä vapauteta siitä "halkaistu mutteri" kytkennästä johtoruuville ennenkuin kierre on valmis.

No, tässä on nyt se ongelma että eihän meikäläisen pikku-quantumissa voi tuota karamoottorin suuntaa heitellä tuolla tavoin edestakaisin vauhdista ! Se vaatisi ihan uudenlaiset virittelyt koneeseen.

Aiemmin tuolla toisen säikeen puolella kirjoitin että laitteessa voisi olla

"PÄÄYKSIKKÖ" , jossa olisi
* näyttö
* mode-kiertokytkin, jossa asennot "KIERTEET", "KARTIO", "VAPAA LIIKE", "ASETUKSET"
* pyöritettävä kooderi jossa painamalla "ENTER" ja jolla valitaan kulloisessakin moodissa toiminto valikkoa selaamalla ja jolla myös voi syöttää parametreille numeroarvoja sitä pyörittämällä

"KAUKO-OHJAIN" jossa taas nappulat jolla operaattori käytännössä "ajaa" sorvia eli käynnistää ja pysäyttää mode:n avulla valitun toiminnon (tai osoittaa esim. kierteen aloitus ja lopetuspaikkaa)

No katsellessani tuota käytännön sorvaamista laitetaan tähän vähän muutettu ehdotus. Eli homma voisi mennä ehkä näinkin :

"PÄÄYKSIKKÖ" , jossa olisi
* näyttö
* mode-kiertokytkin, jossa asennot "KYTKETTY KIERRE", "KYTKETTY KARTIO", "EI KYTKETTY NOPEUS, "ASETUKSET"
* pyöritettävä kooderi jossa painamalla "ENTER" ja jolla valitaan kulloisessakin moodissa toiminto valikkoa selaamalla ja jolla myös voi syöttää parametreille numeroarvoja sitä pyörittämällä (tämän tilalla tai lisäksi voi tietenkin olla myös muita syöttönappuloita esim. numeronäppäimet yms.)

"KAUKO-OHJAIN" jossa olisi
* keskittävä vasen-oikea joystick tai vastaava keskittävä potentiometrirulla
* 2-asentoinen kiertokytkin asennoilla "KYTKETTY" ja "EI-KYTKETTY"

Eli jos koetan selittää miten kauko-ohjain pelaisi. Tämä olisi siis tarkoitus sijoittaa esim. siihen kelkkaan sopivasti käden ulottuville. Tuon kaksisuuntaisen joystickin pitäisi olla  riittävän napakka ja hyvällä tuntumalla että sitä olisi helppo kääntää haluttu määrä. Tikulle tarvitaan myös siten ehkä joku "apukehikko" tai tuki johon kättä voi tukea jotta itse tikkua on helppo kääntää haluttu määrä ja kelkan liike ei haittaa käyttöä.

1) Tilassa "EI-KYTKETTY" joystick ajaa johtoruuvia eteen- tai taaksepäin tikusta säädettävällä nopeudella. Maksiminopeus valitaan pääyksikön valikosta "EI KYTKETTY NOPEUS". Näytöllä näkyy esim. ylärivillä tuo teksti ja alarivillä se valittu nopeus. Turvallisuussyistä olen ajatellut tämän niin että kun tikusta päästää irti, niin johtoruuvi pysähtyy. Eli tässä ei ole mahdollista ajaa "ilman käsiä". Jos tikku on sopiva, niin tuosta ajaa helposti halutulla vakionopeudella pitämällä tikkua sopivassa asennossa (se tuki ...). Turvallisuusjuttu on tavallaan myös se että tikkua säätävä käsi liikkuu kelkan mukana jolloin liikkeen aistii myös kädellä silmien lisäksi.

2) Tilassa "KYTKETTY KIERRE" tai "KYTKETTY KARTIO" pelkkä kauko-ohjaimen kiertokytkimen kääntäminen tähän ei vielä tee yhtään mitään liikettä, mutta nyt joystickin toiminta muuttuu siten, että nopeus ei enää säädykkään tikun asennon mukaan vaan sen mukaan mitä pääyksiköstä on ko. kierteen (tai kartion) nousuksi valittu. Eli nyt kara ja kelkka liikkuvat synkronissa. Kun nyt tikkua käännetään vasemmalle, niin johtoruuvin moottori kiihdytetään nopealla rampilla oikeaan kierrenousunopeuteen. Siitä sitten terä kiinni kappaleeseen ja sorvataan kierrettä. Kun tikusta päästää irti, niin johtoruuvi pysähtyy mahdollisimman nopeasti. Kun tikkua käännetään oikealle niin nousuruuvia pyöritetään takaperin vastaavalla tavoin. Tässä sama, kun päästät tikusta irti niin liike pysähtyy eli ilman käsiä ei ajella.

Jos nyt ei mee aivan pieleen, niin tuota johtoruuvia voidaan tässä nyt pysäytellä ja käynnistellä ja ajaa edes ja takas ilman että paikkatieto sekoaa koska koko ajan voimme laskea askelmoottorin pulsseja.

Tämmöinen ajatus siis. Toivottavasti saatte selvän mitä tarkoitin.

Tuossa on monta asiaa vielä miettimättä kuten se miten y-suunnan moottoria pitää ohjata jne.

Pistän näitä nyt tänne tulemaan koska kun näitä toisillemme kritisoimme ja argumentoimme niin ehkä siihen lopputulokseen saadaan kaikista ehdotuksista hyvät piirteet.

Terv. JuhaV



Jonne



Ongelman voisi kiertää tällä lailla (olettaen että lopetusura on tehtynä kierteelle, eikä koneessa ole
X-akselille stepperiä eikä servoa)

1. Asetetaan kierteennousu

2. Käynnistetään kara

3. Vedetään joystic syöttösuuntaan (oletetaan että joystic jää vedettyyn asentoon)

4. Ohjain odottaa karan INDEX-pulssia (Z-pulssiksikin kutsuttu) ja lähtee sen jälkeen
liikkeelle ruuvin asennosta (tai siis mikä sinne jäi viimeksi) riippuen

5. Annetaan ajaa lopetusuraan asti, kunnes vedetään X-irti ja sen jälkeen heti joystickista
syöttö pois

6. Tullaan takaisin alkuun joko käsipyörällä tai pikaliikkeellä

7. X-kelkka lastun verran syvemmälle

8. Joystickista syöttö päälle, ohjain taas odottaa INDEX-pulssia ja käynnistää johtoruuvin kun INDEX on saavutettu ja suhteuttaa johtoruuvin asennon liikkeellelähtöön

9. Takaisin kohtaan 5.


Tässä hommassa tulee vain yksi mutta (sama mutta tulee muutenkin manuaalikoneella), kierteen pitää juosta lastu lastulta "eteenpäin", ettei se leikkaa selällään. Tosin se on onnistuu yläkelkkaa (kartiokelkka), siirtämällä pikkuisen joka lastulla.






Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

petko

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 15.01.10 - klo:19:51
Tässä hommassa tulee vain yksi mutta (sama mutta tulee muutenkin manuaalikoneella), kierteen pitää juosta lastu lastulta "eteenpäin", ettei se leikkaa selällään. Tosin se on onnistuu yläkelkkaa (kartiokelkka), siirtämällä pikkuisen joka lastulla.
Nyt kun asiasta mainitsit niin noinhan sen pitäisi olla.
Tosin pienillä nousuilla; alle 2mm/kierros (riippuu tottakai halkaisijasta) ja nousulle tarkoitetulla teräpalalla ja nousun/halkaisijan mukaan valitulla terän aluspalalla, joka muuttaa teräpalan kulmaa, ei ole kyllä tarvinnut huippukelkkaa liikuttaa. Maltisilla lastuilla vain.
Jos käytössä on joku "yleiskierrepala" tosi pienellä nirkolla  niin tottakai silloin joudutaaan huippukelkkaa säätämään.

JuhaV

"6. Tullaan takaisin alkuun joko käsipyörällä tai pikaliikkeellä"

Eikös tässä kohtaa katoa synkka karan ja kelkan liikkeiden väliltä ? Eli jos käsipyörä liikuttaa kelkkaa ilman johtoruuvin pyörittämistä   ?

Onko mulla ajatusvirhe kun ajattelen että kelkkaa pitää liikuttaa koko ajan kierrehommassa johtoruuvin avulla (siis myös takaisin kierteen aloitusasentoon) tai muuten menetetään tieto karan ja kelkan keskinäisestä liikkeestä. Eli ajattelen tuossa että kelkalla ei ole mitään mittasauvaa vaan paikka tunnetaan vain johtoruuvilla olevan moottorin askelista (tai servon pulssianturista).

- JuhaV


Kremmen

#9
Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 15.01.10 - klo:14:38
Voiko tässä kysellä käyttölogiikasta ja toteutuksesta?
Voi :)

Lainaa
1. Mitenkä käynnistetään/pysäytetään johtoruuvi kun käytetään normisyöttöjä, vaikkapa 0,15 mm/r? START/STOP + L/R vai << < 0 > >> vai kiertokytkimessä nolla? Monessa manuaalisorvissa on kytkin jne. mekaanisia ratkaisuja mutten ehkä halua että johtoruuvi pyörii kokoajan. Painonapit syö nopeasti I/O:ta, etenkin jos useampaa nappia painetaan samanaikaisesti tai tulee pikaliikkeitä.

2) Miten kierteen leikkuu on ajateltu? johtoruuvi seuraa "jäykästi" pääkaraa kuten mekaanisesti vain tuleeko automaattista palautusta terälle? Miten varmistutaan että kierre alkaa aina oikeasta kohtaa aihiota? Siirretään aina kelkka takaisin samaan odotusasemaan ja jahdataan indeksipulssia josta rampataan johtoruuvi liikkeelle? Mä en tiedä cnc:stä mitään mutta kuvittelen että karan asema on helppo hukata suhteessa johtoruuviin jos karaa pysäytellään ja käynnistellään normaalilla säätämättömällä AC-moottorilla?
1. Ei tarvitse pyöriä koko aikaa. Ajotilan ohjaukselle kerrotaan koska halutaan terän liikkuvan, joko käden tai automaattilaskennan ohjaamana. Käsiohjauksesta tuo keskustelu on menossa joten odotellaan mihin se päätyy.

2. Johtoruuvi seuraa leikkuun aikana karaa "jäykästi" - eihän siitä muuten kierrettä synnykään.  Terän palautus on ajateltu joko puoliautomaattiseksi jos toteutukseen ei ole tehty X-akselin ohjausta, tai mahdollisesti täysautomaattiseksi mikäli on. Siitä voidaan vielä keskustella. Puoliautomaattisessa palautuksessa ohjain pysäyttää kelkan liikkeen kierteen asetetussa loppukohdassa, ja odottaa käyttäjän peruuttavan terän ulos. Kuitin jälkeen kelkka ajetaan takaisin alkuasemaan ja pysäytetään odottamaan käyttäjän seuraavaa lastun asetusta. Kun terä on veivattu oikealle syvyydelle, ajetaan kuitin jälkeen seuraava siivu jne jne kunnes käyttäjä on tyytyväinen jengan olemukseen. Kara saa pyöriä koko ajan tai olla pyörimättä palautusten aikana, sillä ei ole merkitystä. Kun mitään mekaanista yhteyttä ei ole, karan asento on tunnistettava joka tapauksessa aina ennen syöttöliikkeen alkua. Käytännössä hyvä tapa ja ainoa mitä kannattaa miettiä on indeksipulssilla varustetun anturin käyttö, jolloin liikkeet tahdistetaan aina indeksiin. Tällä menetelmällä kierteen alku- ja loppukohtiin syntyy väistämättä ura kun terä on paikallaan karan pyöriessä. Yleensä tuo ei kai haittaa. Ohjain siis siirtää kelkan lopusta alkuun, ei käyttäjä. Näin alkukohta saadaan aina käytettyjen komponenttien tarkkuuden puitteissa samaksi.
Lainaa
3) Ruuvi leikataan usealla lastulla ja syvyys lisätään huippukelkasta? Vai X/Y offsetti? Minä en kovin helposti saa tehtyä kierrettä yhdellä lastulla. liittyy em. kysymykseen.
Harrastelijakoneessa kai käytännössä aina usealla lastulla. Minä ainakin :). Leikkuusyvyyden säätö siis joko manuaalisesti tai jos on se X-akseli niin sitten automaatti voi hoitaa. Kartion sorvaukseenhan tuollainen laskenta tarvitaan joka tapauksessa. Jos halutaan siivujen välille offsettia terägeometrian huomioimisen tai kierreprofiilin takia, niin se on vain yksi asetus lisää valikkoihin. Työkierrossa ei melkein sitäkään, vain yksi summattava offsetti lisää. Sorvattaessa johderuuveja tms tuo on profiilin takia välttämätöntä mutta voidaan tietysti toteuttaa myös puhtaasti käsin ruuvaamalla.
Lainaa
4) Varmaan asetetaan valikon kautta että sorvataanko vasen vai oikekätistä kierrettä? Monipäistä kierrettä tuskin tällä onnistuu, ainakaan ilman karan indeksipulssia? Entäpä jos haluaa jonkun oikein "loivan" kierteen? Valikosta vaan nousua riittävästi ja arpoa karan nopeus hitaaksi?
Joo valikon kautta. Ja kyllä tällä onnistuu vaikka viisipäinen kierre jos joku ymmärtää mitä sellaisella voi tehdä. Ei siinä ole kysymys muusta kuin offsetin laskennasta indeksipulssin ja syötön aloituksen välillä. Yhtä hyvä aloittaa yhdestä kuin toisestakin pulssista. Tietty jos päitä on paljon niin tulee aikamoisia nousuja joten kelkka saa juosta melko kovaa. Ei ole ongelma ohjaimelle, mutta saattaa vaatia järeämmän motoriikan.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: JuhaV - 15.01.10 - klo:20:49
"6. Tullaan takaisin alkuun joko käsipyörällä tai pikaliikkeellä"

Eikös tässä kohtaa katoa synkka karan ja kelkan liikkeiden väliltä ? Eli jos käsipyörä liikuttaa kelkkaa ilman johtoruuvin pyörittämistä   ?

Onko mulla ajatusvirhe kun ajattelen että kelkkaa pitää liikuttaa koko ajan kierrehommassa johtoruuvin avulla (siis myös takaisin kierteen aloitusasentoon) tai muuten menetetään tieto karan ja kelkan keskinäisestä liikkeestä. Eli ajattelen tuossa että kelkalla ei ole mitään mittasauvaa vaan paikka tunnetaan vain johtoruuvilla olevan moottorin askelista (tai servon pulssianturista).

- JuhaV
Ei välttämättä. Sorvissa pitää vaan olla semmoinen mekaaninen vimpain josta britti käyttä termiä "dial indicator", mikä piru sen suomenkielinen vastine onkaan, joka näyttää miten kelkka ja johtoruuvi asemoituu keskenään. Joku täälläkin tuon varmaan tietää - se on vain hammasratas joka on akseloitu johtoruuvia vastaan 90 asteen kulmaan niin, että ruuvin ollessa paikallaan ja kelkkaa liikutetaessa ruuvin hampaat pyörittävät hammaspyörää. Pyörä puolestaan pyörittää käyttäjälle näkyvää asteikkoa jossa on "sopivasti" numeroitu kiekko. Siitten on muutama kierteen noususta riippuva helppo muistisääntö (joita en muista) miten kiekon lukema pitää olla kun mutteri taas lukitaan. Kun menee säännön mukaan niin kelkka lukittuu aina siten, että se toistaa kierteen kuin kelkka olisi ajettu takaisin mutteri lukossa.
No, jollei tuota kapinetta sorvissa ole niin sitten ei parane mutteria avata ja se on kai yleisin vaihtoehto.
Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

Jonne


Sen nimi on käsittääkseni "kierrekello".

Tuo tahdistus ole sinänsä ongelma, kuten Kremmen sanoi. Itse ajattelin toteutuksen siten, että ohjaimen sisällä pyörii virtuaalinen johtoruuvi (siis laskuri), jota kelkka matkii tarvittaessa. Käytännössä homma tapahtuu siten, että "oikea" johtoruuvi odottaa, kunnes virtuaalinen johtoruuvi on oikealla kohdalla, ja aloittaa seurannan. Silloin ei tarvita oikeastaan edes index-pulssia.
Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

Kremmen

Lainaus käyttäjältä: Jonne - 15.01.10 - klo:22:54
Sen nimi on käsittääkseni "kierrekello".
Varmaankin pitää paikkansa, etenkin kun "vanhalla kansalla" oli tapana nimittää kelloksi kaikkea missä oli viisari :).
Lainaa
Tuo tahdistus ole sinänsä ongelma, kuten Kremmen sanoi. Itse ajattelin toteutuksen siten, että ohjaimen sisällä pyörii virtuaalinen johtoruuvi (siis laskuri), jota kelkka matkii tarvittaessa. Käytännössä homma tapahtuu siten, että "oikea" johtoruuvi odottaa, kunnes virtuaalinen johtoruuvi on oikealla kohdalla, ja aloittaa seurannan. Silloin ei tarvita oikeastaan edes index-pulssia.
Aika tarkkaan tuohon malliin olisi tarkoitus homma tehdä. Semmoinen näkökohta kuitenkin, että XMegassa jota siis tällä tietoa olemme käyttämässä, on raudassa tuettu kvadratuurienkooderin luku. Rauta edellyttää, että enkooderi antaa indeksipulssin kerran kierroksella, muuten koko juttu ei toimi. Eli vaikka muuten voisi tehdä kaiken softalla juurikin tuohon malliin, kannattaa minusta ottaa raudasta hyöty irti ja käyttää siitä saatavaa lisätukea. Samalla vapautetaan laskentakapasiteettia muualle jossa se on tarpeeseen. Tällöin pitää valita enkooderi josta saa indeksin ulos. Jos karalle laitetaan tiheä enkooderi (Jonne kirjotteli taannoin jostain 2500 pulssisestakin) niin kovilla kierroksilla säästyy hyvin prosessorin suoritusaikaakin kun ei tarvita keskeytyskäsittelyä lainkaan. Rauta ylläpitää karan asematietoa ilman softan apuja.

Nothing sings like a kilovolt
Dr W. Bishop

saulij

Täytyyköhän tarkka karan kierosluku mitata? Sorvin kierrosluvut on todennäköisesti laskettu nimellisellä moottorin kierrosluvulla. Tavallisen AC-moottorin kierroslukuhan on jättämän verran pienempi ja jättämä kasvaa kuorman kasvaessa. Tämä johtaa liian suureen nousuun. Kierroslukuhan saadaan selville parin ineksipulssin välisestä ajasta laskemalla. Syötön nopeustta korjataan sitten vastaavasti, että oikea nousu toteutuu.

Kierteen sorvauksessa kannattaa terää syöttää kierteen kyljen suuntaan, muuten työstövoimat kasvaa suuriksi, tulee värinöitä ym.  Toki suoraakin voi syöttää, mutta raja tuntuu olevan 2 mm nousu, jossa tukevalla CNC sorvillakin alkaa tulla värinöitä. Laitoin liitteksi pari sivua SECOn kirjasta, jossa on taulukko myös kierteiden kokonaisyvyyksistä ja lastunsyvyyksistä per lastu. On myös huomioitava, että tavallislla kierteillä (M, MF, UNC, ja UNF) kulma on 60 astetta, putki kierteillä (R) ja Withworth kierteillä (W) 55 astetta ja trapetsi kierteillä (Tr) 30 astetta.
SECOn kirja löytyy kokonaisena pdf:nä osoitteesta
http://www.secotools.com/wps/portal/corp/Epi_479

Em. johtaa siihen, että molemmat akseit (X ja Z) on oltava sähköisesti ohjattuja eli kierre ajetaan työkiertona valmiksi asti.

Meneekö liian laajaksi?

Jonne


Itse olen ajatellut tuon kierretoteutuksen siten, että se luetaan A&B-pulsseista, eli karan väärään suuntaan pyörittelykään ei vaikuta asiaan. Pelkkä Z-pulssi ei
välttämättä riitä, pienissä koneissa karan inertia on niin pieni vastustamaan
karannopeuden muutoksia, ettei ohjaus ehdi korjaamaan välttämättä
nousuvirhettä.
Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk