Nyt on CNC-foorumin tukeminen helppoa!
Maksu onnistuu PayPalin kautta myös kortilla
Konemies kiittää

Bridgeport series1 BOSS5 käyttäjät

Aloittaja senaattori, 26.04.12 - klo:09:57

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

senaattori

Hei, onko täällä foorumissa ketään muuta kun käyttää tämän ikäistä konetta vai olenko Suomen ainoa......... :-\
Reijo Martinpoika Tuomala

Jonne


Taidat olla viimeinen mohikaani kyseisellä sektorilla ;) ...mutta joka tapauksessa ohjaus on todella upea ja hienoa että niitä vieläkin käytetään. Olettaisin koneesi olevan jotain 1976..1978 väliltä..?

Kerrottakoon ohjaustietokoneesta sen verran, että suorittimena toimii Digital Equipment Corporationin (DEC, nykyisin Hewlett Packardiin kuuluva) LSI-11, aikansa hienoimpia suorittimia. Ja kyseessä ei ole mikään yksittäin tylsä CMOS-piiri, vaan aito PDP-yhteensopiva suoritin, joka on levitetty useammalle piipalalle.

En ole varma oliko BOSS5:ssa käytössä liukulukulaskentakäskykannalla varustettu versio LSI-11:sta (ainakin 6:ssa oli), mutta joka tapauksessa todella suorituskykyinen prosessori verrattuna moneen aikalaiseensa verrattuna, kuten Intelin tekeleisiin (ne eivät todellakaan ole ihmeellisiä, ainakaan vielä 70-luvulla).

Tuolla voi käydä fiilistelemässä PDP:stä
http://en.wikipedia.org/wiki/PDP-11

Ja tuossa kuva siitä piipalasta, joka hoitaa matemaattiset ja loogiset toimitukset sinunkin Bridgeportissa, yksi LSI-11 prosessorikortin piireista WDC 1611 (ALU = arithmetic logic unit)



Tossa koko LSI-11 prosessorikortti:




Ps. NC-museo -osuuteen tulossa juttua myöhemmin todella mielenkiintoisesta 50-luvun saksalaisvalmisteisesta jyrsinkoneesta, joka on mahdollinen puuttuva lenkki manuaali- ja NC-koneiden välillä. Kone on vieläkin työkäytössä(!) isossa suomalaisfirmassa. Kunhan saan kyseisen koneen sähkökuvat, laitan juttua enemmänkin aiheesta...
Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

nirkkow

Kaiholla muistelen aikaa, kun itseläkin oli Digitalin PDP-11 "kotitietokoneena". Oheislaitteina oli isokelainen magneettinauha-asema ja kaksi levyasemaa (irtolevyillä ja levykoko tuollaista lp-levyn luokkaa). Liukulukuprosessori koostui kahdesta lisäkortista keskusyksikössä. Ethernet-sovittimessa oli suurin koskaan näkemäni DIL-kantainen "mikropiiri", joka oli kuin kolme kertaa suurennettu painos keraamisesta 40-pinnisestä mikropiiristä. Muisti oli oikea core-muisti, eli ferrittirengasmuisti, mitä oli se lisäetu, että se oli haihtumaton. En vieläkään ymmärrä, kuka oli saanut pujotettua osoite-, luku- ja kirjoitusjohtimet mikroskooppisten pienten ferriittirenkaiden läpi. Häviötehoa laitteistossa oli sen verran, että ainakaan kylmä ei sillä työskenneltäessä tullut.

Noita koneita oli yhdessä vaiheessa melkein joka "sahalla" prosessinohjauskoneena. Niihin oli saatavilla aito reaaliaikakäyttis ohjaussovelluksia varten. Ohjelmointi oli äkkiseltään hieman outoa, koska lukujärjestelmä ei ollut heksadesimaalijärjestelmä, vaan oktaalijärjestelmä...

viilari

Suomen automaatioseura julkaissut mainion,3-osaisen historiikin:Teollisuusautomaation vuosikymmenet
http://www.automaatioseura.com/kirjakauppa?page=shop.browse&category_id=6
Itselleni oli yllätys,että hieman ennen mikroprossereiden tuloa paineilmalogiikkaa pidettiin tulevaisuuden tekniikkana.
Olen jonnekin hukannut ferriittirengasmuistipiirin,siinä oli läpinäkyvä kotelo jotta sai äimistellä sisuskaluja.

Jonne

LainaaKaiholla muistelen aikaa, kun itseläkin oli Digitalin PDP-11 "kotitietokoneena". Oheislaitteina oli isokelainen magneettinauha-asema ja kaksi levyasemaa (irtolevyillä ja levykoko tuollaista lp-levyn luokkaa). Liukulukuprosessori koostui kahdesta lisäkortista keskusyksikössä. Ethernet-sovittimessa oli suurin koskaan näkemäni DIL-kantainen "mikropiiri", joka oli kuin kolme kertaa suurennettu painos keraamisesta 40-pinnisestä mikropiiristä. Muisti oli oikea core-muisti, eli ferrittirengasmuisti, mitä oli se lisäetu, että se oli haihtumaton. En vieläkään ymmärrä, kuka oli saanut pujotettua osoite-, luku- ja kirjoitusjohtimet mikroskooppisten pienten ferriittirenkaiden läpi. Häviötehoa laitteistossa oli sen verran, että ainakaan kylmä ei sillä työskenneltäessä tullut.

Noita koneita oli yhdessä vaiheessa melkein joka "sahalla" prosessinohjauskoneena. Niihin oli saatavilla aito reaaliaikakäyttis ohjaussovelluksia varten. Ohjelmointi oli äkkiseltään hieman outoa, koska lukujärjestelmä ei ollut heksadesimaalijärjestelmä, vaan oktaalijärjestelmä...

Tuolaisen kun jostain vielä saisi kokoelmiin... Olin nuorena töissä yhden kesän ongelmajätelaitoksella ja siellä oli paljon elektroniikkaromua, nimenomaa prosessitietokoneita jostain menneisyydestä. Silloin ei kiinnostusta löytynyt tietokoneille niin paljoa (kiinnosti soppa ja tytöt enemmän ;) ), että olisi poiminut jotain talteen.

Mihin tuo sinun PDP joutui?


LainaaSuomen automaatioseura julkaissut mainion,3-osaisen historiikin:Teollisuusautomaation vuosikymmenet
http://www.automaatioseura.com/kirjakauppa?page=shop.browse&category_id=6
Itselleni oli yllätys,että hieman ennen mikroprossereiden tuloa paineilmalogiikkaa pidettiin tulevaisuuden tekniikkana.
Olen jonnekin hukannut ferriittirengasmuistipiirin,siinä oli läpinäkyvä kotelo jotta sai äimistellä sisuskaluja.

Tuo kirja menee tilaukseen. Aika vähän suomenkielisiä kirjoja koko aiheesta löytyy.

Paineilmaa on käytetty myös NC-koneissa, tässä Moogin esimerkki: http://www.practicalmachinist.com/vb/antique-machinery-history/antique-nc-cnc-will-anyone-interested-future-115228/

Ferriittirengasmuisti löytyy omista nurkistani, peräisin Okuman OSP2000-ohjaimesta (1978). Okuma käytti ferriittimuisteja vielä pitkälle 80-luvulle 5000-sarjan ohjaimissa.

http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=932.0



Delta Electronics -tuotteet www.thelentech.fi - Blogi ennenmikrotietokoneita.blogspot.fi

senaattori

Hei,
kiitos kirjoituksestasi, minun käyttööni tämmöinen ns. museotekniikkakin riittää aivan hyvin ja g-koodin vääntäminenkin helpottuu kokoajan. Vielä kun saisi lailleen siirrettyä koodin koneelle ettei tarvitsisi käyttää niin paljon MDI-näppäimistöä, mutta eiköhän sekin vielä tästä aukene kun syö tarpeeksi monet eväät koneen vieressä....Mielenkiinnolla seuraan NC-museo kirjoittelua.
Reijo Martinpoika Tuomala

senaattori

 :D jeps, nysse tapahtu, g-koorin siirto tiatokonneelta rupes luanaamaan, ja ihmekyl, toimii myäs toisinpäin elikkäs Bridgeportil tiatokonneeseen. Helpottaa muute kummasti koorinvääntäjän elämää. Eikä ollu ku pisteistä kii.....
Reijo Martinpoika Tuomala

Tapani Honkanen

Lainaus käyttäjältä: viilari - 28.04.12 - klo:13:17
Suomen automaatioseura julkaissut mainion,3-osaisen historiikin:Teollisuusautomaation vuosikymmenet
http://www.automaatioseura.com/kirjakauppa?page=shop.browse&category_id=6
Itselleni oli yllätys,että hieman ennen mikroprossereiden tuloa paineilmalogiikkaa pidettiin tulevaisuuden tekniikkana.
Olen jonnekin hukannut ferriittirengasmuistipiirin,siinä oli läpinäkyvä kotelo jotta sai äimistellä sisuskaluja.

Tilasin heti viilarin kirjoituksen jälkeen noista kolmesta osasta kaksi ensimmäistä, kun tulivat sopivasti myyntiin. Yhteensä 20€ kotiintuotuna. Sitten vielä tuli sopivasti myyntiin eripainos Teollisuusteknikko-lehden eripainos vuodelta noin -65, joka käsitteli omavoimaiset säätimet. Tulee ihan nuoruus mieleen.

Powered by EzPortal
SMF spam blocked by CleanTalk